Oma lapsi ärsyttää. En vaan kestä hänen juttujaan.
Miksi? Siis miksi tunnen näin. 10 v tyttö on välillä tosi rasittava. Jauhaa jatkuvasti Tiktokista, snäpistä ja tubettajista. Matkii heitä, muuttanut puhetyyliään ja tuntuu että arkisetkin asiat ovat hänelle jotain esitystä.
Siis ihan sietämätön ja pelkästään tytön olemus ärsyttää.
En sitä näytä tietenkään mutta varmasti aistii ärsytykseni.
Toisaalta, kun olen lapsen kanssa kaksin, esim lenkillä, kaupassa yms niin hän on ihana pieni oma itsensä.
Miten saan nämä ärsytyksen tunteet pois?
Kommentit (125)
Vierailija kirjoitti:
Kersa on masentunut ja pakenee paskaa perhettään fantasiamaailmaan, mutta jakaa ne sun kanssa koska se yrittää luoda suhun yhteyttä ainoalla keinolla millä se osaa, koska se on epätoivoinen ja haluaa hyväksyntäsi, mutta aspergerinsa takia ei siihen kykene. Ja älä luule, ettei se huomaa sitä.
Voit toki neuvoa avun tähän tilanteeseen. Mutta et osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama. Koen poikamme todella rasittavaksi. Hän ei osaa käytännössä puhua mistään muusta, kuin omista mielikuvitushahmoistaan ja heidän maailmoistaan, jotka ovat äärimmäisen vaikeaselkoisia, tylsistyttäviä ja joihin ei saa mitään otetta, koska niitä syntyy ja katoaa pojan oman tajunnanvirran mukaan.
Tämä alkoi lapsen ollessa noin 5-vuotias ja hän on nyt 13. Ikinä ei ole osannut puhua mistään arkipäiväisestä eikä normaalista. Iso pettymys vanhemmille tällainen poika. Tietenkin esitämme jotain täysin muuta.Iso pettymys vanhemmille? Siis mitä? Lapsi, jolla ilmeisesti on hyvä mielikuvitus. Ymmärrän kyllä, että sellaista jatkuva puhetulvaa ei aina jaksa kuunnella ja ehkä joo aikuista ei aina ne lasten juttujen aihepiirit nyt niin palavasti kiinnosta, mutta ei kai sentään voi sanoa, että pettyy lapseen tuollaisessa asiassa.
No siinä mielessä kyllä, kun hän ei juurikaan ole ainakaan tähän saakka koskaan halunnut puhua mistään reaalimaailmassa tapahtuvasta.
Niin, lapsen maailma on normaalistikin suurelta osin leikkiä. Hyvä mielikuvitus on osoitus älykkyydestä. Vaikka olisikin niin, että tällä hetkellä tuo mielikuvitusmaailma hallitsee liikaakin lapsesi elämää, niin silti olisi hyvä kyetä näkemään siinäkin ne positiiviset puolet. Kyllä mielestäni on surkeampaa, että jo ihan pieni lapsi on niin "reaalimaailmassa" ettei kykene keksimään mitään luovaa, eikä kykene leikkiin ja on passiivinen. Lapsellasi on suuri rikkaus ja jos olette viisaita vanhempia, niin saattaisitte kyetä ohjaamaan lastanne niin, että hän pystyisi hyödyntämään mielikuvitustaan.
Niin, ohjaamaan millähän lailla?
Sinun se pitäisi tietää, koska tunnet hänet parhaiten.
Noin yleisesti ottaen, vaikka luomaan omat nettisivut, kirjoittamaan, tms.Juu, kuulostaa kyllä tosi kivalta, mutta entä jos siinä kävisi niin,mettä lapsi saisi edelleen olla juttuineen yksin? Ketään ei kiinnostaisikaan? Ei se silloin auttaisi ainakaan yhtään.
Aina joku löytyy. Ihmisiä kiinnostaa fantasiat ja vaihtoehtomaailmat.
Tämä on sellainen poliittinen maailma, jossa en näe mitään fantasiaa. On vain eri nimisiä kansakuntia, jotka valtaavat alaa toisilta ja osa on ystävällismielisiä ja osa sotaisia. Kerrotaan heidän ammattejaan ja uskonnostaan. Eikä niihin sisälly mitään kuviteltua. Ainoa kuvitelma on se, ettei näitä ole oikeasti olemassa, paitsi lapsi jollain lailla uskoo, että universumissa voisi ollakin. Koska se on ääretön. Voi toki olla, näin voi halutessaan ajatella, mutta mitä sitten?
Ketä samanikäistä kiinnostaisi politiikka- ja uskontopainotteinen puhe, jota maailmoja sitten pitäisi luoda? Ja jos toisen ajattelu ei sovi lapsellemme, menettää kiinnostuksen ottaa toista siihen ainakaan mukaan.Tai voisi toki kiinnostaa eri-ikäisiäkin, mutta ketä nuorempaa tämä kiinnostaisi? Entä vanhempaa ????
Mua kiinnostaisi! Kuuntelisin mielelläni, ja olen työharkassa kuunnellutkin 16v aspergerpojan juttuja omasta fantasiatarinastaan. Annoin myös rakentavaa palautetta, näytti kuuntelevan ihan hyvin kun huomasi, että olin aidosti kiinnostunut. :)
N25, fantasianörtti
Vierailija kirjoitti:
Joskus vanhemman on vaikea sietää lapsessa niitä ominaisuuksia, joista ei pidä itsessään. Mietippä sitä
Eli ap ei siedä itsessään sitä, että matkii sometähtiä ja projisoi tämän lapseen?
Rupee twerkkaamaan, tunge pääsi vessanpönttöön ja laula samalla hoosiannaa tyttäresi kanssa.
No ei koulussa ole, koska siellä ei vanhempi silitä päähän ja anna olla oma itsesi.