Lue keskustelun säännöt.
Kollega, joka jatkuvasti kutsuu minua väärällä nimellä
03.12.2020 |
Uskon, ettei tee sitä tahallaan, mutta tuntuu jostain syystä todella pahalta. Kerran teki sitä jopa asiakaspalaverissa, juuri ennenkuin aloin presentoimaan. Olen ainoa, jolle hän tekee tätä. Mistä voi olla kysymys? Kyseessä ei ole vanha ihminen, vaan nuorehko ja skarppi asiantuntija.
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että joillakin ihmisillä on jotenkin outo tapa korostaa, että ei nyt millään muista jonkun nimeä. Joko työkaverisi on tuollainen tai sitten hänellä on joku hahmotus häiriö eikä oikeasti muista tai sitten muistutat jotain hänen samannimistä tuttua ja siksi hän käyttää koko ajan sitä nimeä.
Höpö höpö. Tuollaista "hahmotushäiriötä" ei ole. Kyse on yksiselitteisesti kiusaamisesta. Juuri tuollainen paijaaminen ja yliymmärtäminen ruokkii sen jatkumista.
Mua ärsyttää se että leimataan kaikki tämmöiset tahallisiksi kiusaamisiksi. Ihan varmasti kiusaamistakin on, mikä on yksiselitteisesti väärin, mutta kyllä vahinkojakin tapahtuu! Omassa firmassa on noin 100 henkilöä, enkä tahdo muistaa sellaisten joiden kanssa en ole päivittäin tekemisissä nimiä kunnolla. Yleensä muistan että "Jaana tai Jenna" mutta en tarkalleen. Vältän heidän nimiensä käyttämistä mutta joskus kun joku kysyy suoraan "ketä tarkoitat" niin on pakko sanoa nimi. Tämä on tosi kurjaa myös minulle!
Yksi selkeä tekijä mikä auttaisi (ainakin omassa firmassani), olisi että kaikkien nimi ja naama olisi jossain firman sivuilla näkyvissä (tai vaikka jollain sisäisellä henkilöstösivulla). Tosi kurjaa kun ei sitä kehtaa toisen nimeäkään kysyä kolmatta kertaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että joillakin ihmisillä on jotenkin outo tapa korostaa, että ei nyt millään muista jonkun nimeä. Joko työkaverisi on tuollainen tai sitten hänellä on joku hahmotus häiriö eikä oikeasti muista tai sitten muistutat jotain hänen samannimistä tuttua ja siksi hän käyttää koko ajan sitä nimeä.
Saattaa olla jotain tällaista. Hän on kyllä muuten kiva ja kohtelias ihminen ja pahoittelee aina, kun tuo tapahtuu. Siksi onkin vaikea ymmärtää, miksi se toistuu. En myös ymmärrä itseänikään, että miksi loukkaannun siitä niin paljon. Pitäisi kai antaa olla. ap
Heh, itse teen tätä myös!
Minulle tuli kesällä uusi työkaveri, jonka kanssa työskentelemme säännöllisesti yhdessä joka viikko. Sanotaan että kaverin nimi on vaikka Maija, mutta kutsun häntä lähes aina Minnaksi - koska hän näyttää ihan Minnalta! Tiedän hänen oikein nimensä ja sanon oikein kun keskityn asiaan. Jos taas puhe on jostain muusta ja pitää vain kertoa "Maijan" jo tehneen sen, muuntuu nimi "Minnaksi" täysin huomaamatta.
En todellakaan tiedä mistä on kyse, olen hänelle tätä pahoitellut mutta jostain syystä aivoni yhdistävät hänen kasvonsa ihan toiseen nimeen.
Eli omalta pohjalta sanoisin ettei välttämättä tee sitä kiusatakseen, voi olla että näytät vain niin vahvasti joltain hänen tutultaan jonka vuoksi nimet menevät sekaisin.
Nimenomaan. Itse muistan semmoiset nimet jotka näkyy jotenkin jossain. Eli koulussa kun kaikilla oli ekoilla tunneilla nimilaput, opin nimet helposti. Sen sijaan jossain yhteisössä jossa kymmeniä tai satoja puolituttuja, on tosi vaikea oppia toisten nimet! Osa papoista muistuttaa toisiaan valtavasti: pukeutuu samalla lailla, samanpituisia ja samanlainen parta. Osa nuorista on kuin kopioita toisistaan. Nimivaikeudet ei ole mitenkään tavattomia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että joillakin ihmisillä on jotenkin outo tapa korostaa, että ei nyt millään muista jonkun nimeä. Joko työkaverisi on tuollainen tai sitten hänellä on joku hahmotus häiriö eikä oikeasti muista tai sitten muistutat jotain hänen samannimistä tuttua ja siksi hän käyttää koko ajan sitä nimeä.
Saattaa olla jotain tällaista. Hän on kyllä muuten kiva ja kohtelias ihminen ja pahoittelee aina, kun tuo tapahtuu. Siksi onkin vaikea ymmärtää, miksi se toistuu. En myös ymmärrä itseänikään, että miksi loukkaannun siitä niin paljon. Pitäisi kai antaa olla. ap
Heh, itse teen tätä myös!
Minulle tuli kesällä uusi työkaveri, jonka kanssa työskentelemme säännöllisesti yhdessä joka viikko. Sanotaan että kaverin nimi on vaikka Maija, mutta kutsun häntä lähes aina Minnaksi - koska hän näyttää ihan Minnalta! Tiedän hänen oikein nimensä ja sanon oikein kun keskityn asiaan. Jos taas puhe on jostain muusta ja pitää vain kertoa "Maijan" jo tehneen sen, muuntuu nimi "Minnaksi" täysin huomaamatta.
En todellakaan tiedä mistä on kyse, olen hänelle tätä pahoitellut mutta jostain syystä aivoni yhdistävät hänen kasvonsa ihan toiseen nimeen.
Eli omalta pohjalta sanoisin ettei välttämättä tee sitä kiusatakseen, voi olla että näytät vain niin vahvasti joltain hänen tutultaan jonka vuoksi nimet menevät sekaisin.
Nimenomaan. Itse muistan semmoiset nimet jotka näkyy jotenkin jossain. Eli koulussa kun kaikilla oli ekoilla tunneilla nimilaput, opin nimet helposti. Sen sijaan jossain yhteisössä jossa kymmeniä tai satoja puolituttuja, on tosi vaikea oppia toisten nimet! Osa papoista muistuttaa toisiaan valtavasti: pukeutuu samalla lailla, samanpituisia ja samanlainen parta. Osa nuorista on kuin kopioita toisistaan. Nimivaikeudet ei ole mitenkään tavattomia!
On tavatonta, jos muka ei yhden nimeä muista, mutta kaikkien muiden muistaa. Ja tämän yhden kohdalla jatkuvasti kutsuu väärällä nimellä. Se on ihan eri asia ja puhtaasti kiusaamista, ei mitenkään vahinko.
Vierailija kirjoitti:
Hieman iäkkäämpi työkaveri kutsui minua koko yhteisen uramme ajan (seitsemän vuotta) väärällä nimellä, joskin se oli hyvin lähellä oikeaa. Tyyliin Janika -> Jannika. Erityisesti tämä pomppasi silmään kun hän laittoi minulle sähköpostia. Oli melko pieni työpaikka, niin näimme kuitenkin useita kertoja päivässä ja juttelimme päivittäin toisillemme.
Joillain ihmisillä on taipumus sekoittaa kovin toisiaan muistuttavat nimet keskenään, varsinkin, jos toisen nimi on jotenkin harvinainen. Tyyliin Ritasta tulee Riitta, Maaretista Maarit, Larista Lauri ja niin edelleen. Jos heitä korjaa, niin saattavat osata sen jälkeen jonkin aikaa kutsua oikealla nimellä mutta pian Maaret on taas Maarit. Äänensävystä ja muusta viestinnästä pystyisi päättelemään, kutsuuko tällainen henkilö toista tahallaan väärällä nimellä mutta näissä tapauksissa ei yleensä ole ollut siitä kysymys.
Tiinaa Kaisaksi kutsuneesta pomosta tuli mieleen, että olisiko hänellä ollut jokin sairaus, joka alkoi oireilla nimimuistin huononemisella? Jos väärällä nimellä kutsuminen alkoi yhtäkkiä ja hän menehtyi siitä muutaman vuoden kuluttua, niin se voisi olla mahdollinen selitys.
Vierailija kirjoitti:
Mullakin välillä lipsahtaa kolleegan nimi väärin, huumorilla siitä selvitään. Hän tietää, että mä puhun muutenkin puuta, heinää, putkenjuuria.😄
Olet vähän hitaalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turha alapeukuttaa. Miten joku voi yhdistää tilanteen, jossa on vaikeuksia muistaa 100 työkaveria nimeltä ( jolloin se muistamattomuus kohdistuu moneen) ja tilanteen, jossa työyhteisössä tunnetaan toiset nimeltä, mutta yksi ihminen kutsuu jatkuvasti yhtä tiettyä työtoveria väärällä nimellä? Ei sekoile muiden kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että joillakin ihmisillä on jotenkin outo tapa korostaa, että ei nyt millään muista jonkun nimeä. Joko työkaverisi on tuollainen tai sitten hänellä on joku hahmotus häiriö eikä oikeasti muista tai sitten muistutat jotain hänen samannimistä tuttua ja siksi hän käyttää koko ajan sitä nimeä.
Saattaa olla jotain tällaista. Hän on kyllä muuten kiva ja kohtelias ihminen ja pahoittelee aina, kun tuo tapahtuu. Siksi onkin vaikea ymmärtää, miksi se toistuu. En myös ymmärrä itseänikään, että miksi loukkaannun siitä niin paljon. Pitäisi kai antaa olla. ap
Heh, itse teen tätä myös!
Minulle tuli kesällä uusi työkaveri, jonka kanssa työskentelemme säännöllisesti yhdessä joka viikko. Sanotaan että kaverin nimi on vaikka Maija, mutta kutsun häntä lähes aina Minnaksi - koska hän näyttää ihan Minnalta! Tiedän hänen oikein nimensä ja sanon oikein kun keskityn asiaan. Jos taas puhe on jostain muusta ja pitää vain kertoa "Maijan" jo tehneen sen, muuntuu nimi "Minnaksi" täysin huomaamatta.
En todellakaan tiedä mistä on kyse, olen hänelle tätä pahoitellut mutta jostain syystä aivoni yhdistävät hänen kasvonsa ihan toiseen nimeen.
Eli omalta pohjalta sanoisin ettei välttämättä tee sitä kiusatakseen, voi olla että näytät vain niin vahvasti joltain hänen tutultaan jonka vuoksi nimet menevät sekaisin.
Nimenomaan. Itse muistan semmoiset nimet jotka näkyy jotenkin jossain. Eli koulussa kun kaikilla oli ekoilla tunneilla nimilaput, opin nimet helposti. Sen sijaan jossain yhteisössä jossa kymmeniä tai satoja puolituttuja, on tosi vaikea oppia toisten nimet! Osa papoista muistuttaa toisiaan valtavasti: pukeutuu samalla lailla, samanpituisia ja samanlainen parta. Osa nuorista on kuin kopioita toisistaan. Nimivaikeudet ei ole mitenkään tavattomia!
On tavatonta, jos muka ei yhden nimeä muista, mutta kaikkien muiden muistaa. Ja tämän yhden kohdalla jatkuvasti kutsuu väärällä nimellä. Se on ihan eri asia ja puhtaasti kiusaamista, ei mitenkään vahinko.
Kyllä, on tavatonta jos työkaveri on läheinen ja on hänen kanssaan tekemisissä päivittäin. Sen sijaan ei ole tavatonta että unohtelee yksittäisten puolituttujen tai etäisempien työkavereitten nimiä. Mikäli kokemus on että työkaveri muistaa nappiin ihan kaikkien muitten nimet aina, mutta pelkästään oma nimi menee aina väärin, voi kyse toki olla kiusaamisesta! Voi myös olla että ko. henkilö unohtelee joskus muittenkin nimiä mutta asiaa ei yleensä huomaa kuin asianomainen itse.
Itselle nimien opettelu ei ole helppoa, mutta jostain syystä joittenkin uusien henkilöitten kohdalla nämä vain muistaa, toisten ei. En unohtele kasvoja ja tunnistan kyllä tutun (tai puolitutun) ihmisen, mutta nimiä voin unohdella. Vaikeinta on muistaa toisiaan muistuttavien nimien välillä: oliko Markku vai Markus; Tiina vai Taina; Inkeri vai Irmeli.
Kiusaaminen on aina väärin, mutta ihan oikeasti välillä voi olla kyse myös unohtelusta. Ainakin omalla kohdallani näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieman iäkkäämpi työkaveri kutsui minua koko yhteisen uramme ajan (seitsemän vuotta) väärällä nimellä, joskin se oli hyvin lähellä oikeaa. Tyyliin Janika -> Jannika. Erityisesti tämä pomppasi silmään kun hän laittoi minulle sähköpostia. Oli melko pieni työpaikka, niin näimme kuitenkin useita kertoja päivässä ja juttelimme päivittäin toisillemme.
Joillain ihmisillä on taipumus sekoittaa kovin toisiaan muistuttavat nimet keskenään, varsinkin, jos toisen nimi on jotenkin harvinainen. Tyyliin Ritasta tulee Riitta, Maaretista Maarit, Larista Lauri ja niin edelleen. Jos heitä korjaa, niin saattavat osata sen jälkeen jonkin aikaa kutsua oikealla nimellä mutta pian Maaret on taas Maarit. Äänensävystä ja muusta viestinnästä pystyisi päättelemään, kutsuuko tällainen henkilö toista tahallaan väärällä nimellä mutta näissä tapauksissa ei yleensä ole ollut siitä kysymys.
Tiinaa Kaisaksi kutsuneesta pomosta tuli mieleen, että olisiko hänellä ollut jokin sairaus, joka alkoi oireilla nimimuistin huononemisella? Jos väärällä nimellä kutsuminen alkoi yhtäkkiä ja hän menehtyi siitä muutaman vuoden kuluttua, niin se voisi olla mahdollinen selitys.
"Taipumus"? Oikeasti kyseessä on laiskuus/ylimielisyys/välinpitämättönyys
Sanon puolisoa välillä vahingossa lemmikin nimellä ja kavereita toistensa nimillä. Oon vähän hajamielinen, en tee tahallani. Yhtä kollegaa kutsun samantapaisella nimellä kuin hänen oikea nimensä joskus, menee sekaisin kun on paljon kollegoita ja asioita mietittävänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieman iäkkäämpi työkaveri kutsui minua koko yhteisen uramme ajan (seitsemän vuotta) väärällä nimellä, joskin se oli hyvin lähellä oikeaa. Tyyliin Janika -> Jannika. Erityisesti tämä pomppasi silmään kun hän laittoi minulle sähköpostia. Oli melko pieni työpaikka, niin näimme kuitenkin useita kertoja päivässä ja juttelimme päivittäin toisillemme.
Joillain ihmisillä on taipumus sekoittaa kovin toisiaan muistuttavat nimet keskenään, varsinkin, jos toisen nimi on jotenkin harvinainen. Tyyliin Ritasta tulee Riitta, Maaretista Maarit, Larista Lauri ja niin edelleen. Jos heitä korjaa, niin saattavat osata sen jälkeen jonkin aikaa kutsua oikealla nimellä mutta pian Maaret on taas Maarit. Äänensävystä ja muusta viestinnästä pystyisi päättelemään, kutsuuko tällainen henkilö toista tahallaan väärällä nimellä mutta näissä tapauksissa ei yleensä ole ollut siitä kysymys.
Tiinaa Kaisaksi kutsuneesta pomosta tuli mieleen, että olisiko hänellä ollut jokin sairaus, joka alkoi oireilla nimimuistin huononemisella? Jos väärällä nimellä kutsuminen alkoi yhtäkkiä ja hän menehtyi siitä muutaman vuoden kuluttua, niin se voisi olla mahdollinen selitys.
Ei ja ei. Muistisairaus ei kohdistu yhteen ihmiseen. Ja vaikka joskus nimiä opetellessa muistaisi väärin ja luulisi Riitan olevan Rita, asian kyllä muistaa seuraavilla kerroilla.
Vierailija kirjoitti:
Turha alapeukuttaa. Miten joku voi yhdistää tilanteen, jossa on vaikeuksia muistaa 100 työkaveria nimeltä ( jolloin se muistamattomuus kohdistuu moneen) ja tilanteen, jossa työyhteisössä tunnetaan toiset nimeltä, mutta yksi ihminen kutsuu jatkuvasti yhtä tiettyä työtoveria väärällä nimellä? Ei sekoile muiden kohdalla.
No yhtä kurjalta se voi tuntua siitä yhdestä henkilöstä kun nimi tulee väärin, oli kyse pienemmästä tai suuremmasta työyhteisöstä. Itse en osannut lukea ap:n tapauksessa oliko kyse pienestä toimistosta jossa alle 10 henkilöä, vai suurempi työyhteisö (esim market) jossa lähemmäs sata henkilöä.
Ja voin rehellisesti sanoa että itse kyllä huomaan jos joku kutsuu minua väärällä nimellä, mutta en välttämättä pane merkille jos jotain toista kutsutaan väärin ohimennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanon puolisoa välillä vahingossa lemmikin nimellä ja kavereita toistensa nimillä. Oon vähän hajamielinen, en tee tahallani. Yhtä kollegaa kutsun samantapaisella nimellä kuin hänen oikea nimensä joskus, menee sekaisin kun on paljon kollegoita ja asioita mietittävänä.
Kutsutko vain yhtä kollegaa väärällä nimellä? Se kertoo siitä, ettet arvosta häntä. Että muka on tärkeämpiä asioita kuin tuon vähäpätöisen henkilön nimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieman iäkkäämpi työkaveri kutsui minua koko yhteisen uramme ajan (seitsemän vuotta) väärällä nimellä, joskin se oli hyvin lähellä oikeaa. Tyyliin Janika -> Jannika. Erityisesti tämä pomppasi silmään kun hän laittoi minulle sähköpostia. Oli melko pieni työpaikka, niin näimme kuitenkin useita kertoja päivässä ja juttelimme päivittäin toisillemme.
Joillain ihmisillä on taipumus sekoittaa kovin toisiaan muistuttavat nimet keskenään, varsinkin, jos toisen nimi on jotenkin harvinainen. Tyyliin Ritasta tulee Riitta, Maaretista Maarit, Larista Lauri ja niin edelleen. Jos heitä korjaa, niin saattavat osata sen jälkeen jonkin aikaa kutsua oikealla nimellä mutta pian Maaret on taas Maarit. Äänensävystä ja muusta viestinnästä pystyisi päättelemään, kutsuuko tällainen henkilö toista tahallaan väärällä nimellä mutta näissä tapauksissa ei yleensä ole ollut siitä kysymys.
Tiinaa Kaisaksi kutsuneesta pomosta tuli mieleen, että olisiko hänellä ollut jokin sairaus, joka alkoi oireilla nimimuistin huononemisella? Jos väärällä nimellä kutsuminen alkoi yhtäkkiä ja hän menehtyi siitä muutaman vuoden kuluttua, niin se voisi olla mahdollinen selitys.
"Taipumus"? Oikeasti kyseessä on laiskuus/ylimielisyys/välinpitämättönyys
Mielipiteesi on niin ehdoton, että vaikuttaa kun olisit kärsinyt todella paljon tästä aiheesta? Itselle asia ei ole näin herkkä, vaikka toki ärsyttää jos ihmiset käyttävät minusta väärää nimeä.
Olen itse myös huono muistamaan nimiä joten ymmärrän kyllä että tämä asia muillekin vaikeaa. Itse korjaan heti toista jos huomaan väärän nimen, toivon että minuakin korjataan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähisukulaisellani on huomattavan paljon narsistisia piirteitä käytöksessään. Yksi juttu mitä hän tekee, on ihmisten tahallinen loukkaaminen muka unohtamalla heidän nimensä. Hän tekee siitä aina oikein numeron, äänensävy muuttuu ja tiedämme, että hän aikoo täräyttää väärän nimen. Tai sitten hän alkaa selittää tutulle ihmiselle naureskellen "sori mut multa on päässyt unohtuun sun nimi". Etenkin tilanteet joissa hän on kateellinen ovat tällaisia. Esimerkki: Hän on itse lapseton. Kun saimme lapsen, hän alkoi "unohtaa" lapsemme nimen. Oikeasti joka ikinen kerta kun hän tapaa lapsen, hän sanoo muka vahingossa eri nimen tai alkaa selostaa kovaan ääneen, että voi kauheeta mutta mä en nyt kertakaikkiaan muista mikä se sun nimi nyt olikaan. (Lapsi pitää häntä dementikkona ja vain tyhmänä.) Nimen "unohtaminen" on kosto, loukkaus, kateuden ja katkeruuden ilmaisin. Hänellä on kova tarve esittää, ettei välitä muista eikä ede muista heitä.
Pomon kanssa keskustelu kummasti auttaa näitä "unohtelijoita".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieman iäkkäämpi työkaveri kutsui minua koko yhteisen uramme ajan (seitsemän vuotta) väärällä nimellä, joskin se oli hyvin lähellä oikeaa. Tyyliin Janika -> Jannika. Erityisesti tämä pomppasi silmään kun hän laittoi minulle sähköpostia. Oli melko pieni työpaikka, niin näimme kuitenkin useita kertoja päivässä ja juttelimme päivittäin toisillemme.
Joillain ihmisillä on taipumus sekoittaa kovin toisiaan muistuttavat nimet keskenään, varsinkin, jos toisen nimi on jotenkin harvinainen. Tyyliin Ritasta tulee Riitta, Maaretista Maarit, Larista Lauri ja niin edelleen. Jos heitä korjaa, niin saattavat osata sen jälkeen jonkin aikaa kutsua oikealla nimellä mutta pian Maaret on taas Maarit. Äänensävystä ja muusta viestinnästä pystyisi päättelemään, kutsuuko tällainen henkilö toista tahallaan väärällä nimellä mutta näissä tapauksissa ei yleensä ole ollut siitä kysymys.
Tiinaa Kaisaksi kutsuneesta pomosta tuli mieleen, että olisiko hänellä ollut jokin sairaus, joka alkoi oireilla nimimuistin huononemisella? Jos väärällä nimellä kutsuminen alkoi yhtäkkiä ja hän menehtyi siitä muutaman vuoden kuluttua, niin se voisi olla mahdollinen selitys.
Ei ja ei. Muistisairaus ei kohdistu yhteen ihmiseen. Ja vaikka joskus nimiä opetellessa muistaisi väärin ja luulisi Riitan olevan Rita, asian kyllä muistaa seuraavilla kerroilla.
Oma mummini sairastui muistisairaukseen aikoinaan. Ensiksi alkoi kadota joidenkin yksittäisten asioiden nimet (vaikkapa unohti sanan "peräkärry") ja pikkuhiljaa yksittäisten henkilöiden nimet. Ei unohtanut kertaheitolla kaikkia käsitteitä tai nimiä, vaan yksitellen näitä lähti... Muutaman vuoden jälkeen ei kyllä muistanut niitä loppujakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha alapeukuttaa. Miten joku voi yhdistää tilanteen, jossa on vaikeuksia muistaa 100 työkaveria nimeltä ( jolloin se muistamattomuus kohdistuu moneen) ja tilanteen, jossa työyhteisössä tunnetaan toiset nimeltä, mutta yksi ihminen kutsuu jatkuvasti yhtä tiettyä työtoveria väärällä nimellä? Ei sekoile muiden kohdalla.
No yhtä kurjalta se voi tuntua siitä yhdestä henkilöstä kun nimi tulee väärin, oli kyse pienemmästä tai suuremmasta työyhteisöstä. Itse en osannut lukea ap:n tapauksessa oliko kyse pienestä toimistosta jossa alle 10 henkilöä, vai suurempi työyhteisö (esim market) jossa lähemmäs sata henkilöä.
Ja voin rehellisesti sanoa että itse kyllä huomaan jos joku kutsuu minua väärällä nimellä, mutta en välttämättä pane merkille jos jotain toista kutsutaan väärin ohimennen.
Ihan sama, onko kyseessä pieni vai suuri työyhteisö. Kyse on siitä että tuo "muistamattomuus" kohdistuu yhteen ihmiseen. Silloin se on kiusaamista. Kiusaamiseksi se muuttui siinä vaiheessa, kun siitä tuli systemaattista.
Vierailija kirjoitti:
Lähisukulaisellani on huomattavan paljon narsistisia piirteitä käytöksessään. Yksi juttu mitä hän tekee, on ihmisten tahallinen loukkaaminen muka unohtamalla heidän nimensä. Hän tekee siitä aina oikein numeron, äänensävy muuttuu ja tiedämme, että hän aikoo täräyttää väärän nimen. Tai sitten hän alkaa selittää tutulle ihmiselle naureskellen "sori mut multa on päässyt unohtuun sun nimi". Etenkin tilanteet joissa hän on kateellinen ovat tällaisia. Esimerkki: Hän on itse lapseton. Kun saimme lapsen, hän alkoi "unohtaa" lapsemme nimen. Oikeasti joka ikinen kerta kun hän tapaa lapsen, hän sanoo muka vahingossa eri nimen tai alkaa selostaa kovaan ääneen, että voi kauheeta mutta mä en nyt kertakaikkiaan muista mikä se sun nimi nyt olikaan. (Lapsi pitää häntä dementikkona ja vain tyhmänä.) Nimen "unohtaminen" on kosto, loukkaus, kateuden ja katkeruuden ilmaisin. Hänellä on kova tarve esittää, ettei välitä muista eikä ede muista heitä.
Pomon kanssa keskustelu kummasti auttaa näitä "unohtelijoita".
Tuo kuulostaa kyllä todella inhottavalta käytökseltä! Tuossa tapauksessa selkeästi tyyppi tekeekin sen tahallaan, jos äänensävykin muuttuu ja tekee saman aina tietynlaisissa tilanteissa.
Pyydään kuitenkin muistamaan ettei kaikki tee tätä tahallisesti, vaikka semmoistakin voi esiintyä! Uskon että tilanteesta pystyy itse lukemaan onko kyseessä tahallinen pahantahtoinen teko vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieman iäkkäämpi työkaveri kutsui minua koko yhteisen uramme ajan (seitsemän vuotta) väärällä nimellä, joskin se oli hyvin lähellä oikeaa. Tyyliin Janika -> Jannika. Erityisesti tämä pomppasi silmään kun hän laittoi minulle sähköpostia. Oli melko pieni työpaikka, niin näimme kuitenkin useita kertoja päivässä ja juttelimme päivittäin toisillemme.
Joillain ihmisillä on taipumus sekoittaa kovin toisiaan muistuttavat nimet keskenään, varsinkin, jos toisen nimi on jotenkin harvinainen. Tyyliin Ritasta tulee Riitta, Maaretista Maarit, Larista Lauri ja niin edelleen. Jos heitä korjaa, niin saattavat osata sen jälkeen jonkin aikaa kutsua oikealla nimellä mutta pian Maaret on taas Maarit. Äänensävystä ja muusta viestinnästä pystyisi päättelemään, kutsuuko tällainen henkilö toista tahallaan väärällä nimellä mutta näissä tapauksissa ei yleensä ole ollut siitä kysymys.
Tiinaa Kaisaksi kutsuneesta pomosta tuli mieleen, että olisiko hänellä ollut jokin sairaus, joka alkoi oireilla nimimuistin huononemisella? Jos väärällä nimellä kutsuminen alkoi yhtäkkiä ja hän menehtyi siitä muutaman vuoden kuluttua, niin se voisi olla mahdollinen selitys.
Ei ja ei. Muistisairaus ei kohdistu yhteen ihmiseen. Ja vaikka joskus nimiä opetellessa muistaisi väärin ja luulisi Riitan olevan Rita, asian kyllä muistaa seuraavilla kerroilla.
Oma mummini sairastui muistisairaukseen aikoinaan. Ensiksi alkoi kadota joidenkin yksittäisten asioiden nimet (vaikkapa unohti sanan "peräkärry") ja pikkuhiljaa yksittäisten henkilöiden nimet. Ei unohtanut kertaheitolla kaikkia käsitteitä tai nimiä, vaan yksitellen näitä lähti... Muutaman vuoden jälkeen ei kyllä muistanut niitä loppujakaan.
Edelleenkin ihan eri asia. Ei muistisairas unohda vain yhtä nimeä ja kaikki muu suju samalla normaalisti.
Mä oon kokenut tätä myös. Mulla on yleinen, mutta kaksiosainen, etunimi (eli siis tyyliä Marja-Liisa), joka sitten ymmärrettävästi vaikeuttaa koko nimen oppimista, koska onhan siinä kuitenkin 2 muistettavaa nimeä :-) Mutta sitä en ymmärrä, että mua on saatettu kutsua ihan millä kaksiosaisella nimellä vaan ja sitten vedotaan siihen, että kun kaksiosaiset nimet on niin vaikea muistaa. Nojuu mutta jos edes muistaisit yhden osan siitä nimestä, niin silläkin olisi ok kutsua.
Tätä tapahtui huomattavasti enemmän, kun olin ns. duunarihommissa nuorena. Silloin se kyllä tuntui, että mua ei juurikaan arvostettu (ehkä kun olin nuori, kiltti ja "uusi"), koska nimeäkään eivät jaksaneet opetella. Yhdessäkin työpaikassa olin melkein vuoden ajan ja siellä mulla oli nimikyltti JA aamuisin aina piti tarkistaa työvuorolistasta kenen kanssa on samassa vuorossa. Eli samassa vuorossa olevat näki mun nimen ainakin kerran päivän aikana eli ei ollut kyse siitä etteivätkö oikeasti olisi tienneet nimeä. Yksikin vanhempi kollega sanoi tokavikalla työviikolla "anteeks kauheesti ku en muista, nyt mä opettelen sen sun nimen!!" Mitä väliä enää... Jännä, että uusien esimiesten kaksiosaiset nimet painetaan mieleen jo ekalla viikolla ja niiden oppimisessa ei oo ongelmaa ;)
Älä reagoi mitenkään jos kerran kutsuu sinua väärällä nimellä. Olet hänelle kuin ilmaa kunnes sanoo oikean nimen. Kiusaamistahan ja alistamista tuo on.