Lue keskustelun säännöt.
Kollega, joka jatkuvasti kutsuu minua väärällä nimellä
03.12.2020 |
Uskon, ettei tee sitä tahallaan, mutta tuntuu jostain syystä todella pahalta. Kerran teki sitä jopa asiakaspalaverissa, juuri ennenkuin aloin presentoimaan. Olen ainoa, jolle hän tekee tätä. Mistä voi olla kysymys? Kyseessä ei ole vanha ihminen, vaan nuorehko ja skarppi asiantuntija.
Kommentit (76)
On sellaisia väärällä nimellä kutsumisia, jotka ovat molemmista osapuolista hauskoja, eikä siihen liity mitään ikävää, vaan joku hauska muisto esimerkiksi. Mutta joka paikassa, esim työssä ei voi silti puhutella väärällä nimellä, mielestäni. Vaikka olisi huumoriakin. Siis ei esimerkiksi asiasta tietämättömien kuullen, koska se on hämmentävää.
Jokaiselle on oma nimi tärkeä, eikä sitä pidä vääntää mihinkään suuntaan ilman asianomaisen lupaa. Jos sanot, että haluat sinua kutsuttavan oikealla nimelläsi työpaikallasi, sitä pitää kunnioittaa. Se on itsestäänselvää.
Minua kutsui vuoden ajan eräs työkaveri nimellä 'se' tai 'toi' tai 'se yksi'. Hän myös inhosi minua avoimesti. Suomalaisen työelämän tavan mukaan esimies ei asiaan puuttunut, ja kun siitä hänelle kerroin, vähätteli hän asiaa. Kertaakaan en kuullut samassa tiimissä toimineelta kollegaltani omaa nimeäni. Kun hänen piti viitata minuun asiakkaillemme, hän käytti silloinkin 'tuo'-sanaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieman iäkkäämpi työkaveri kutsui minua koko yhteisen uramme ajan (seitsemän vuotta) väärällä nimellä, joskin se oli hyvin lähellä oikeaa. Tyyliin Janika -> Jannika. Erityisesti tämä pomppasi silmään kun hän laittoi minulle sähköpostia. Oli melko pieni työpaikka, niin näimme kuitenkin useita kertoja päivässä ja juttelimme päivittäin toisillemme.
Joillain ihmisillä on taipumus sekoittaa kovin toisiaan muistuttavat nimet keskenään, varsinkin, jos toisen nimi on jotenkin harvinainen. Tyyliin Ritasta tulee Riitta, Maaretista Maarit, Larista Lauri ja niin edelleen. Jos heitä korjaa, niin saattavat osata sen jälkeen jonkin aikaa kutsua oikealla nimellä mutta pian Maaret on taas Maarit. Äänensävystä ja muusta viestinnästä pystyisi päättelemään, kutsuuko tällainen henkilö toista tahallaan väärällä nimellä mutta näissä tapauksissa ei yleensä ole ollut siitä kysymys.
Tiinaa Kaisaksi kutsuneesta pomosta tuli mieleen, että olisiko hänellä ollut jokin sairaus, joka alkoi oireilla nimimuistin huononemisella? Jos väärällä nimellä kutsuminen alkoi yhtäkkiä ja hän menehtyi siitä muutaman vuoden kuluttua, niin se voisi olla mahdollinen selitys.
"Taipumus"? Oikeasti kyseessä on laiskuus/ylimielisyys/välinpitämättönyys
Mielipiteesi on niin ehdoton, että vaikuttaa kun olisit kärsinyt todella paljon tästä aiheesta? Itselle asia ei ole näin herkkä, vaikka toki ärsyttää jos ihmiset käyttävät minusta väärää nimeä.
Olen itse myös huono muistamaan nimiä joten ymmärrän kyllä että tämä asia muillekin vaikeaa. Itse korjaan heti toista jos huomaan väärän nimen, toivon että minuakin korjataan.
Joo, täällä on joku nyt yleistämässä omia kokemuksiaan. Se on yksi kiusaamisen muoto, että käytetään toisesta väärää nimeä (tai keksitään jokin loukkaava lempinimi) mutta on oikeasti myös ihmisiä, joilla on heikko nimimuisti. Samaan tapaan kuin osalla meistä on huono kasvomuisti. Lisäksi jokin kielellinen oppimisvaikeus tai hahmottamishäiriö voi aiheuttaa sen, että samantapaiset nimet menevät helposti sekaisin tai että nimet eivät yksinkertaisesti jää päähän.
55 jatkaa:
Tämä lähisukulainen on mm. kaiverruttanut lapsellemme koruja, joissa väärä nimi. Halunnut loukata.
Kuitenkin hänen puhelimessaan on perheen yhteystiedoissa ihan oikein se nimi, ja kun hän puhuu meistä muille, hän kuulemma sanoo nimen oikein. Mutta silloin kun hän tapaa meitä ja lasta kasvokkain, hän tykkää "unohtaa" nimen.
Samoin joskus hän oli kiinnostunut eräästä työpaikkansa naisesta, puhui tästä koko ajan, googletteli ja stalkkasi. Lähestyttyään naista nainen antoi hänelle pakit. Tämän jälkeen alkoi naisen nimen "unohtelu". Laittoi sen tahallaan väärin kokousmateriaaliin jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieman iäkkäämpi työkaveri kutsui minua koko yhteisen uramme ajan (seitsemän vuotta) väärällä nimellä, joskin se oli hyvin lähellä oikeaa. Tyyliin Janika -> Jannika. Erityisesti tämä pomppasi silmään kun hän laittoi minulle sähköpostia. Oli melko pieni työpaikka, niin näimme kuitenkin useita kertoja päivässä ja juttelimme päivittäin toisillemme.
Joillain ihmisillä on taipumus sekoittaa kovin toisiaan muistuttavat nimet keskenään, varsinkin, jos toisen nimi on jotenkin harvinainen. Tyyliin Ritasta tulee Riitta, Maaretista Maarit, Larista Lauri ja niin edelleen. Jos heitä korjaa, niin saattavat osata sen jälkeen jonkin aikaa kutsua oikealla nimellä mutta pian Maaret on taas Maarit. Äänensävystä ja muusta viestinnästä pystyisi päättelemään, kutsuuko tällainen henkilö toista tahallaan väärällä nimellä mutta näissä tapauksissa ei yleensä ole ollut siitä kysymys.
Tiinaa Kaisaksi kutsuneesta pomosta tuli mieleen, että olisiko hänellä ollut jokin sairaus, joka alkoi oireilla nimimuistin huononemisella? Jos väärällä nimellä kutsuminen alkoi yhtäkkiä ja hän menehtyi siitä muutaman vuoden kuluttua, niin se voisi olla mahdollinen selitys.
Ei ja ei. Muistisairaus ei kohdistu yhteen ihmiseen. Ja vaikka joskus nimiä opetellessa muistaisi väärin ja luulisi Riitan olevan Rita, asian kyllä muistaa seuraavilla kerroilla.
Oma mummini sairastui muistisairaukseen aikoinaan. Ensiksi alkoi kadota joidenkin yksittäisten asioiden nimet (vaikkapa unohti sanan "peräkärry") ja pikkuhiljaa yksittäisten henkilöiden nimet. Ei unohtanut kertaheitolla kaikkia käsitteitä tai nimiä, vaan yksitellen näitä lähti... Muutaman vuoden jälkeen ei kyllä muistanut niitä loppujakaan.
Edelleenkin ihan eri asia. Ei muistisairas unohda vain yhtä nimeä ja kaikki muu suju samalla normaalisti.
Jos tapaa henkilön ihan alzheimerin alkuvaiheilla, voi koko sairautta olla vaikea huomata. Se alkaa yleensä tosi pienillä asioilla. Yleensähän nämä vielä pystyvät skarppaamaan tosi pitkälle, niin että lääkärinarvioinnissa menee vielä muistitestit läpi, mutta jossain vaiheessa sairausta ei enää voi piilotella.
Eli vaikka sinulle tai minulle henkilön unohtaminen voi näyttäytyä yksittäisen nimen unohtamisena, niin voi siellä taustalla olla paljon muitakin unohduksia joita ei vain huomata.
En nyt väitä että kaikki unohtelemiset tai "unohtelemiset" johtuisivat muistisairauksista, mutta olen kuullut useasta tapauksesta jossa ikääntyvän ihmisen käytöstä on ihmetelty ja joitain ihan yksittäisiä kummallisia sanomisia tai unohtamisia, ja sitten vuotta myöhemmin onkin todettu muistisairaus.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon kokenut tätä myös. Mulla on yleinen, mutta kaksiosainen, etunimi (eli siis tyyliä Marja-Liisa), joka sitten ymmärrettävästi vaikeuttaa koko nimen oppimista, koska onhan siinä kuitenkin 2 muistettavaa nimeä :-) Mutta sitä en ymmärrä, että mua on saatettu kutsua ihan millä kaksiosaisella nimellä vaan ja sitten vedotaan siihen, että kun kaksiosaiset nimet on niin vaikea muistaa. Nojuu mutta jos edes muistaisit yhden osan siitä nimestä, niin silläkin olisi ok kutsua.
Tätä tapahtui huomattavasti enemmän, kun olin ns. duunarihommissa nuorena. Silloin se kyllä tuntui, että mua ei juurikaan arvostettu (ehkä kun olin nuori, kiltti ja "uusi"), koska nimeäkään eivät jaksaneet opetella. Yhdessäkin työpaikassa olin melkein vuoden ajan ja siellä mulla oli nimikyltti JA aamuisin aina piti tarkistaa työvuorolistasta kenen kanssa on samassa vuorossa. Eli samassa vuorossa olevat näki mun nimen ainakin kerran päivän aikana eli ei ollut kyse siitä etteivätkö oikeasti olisi tienneet nimeä. Yksikin vanhempi kollega sanoi tokavikalla työviikolla "anteeks kauheesti ku en muista, nyt mä opettelen sen sun nimen!!" Mitä väliä enää... Jännä, että uusien esimiesten kaksiosaiset nimet painetaan mieleen jo ekalla viikolla ja niiden oppimisessa ei oo ongelmaa ;)
Tuossa tapauksessa kuulostaa kyllä että työkaverit olivat vähän kurjia ja eivät pistäneet tarpeeksi energiaa nimesi opetteluun - tai halusivat opettaa uudelle työkaverille tapoja. Ikävää kummassakin tapauksessa.
Sen sijaan tuo esimiesjuttu on mun mielestä ihan ymmärrettävä. Ihmisellä on yleensä vain yksi esimies, mutta kymmeniä työkavereita, joten sen esimiehen nimi on helpompi painaa mieleen. Myöskin suhde esimieheen on vähän erilainen kuin muihin työkavereihin (toki riippuen alasta), joten ainakin itsellä kirjoittelen esimiehelle paljon enemmän viestejä ja sähköpostia kuin muille työkavereille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun opettaja kutsui mua jatkuvasti väärällä nimellä. :D Lopulta pyysi anteeksi luokan kuullen: "Anteeksi Maija*, että sanon sua aina Pirjoksi*. Mun tyttären nimi on Pirjo ja sä näytät ihan siltä"
Nimet muutettu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos avaisit suusi ja korjaisit, kun hän kutsuu sinua väärällä nimellä? Ei tarttis palstalla valittaa. Miksi asiasta sanominen on vaikeaa?
Jos hän pyynnöstä huolimatta jatkaa, seuraavaksi valitat esimiehelle, jonka tehtävä on kertoa alaiselleen, miten käyttäydytään.
Miksi provosoiduit? Ja miksi kuvittelet, että en ole avannut suutani? Tottakai aina korjaan. ap
Sitten seuraava etappi on esimiehelle puhuminen. Esimiehen tehtävä on ottaa kollehan epäasiallinen käytös puheeksi ja puuttua siihen.
Minulla oli kerran pomo joka ei muistanut eikä välittänytkään muistaa/opetella kausityöntekijöiden etunimiäkään edes :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieman iäkkäämpi työkaveri kutsui minua koko yhteisen uramme ajan (seitsemän vuotta) väärällä nimellä, joskin se oli hyvin lähellä oikeaa. Tyyliin Janika -> Jannika. Erityisesti tämä pomppasi silmään kun hän laittoi minulle sähköpostia. Oli melko pieni työpaikka, niin näimme kuitenkin useita kertoja päivässä ja juttelimme päivittäin toisillemme.
Joillain ihmisillä on taipumus sekoittaa kovin toisiaan muistuttavat nimet keskenään, varsinkin, jos toisen nimi on jotenkin harvinainen. Tyyliin Ritasta tulee Riitta, Maaretista Maarit, Larista Lauri ja niin edelleen. Jos heitä korjaa, niin saattavat osata sen jälkeen jonkin aikaa kutsua oikealla nimellä mutta pian Maaret on taas Maarit. Äänensävystä ja muusta viestinnästä pystyisi päättelemään, kutsuuko tällainen henkilö toista tahallaan väärällä nimellä mutta näissä tapauksissa ei yleensä ole ollut siitä kysymys.
Tiinaa Kaisaksi kutsuneesta pomosta tuli mieleen, että olisiko hänellä ollut jokin sairaus, joka alkoi oireilla nimimuistin huononemisella? Jos väärällä nimellä kutsuminen alkoi yhtäkkiä ja hän menehtyi siitä muutaman vuoden kuluttua, niin se voisi olla mahdollinen selitys.
Ei ja ei. Muistisairaus ei kohdistu yhteen ihmiseen. Ja vaikka joskus nimiä opetellessa muistaisi väärin ja luulisi Riitan olevan Rita, asian kyllä muistaa seuraavilla kerroilla.
Oma mummini sairastui muistisairaukseen aikoinaan. Ensiksi alkoi kadota joidenkin yksittäisten asioiden nimet (vaikkapa unohti sanan "peräkärry") ja pikkuhiljaa yksittäisten henkilöiden nimet. Ei unohtanut kertaheitolla kaikkia käsitteitä tai nimiä, vaan yksitellen näitä lähti... Muutaman vuoden jälkeen ei kyllä muistanut niitä loppujakaan.
Edelleenkin ihan eri asia. Ei muistisairas unohda vain yhtä nimeä ja kaikki muu suju samalla normaalisti.
Jos tapaa henkilön ihan alzheimerin alkuvaiheilla, voi koko sairautta olla vaikea huomata. Se alkaa yleensä tosi pienillä asioilla. Yleensähän nämä vielä pystyvät skarppaamaan tosi pitkälle, niin että lääkärinarvioinnissa menee vielä muistitestit läpi, mutta jossain vaiheessa sairausta ei enää voi piilotella.
Eli vaikka sinulle tai minulle henkilön unohtaminen voi näyttäytyä yksittäisen nimen unohtamisena, niin voi siellä taustalla olla paljon muitakin unohduksia joita ei vain huomata.
En nyt väitä että kaikki unohtelemiset tai "unohtelemiset" johtuisivat muistisairauksista, mutta olen kuullut useasta tapauksesta jossa ikääntyvän ihmisen käytöstä on ihmetelty ja joitain ihan yksittäisiä kummallisia sanomisia tai unohtamisia, ja sitten vuotta myöhemmin onkin todettu muistisairaus.
Rautalangasta: kenenkään muistisairaus ei ala niin, että ei kykene muistamaan yhden tietyn henkilön nimeä, mutta muiden henkilöiden kohdalla ei ole mitään ongelmia.
Älkää nyt please sekoittako Alzheimerin tautia tai dementiaa selkeän vittuilun kanssa. Tuo aloituksen esimerkki kertoo tietynlaisesta vallankäytöstä, kiusaamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua kutsui vuoden ajan eräs työkaveri nimellä 'se' tai 'toi' tai 'se yksi'. Hän myös inhosi minua avoimesti. Suomalaisen työelämän tavan mukaan esimies ei asiaan puuttunut, ja kun siitä hänelle kerroin, vähätteli hän asiaa. Kertaakaan en kuullut samassa tiimissä toimineelta kollegaltani omaa nimeäni. Kun hänen piti viitata minuun asiakkaillemme, hän käytti silloinkin 'tuo'-sanaa.
Tyypillistä suomalaista käytöstä sekä työpaikoilla että kaveriporukoissa. Varsinkin naisvaltaisissa yhteisöissä tuo on tavallinen alistamiskeino.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon kokenut tätä myös. Mulla on yleinen, mutta kaksiosainen, etunimi (eli siis tyyliä Marja-Liisa), joka sitten ymmärrettävästi vaikeuttaa koko nimen oppimista, koska onhan siinä kuitenkin 2 muistettavaa nimeä :-) Mutta sitä en ymmärrä, että mua on saatettu kutsua ihan millä kaksiosaisella nimellä vaan ja sitten vedotaan siihen, että kun kaksiosaiset nimet on niin vaikea muistaa. Nojuu mutta jos edes muistaisit yhden osan siitä nimestä, niin silläkin olisi ok kutsua.
Tätä tapahtui huomattavasti enemmän, kun olin ns. duunarihommissa nuorena. Silloin se kyllä tuntui, että mua ei juurikaan arvostettu (ehkä kun olin nuori, kiltti ja "uusi"), koska nimeäkään eivät jaksaneet opetella. Yhdessäkin työpaikassa olin melkein vuoden ajan ja siellä mulla oli nimikyltti JA aamuisin aina piti tarkistaa työvuorolistasta kenen kanssa on samassa vuorossa. Eli samassa vuorossa olevat näki mun nimen ainakin kerran päivän aikana eli ei ollut kyse siitä etteivätkö oikeasti olisi tienneet nimeä. Yksikin vanhempi kollega sanoi tokavikalla työviikolla "anteeks kauheesti ku en muista, nyt mä opettelen sen sun nimen!!" Mitä väliä enää... Jännä, että uusien esimiesten kaksiosaiset nimet painetaan mieleen jo ekalla viikolla ja niiden oppimisessa ei oo ongelmaa ;)
Tuossa tapauksessa kuulostaa kyllä että työkaverit olivat vähän kurjia ja eivät pistäneet tarpeeksi energiaa nimesi opetteluun - tai halusivat opettaa uudelle työkaverille tapoja. Ikävää kummassakin tapauksessa.
Sen sijaan tuo esimiesjuttu on mun mielestä ihan ymmärrettävä. Ihmisellä on yleensä vain yksi esimies, mutta kymmeniä työkavereita, joten sen esimiehen nimi on helpompi painaa mieleen. Myöskin suhde esimieheen on vähän erilainen kuin muihin työkavereihin (toki riippuen alasta), joten ainakin itsellä kirjoittelen esimiehelle paljon enemmän viestejä ja sähköpostia kuin muille työkavereille.
Osittain samaa mieltä, mutta yleisesti myös iältään vanhempien uusien työntekijöiden nimet tunnutaan muistavan paremmin kuin nuorten. Vaikka nuorempi olisi ollut samassa firmassa pitkäänkin ja yhtä korkealla asemalla kuin se vanhempikin. Ehkä asenteesta siis kertoo jotain ja ainakin tuo pomojen nimien oppiminen on osoitus siitä, että kyllä ne nimet on mahdollista opetella, jos vain haluaa! Eli toisin sanoen kys. henkilö ei ole niin huonomuistinen, että mikään uusi nimi ei millään pysy päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ootko tyyliin Nina ja sua sanotaan Niinaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieman iäkkäämpi työkaveri kutsui minua koko yhteisen uramme ajan (seitsemän vuotta) väärällä nimellä, joskin se oli hyvin lähellä oikeaa. Tyyliin Janika -> Jannika. Erityisesti tämä pomppasi silmään kun hän laittoi minulle sähköpostia. Oli melko pieni työpaikka, niin näimme kuitenkin useita kertoja päivässä ja juttelimme päivittäin toisillemme.
Joillain ihmisillä on taipumus sekoittaa kovin toisiaan muistuttavat nimet keskenään, varsinkin, jos toisen nimi on jotenkin harvinainen. Tyyliin Ritasta tulee Riitta, Maaretista Maarit, Larista Lauri ja niin edelleen. Jos heitä korjaa, niin saattavat osata sen jälkeen jonkin aikaa kutsua oikealla nimellä mutta pian Maaret on taas Maarit. Äänensävystä ja muusta viestinnästä pystyisi päättelemään, kutsuuko tällainen henkilö toista tahallaan väärällä nimellä mutta näissä tapauksissa ei yleensä ole ollut siitä kysymys.
Tiinaa Kaisaksi kutsuneesta pomosta tuli mieleen, että olisiko hänellä ollut jokin sairaus, joka alkoi oireilla nimimuistin huononemisella? Jos väärällä nimellä kutsuminen alkoi yhtäkkiä ja hän menehtyi siitä muutaman vuoden kuluttua, niin se voisi olla mahdollinen selitys.
Ei ja ei. Muistisairaus ei kohdistu yhteen ihmiseen. Ja vaikka joskus nimiä opetellessa muistaisi väärin ja luulisi Riitan olevan Rita, asian kyllä muistaa seuraavilla kerroilla.
Oma mummini sairastui muistisairaukseen aikoinaan. Ensiksi alkoi kadota joidenkin yksittäisten asioiden nimet (vaikkapa unohti sanan "peräkärry") ja pikkuhiljaa yksittäisten henkilöiden nimet. Ei unohtanut kertaheitolla kaikkia käsitteitä tai nimiä, vaan yksitellen näitä lähti... Muutaman vuoden jälkeen ei kyllä muistanut niitä loppujakaan.
Edelleenkin ihan eri asia. Ei muistisairas unohda vain yhtä nimeä ja kaikki muu suju samalla normaalisti.
Jos tapaa henkilön ihan alzheimerin alkuvaiheilla, voi koko sairautta olla vaikea huomata. Se alkaa yleensä tosi pienillä asioilla. Yleensähän nämä vielä pystyvät skarppaamaan tosi pitkälle, niin että lääkärinarvioinnissa menee vielä muistitestit läpi, mutta jossain vaiheessa sairausta ei enää voi piilotella.
Eli vaikka sinulle tai minulle henkilön unohtaminen voi näyttäytyä yksittäisen nimen unohtamisena, niin voi siellä taustalla olla paljon muitakin unohduksia joita ei vain huomata.
En nyt väitä että kaikki unohtelemiset tai "unohtelemiset" johtuisivat muistisairauksista, mutta olen kuullut useasta tapauksesta jossa ikääntyvän ihmisen käytöstä on ihmetelty ja joitain ihan yksittäisiä kummallisia sanomisia tai unohtamisia, ja sitten vuotta myöhemmin onkin todettu muistisairaus.
Rautalangasta: kenenkään muistisairaus ei ala niin, että ei kykene muistamaan yhden tietyn henkilön nimeä, mutta muiden henkilöiden kohdalla ei ole mitään ongelmia.
Rautalankaa sinullekin: et pysty arvioimaan muistisairaan henkilön ongelman laajuutta pelkästään sillä unohtaako hän yhden ihmisen nimen vai ei. Voi olla että kymmenen hengen työyhteisössä hän unohtaa yhden nimen, suvustaan muutaman ja sitten naapurustosta vielä yhden.
Mikään muistisairaus ei keskity pelkästään yhteen nimeen tai henkilöön, mutta mistä sinä tiedät kuinka paljon muita muistiongelmia tuolla on taustalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistisairaukset ovat toki yksi asia, mutta toinen josta ei niin paljoa puhuta joka oireilee samalla lailla on burnout.
Itsellä burnout oireili ihan kummallisesti: unohdin esim. täysin puhuneeni erään henkilön kanssa, ja lähetin samat ohjeet moneen kertaan yhdelle ihmiselle (todisteet sähköpostissa). Eli muisti heitti tosi pahasti loppua kohden... En tiedä kiinnittikö oireiluuni huomiota kukaan muu kuin minä itse, mutta oli aika kylmäävää tajuta ettei aivot toimi niinkuin on tottunut!
Meillä oli tällä viikolla Teams-palaveri kahden kollegan kanssa ja jopa tässä palaverissa toinen näistä kutsui minua taas kerran väärällä nimellä. Teams näyttää osallistujien nimet koko ajan näytöllä.
Miten te ketkä olette asiasta esimiehelle sanoneet? Onko asiaan tullut parannus? Onko teitä uskottu?
Jos olet huono muistamaan nimiä, se kohdistuu muihinkin kuin yhteen työkaveriin.