Mitä ammattia pidit "hienona" kun olit pieni/nuori?

[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 20:31"]Lääkäri tai asianajaja.

Sittemmin tajusin että afrikkalaisen turvapaikanhakijan ammatti on hienoin ja arvostetuin.

Harmi vain kun synnyin värivammaisen vaaleana ja väärään maanosaan.

:(

[/quote]

Meheheh

Poliisi ja kauppias.

[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 21:10"]Sairaanhoitaja. Muistan kun istuin tk:n päivystyksessä ja katsoin ohi meneviä kiireisiä hoitajia valkoisissa puvuissaan. Musta se oli hienointa ikinä. 

Noh, nyt olen sitten itse sh, enkä tajua mitä hienoa tässä nyt sitten pitäisi olla.. 

[/quote]No, samoin kävi mulle kun näin fysioterapeutteja. Ja joopa joo, ei tämä mitään niin hienoa ole kun lapsena ajattelin, mutta ihan mukavaa työtä.

Ihan tarkkaan en ammattia osannut nimetä mutta hienointa oli silmissäni sellainen työ jossa saa kävellä kiireisenä toimiston käytävillä, kirjoittaa koneella ja vastata puhelimeen. Mielellään myös täyttää ja aakkostaa lomakkeita.

Pienenä olin ihan varma, että musta tulee isona Peppi Pitkätossu...

Olin vakuuttunut että minusta tulee isona sirkuksen trapetsitaiteilija vaikken vääntynyt oikein edes kuperkeikkaan. Se vaan oli hienoin homma ikinä minun silmissäni. Ollapa vielä lapsen rajaton usko ja luottamus elämään...

No minusta taasen ratsastuksen opettaja oli ihan jumalasta seuraava... Olivat ja edustivat minulle kaikista tavoitetuinta tieto-taitoa ja ammattilaisuutta ;)

No, sittemmin silmät avautuneet, ja kaiken maailman "taitajaa" siihenkin ammattirymään kuuluu, hyviä ovat olleet asianmukaisen koulutuksen saaneet henkilöt, ja sitten on ne jotka itse tituleeraavat itseään ratsastuksenopettajaksi ilman mitään koulutusta jollakin epävirallisella tallilla.

Lisäksi se työ on aika arkista raadantaa; tulipalopakkasella, kaatosateella, , helteellä jne. huudat kentän laidalta samoja juttuja päivästä toiseen arki-iltaisin klo 16-21.00, viikonloppuisin klo 8-16.00, pienellä palkalla.. Tylsää, epämukavaa, ja paskasti palkattua.

Sihteeri. Arvostin äitiä aina niin paljon niin mun mielestä sihteeri oli ehdottomasti paras ammatti mitä ihminen voi kuvitella.

Toinen oli bussi/taksikuski.

Ensin eläinlääkäri, sitten psykologi. Myöhemmin lentoemäntä, matkaopas ja lentokenttävirkailija. Matkailuala kiinnosti, joten tuli hotellivirkailija.

Alle kymmenvuotiaana haaveammattini oli arkkitehti! Piirtelin asuntojen pohjapiirroksia ja suunnittelin koteja erilaisille kuvitelluille perheille. Haaveet karisivat tehokkaasti, kun tajusin, ettei minun piirustustaidoillani koskaan pääsisi siihen koulutukseen. Seuraavina olivat lastentarhanopettaja ja kirjastonhoitaja. Sosiaali- ja kasvatusalan  työntekjä minusta sitten tuli.

Kaupan täti, ne osasi niin hienosti lukee kaikki ostokset sillä laitteellaan ja osasi laskee vaihtorahat aina oikein. Sitten oli vielä upeesti lakatut kynnet, mikä ei 80-luvulla kai ollut niin yleistä. Ainakaan en muista kenenkään muun kynsiä kuin meidän lähikaupan myyjän.

Eläinlääkäriä

Musta piti kans tulla arkkitehti, piirtelin myös noita pohjapiirrustuksia paljon ja ne oli oikeestaan todella hienoja ja toimiviakin jopa :) Taiteellinen puoli näkyy edelleen kyllä minussa, mutta musta ei sitten koskaan oikein ole tullut mitään. 

Minä halusin kodinhoitajaksi. Meillä kävi 70-/80-luvulla kodinhoitaja, suurperhe kun oltiin. Siihen aikaan lapsiperheitä tuettiin eri malliin kuin nyt. Ja kodinhoitajamme oli tosi ihana, kertoi satuja ja leipoi pullaa :)

Sihteeri tai joku toimistotyöntekijä, pankki- tai postivirkailija. Laulaja.

Musta oli kamalaa kun ystäväni ihaili lääkärin ammattia ja halusi lääkäriksi itsekin. Musta lääkärin työ oli etovaa, joutuisi hoitamaan kaikenlaisia jalkasieniä, mätäkorvia, röhiviä tupakkaukkoja yms.

Vaatesuunnittelija Kauniiden ja Rohkeiden innoittamana.

Lakaisukoneen kuljettaja

En muista mitä ammattia pidin hienona, mutta haaveilin alle kouluikäisenä PRINSESSAN ammatista kunnes äiti vähän avasi silmiäni ja kertoi ettei Suomessa ole prinsessoja ja minun pitäisi naida ulkomaalainen mies :D. Sen jälkeen haaveammattini oli eläinlääkäri, ja myös ala-asteen luokanope jossain välissä.

Pitkään haaveammattina oli lentoemäntä. Näyttivät niin iloisilta ja aurinkoisilta, että olin varma että työ on huippukivaa. :) (varmasti joskus onkin, mutta myös rankkaa, uskoisin)

Kahdesta ammatista haaveilin; kirjastovirkailija tai sihteeri. Valmistumiseni jälkeen työskentelin kahdeksan vuotta kirjastonhoitajana ja sen jälkeen nykyisessä ammatissani sihteerinä jo vuosia. Ammatilliset haaveet ovat siis toteutuneet. Tyytyväinen olen edelleen vaikka palkka ei päätä huimaakaan.