Lue keskustelun säännöt.
Häät - kornit hääjutut pinoon
12.04.2014 |
- Morsiamella huntu, varsinkin jos yhdessä ollaan oltu jo pitkään, parilla on jo lapsia ja varsinkin, jos lapsia on jo aiemmista suhteista.
- Morsiamen luovutus ja varsinkin, jos kyseessä on jo toinen/kolmas/neljäs... avioliitto. Onhan se nyt aika noloa, että vielä "neitsyt" luovutetaan miehelään.
- Häätanssina Finlandersin Oikeesti. Siis oikeesti....
- Morsiamenryöstö aiheuttaa poikkeuksetta aina myötähäpeää.
Kommentit (212)
Hääkuvissa tuntuu olevan joku buumi, missä morsian tai sulhanen leikkii karkaavansa ja toinen pitää kiinni. Jopa sellaisia mauttomuuksia tuli vastaan, missä toinen osapuoli on hyvin surullisena. Kuka sellasia haluaa ja miksi? Onko niitä mukava katsella vuosien päästä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 00:13"]
Mä kävelin veljeni kanssa alttarille. En siis ikinä ole ajatellut tuota rituaalia morsiamen luovuttamisena, vaan mulle veli oli suurena tukena ja turvana siinä jännittävässä tilanteessa. Yksinkään en halunnut alttarille kävellä.
[/quote]
Nimenomaan se kornius tulee tuosta, ettei ajatella. Se on vain niinku silleen kivaa ja jenkeissäkin ne wt-parit sitä tekee. Noi rituaalit ovat aikoinaan muodostuneet juuri siksi, että ne symboloivat jotakin. Ja morsiamen luovutus on ollut omaisuuden luovutusta, huollettava nainen siinä siirretään isän vastuulta sulhaselle. Kantsis ottaa selvää tai muodostaa sitten jotain ihan omaa juttua.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 00:20"]
Hääkuvissa tuntuu olevan joku buumi, missä morsian tai sulhanen leikkii karkaavansa ja toinen pitää kiinni. Jopa sellaisia mauttomuuksia tuli vastaan, missä toinen osapuoli on hyvin surullisena. Kuka sellasia haluaa ja miksi? Onko niitä mukava katsella vuosien päästä
[/quote]
Niin, ehkä niitä on mukava katsella siinä kun eropapereita aikanaan kirjoitellaan, että miksi oi miksi en karannut? Ehkä niitä sen takia leikitään ja vielä kuvataan muistoksi.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 00:24"][quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 00:20"]
Hääkuvissa tuntuu olevan joku buumi, missä morsian tai sulhanen leikkii karkaavansa ja toinen pitää kiinni. Jopa sellaisia mauttomuuksia tuli vastaan, missä toinen osapuoli on hyvin surullisena. Kuka sellasia haluaa ja miksi? Onko niitä mukava katsella vuosien päästä
[/quote]
Niin, ehkä niitä on mukava katsella siinä kun eropapereita aikanaan kirjoitellaan, että miksi oi miksi en karannut? Ehkä niitä sen takia leikitään ja vielä kuvataan muistoksi.
[/quote]
Kattoen erotilastoja, niin tää voikin olla hyvin osuva vastaus
[quote author="Vierailija" time="14.04.2014 klo 07:56"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 22:43"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 23:18"]Morsiamen luovutus. Iskee aina uskomaton myötähäpeä, kun pari on asunut yhdessä vuosikaudet, on yhteisiä lapsia jne ja sitten isä luovuttaa 35+ morsmaikun. Vielä pahempi on jos isä ei syystä tai toisesta voi luovuttaa morsianta, vaan luovuttajaksi otetaan isoisä tai veli tai kummisetä tai jopa oma poika.
[/quote] Ymmärrän pointin, mutta isäni luovutti minut (vaikka oli lapsia, pitkä suhde) koska Se oli hänen toiveensa ja hänelle tärkeää.
[/quote]
Haluaisin tietää miksi alapeukutuksia?
[/quote]
No ne oli sinun eikä isäsi häät. Valitsivatko vanhempasi myös lempihumppaorkesterinsa häihinne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 00:01"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 23:45"]
Mun tuleva hääjuttuni, kauheampaa ei voi ollakaan. Mekkokin katosi jo verkkokaupan toimesta tai Itellan toimesta (epätoivoissani nyt nysvään nypynpoistajalla vanhoja kuteitani). Minusta tulee todella ruma morsian, koska edes meikkejä ei ole. Tukka on ohut ja kamala hiirenhäntä. Rahat finaalissa. Aika loppuu, heräsin tuotakin viime aamuyöllä miettimään ;)
[/quote]
Saanko kysyä, että miksi alapeukun ansaitsin? Tämähän on todella kornia, joudun nyt menemään naimisiin maistraatissa näin. No se ei nyt niin haittaa, ettei ole meikkejä koska en meikkaa muuten. Meikki mulle on luvattu tehdä. Häiritsee vaan se, etten saakaan sitä mekkoa ja joudun menemään avikseen vanhoissa vetimissä. Toki miestäni se ei häiritse pätkääkään, hän ei ymmärrä mekoista mitään ;)
[/quote]
Älä välitä, minä menin naimisiin työvaatteissa keskellä työpäivää kun muulloin ei saatu maistraatista sopivaa aikaa ja hyvä liitto on ollut.
Yhdet häät oli mauttomuuden huippu. Ekaksi se paikka oli tyyliin tunnin ajomatkan päässä kirkolta, jossakin perähikiällä. Paikka ei ollut ajomatkan arvoinen, mauton, liian pieni mökki jossa puolet vieraista oli "sivukamarissa", itikoita kösittämätyömät määrät.
Kirkon jälkeen juhlat ei heti alkaneetkaan vaan pari menikin hääkuvaan, eli vieraat seisoi sen hääpaikan pihalla 2 tuntia helteessä (ei juotavaa, ei istumapaikkoja, vanhukset näytti todella kärsivän) odottamassa koska pari saapuu ja ovet avataan. Juuri kun pari viimein saapui ja ihmiset oli pyörtymispisteessä (itsekin olin raskaana) taivas aukesi ja vettä tuli solkenaan. Ihanaa.
Sisällä ruokaa odotettiin vielä tunti kun puheet pidettiin ennen ruokaa. Ruoka oli ihan kamalaa, ilmeisesti halpisbudjetilla tehtyä. Kaikki loppui kesken.
Mitään alkoholitarjoilua ei ollut, porukka lähti heti hääkakun jälkeen veks lähes kaikki. Tunnelma oli koko ajan vaivaantunut.
Ja näiden hääkutsussa oli tietysti tilinumero. Ottakaa tulevat morsiot nyt oppia tästä, ei näin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 00:13"]
Mä kävelin veljeni kanssa alttarille. En siis ikinä ole ajatellut tuota rituaalia morsiamen luovuttamisena, vaan mulle veli oli suurena tukena ja turvana siinä jännittävässä tilanteessa. Yksinkään en halunnut alttarille kävellä.
[/quote]
Miksi olisi pitänyt kävellä yksin? Me ainakin käveltiin mieheni kanssa yhdessä käytävää pitkin alttarille. Eihän sen miehen pakko ole valmiina siellä edessä olla odottamassa!
Ja kaikkien tässä ketjussa jo mainittujen ällötysten lisäksi, musta jopa kaasot ja bestmanit ovat typerää nykyhössötystä. Meillä ei ollut sellaisia, eikä mitään ongelmaa asian suhteen.
Musta kanssa se saattaminen alttarille on sellainen hetki, että vilkuilen mielelläni muualle myötähäpeässä. Just ja just menee, jos on nuori morsian suoraan kotoa muuttamassa miehen kanssa yhteen, mutta kun kolmekymppinen, vuosia samaisen miehen kanssa asunut nainen, kävelee isäänsä nojaten kuin joku entisaikojen ansarikukkanen, jonka isä luovuttaa neitsyenä miehelle. Yöks, oikeasti hei. Ette voi olla tosisanne tuon jenkkiläisen, typerän tavan kanssa. Suomessa, aina, on pariskunta kävellyt itse tasa-arvoisena alttarille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa isät eivät ole kovin kauaa tyttäriään luovuttaneet vaan se on muualta tullut tapa. Lapsuuteni häissä 70-80-luvuilla vihkiparit kävelivät yhdessä eli tämän luovutuksen täytyy olla tuoreempi tapa. Minäkin olen aina ihmetellyt miksi naiset alentuvat siihen.
Ennen vanhaan häissä tanssittiin vähintään 3 päivää, se tapa olisi kiva saada takaisin.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 21:13"]
Miten sen nyt selittäis. Ennen se oli isä, joka piti minusta huolta ja nyt se on mun mies. Ja nyt ei pidä käsittää tätä niin, että en osaa lainkaan huolehtia itsestäni ja mies tekee mun päätökset, tai minä oon kotiorja ja mies tekee työt ja elättää meidät. Mies on viimekädessä se, joka huolehtii, että perheellä on kaikki hyvin. Mies laittaa perheen tarpeet omien tarpeidensa edelle, jos kaikkien hyvinvointi sen vaatii. Tokihan minä vaimona/äitinä siihen myös osallistun ja huolehdin miehen tarpeista vastavuoroisesti, mutta noin se menee. Meidän perheessä ainakin. Ja se on molemmille ok.
[/quote]
Minä ajattelen suurinpiirtein näin vaikka olen ateisti. Olen sitä mieltä, että miehen tulee pitää vaimostaan ja lapsistaan huoli, tuoda leipä pöytään, sanoa viimeinen sana, olla perheen pää. Vaikka mies onkin ns. päällikkö talossa, ei se tarkoita että vaimo olisi hellan ja nyrkin välissä. Tiedän, että monikaan ei ymmärrä mun ajatuksen juoksua enkä näitä ajatuksia ääneen sanokaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.04.2014 klo 17:29"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 21:13"]
Miten sen nyt selittäis. Ennen se oli isä, joka piti minusta huolta ja nyt se on mun mies. Ja nyt ei pidä käsittää tätä niin, että en osaa lainkaan huolehtia itsestäni ja mies tekee mun päätökset, tai minä oon kotiorja ja mies tekee työt ja elättää meidät. Mies on viimekädessä se, joka huolehtii, että perheellä on kaikki hyvin. Mies laittaa perheen tarpeet omien tarpeidensa edelle, jos kaikkien hyvinvointi sen vaatii. Tokihan minä vaimona/äitinä siihen myös osallistun ja huolehdin miehen tarpeista vastavuoroisesti, mutta noin se menee. Meidän perheessä ainakin. Ja se on molemmille ok.
[/quote]
Minä ajattelen suurinpiirtein näin vaikka olen ateisti. Olen sitä mieltä, että miehen tulee pitää vaimostaan ja lapsistaan huoli, tuoda leipä pöytään, sanoa viimeinen sana, olla perheen pää. Vaikka mies onkin ns. päällikkö talossa, ei se tarkoita että vaimo olisi hellan ja nyrkin välissä. Tiedän, että monikaan ei ymmärrä mun ajatuksen juoksua enkä näitä ajatuksia ääneen sanokaan.
[/quote]
Joo, yäk. Minä olen jopa verotoimiston kanssa riidellyt siitä, että mikä oikeus niillä on ollut omavaltaisesti päättää kuka on perheen pää. Asia koski muistaakseni lapsivähennystä verotuksessa, joka oli laitettu 'perheen pään' eduksi kysymättä meiltä. Olivat tädit toimistossa vähän ihmeissään, mutta sain vääryyden korjattua ja lapsivähennykset laitettiin puoliksi.
Anteeksi meni vähän ohi aiheesta.
[quote author="Vierailija" time="14.04.2014 klo 16:47"][quote author="Vierailija" time="14.04.2014 klo 07:56"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 22:43"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 23:18"]Morsiamen luovutus. Iskee aina uskomaton myötähäpeä, kun pari on asunut yhdessä vuosikaudet, on yhteisiä lapsia jne ja sitten isä luovuttaa 35+ morsmaikun. Vielä pahempi on jos isä ei syystä tai toisesta voi luovuttaa morsianta, vaan luovuttajaksi otetaan isoisä tai veli tai kummisetä tai jopa oma poika.
[/quote] Ymmärrän pointin, mutta isäni luovutti minut (vaikka oli lapsia, pitkä suhde) koska Se oli hänen toiveensa ja hänelle tärkeää.
[/quote]
Haluaisin tietää miksi alapeukutuksia?
[/quote]
No ne oli sinun eikä isäsi häät. Valitsivatko vanhempasi myös lempihumppaorkesterinsa häihinne?
[/quote] Ei. Ja minä niiiiiin arvasin, että tästä oli tässä kyse. Isäni on antanut minun elää omaa elämääni aina eikä ole koskaan pyytänyt mitään. Ei pyytänyt suoranaisesti nytkään, mutta näin että asia oli hänelle tärkeä. Ehkä mä olen outolintu, kun otan muitakin huomioon, jopa omissa häissäni :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.04.2014 klo 16:47"][quote author="Vierailija" time="14.04.2014 klo 07:56"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 22:43"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 23:18"]Morsiamen luovutus. Iskee aina uskomaton myötähäpeä, kun pari on asunut yhdessä vuosikaudet, on yhteisiä lapsia jne ja sitten isä luovuttaa 35+ morsmaikun. Vielä pahempi on jos isä ei syystä tai toisesta voi luovuttaa morsianta, vaan luovuttajaksi otetaan isoisä tai veli tai kummisetä tai jopa oma poika.
[/quote] Ymmärrän pointin, mutta isäni luovutti minut (vaikka oli lapsia, pitkä suhde) koska Se oli hänen toiveensa ja hänelle tärkeää.
[/quote]
Haluaisin tietää miksi alapeukutuksia?
[/quote]
No ne oli sinun eikä isäsi häät. Valitsivatko vanhempasi myös lempihumppaorkesterinsa häihinne?
[/quote] Ei. Ja minä niiiiiin arvasin, että tästä oli tässä kyse. Isäni on antanut minun elää omaa elämääni aina eikä ole koskaan pyytänyt mitään. Ei pyytänyt suoranaisesti nytkään, mutta näin että asia oli hänelle tärkeä. Ehkä mä olen outolintu, kun otan muitakin huomioon, jopa omissa häissäni :)
Taitaa ylipäätään olla kornia koko naimisiin meneminen, kun kaikki hääjutut on niiiin korneja. :)
[quote author="Vierailija" time="14.04.2014 klo 17:48"][quote author="Vierailija" time="14.04.2014 klo 17:29"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 21:13"]
Miten sen nyt selittäis. Ennen se oli isä, joka piti minusta huolta ja nyt se on mun mies. Ja nyt ei pidä käsittää tätä niin, että en osaa lainkaan huolehtia itsestäni ja mies tekee mun päätökset, tai minä oon kotiorja ja mies tekee työt ja elättää meidät. Mies on viimekädessä se, joka huolehtii, että perheellä on kaikki hyvin. Mies laittaa perheen tarpeet omien tarpeidensa edelle, jos kaikkien hyvinvointi sen vaatii. Tokihan minä vaimona/äitinä siihen myös osallistun ja huolehdin miehen tarpeista vastavuoroisesti, mutta noin se menee. Meidän perheessä ainakin. Ja se on molemmille ok.
[/quote]
Minä ajattelen suurinpiirtein näin vaikka olen ateisti. Olen sitä mieltä, että miehen tulee pitää vaimostaan ja lapsistaan huoli, tuoda leipä pöytään, sanoa viimeinen sana, olla perheen pää. Vaikka mies onkin ns. päällikkö talossa, ei se tarkoita että vaimo olisi hellan ja nyrkin välissä. Tiedän, että monikaan ei ymmärrä mun ajatuksen juoksua enkä näitä ajatuksia ääneen sanokaan.
[/quote]
Joo, yäk. Minä olen jopa verotoimiston kanssa riidellyt siitä, että mikä oikeus niillä on ollut omavaltaisesti päättää kuka on perheen pää. Asia koski muistaakseni lapsivähennystä verotuksessa, joka oli laitettu 'perheen pään' eduksi kysymättä meiltä. Olivat tädit toimistossa vähän ihmeissään, mutta sain vääryyden korjattua ja lapsivähennykset laitettiin puoliksi.
Anteeksi meni vähän ohi aiheesta.
[/quote] Mun on vaikea kestää näitä tasa-arvofeminestejä, joilla on pakko nostaa aina haloo tilaisuuden tullen. Kai Se johtuu siitä, kun itselle, miehelle ja perheelle tasa-arvo on ollut aina itsestäänselvyys. Näin ollen ei tarvi tehdä suurempaa numeroa pikkujutuista :)
[quote author="Vierailija" time="14.04.2014 klo 17:48"][quote author="Vierailija" time="14.04.2014 klo 17:29"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 21:13"]
Miten sen nyt selittäis. Ennen se oli isä, joka piti minusta huolta ja nyt se on mun mies. Ja nyt ei pidä käsittää tätä niin, että en osaa lainkaan huolehtia itsestäni ja mies tekee mun päätökset, tai minä oon kotiorja ja mies tekee työt ja elättää meidät. Mies on viimekädessä se, joka huolehtii, että perheellä on kaikki hyvin. Mies laittaa perheen tarpeet omien tarpeidensa edelle, jos kaikkien hyvinvointi sen vaatii. Tokihan minä vaimona/äitinä siihen myös osallistun ja huolehdin miehen tarpeista vastavuoroisesti, mutta noin se menee. Meidän perheessä ainakin. Ja se on molemmille ok.
[/quote]
Minä ajattelen suurinpiirtein näin vaikka olen ateisti. Olen sitä mieltä, että miehen tulee pitää vaimostaan ja lapsistaan huoli, tuoda leipä pöytään, sanoa viimeinen sana, olla perheen pää. Vaikka mies onkin ns. päällikkö talossa, ei se tarkoita että vaimo olisi hellan ja nyrkin välissä. Tiedän, että monikaan ei ymmärrä mun ajatuksen juoksua enkä näitä ajatuksia ääneen sanokaan.
[/quote]
Joo, yäk. Minä olen jopa verotoimiston kanssa riidellyt siitä, että mikä oikeus niillä on ollut omavaltaisesti päättää kuka on perheen pää. Asia koski muistaakseni lapsivähennystä verotuksessa, joka oli laitettu 'perheen pään' eduksi kysymättä meiltä. Olivat tädit toimistossa vähän ihmeissään, mutta sain vääryyden korjattua ja lapsivähennykset laitettiin puoliksi.
Anteeksi meni vähän ohi aiheesta.
[/quote] Mun on vaikea kestää näitä tasa-arvofeminestejä, joilla on pakko nostaa aina haloo tilaisuuden tullen. Kai Se johtuu siitä, kun itselle, miehelle ja perheelle tasa-arvo on ollut aina itsestäänselvyys. Näin ollen ei tarvi tehdä suurempaa numeroa pikkujutuista :)
Kiitti vaan, arvon av-haukat, onkin tosi kiva suunnitella omia häitä tän keskustelun pohjalta. Näköjään ihan kaikki asiat saattaa saada teidät suunnilleen raivon partaalle ärsytyksestä. Oikeesti, kuinka moniin häihin ihminen joutuu elämänsä aikana? 5-10 ehkä? Jos on noin mahdotonta sietää toisten ihmisten järjestämiä ohjelmanumeroita tuon muutaman kerran elämässä, jääkää kotiin jooko?
Mun häät ovat ensisijaisesti mun ja mun miehen juhla ja meidän näköinen tapahtuma toivon mukaan. Aika perseestä, jos oletetaan että häissäkin kuuluu vaan yrittää miellyttää vieraita lähinnä vaan koska joku nyt on päättänyt mikä häissä on "omg siis niin vitun noloo duh".
Sinänsä harmi että mä en taida tuntea ketään yhtä tolloa kuin te, ois ihan mahtavaa nähdä kun joku poksahtaa ärsytyksestä kun kävelen mun rakkaan isäni vierellä alttarille, vaikka onkin kyseessä miehen toinen avioliitto, ollaan jo menty maistraatissa naimisiin, meillä on yhteinen lapsi (en ole neitsyt) ja tasa-arvo jyllää ihan itsellään meidän suhteessa.
Kiitti vaan, arvon av-haukat, onkin tosi kiva suunnitella omia häitä tän keskustelun pohjalta. Näköjään ihan kaikki asiat saattaa saada teidät suunnilleen raivon partaalle ärsytyksestä. Oikeesti, kuinka moniin häihin ihminen joutuu elämänsä aikana? 5-10 ehkä? Jos on noin mahdotonta sietää toisten ihmisten järjestämiä ohjelmanumeroita tuon muutaman kerran elämässä, jääkää kotiin jooko?
Mun häät ovat ensisijaisesti mun ja mun miehen juhla ja meidän näköinen tapahtuma toivon mukaan. Aika perseestä, jos oletetaan että häissäkin kuuluu vaan yrittää miellyttää vieraita lähinnä vaan koska joku nyt on päättänyt mikä häissä on "omg siis niin vitun noloo duh".
Sinänsä harmi että mä en taida tuntea ketään yhtä tolloa kuin te, ois ihan mahtavaa nähdä kun joku poksahtaa ärsytyksestä kun kävelen mun rakkaan isäni vierellä alttarille, vaikka onkin kyseessä miehen toinen avioliitto, ollaan jo menty maistraatissa naimisiin, meillä on yhteinen lapsi (en ole neitsyt) ja tasa-arvo jyllää ihan itsellään meidän suhteessa.
Mun mielestä ne nykyään ah niin muodikkaat photobooth kuvauspaikat on jotenkin noloja. Niissä on aina ne samat rekvisiitat: Viikset, silinterit ja yli isot silmälasit. Sitten ne kuvat on jotenkin vähän vaivautuneen näköisiä eikä niitä rekvisiitoja edes pidetä kunnolla naamalla vaan vähän sinnepäin. Nää on nykyään tosi suosittuja, mutta mulle ei ole oikein auennut näiden hauskuus. Lähinnä vähän awkward tunnelma noissa yleensä.