Millaiset oli sun surkeimmat treffit?

Omat fiilikseni nuupahtivat täysin ja lipitin viiniä kuin ei huomista olisi. Äijän naama, pösilöt  jutut ja lasittuneet silmät rupesivat ihan toden teolla ärsyttämään, ja myönnän että olin aika tyly itsekin. Tämähän ei herralle toki sopinut. Mitä kuivakampi olin, sitä enemmän hän rehvasteli ja ylpeili kulmakaupallaan - eikä siinä, yrittäjyyshän on hieno juttu, mutta hemmon jutut olivat sellaisia 13-vuotiaan kukkopojan tuuttauksia. 

Kun hänelle kävi selväksi, etten ollut hänestä millään muotoa kiinnostunut, tapahtui seuraavaa:

- ravintolaan saapui rihkamaa sekä kukkia myyvä kaupustelija (tämä siis tavallista maassa, missä asuin); treffikumppanini painosti minut valitsemaan myyjältä rannekorun, jonka suurieleisesti sitten maksoi. Ihan kiva koru se oli kyllä. Ele itsessään oli kuitenkin outo, ottaen huomioon karmean tunnelmamme.

- seuraavaksi hän osti kimpun tulppaaneja: mutta ei tietenkään minulle. :D Maksettuaan kukat hän lähti jakamaan yksittäisiä tulppaaneja kaikille raflan asiakkaille ja samalla selvensi heille, kuinka ihania he kaikki olivatkaan minuun verrattuna. Sain osakseni jokseenkin oudoksuvia, säälinsekaisia katseita. Itse seurasin tätä performanssia typertyneenä ja huvittuneena.

- kun tuli loppulaskun aika, hän tietysti HERRASMIEHENÄ ilmoitti maksavansa kaiken, ja niin tekikin - tämän jälkeen hän kaivoi taskustaan kymmenen euron setelin, repi sen silmieni edessä palasiksi ja mölisi, kuinka hänellä ei ole rahasta pulaa! 

- ennen lähtöämme hän sujautti pöydältämme myös taskuunsa posliinisen soppalusikan, jonka sitten ylväästi lahjoitti minulle kun olimme ulkosalla. En kehdannut viedä sitä takaisin, laitoin sitten häpeissäni laukkuuni ja toivoin, että voisin teleportata itseni helevettiin koko tilanteesta. Jatkuu...

Olin siis aivan toisella puolen kaupunkia, kuin missä asuntoni sijaitsi - tämä oli myös aikaa ennen mitään Google Mapseja, älypuhelimia tms., ja oli jo myöhä - en tiennyt yhtään, miten pääsisin äkkiä kotiin.

Taksejakaan ei näkynyt yhtään missään. Tämä kuulostaa aika hirvittävältä nyt omiinkin korviini, mutta en tuossa tilanteessa nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin antaa (humalaisen, pilveä poltelleen...) miehen AJAA minut takaisin kämpilleni. Olin nuori, tuiterissa ja epätoivoinen, mutta hirvittää tämä päätökseni siitäkin huolimatta, jälkikäteen ajatellen. Mitä vain olisi voinut sattua.

Tyyppi oli ihan avoimesti minuun v*ttuuntunut tässä vaiheessa - tunne oli toki molemminpuolinen - ja lähti sitten autonrotiskollaan huristelemaan läpi kaupungin aivan älytöntä ylinopeutta. Muistan ajatelleeni, että nyt kuolo korjaa, ei voi mitään. Mitä pelästyneemmältä näytin, sitä riehakkaammin äijä kaahaili menemään, samalla räkäisesti nauraen. Pyyntöni hidastamisesta kaikuivat kuuroille korville. Kaasujalkaa kutkutti sitä kauheammin, mitä epätoivoisemmin anelin. En tiedä, miten, mutta jotenkin onnistuimme kuitenkin pääsemään perille ehjin nahoin. Olin aika tärinäpaniikissa tuossa vaiheessa. 

Kaiken kukkuraksi mies yritti SUUDELLA minua ennen kuin ehdin autosta ulos! Romanttinen päätös romanttiselle illalle? Onnistuin kuitenkin estämään herran lähentely-yritykset ja kömpyröin ulos niin nopeasti, kuin humalatilaltani vain kykenin. 

Pari tuntia siinä sitten meni itkiessä omaa typeryyttäni ja jäätävän kamalaa treffi-iltaa prosessoidessani. Kun kämppikseni seuraavana päivänä kysyi, miten ilta oli sujunut, kerroin hänelle, että tämä oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun hän yrittää järjestää minulle treffejä; saati antaa numeroni joillekin tuntemattomille hyypiöille.

P*skojen Treffien Mies (kuten häntä sittemmin kutsuimme) lähetteli minulle kaiken lisäksi säännöllisesti sekavia, pitkiä, rivoja rakkaudentunnustuksia tekstarein, eikä suostunut lopettamaan, ennen kuin uhkasin että soitan poliisit jos tuo tykitys ei lopu.

Sellaiset olivat omat hirveimmät deittini, ja tämä tarina on kaikessa absurdiudessaan 100% totta. :D Terkkuja niille, jotka tunnistavat. Nykyään osaan jo esim. tulppaaniepisodille nauraakin, vaikka illan päätös ja oma idioottimaisuuteni edelleen jaksaa kauhistuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erosin pitkästä suhteesta ja sinkkumarkkinat olivat avioliittoni aikana muuttuneet kovasti. Oli sovelluksia ja sivustoja ja itsekin päätin yhtä tällaista koittaa. Tapasinkin aika pian yhden miehen, jonka kanssa tapailimme jonkin aikaa. Hän ei täysin vaikuttanut tyypilleni, mutta oli hauska ja mukavaa seuraa.

Reilun kuukauden tapailun jälkeen miehestä alkoi paljastua outoja asioita. Oli mm. tapaillut aiemmin kaveriani, mutta kysyttäessä valehteli tästä. Myöhemmin minulle selvisi että oli valehdellut olevansa töissä, vaikka elatusmaksuja vältelläkseen oli työtön. Varmaan moni muukin asia oli täysin keksittyä.

Viimeiset treffimme olivat todella oudot. Hän ehdotti että viettäisimme viikonlopun yhdessä ja hän järjestäisi yllätyksen. Meidän piti olla yhdessä siis pe-su. Torstai-iltana hän ilmoitti että lapset ovat hänellä lauantaiaamuun ja hänen suunnittelemansa matka täytyy perua. Mutta voisimme silti nähdä ja viettää yhden yön yhdessä. Aiemmat yöt olimme olleet minun luonani ja sanoin, että voisimme nyt olla hänen asunnollaan. Lauantaina mies sanoi, että ei jaksa siivota, ollaan sinun luona. Vastasin, että jos et jaksa siivota, ei meidän sitten tarvitse edes nähdä. Mies pitkin hampain päästi siis minut luokseen, mutta yöksi en voisi jäädä kun hänellä on vain yksi tyyny ja peitto?!?! Minua jo huvitti koko tilanne ja päätin, että kyllä tämä on nyt tässä, mutta vietetään nyt sitten viikonloppu.

Hänen luonaan katsoimme muutaman tunnin urheilua, vaikka olimme sopineet menevämme elokuviin ja syömään. Olin katsonut leffa-aikataulut valmiiksi ja niin oli ilmeisesti mieskin, koska vitkutti lähtöä siihen asti, että emme enää voineet näytökseen ehtiä. Ehdotin, että mennään sitten vain syömään. Tähän mies, että haetaanko jostain ruokaa ja mennään sinun luo. Sanoin, että käyhän se niinkin. Yhtäkkiä hän muisti että hänen täytyy soittaa tärkeä puhelu, että hae sinä ruuat ja hän tulee perässä sinun luo. Hain meille hampurilaiset ja menin omaan kotiin odottamaan että mies tulee.

Söimme ja hän ilmoitti että lapset tulevat hänelle taas illalla ja hän ei voi jäädä yöksi. Tässä vaiheessa minulta loppui kärsivällisyys ja totesin että meidän on parempi lopettaa ilta ja tapailu siihen. Ja hänen ehkä kannattaisi laittaa asiat lastenhoidon suhteen,ja muutenkin, eksän kanssa kuntoon ennen uuteen suhteeseen ryhtymistä. Jouduin käytännössä heittämään miehen ulos ja hän kyseli vielä pitkään, että voitaisiinko vain harrastella seksiä silloin tällöin. Jälkikäteen ajattelin, että ehkä oli valehdellut myös suhteensa tilasta ja oli yhdessä lastensa äidin, tai jonkun muun naisen kanssa.

Hölmö. Meniy sitten tapailemaan varattua, aivan selvä juttu.

Mitä ilmeisemmin, kyllä. En osannut ajatella,että pienellä paikkakunnalla ukkomies olisi deittisivulla omalla nimellään ja kuvallaan. Nykyään tosin jo tiedän, että kaikki on mahdollista. Omaksi puolustuksekseni sanon, että ennen näitä viimeisiä treffejä ei näin ilmiselviä merkkejä ollut ilmassa ja lopetin jutun heti, kun tajusin asian laidan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monesti on käynyt niin, että ekat treffit ovat sujuneet todella hyvin, nainen on ollut hauska ja hyvää seuraa, on oltu kovasti innoissaan seuraavasta tapaamisesta.

Toisilla treffeillä nainen on ollut vaivaantunut, alkanut itkemään ja tilittämään kuinka ei ole päässyt vielä yli eksästään jne. Näitä äkillisiä suunnanmuutoksia on siis ollut useita ja ovat tulleet aivan puun takaa.

Tokihan ymmärrän, että eron jälkeen tulee takapakkeja ja jollakin voi olla esim. masennusta taustalla mikä ei sinänsä olisi vielä ehdoton dealbreaker. Ihmettelen vain miksi lähdetään liian pian eron jälkeen etsimään uutta kumppania ja altistetaan viaton sivullinen turhille pettymyksille. Olen siis hakenut deitti-ilmoituksessa vakavaa suhdetta, joten nämä laastarin etsijät harmittavat. Ottaisivat ennemmin yhteyttä ei-vakavaa suhdetta etsiviin.

Juu, näitä on miehissäkin. Mullakin yhdet huonoimmista treffeistä liittyvät tuollaiseen tapaukseen. Olin pitkän matkan päästä tullut tapaamaan miestä ja sitten tämä alkaa heittää juttua ihanasta eksästä milloin mihinkin väliin. Saakelin vaivaannuttavaa. Ainakin tuli selväksi kuka hänellä oli minun sijaan mielessä. Olin niin ikään painottanut etsiväni vakavaa suhdetta, joten turhautti että tuollaiseen tuli käytettyä aikaa.

Tapailin vähän aikaa miestä, joka muisti kertoa joka ikisessä välissä, kuinka hyvä ruoanlaittaja hänen ex-vaimonsa olikaan. Kun lopetettiin tapailu, sanoin, ettei ehkä jatkossa kannata sitä niin mainostaa ainakaan ihan suhteen alussa. Hän nolostui, ei ollut tajunnut itse, että jauhaa asiasta koko ajan :D

Antaa näiden mainostaa vaan. Hyvähän se on että treffikumppanille selviää heti millainen hölmö on kyseessä kun ei edes yritä peitellä sitä.

Kaikilla meillä on sokeita pisteitä, ihan kivasti tehty että huomauttaa ja antaa toiselle mahdollisuuden kehittyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surkeimmat oli kun yks mies pyysi piknikki deitille puistoon kesällä. Tyyppi reilusti valehdellut ikänsä alakanttiin, huomasin ihosta että yli 40v vaikka väitti 29, olen siis 25 itse. Sanoi etukäteen hoitavansa syötävät ja juomat, kaivoi takin taskusta kaksi hk:n sinistä lenkkiä ja kossupullon. Tyyppi oli jo valmiiksi kännissä ja kysyi "tykkäänkö anaaliseksistä julkisella paikalla" . Nousin seisomaan ja kävelin ripeästi pois.

Pientä uskottavuutta pitäisi kuitenkin olla näissä jutuissa.

Ja millaiset taskut sillä miehellä täytyi olla!

Isoäiti, miksi sinulla on noin suuret taskut?

Jotta nämä eväät mahtuisivat sinne, buahhahhaa

Mitä? Jokaisen ulkoilutakkini taskuihin menisi kyllä useampikin makkarapaketti ja kossupullo jos sellaisia haluaisin kantaa mukana.

Näillä treffeillä en ensin tiennyt, että ne olivat treffit.

Eräs työkaverini totesi päivän päätteeksi, että olisi hauska mennä yhdessä kahville. Minulla ei ollut menoa ja oltiin samassa tiimissä tehty paljon hommia, joten en ajatellut kummempia. Lisäksi tiesin hyvin miehen olevan naimisissa ja 2 lapsen isä, ja hän oli minua vielä 15v vanhempi, niin ei heti hälytyskellot soineet.

Kahvilla juttelimme työjutuista, tv-sarjoista ja mitä viikonloppuna tehdään, ei siis eronnut lounastunnin juttuturinasta juurikaan. Lähes tunnin juttelun jälkeen totesin lähdön ajan tulleen, jolloin mies syöksyi halaamaan minua ja kiittämään kivasta kahvihetkestä. Vaivaantuneena halauksesta lähdin kotiin, mutta en vieläkään pitänyt tapaamistamme muuna kuin työkavereiden välisenä.

Myöhemmin samana iltana mies soitti minulle, selvästi humalassa, ja tunnusti ihastuksensa. Ystävällisesti kerroin, etten tunne häntä kohtaan samoin, ja mies itkeä tihrusti aikansa, kunnes puhelu katkesi. Seuraavaksi minulle soittikin miehen vaimo. Mies oli kännissä mennyt vaimolleen kertomaan ihastuksestaan ja että olimme käyneet romanttisilla treffeillä (?). Voitte vain arvata, sainko minä sen puhelun aikana suunvuoroa. Katkaisin puhelun, kun minua alettiin haukkua h*oraksi.

Koko illan minulle soitti joko mies tai hänen vaimonsa. En vastannut enää yhteenkään puheluun, vaan laitoin vaimolle viestin, etten ole kiinnostunut hänen miehestään minään muuna kuin työkaverina. Sain vaimolta tappouhkausviestejä ja olin kuulemma perheenrikkoja ja miehen rahojen perässä oleva l*tka. Itse en tiennyt, olisiko pitänyt itkeä vai nauraa.

Tilanne lopulta päättyi niin, että työkaveri vaihtoi tiimiä emmekä sen koommin puhuneet. Hänen vaimonsa laittoi myöhemmin viestiä, jossa kiitti minun "tulleen järkiini ja jättäneensä hänen perheensä rauhaan".

Virhe kirjoitti:

Olin siis aivan toisella puolen kaupunkia, kuin missä asuntoni sijaitsi - tämä oli myös aikaa ennen mitään Google Mapseja, älypuhelimia tms., ja oli jo myöhä - en tiennyt yhtään, miten pääsisin äkkiä kotiin.

Taksejakaan ei näkynyt yhtään missään. Tämä kuulostaa aika hirvittävältä nyt omiinkin korviini, mutta en tuossa tilanteessa nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin antaa (humalaisen, pilveä poltelleen...) miehen AJAA minut takaisin kämpilleni. Olin nuori, tuiterissa ja epätoivoinen, mutta hirvittää tämä päätökseni siitäkin huolimatta, jälkikäteen ajatellen. Mitä vain olisi voinut sattua.

Tyyppi oli ihan avoimesti minuun v*ttuuntunut tässä vaiheessa - tunne oli toki molemminpuolinen - ja lähti sitten autonrotiskollaan huristelemaan läpi kaupungin aivan älytöntä ylinopeutta. Muistan ajatelleeni, että nyt kuolo korjaa, ei voi mitään. Mitä pelästyneemmältä näytin, sitä riehakkaammin äijä kaahaili menemään, samalla räkäisesti nauraen. Pyyntöni hidastamisesta kaikuivat kuuroille korville. Kaasujalkaa kutkutti sitä kauheammin, mitä epätoivoisemmin anelin. En tiedä, miten, mutta jotenkin onnistuimme kuitenkin pääsemään perille ehjin nahoin. Olin aika tärinäpaniikissa tuossa vaiheessa. 

Kaiken kukkuraksi mies yritti SUUDELLA minua ennen kuin ehdin autosta ulos! Romanttinen päätös romanttiselle illalle? Onnistuin kuitenkin estämään herran lähentely-yritykset ja kömpyröin ulos niin nopeasti, kuin humalatilaltani vain kykenin. 

Pari tuntia siinä sitten meni itkiessä omaa typeryyttäni ja jäätävän kamalaa treffi-iltaa prosessoidessani. Kun kämppikseni seuraavana päivänä kysyi, miten ilta oli sujunut, kerroin hänelle, että tämä oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun hän yrittää järjestää minulle treffejä; saati antaa numeroni joillekin tuntemattomille hyypiöille.

P*skojen Treffien Mies (kuten häntä sittemmin kutsuimme) lähetteli minulle kaiken lisäksi säännöllisesti sekavia, pitkiä, rivoja rakkaudentunnustuksia tekstarein, eikä suostunut lopettamaan, ennen kuin uhkasin että soitan poliisit jos tuo tykitys ei lopu.

Sellaiset olivat omat hirveimmät deittini, ja tämä tarina on kaikessa absurdiudessaan 100% totta. :D Terkkuja niille, jotka tunnistavat. Nykyään osaan jo esim. tulppaaniepisodille nauraakin, vaikka illan päätös ja oma idioottimaisuuteni edelleen jaksaa kauhistuttaa.

testosteronipäinen ukko ottanu ilon irti illasta,

olis varmaan aamuun asti jaksanu paukuttaa,

sääli ettei natsannu 

Aikanaan yökerhoissa juostessani valitsin joukosta aina sen heikoimman lenkin. Pieni nurkassa piilossa istuva nutturapää viivasuu saattoi osoittautua vaatteidensa alta uskomattomaksi tiimalasi-venukseksi ja antaa hirmu kyydit.

Että huonossakin reussa voi olla todella hyvät eväät.

Nää on sitten kaikki eri miehiä XD

- Mies sai sydämmentykytystä  ja vapinaa kahvista muttei kehdannut  tunnustaa tätä. En ymmärrä miksi! Ei minusta olisi ollut outoa, jos deittikumppani olisi  tilannut kahvilassa kofeeinotonta teetä tai vaikka kaakaon. 

- Mies koetti tunkea leffateatterissa kättään housuihini ja kertoi ylpeänä miten on pannut kymmentä naista kys.leffateatterissa.

- Mies kiskoi baarissa jallushotteja siihen malliin ettei  vessareissun jälkeen enää muistanut mikä oli pöytämme ja miltä minä näytin.

- Mies sanoi selvästi pettyneenä etten näytä yhtä isolta kuin kuvassa ja vaati minua puntarille. Syytti huijaamisesta. Olen siis melkoisen tuhti, mutta tämän isoista naisista pitävän miehen makuun olin 98 kiloisena liian kevyt.

Just tajusin että nää tarinat upeasti heijastaa palstan naisten tasoa ja miesmakua. Elämäni olen päässyt tähän asti 40+v koskaan kohtaamatta näin urpoja ihmisiä ylipäänsä kuin tässä kuvaillaan. Palstan naiset on ihan halunneet treffeille niiden kanssa. Voi elämä.

Vuosia sitten poika ajoi kaatopaikalle olisikohsn siellä jotain kivaa?? Tonki siellä aikansa

Vierailija kirjoitti:

Just tajusin että nää tarinat upeasti heijastaa palstan naisten tasoa ja miesmakua. Elämäni olen päässyt tähän asti 40+v koskaan kohtaamatta näin urpoja ihmisiä ylipäänsä kuin tässä kuvaillaan. Palstan naiset on ihan halunneet treffeille niiden kanssa. Voi elämä.

Onnittelen että olet niin fiksu, älykäs, viisas, arvostelukykyinen, empaattinen ja oikea humanistien kantaisä. Et ole yhtään omahyväinen1 ylimielinen kerskuja ja vieläpä äärimmäisen typerä.

Olen itse aika hiljainen mies luonteeltani ja ainahan ne treffit ovat sitä "on ilmoja pidellyt"-jutustelua. Suurin osa naisista on myös aika vähäpuheisia. Tunnelma ei ole koskaan kunnoĺla vapautunut ja sen tietää samantien ettei jatkoa ole luvassa.

Surkeimmat treffit, jos ne edes olivat mitkään treffit, olivat sellaiset nettitreffit...sovin naisen kanssa että mennään kävelylle. Tapaaminen hänen kotinsa lähelle.

No, hän tuli paikalle noin 10 minuuttia myöhässä koiransa kanssa. Hänen ilmeensä oli jotenkin tympeä. Ei pienintäkään hymyä. Tervehdin kohteliaasti ja kysyin hänen koirastaan jotain mitä lie..hän kuitenkin jäi seisomaan noin viiden metrin päähän. Ei siis halattu eikä edes kätelty.

Kysyin sitten häneltä, että mihinkäs päin lähdetään kävelemään. Hän totesi että tänne päin ja lähti harppomaan kovaa kyytiä koiransa kanssa edellä ja mä perässä.

Samalla tajusin että tuo ihminen ei todellakaan ole sitä mitä etsin. Kävelin hänen perässään alle 50 metriä ja sanoin, että jätetään tutustuminen tähän. Hän vastasi vain että "aha" ja katosi metsään koiransa kanssa.

Lähdin autolla kotiin ja itsekseni nauroin, että kaiken maailman ihmisiin sitä törmää ja kyllä on mukavaa olla vapaa sinkku!

Vierailija kirjoitti:

Just tajusin että nää tarinat upeasti heijastaa palstan naisten tasoa ja miesmakua. Elämäni olen päässyt tähän asti 40+v koskaan kohtaamatta näin urpoja ihmisiä ylipäänsä kuin tässä kuvaillaan. Palstan naiset on ihan halunneet treffeille niiden kanssa. Voi elämä.

Epäilen että sinä olet juuri sellainen, josta täällä kertoillaan.

Vierailija kirjoitti:

Kerran yksi tyyppi hämmästyi kun juttelin että tykkään metallista ja oli itse muka ollut jossain metallibändissä kitaristi, niin kommentoi pukeutumistani kun ei vissiin sitten odottanut että näytän hevarilta.. Mentiin raxiin ja mies söi ja minä istuin nälkäisenä vastapäätä. Ruuan jälkeen tiet sitten erkani (Yllätys! xD)

Miehen vikako se nyt oli, ettet osannut itsellesi syömistä järjestää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerran yksi tyyppi hämmästyi kun juttelin että tykkään metallista ja oli itse muka ollut jossain metallibändissä kitaristi, niin kommentoi pukeutumistani kun ei vissiin sitten odottanut että näytän hevarilta.. Mentiin raxiin ja mies söi ja minä istuin nälkäisenä vastapäätä. Ruuan jälkeen tiet sitten erkani (Yllätys! xD)

Miehen vikako se nyt oli, ettet osannut itsellesi syömistä järjestää?

Kirjoitin muuten vahingossa tuon nälkäisenä tuohon xD Oli ollut siis puhe mennä kahville tms.. Mutta tyyppi johdatti meidät mitään sanomatta raxiin.. Ei edes kysynyt haluanko mitään.. Pöytään istuessa sanoi ’Hae limu itelles jos haluat’

Miehen kanssa jonka kanssa olen edelleenkin yhdessä. Ekoilla treffeillä puhui jonkun pahanhajuisesta hengityksestä? jne. En halunnut enää nähdä mutta mies vain jatkoi yhteydenottoa. Ajattelin että siinä vasta maailman epäromanttisin ja juntein mies. No, olen ollut tuon 'juntin' kanssa yhdessä 14 vuotta.

Ei ole mitään tosi huonoja kokemuksia. Aika monet treffattavat ovat olleet vaan tylsiä. Yksi tyyppi kyllä laittoi treffien jälkeen viestin "oli kiva tavata pupu. Nähdään pian". No ei nähty, vähän turhan aikaisin alkoi puputtelemaan. Ei kai mitään kummallisempaa. Tosin en kyllä muista kaikkia treffejä ja ties mitä kummallisia ukkeleita. Olen aika hyvin unohtanut kaiken piinalliseen sinkkuaikaan liittyvän sen jälkeen kun tapasin puolisoni. Mieli on hyvä unohtamaan kaiken paskan tarvittaessa.

Kerrankin satsasin luonteeseen: "Jalat maassa pitävä tosi mukava nainen". Tosiasiassa ujo ja sivistymätön röökimuija. Ei tarvinnut kysellä miksi oli sinkku. Hän oli ulkoisesti todella erikoinen ja suorastaan ruma (vaikka onkin epäasiallinen termi, mikään muu ei kuvaa tilannetta paremmin).

No, onpa outoa. Itse kyllä naisena olen koittanut tehdä treffikumppanin olon mukavaksi. Kahvilaan sovitut. Ja onnistunut liiankin hyvin, sillä niin on ollut miehellä kotoisa olo että alkanut kertoa yksityiskohtaisesti mihin exvaimo syyllistyi, esim. jäänyt kiinni uskottomuudesta. 🤔🤐😴😆Näinhän se nainen hurmataan. 🤭Hohhoijaa. Nämä kokemukset kyllä ovat pitäneet minut nyt jo kauan poissa deittisivuilta.