Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Enbusken autismi, miten voi olla?
05.12.2020 |
En tarkoita tätä ihmettelyä sellaisena, kuin janitavainon ketjuissa oli, kyllä minä uskon Enbuskella olevan elämää haittaava autismi, mutta en vaan tajua millaista se voi olla kun mies on tehnyt vuosikymmenet työtä mediassa ja ihmisten kanssa keskustellen. Siis hän on erinomainen keskustelija. Se ei käy yksiin sen kanssa, mitä olen autismista kuvitellut. Kuvittelin myös, että autismi todetaan jo pikkulapsilta tai ollaan toteamatta, ja sitten asia on taputeltu.
Eli jos Enbusken kaltainen keski-ikäinen ihminen diagnosoidaan autistiseksi, niin eikö tuo vähintään viittaa siihen, että autismi on hyvin alidiagnosoitu vaiva? Täytyykö tässä itsekin alkaa käydä oirelistaa läpi ja miettiä lääkäriin hakeutumista? Tai ei vain minun vaan kenen tahansa.
Kommentit (204)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Enbusken lapsuuden aikoina varmastikaan tehty diagnooseja ihan kenelle vaan. Nehän on ollut tabu.
Haastatteluissa hän on ainakin tuonut esille, että kävi jo lapsena terapiassa. Olettaisin että haasteet eivät ole tulleet esile yllättäen.
Keskustelussa on ohitettu se fakta, että Enbusken lapsuuden koti ei ollut mitenkään ideaali.
Ja jos on yhtään jutellut "nepsyjen" kanssa tai ollut esim. Psykiatrisessa sairaalassa huomaa tämän olevan enemmän sääntö kuin poikkeus.
Ei ideaali, ei myöskään tarkoita aina samaa kuin "huono koti".
Kun havaittiin, että vankiloissa oli runsaasti adhd-piirteisiä vedettiin tästä yhteys siihen, että "adhd"altistaa rikollisuudelle ja päihdeongelmille ja ohitettiin kokonaan se fakta, että suurimmalla osalla vangeista on laitostausta tai muuten huonot lähtökohdat.
Tuloksena se, että nyt monien "nepsy" lasten vanhemmat pelkäävät lapsensa olevan tulevaisuuden rikollinen ja raittiit "nepsy" aikuiset uskovat raittiutensa olevan puhtaasti tuuria, mikä motivoi vahvasti erilaisiin "hoitoihin" ja "kuntoutukseen".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Kaikki autismikirjon henkilöt ovat erilaisia,
siksi puhutaankin kirjosta. Voidaan sanoa, että kun olet
tavannut yhden autismikirjon henkilön, olet tavannut
vasta yhden autismikirjon henkilön. Osa pystyy elämään
hyvin itsenäisesti, toiset taas voivat tarvita vahvaa tukea
läpi elämän. Näiden ääripäiden väliin mahtuu vielä iso
joukko muitakin autismikirjolla olevia ihmisiä.Autismikirjon häiriö vaikuttaa siihen, miten henkilö
on vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja myös siihen,
miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman.Tutkimusten mukaan noin 1 % väestöstä on autismikirjolla.
Miten autismikirjo ilmenee?
VUOROVAIKUTUS
Autismikirjon henkilölle voi olla vaikea
ilmaista tunteitaan ja ymmärtää toisten
tunteita. Hänelle voi tuottaa vaikeuksia
tulkita toisten ihmisten ilmeitä ja eleitä.
Miten huomioit : Kerro ja sanoita ilmei-
tä, eleitä ja tunteita. Ymmärrä autismikir-
jon henkilön vuorovaikutukseen liittyviä
erityispiirteitä, esimerkiksi vaikeutta ot-
taa katsekontaktia.
KOMMUNIKAATIO
Autismikirjon henkilöllä voi olla erias-
teisia vaikeuksia ymmärtää ja käyttää
puhuttua kieltä. Jotkut autismikirjon
henkilöistä käyttävät puhetta tukevia ja
korvaavia menetelmiä, kuten kuvia, viit-
tomia ja kirjoitettua tekstiä kommunikoi-
dessaan.
Miten huomioit: Puhu rauhallisesti, tar-
kasti ja selkeästi. Älä kuitenkaan aliarvioi
puhekumppanisia. Vältä slangia, sarkas-
mia, kielikuvia ja ironiaa.
AISTIT
Monella autismikirjon henkilöllä on ais-
tisäätelyn erityispiirteitä, esimerkiksi yli-
ja aliherkkyyksiä liittyen ääniin, valoon,
kosketukseen, hajuihin, makuihin ja vä-
reihin.
Miten huomioit: Helpota henkilön ais-
tikuormitusta esimerkiksi valoa ja ääniä
säätämällä. Vältä voimakkaiden hajustei-
den käyttöä. Tiedosta, että autismikirjon
henkilö saattaa käyttää aistisäätelyn
apuna esimerkiksi kuulokkeita tai aurin-
kolaseja.
STRESSIHERKKYYS
Autismikirjon henkilön hermosto kuormit-
tuu helposti. Kuormitusta voivat aiheut-
taa mm. meluisa ympäristö, vaihtuvat
ja epäselvät tilanteet sekä sosiaalinen
kanssakäyminen.
Miten huomioit: Mahdollista autismi-
kirjon henkilölle rauhallinen tila tai paik-
ka aisteihin liittyvän kuormituksen alen-
tamiseksi.
VAHVUUDET
Autismikirjoon liittyy myös paljon vah-
vuuksia ja voimavaroja. Autismikirjon
henkilöllä voi olla esimerkiksi erittäin
hyvä yksityiskohtien erottelukyky, hyvä
oikeudentaju ja joskus myös erityinen lahjakkuus
"Autismiliiton "Mikä ihmeen autismikirjo?" -esitteestä
https://www.autismiliitto.fi/materiaalia/esitteet
Kiitos tästä. Seuraavaksi kuvaa minulle "normaali-ihminen" vahvuuksineen ja heikkouksineen?
mun nuoruudessa 1980 luvulla jos joku kävi psykiatrilla sitä pidettiin hulluna. ja jos muita vitutti, sitä lääkittiin vittuilulla muille ja kaljalla. Nyt on muotia, että ainakin 5 mielenterveyshäiriöitä on ansioluettelossa ja käydään psykiatrilla jos vähän varvasta masentaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autismi on kirjo, jonne mahtuu monenlaista henkilöä aina kehitysvammaisesta superälykkääseen. Jos olet tavannut yhden autistin, olet tavannut yhden autistin. Autismikirjon oireet ovat alidiagnosoituja varsinkin tytöillä/naisilla. Pikkulapsena diagnoosin saavat ovat yleensä puhumattomia kehitysvammaisia. Autismi ei yksinään ole sairaus, se on neurologista monimuotoisuutta. Maailma on kuitenkin rakennettu neurotyypillisten ehdoilla ja siksi autismikirjon henkilöt kohtaavat monenlaisia vaikeuksia. Diagnoosiviiveet ja siitä johtuvat tarvittavan kuntoutuksen/tukitoimien puutteet voivat kyllä aiheuttaa liitännäissairauksia kuten masennusta ja ahdistusta.
Tää on täyttä puppua. Olosuhteet aiheuttavat masennusta ja ahdistusta, samoin vaikkapa mt-lääkkeet.
Ketään ei hyödytä isommassa kaavassa ihmisten kategorisoiminen häiriöisiin- etenkään kun mistään häiriöistä ei ole todisteita, vaikeuttaa aivan kaikkien elämää.
Sama juttu masennuksenkin kanssa. Diagnosoidaan ja "hoidetaan" "sairautta" sillä varjolla, että ennen ihmiset vain tekivät it*arin, mutta edes tämä ei pidä minkään tilaston valossa paikkansa. Näyttää siltä, että it*areiden määrää nostaa heikentynyt taloustilanne, eikä lääkitys ole tuonut mitään positiivista muutosta tähän. Pikemmin päin vastoin, naisten itse*urhien määrä on ollut lievässä nousussa 2000uvulta alkaen.
Psykiatria on epäonnistunut ja pahasti.
Jatkan vielä. Ja myönnettäköön, että olen palstalla avautunut aiheesta usempiakin kertoja.
Aiemmin ajattelin samalla tavalla kuin useimmat kommentoijat- minulla ei ollut syytä kyseenalaistaa diagnooseja ja miksi olisikaan, tietysti uskoin kun virallisesti erilaiset mt-diagnoosit ovat hyväksyttyjä. Totta kai niiden uskoi perustuvan tieteelliseen näyttöön ja faktoihin.
Samalla tavalla osasin pinnallisesti kertoa erilaisten diagnoosien määritelmistä ja teorioista niiden taustoilla. Ja jopa lukenut muutaman "tieteellisen artikkelin" aiheesta.
Toisin sanoen, en ollut juurikaan perehtynyt ilmiöön syvemmin, koska syytä ja kiinnostusta ei ollut.
Ihan ymmärrettävää, kukaan ei voi olla kiinnostunut aivan kaikesta, saati että vaivautuisi ottamaan aivan kaikesta itse selvää. Siksi meillä on asiantuntijoita, jotka selvittävät asioita puolestamme. Tässä sitten törmäämmekin toisenlaisiin inhimillisiin ongelmiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kaikki autismikirjon henkilöt ovat erilaisia,
siksi puhutaankin kirjosta. Voidaan sanoa, että kun olet
tavannut yhden autismikirjon henkilön, olet tavannut
vasta yhden autismikirjon henkilön. Osa pystyy elämään
hyvin itsenäisesti, toiset taas voivat tarvita vahvaa tukea
läpi elämän. Näiden ääripäiden väliin mahtuu vielä iso
joukko muitakin autismikirjolla olevia ihmisiä.Autismikirjon häiriö vaikuttaa siihen, miten henkilö
on vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja myös siihen,
miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman.Tutkimusten mukaan noin 1 % väestöstä on autismikirjolla.
Miten autismikirjo ilmenee?
VUOROVAIKUTUS
Autismikirjon henkilölle voi olla vaikea
ilmaista tunteitaan ja ymmärtää toisten
tunteita. Hänelle voi tuottaa vaikeuksia
tulkita toisten ihmisten ilmeitä ja eleitä.
Miten huomioit : Kerro ja sanoita ilmei-
tä, eleitä ja tunteita. Ymmärrä autismikir-
jon henkilön vuorovaikutukseen liittyviä
erityispiirteitä, esimerkiksi vaikeutta ot-
taa katsekontaktia.
KOMMUNIKAATIO
Autismikirjon henkilöllä voi olla erias-
teisia vaikeuksia ymmärtää ja käyttää
puhuttua kieltä. Jotkut autismikirjon
henkilöistä käyttävät puhetta tukevia ja
korvaavia menetelmiä, kuten kuvia, viit-
tomia ja kirjoitettua tekstiä kommunikoi-
dessaan.
Miten huomioit: Puhu rauhallisesti, tar-
kasti ja selkeästi. Älä kuitenkaan aliarvioi
puhekumppanisia. Vältä slangia, sarkas-
mia, kielikuvia ja ironiaa.
AISTIT
Monella autismikirjon henkilöllä on ais-
tisäätelyn erityispiirteitä, esimerkiksi yli-
ja aliherkkyyksiä liittyen ääniin, valoon,
kosketukseen, hajuihin, makuihin ja vä-
reihin.
Miten huomioit: Helpota henkilön ais-
tikuormitusta esimerkiksi valoa ja ääniä
säätämällä. Vältä voimakkaiden hajustei-
den käyttöä. Tiedosta, että autismikirjon
henkilö saattaa käyttää aistisäätelyn
apuna esimerkiksi kuulokkeita tai aurin-
kolaseja.
STRESSIHERKKYYS
Autismikirjon henkilön hermosto kuormit-
tuu helposti. Kuormitusta voivat aiheut-
taa mm. meluisa ympäristö, vaihtuvat
ja epäselvät tilanteet sekä sosiaalinen
kanssakäyminen.
Miten huomioit: Mahdollista autismi-
kirjon henkilölle rauhallinen tila tai paik-
ka aisteihin liittyvän kuormituksen alen-
tamiseksi.
VAHVUUDET
Autismikirjoon liittyy myös paljon vah-
vuuksia ja voimavaroja. Autismikirjon
henkilöllä voi olla esimerkiksi erittäin
hyvä yksityiskohtien erottelukyky, hyvä
oikeudentaju ja joskus myös erityinen lahjakkuus
"Autismiliiton "Mikä ihmeen autismikirjo?" -esitteestä
https://www.autismiliitto.fi/materiaalia/esitteetKiitos tästä. Seuraavaksi kuvaa minulle "normaali-ihminen" vahvuuksineen ja heikkouksineen?
Kaipaisin tähän vastausta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hetkinen, onko tämä keskustelu pelkkää arvuuttelua siitä, että onko TB autistinen? Eli ei mitään ulostuloa TB:ltä itseltään asian kannalta?
Vierailija kirjoitti:
Hetkinen, onko tämä keskustelu pelkkää arvuuttelua siitä, että onko TB autistinen? Eli ei mitään ulostuloa TB:ltä itseltään asian kannalta?
Ei ole. Hän on kertonut olevansa Asperger. Ehkäpä tietää itse parhaiten. Tämä saastaisten sikiöiden panetteluketju.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hetkinen, onko tämä keskustelu pelkkää arvuuttelua siitä, että onko TB autistinen? Eli ei mitään ulostuloa TB:ltä itseltään asian kannalta?
Ei ole. Hän on kertonut olevansa Asperger. Ehkäpä tietää itse parhaiten. Tämä saastaisten sikiöiden panetteluketju.
Ahaa, kiitos selvennyksestä. Kertoiko hän tämän siinä vähän aikaan sitten ilmestyneessä HS:n artikkelissa, joka on maksumuurin takana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hetkinen, onko tämä keskustelu pelkkää arvuuttelua siitä, että onko TB autistinen? Eli ei mitään ulostuloa TB:ltä itseltään asian kannalta?
Ei ole. Hän on kertonut olevansa Asperger. Ehkäpä tietää itse parhaiten. Tämä saastaisten sikiöiden panetteluketju.
Ahaa, kiitos selvennyksestä. Kertoiko hän tämän siinä vähän aikaan sitten ilmestyneessä HS:n artikkelissa, joka on maksumuurin takana?
https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/ed70ef3c-2cb9-451b-9604-bf4e60…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hetkinen, onko tämä keskustelu pelkkää arvuuttelua siitä, että onko TB autistinen? Eli ei mitään ulostuloa TB:ltä itseltään asian kannalta?
Ei ole. Hän on kertonut olevansa Asperger. Ehkäpä tietää itse parhaiten. Tämä saastaisten sikiöiden panetteluketju.
Ahaa, kiitos selvennyksestä. Kertoiko hän tämän siinä vähän aikaan sitten ilmestyneessä HS:n artikkelissa, joka on maksumuurin takana?
https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/ed70ef3c-2cb9-451b-9604-bf4e60…
Kiitos linkistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No suurempi ongelma Enbuskella on tuo kaksisuuntainen mielialahäiriö, kuin autisminkirjon piirteet.
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön takiahan Enbuske sairaalaan joutui, ei suinkaan noiden autismiskirjon piirteiden takia.
Autismi juttuja ei hoideta psykiatrisessa sairaalassa, vaan neurologisella osastolla tavallisissa sairaaloissa.
No itse asiassa vaihtelee ihan sairaanhoitopiireittäin, esim. HUSissa ainakin nuoret hoidetaan psykiatrian puolella, mikä on kyllä mielestäni huono ratkaisu. Psykiatreilla ei useinkaan ole osaamista asiasta, neurologeilla enemmän. Kyse on kuitenkin neurologisesta poikkeavuudesta.
Tämä!!!
Suomeen tulee saada kunnollinen hoito.
Neuropsykiatrisian poliklinikat ovat pieniä, eikä autismikirjoa tunneta lainkaan psykiatrian poliklinikoilla.
Tarvitsemme Suomeen autismikirjoon keskittyneen sairaalan ja osastot lapsille, nuorille ja aikuisille. Nyt hoito on erittäin epätasalaatuista, jos sitä edes saa, ja se on sirpaleista.
Neuropsykiatrinen yksikkö toisi lääkärikandeille tietotaitoa ja mielenkiintoisen pääaineen. Nyt lääkärit eivät tiedä mitään!
Tarvitsemme neuropsykiatrisia osaamista tutkimusta Suomeen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autismi on kirjo, jonne mahtuu monenlaista henkilöä aina kehitysvammaisesta superälykkääseen. Jos olet tavannut yhden autistin, olet tavannut yhden autistin. Autismikirjon oireet ovat alidiagnosoituja varsinkin tytöillä/naisilla. Pikkulapsena diagnoosin saavat ovat yleensä puhumattomia kehitysvammaisia. Autismi ei yksinään ole sairaus, se on neurologista monimuotoisuutta. Maailma on kuitenkin rakennettu neurotyypillisten ehdoilla ja siksi autismikirjon henkilöt kohtaavat monenlaisia vaikeuksia. Diagnoosiviiveet ja siitä johtuvat tarvittavan kuntoutuksen/tukitoimien puutteet voivat kyllä aiheuttaa liitännäissairauksia kuten masennusta ja ahdistusta.
Tää on täyttä puppua. Olosuhteet aiheuttavat masennusta ja ahdistusta, samoin vaikkapa mt-lääkkeet.
Ketään ei hyödytä isommassa kaavassa ihmisten kategorisoiminen häiriöisiin- etenkään kun mistään häiriöistä ei ole todisteita, vaikeuttaa aivan kaikkien elämää.
Sama juttu masennuksenkin kanssa. Diagnosoidaan ja "hoidetaan" "sairautta" sillä varjolla, että ennen ihmiset vain tekivät it*arin, mutta edes tämä ei pidä minkään tilaston valossa paikkansa. Näyttää siltä, että it*areiden määrää nostaa heikentynyt taloustilanne, eikä lääkitys ole tuonut mitään positiivista muutosta tähän. Pikemmin päin vastoin, naisten itse*urhien määrä on ollut lievässä nousussa 2000uvulta alkaen.
Psykiatria on epäonnistunut ja pahasti.
Jatkan vielä. Ja myönnettäköön, että olen palstalla avautunut aiheesta usempiakin kertoja.
Aiemmin ajattelin samalla tavalla kuin useimmat kommentoijat- minulla ei ollut syytä kyseenalaistaa diagnooseja ja miksi olisikaan, tietysti uskoin kun virallisesti erilaiset mt-diagnoosit ovat hyväksyttyjä. Totta kai niiden uskoi perustuvan tieteelliseen näyttöön ja faktoihin.
Samalla tavalla osasin pinnallisesti kertoa erilaisten diagnoosien määritelmistä ja teorioista niiden taustoilla. Ja jopa lukenut muutaman "tieteellisen artikkelin" aiheesta.
Toisin sanoen, en ollut juurikaan perehtynyt ilmiöön syvemmin, koska syytä ja kiinnostusta ei ollut.
Ihan ymmärrettävää, kukaan ei voi olla kiinnostunut aivan kaikesta, saati että vaivautuisi ottamaan aivan kaikesta itse selvää. Siksi meillä on asiantuntijoita, jotka selvittävät asioita puolestamme. Tässä sitten törmäämmekin toisenlaisiin inhimillisiin ongelmiin.
Autismi EI ole mielenterveyden häiriö, vaan aivojen rakenteellinen häiriö.
Autistin aivot ovat erilaiset ja tämä saattaa lisätä riskiä sairastua esim. masennukseen, mutta mielensairaudet eivät liity autisteihin noin muuten.
Erittäin monet aikuiset ovat saaneet täysin vääriä diagnooseja tiedonpuutteen ja väärän hoidon/diagnosoinnin seurauksena!!
Toivottavasti PIAN herätään korjaamaan tämä vääryys ja saadaan lisää tietoa ja tutkimusta Suomeen!
Tuomas E. voisi ehkä julkisuudenhenkilönä yrittää edistää neuropsykiatriaan perehtyneen yksikön syntymistä.
Tarvitsemme oman sairaalan, kuten muutkin!
Nyt kymmenet tuhannet aikuiset kärsivät ilman diagnoosia, hoitoa ja tutkimusta. Nuoria on lastensuojelussa ja lastenkodeissa aivan turhaan, kun neuropsykiatrista hoitoa ei ole.
Psykiatria ei tunne autismikirjoa! Psykologit eivät tunne aitismikirjoa! Sosiaalityöntekijät eivät tunne autismikirjoa! Lastensuojelu ei tunne autismikirjoa!
Aitismikirjon hoito EI kuuluisi psykiatrian piiriin, koska on neurologinen sairaus.
piirissä!
Tämä vääryys olisi korjattava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autismi on kirjo, jonne mahtuu monenlaista henkilöä aina kehitysvammaisesta superälykkääseen. Jos olet tavannut yhden autistin, olet tavannut yhden autistin. Autismikirjon oireet ovat alidiagnosoituja varsinkin tytöillä/naisilla. Pikkulapsena diagnoosin saavat ovat yleensä puhumattomia kehitysvammaisia. Autismi ei yksinään ole sairaus, se on neurologista monimuotoisuutta. Maailma on kuitenkin rakennettu neurotyypillisten ehdoilla ja siksi autismikirjon henkilöt kohtaavat monenlaisia vaikeuksia. Diagnoosiviiveet ja siitä johtuvat tarvittavan kuntoutuksen/tukitoimien puutteet voivat kyllä aiheuttaa liitännäissairauksia kuten masennusta ja ahdistusta.
Tää on täyttä puppua. Olosuhteet aiheuttavat masennusta ja ahdistusta, samoin vaikkapa mt-lääkkeet.
Ketään ei hyödytä isommassa kaavassa ihmisten kategorisoiminen häiriöisiin- etenkään kun mistään häiriöistä ei ole todisteita, vaikeuttaa aivan kaikkien elämää.
Sama juttu masennuksenkin kanssa. Diagnosoidaan ja "hoidetaan" "sairautta" sillä varjolla, että ennen ihmiset vain tekivät it*arin, mutta edes tämä ei pidä minkään tilaston valossa paikkansa. Näyttää siltä, että it*areiden määrää nostaa heikentynyt taloustilanne, eikä lääkitys ole tuonut mitään positiivista muutosta tähän. Pikemmin päin vastoin, naisten itse*urhien määrä on ollut lievässä nousussa 2000uvulta alkaen.
Psykiatria on epäonnistunut ja pahasti.
Jatkan vielä. Ja myönnettäköön, että olen palstalla avautunut aiheesta usempiakin kertoja.
Aiemmin ajattelin samalla tavalla kuin useimmat kommentoijat- minulla ei ollut syytä kyseenalaistaa diagnooseja ja miksi olisikaan, tietysti uskoin kun virallisesti erilaiset mt-diagnoosit ovat hyväksyttyjä. Totta kai niiden uskoi perustuvan tieteelliseen näyttöön ja faktoihin.
Samalla tavalla osasin pinnallisesti kertoa erilaisten diagnoosien määritelmistä ja teorioista niiden taustoilla. Ja jopa lukenut muutaman "tieteellisen artikkelin" aiheesta.
Toisin sanoen, en ollut juurikaan perehtynyt ilmiöön syvemmin, koska syytä ja kiinnostusta ei ollut.
Ihan ymmärrettävää, kukaan ei voi olla kiinnostunut aivan kaikesta, saati että vaivautuisi ottamaan aivan kaikesta itse selvää. Siksi meillä on asiantuntijoita, jotka selvittävät asioita puolestamme. Tässä sitten törmäämmekin toisenlaisiin inhimillisiin ongelmiin.
Autismi EI ole mielenterveyden häiriö, vaan aivojen rakenteellinen häiriö.
Autistin aivot ovat erilaiset ja tämä saattaa lisätä riskiä sairastua esim. masennukseen, mutta mielensairaudet eivät liity autisteihin noin muuten.
Erittäin monet aikuiset ovat saaneet täysin vääriä diagnooseja tiedonpuutteen ja väärän hoidon/diagnosoinnin seurauksena!!
Toivottavasti PIAN herätään korjaamaan tämä vääryys ja saadaan lisää tietoa ja tutkimusta Suomeen!
Tuomas E. voisi ehkä julkisuudenhenkilönä yrittää edistää neuropsykiatriaan perehtyneen yksikön syntymistä.
Tarvitsemme oman sairaalan, kuten muutkin!
Nyt kymmenet tuhannet aikuiset kärsivät ilman diagnoosia, hoitoa ja tutkimusta. Nuoria on lastensuojelussa ja lastenkodeissa aivan turhaan, kun neuropsykiatrista hoitoa ei ole.
Psykiatria ei tunne autismikirjoa! Psykologit eivät tunne aitismikirjoa! Sosiaalityöntekijät eivät tunne autismikirjoa! Lastensuojelu ei tunne autismikirjoa!
Aitismikirjon hoito EI kuuluisi psykiatrian piiriin, koska on neurologinen sairaus.
piirissä!
Tämä vääryys olisi korjattava.
Mikäli et nyt puhu kehitysvammasta niin väittämästäsi "Autismi EI ole mielenterveyden häiriö, vaan aivojen rakenteellinen häiriö."
EI ole todisteita. EI ole mitään viitteitä siitä, että "erilaisuudessa" olisi kyse HÄIRIÖSTÄ.
Myöskään mitään hoitoa näihin EI-Sairauksiin EI ole.
Neuropsykiatriset ongelmat eivät tod. Ole syy lastensuojelussa ja lastenkodeissa, vaan suurimpana syynä vanhempien ongelmat ja/tai lapsen ajautuminen vääriin porukoihin.
Jos pelkästään Suomessa väitetään olevan YLI 90000 alle 13vuotiasta mielenterveysongelmaista- ja häiriöistä niin kyllä tämä aika luotettavasti kertoo enemmän tästä ajasta ja aikuisista kuin itse lapsista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No suurempi ongelma Enbuskella on tuo kaksisuuntainen mielialahäiriö, kuin autisminkirjon piirteet.
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön takiahan Enbuske sairaalaan joutui, ei suinkaan noiden autismiskirjon piirteiden takia.
Autismi juttuja ei hoideta psykiatrisessa sairaalassa, vaan neurologisella osastolla tavallisissa sairaaloissa.
No itse asiassa vaihtelee ihan sairaanhoitopiireittäin, esim. HUSissa ainakin nuoret hoidetaan psykiatrian puolella, mikä on kyllä mielestäni huono ratkaisu. Psykiatreilla ei useinkaan ole osaamista asiasta, neurologeilla enemmän. Kyse on kuitenkin neurologisesta poikkeavuudesta.
Tämä!!!
Suomeen tulee saada kunnollinen hoito.
Neuropsykiatrisian poliklinikat ovat pieniä, eikä autismikirjoa tunneta lainkaan psykiatrian poliklinikoilla.
Tarvitsemme Suomeen autismikirjoon keskittyneen sairaalan ja osastot lapsille, nuorille ja aikuisille. Nyt hoito on erittäin epätasalaatuista, jos sitä edes saa, ja se on sirpaleista.
Neuropsykiatrinen yksikkö toisi lääkärikandeille tietotaitoa ja mielenkiintoisen pääaineen. Nyt lääkärit eivät tiedä mitään!
Tarvitsemme neuropsykiatrisia osaamista tutkimusta Suomeen!
Hoitoa ei ole. Jenkeissä neljäsosalla pojista on adhd-dg ja monilla lääkitys. Osaa on ehditty lääkitä jo lähes 20vuotta, alle kouluikäisistä alkaen.
Tuloksena tästä on mm. Maksa- ja munuaisvaurioita. Vanhemmat ovat kyllä tyytyväisiä, koska uskovat että lapsi olisi syrjäytynyt ja tippunut koulusta ilman "hoitoa". Valitettavasti näitä uskomuksia on kovin vaikea todistaa todeksi.
Henk.koht ajattelen että fyysisten ja henkisten ongelmien aiheuttaminen lapselle omien pelkojen takia on eettisesti epäilyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kaikki autismikirjon henkilöt ovat erilaisia,
siksi puhutaankin kirjosta. Voidaan sanoa, että kun olet
tavannut yhden autismikirjon henkilön, olet tavannut
vasta yhden autismikirjon henkilön. Osa pystyy elämään
hyvin itsenäisesti, toiset taas voivat tarvita vahvaa tukea
läpi elämän. Näiden ääripäiden väliin mahtuu vielä iso
joukko muitakin autismikirjolla olevia ihmisiä.Autismikirjon häiriö vaikuttaa siihen, miten henkilö
on vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja myös siihen,
miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman.Tutkimusten mukaan noin 1 % väestöstä on autismikirjolla.
Miten autismikirjo ilmenee?
VUOROVAIKUTUS
Autismikirjon henkilölle voi olla vaikea
ilmaista tunteitaan ja ymmärtää toisten
tunteita. Hänelle voi tuottaa vaikeuksia
tulkita toisten ihmisten ilmeitä ja eleitä.
Miten huomioit : Kerro ja sanoita ilmei-
tä, eleitä ja tunteita. Ymmärrä autismikir-
jon henkilön vuorovaikutukseen liittyviä
erityispiirteitä, esimerkiksi vaikeutta ot-
taa katsekontaktia.
KOMMUNIKAATIO
Autismikirjon henkilöllä voi olla erias-
teisia vaikeuksia ymmärtää ja käyttää
puhuttua kieltä. Jotkut autismikirjon
henkilöistä käyttävät puhetta tukevia ja
korvaavia menetelmiä, kuten kuvia, viit-
tomia ja kirjoitettua tekstiä kommunikoi-
dessaan.
Miten huomioit: Puhu rauhallisesti, tar-
kasti ja selkeästi. Älä kuitenkaan aliarvioi
puhekumppanisia. Vältä slangia, sarkas-
mia, kielikuvia ja ironiaa.
AISTIT
Monella autismikirjon henkilöllä on ais-
tisäätelyn erityispiirteitä, esimerkiksi yli-
ja aliherkkyyksiä liittyen ääniin, valoon,
kosketukseen, hajuihin, makuihin ja vä-
reihin.
Miten huomioit: Helpota henkilön ais-
tikuormitusta esimerkiksi valoa ja ääniä
säätämällä. Vältä voimakkaiden hajustei-
den käyttöä. Tiedosta, että autismikirjon
henkilö saattaa käyttää aistisäätelyn
apuna esimerkiksi kuulokkeita tai aurin-
kolaseja.
STRESSIHERKKYYS
Autismikirjon henkilön hermosto kuormit-
tuu helposti. Kuormitusta voivat aiheut-
taa mm. meluisa ympäristö, vaihtuvat
ja epäselvät tilanteet sekä sosiaalinen
kanssakäyminen.
Miten huomioit: Mahdollista autismi-
kirjon henkilölle rauhallinen tila tai paik-
ka aisteihin liittyvän kuormituksen alen-
tamiseksi.
VAHVUUDET
Autismikirjoon liittyy myös paljon vah-
vuuksia ja voimavaroja. Autismikirjon
henkilöllä voi olla esimerkiksi erittäin
hyvä yksityiskohtien erottelukyky, hyvä
oikeudentaju ja joskus myös erityinen lahjakkuus
"Autismiliiton "Mikä ihmeen autismikirjo?" -esitteestä
https://www.autismiliitto.fi/materiaalia/esitteetKiitos tästä. Seuraavaksi kuvaa minulle "normaali-ihminen" vahvuuksineen ja heikkouksineen?
Kaipaisin tähän vastausta!
.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kaikki autismikirjon henkilöt ovat erilaisia,
siksi puhutaankin kirjosta. Voidaan sanoa, että kun olet
tavannut yhden autismikirjon henkilön, olet tavannut
vasta yhden autismikirjon henkilön. Osa pystyy elämään
hyvin itsenäisesti, toiset taas voivat tarvita vahvaa tukea
läpi elämän. Näiden ääripäiden väliin mahtuu vielä iso
joukko muitakin autismikirjolla olevia ihmisiä.Autismikirjon häiriö vaikuttaa siihen, miten henkilö
on vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja myös siihen,
miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman.Tutkimusten mukaan noin 1 % väestöstä on autismikirjolla.
Miten autismikirjo ilmenee?
VUOROVAIKUTUS
Autismikirjon henkilölle voi olla vaikea
ilmaista tunteitaan ja ymmärtää toisten
tunteita. Hänelle voi tuottaa vaikeuksia
tulkita toisten ihmisten ilmeitä ja eleitä.
Miten huomioit : Kerro ja sanoita ilmei-
tä, eleitä ja tunteita. Ymmärrä autismikir-
jon henkilön vuorovaikutukseen liittyviä
erityispiirteitä, esimerkiksi vaikeutta ot-
taa katsekontaktia.
KOMMUNIKAATIO
Autismikirjon henkilöllä voi olla erias-
teisia vaikeuksia ymmärtää ja käyttää
puhuttua kieltä. Jotkut autismikirjon
henkilöistä käyttävät puhetta tukevia ja
korvaavia menetelmiä, kuten kuvia, viit-
tomia ja kirjoitettua tekstiä kommunikoi-
dessaan.
Miten huomioit: Puhu rauhallisesti, tar-
kasti ja selkeästi. Älä kuitenkaan aliarvioi
puhekumppanisia. Vältä slangia, sarkas-
mia, kielikuvia ja ironiaa.
AISTIT
Monella autismikirjon henkilöllä on ais-
tisäätelyn erityispiirteitä, esimerkiksi yli-
ja aliherkkyyksiä liittyen ääniin, valoon,
kosketukseen, hajuihin, makuihin ja vä-
reihin.
Miten huomioit: Helpota henkilön ais-
tikuormitusta esimerkiksi valoa ja ääniä
säätämällä. Vältä voimakkaiden hajustei-
den käyttöä. Tiedosta, että autismikirjon
henkilö saattaa käyttää aistisäätelyn
apuna esimerkiksi kuulokkeita tai aurin-
kolaseja.
STRESSIHERKKYYS
Autismikirjon henkilön hermosto kuormit-
tuu helposti. Kuormitusta voivat aiheut-
taa mm. meluisa ympäristö, vaihtuvat
ja epäselvät tilanteet sekä sosiaalinen
kanssakäyminen.
Miten huomioit: Mahdollista autismi-
kirjon henkilölle rauhallinen tila tai paik-
ka aisteihin liittyvän kuormituksen alen-
tamiseksi.
VAHVUUDET
Autismikirjoon liittyy myös paljon vah-
vuuksia ja voimavaroja. Autismikirjon
henkilöllä voi olla esimerkiksi erittäin
hyvä yksityiskohtien erottelukyky, hyvä
oikeudentaju ja joskus myös erityinen lahjakkuus
"Autismiliiton "Mikä ihmeen autismikirjo?" -esitteestä
https://www.autismiliitto.fi/materiaalia/esitteetKiitos tästä. Seuraavaksi kuvaa minulle "normaali-ihminen" vahvuuksineen ja heikkouksineen?
Kaipaisin tähän vastausta!
Normaali käyttäytyy ja ajattelee normaalisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kaikki autismikirjon henkilöt ovat erilaisia,
siksi puhutaankin kirjosta. Voidaan sanoa, että kun olet
tavannut yhden autismikirjon henkilön, olet tavannut
vasta yhden autismikirjon henkilön. Osa pystyy elämään
hyvin itsenäisesti, toiset taas voivat tarvita vahvaa tukea
läpi elämän. Näiden ääripäiden väliin mahtuu vielä iso
joukko muitakin autismikirjolla olevia ihmisiä.Autismikirjon häiriö vaikuttaa siihen, miten henkilö
on vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja myös siihen,
miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman.Tutkimusten mukaan noin 1 % väestöstä on autismikirjolla.
Miten autismikirjo ilmenee?
VUOROVAIKUTUS
Autismikirjon henkilölle voi olla vaikea
ilmaista tunteitaan ja ymmärtää toisten
tunteita. Hänelle voi tuottaa vaikeuksia
tulkita toisten ihmisten ilmeitä ja eleitä.
Miten huomioit : Kerro ja sanoita ilmei-
tä, eleitä ja tunteita. Ymmärrä autismikir-
jon henkilön vuorovaikutukseen liittyviä
erityispiirteitä, esimerkiksi vaikeutta ot-
taa katsekontaktia.
KOMMUNIKAATIO
Autismikirjon henkilöllä voi olla erias-
teisia vaikeuksia ymmärtää ja käyttää
puhuttua kieltä. Jotkut autismikirjon
henkilöistä käyttävät puhetta tukevia ja
korvaavia menetelmiä, kuten kuvia, viit-
tomia ja kirjoitettua tekstiä kommunikoi-
dessaan.
Miten huomioit: Puhu rauhallisesti, tar-
kasti ja selkeästi. Älä kuitenkaan aliarvioi
puhekumppanisia. Vältä slangia, sarkas-
mia, kielikuvia ja ironiaa.
AISTIT
Monella autismikirjon henkilöllä on ais-
tisäätelyn erityispiirteitä, esimerkiksi yli-
ja aliherkkyyksiä liittyen ääniin, valoon,
kosketukseen, hajuihin, makuihin ja vä-
reihin.
Miten huomioit: Helpota henkilön ais-
tikuormitusta esimerkiksi valoa ja ääniä
säätämällä. Vältä voimakkaiden hajustei-
den käyttöä. Tiedosta, että autismikirjon
henkilö saattaa käyttää aistisäätelyn
apuna esimerkiksi kuulokkeita tai aurin-
kolaseja.
STRESSIHERKKYYS
Autismikirjon henkilön hermosto kuormit-
tuu helposti. Kuormitusta voivat aiheut-
taa mm. meluisa ympäristö, vaihtuvat
ja epäselvät tilanteet sekä sosiaalinen
kanssakäyminen.
Miten huomioit: Mahdollista autismi-
kirjon henkilölle rauhallinen tila tai paik-
ka aisteihin liittyvän kuormituksen alen-
tamiseksi.
VAHVUUDET
Autismikirjoon liittyy myös paljon vah-
vuuksia ja voimavaroja. Autismikirjon
henkilöllä voi olla esimerkiksi erittäin
hyvä yksityiskohtien erottelukyky, hyvä
oikeudentaju ja joskus myös erityinen lahjakkuus
"Autismiliiton "Mikä ihmeen autismikirjo?" -esitteestä
https://www.autismiliitto.fi/materiaalia/esitteetKiitos tästä. Seuraavaksi kuvaa minulle "normaali-ihminen" vahvuuksineen ja heikkouksineen?
Kaipaisin tähän vastausta!
Normaali käyttäytyy ja ajattelee normaalisti.
No daa.
Suomalaisista melko varmasti enemmistö on autisteja. Viimeistään tämän luulisi tekevän diagnoisoimisen tarpeettomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisista melko varmasti enemmistö on autisteja. Viimeistään tämän luulisi tekevän diagnoisoimisen tarpeettomaksi.
Mm. Tämä pätee vahvasti:
"suomalaisen voi olla vaikea
ilmaista tunteitaan ja ymmärtää toisten
tunteita. Hänelle voi tuottaa vaikeuksia
tulkita toisten ihmisten ilmeitä ja eleitä."
Alue: Aihe vapaa
"Kaikki autismikirjon henkilöt ovat erilaisia,
siksi puhutaankin kirjosta. Voidaan sanoa, että kun olet
tavannut yhden autismikirjon henkilön, olet tavannut
vasta yhden autismikirjon henkilön. Osa pystyy elämään
hyvin itsenäisesti, toiset taas voivat tarvita vahvaa tukea
läpi elämän. Näiden ääripäiden väliin mahtuu vielä iso
joukko muitakin autismikirjolla olevia ihmisiä.
Autismikirjon häiriö vaikuttaa siihen, miten henkilö
on vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja myös siihen,
miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman.
Tutkimusten mukaan noin 1 % väestöstä on autismikirjolla.
Miten autismikirjo ilmenee?
VUOROVAIKUTUS
Autismikirjon henkilölle voi olla vaikea
ilmaista tunteitaan ja ymmärtää toisten
tunteita. Hänelle voi tuottaa vaikeuksia
tulkita toisten ihmisten ilmeitä ja eleitä.
Miten huomioit : Kerro ja sanoita ilmei-
tä, eleitä ja tunteita. Ymmärrä autismikir-
jon henkilön vuorovaikutukseen liittyviä
erityispiirteitä, esimerkiksi vaikeutta ot-
taa katsekontaktia.
KOMMUNIKAATIO
Autismikirjon henkilöllä voi olla erias-
teisia vaikeuksia ymmärtää ja käyttää
puhuttua kieltä. Jotkut autismikirjon
henkilöistä käyttävät puhetta tukevia ja
korvaavia menetelmiä, kuten kuvia, viit-
tomia ja kirjoitettua tekstiä kommunikoi-
dessaan.
Miten huomioit: Puhu rauhallisesti, tar-
kasti ja selkeästi. Älä kuitenkaan aliarvioi
puhekumppanisia. Vältä slangia, sarkas-
mia, kielikuvia ja ironiaa.
AISTIT
Monella autismikirjon henkilöllä on ais-
tisäätelyn erityispiirteitä, esimerkiksi yli-
ja aliherkkyyksiä liittyen ääniin, valoon,
kosketukseen, hajuihin, makuihin ja vä-
reihin.
Miten huomioit: Helpota henkilön ais-
tikuormitusta esimerkiksi valoa ja ääniä
säätämällä. Vältä voimakkaiden hajustei-
den käyttöä. Tiedosta, että autismikirjon
henkilö saattaa käyttää aistisäätelyn
apuna esimerkiksi kuulokkeita tai aurin-
kolaseja.
STRESSIHERKKYYS
Autismikirjon henkilön hermosto kuormit-
tuu helposti. Kuormitusta voivat aiheut-
taa mm. meluisa ympäristö, vaihtuvat
ja epäselvät tilanteet sekä sosiaalinen
kanssakäyminen.
Miten huomioit: Mahdollista autismi-
kirjon henkilölle rauhallinen tila tai paik-
ka aisteihin liittyvän kuormituksen alen-
tamiseksi.
VAHVUUDET
Autismikirjoon liittyy myös paljon vah-
vuuksia ja voimavaroja. Autismikirjon
henkilöllä voi olla esimerkiksi erittäin
hyvä yksityiskohtien erottelukyky, hyvä
oikeudentaju ja joskus myös erityinen lahjakkuus
"
Autismiliiton "Mikä ihmeen autismikirjo?" -esitteestä
https://www.autismiliitto.fi/materiaalia/esitteet