Kuulin eilen, että minua olisi piiskattu lapsena
Muuten hyvä, mutta kun en itse muista sitä. Sen muistan kuitenkin 3 vuotiaana, kun minulle ostettiin hautajaisia varten niin pienet kengät, että jätti pysyvän muistijäljen.
Että minä nyt sitten ihmettelen tuota piiskauslegendaa ja että onko totta.
Mitä mieltä olette tuosta, että voiko lapsi unohtaa tämmöisen kurituksen?
Kommentit (31)
Te joita on piiskattu lapsena. Muistatteko asian?
ap
Vierailija kirjoitti:
Taitavat vanhemmat. Ovat piiskanneet asiasta, ja olet hyväksynyt asian ja jatkanut elämää vailla pysyvää muistijälkeä.
Jep.
Trauman syntyminen edellyttää aina kokemusta väärin kohtelusta.
AP:n tilanteessa selkään on tullut ilmeisesti aiheesta, ja voiman käyttö on ollut järkevässä suhteessa AP:n "tuhmailuun" nähden.
AP:n tarina on itse asiassa loistava esimerkki ja todiste siitä, että fyysinen kurittaminen ei automaattisesti ole väärin, se voi olla hyväksikin.
Kyllä muistan mutta en sitä miten usein.
Vierailija kirjoitti:
emme
Et siis muista ruumiillista kuritusta jota olet todistettavasti saanut pienenä? Vaikea uskoa, että olisi totta.
Jos minä muistan kivistävät kengät 3-vuotiaana, niin miksi en muistaisi kivistävää takamusta?
Tähän kun joku antaisi vastauksen.
ap
Ulkopuolinen silminnäkijä siis kertoo, että olisin saanut vitsaa pienenä.
ap
Muistan kyllä verta vuotavan korvan, hirveästi hiuksia lähtenyt, retuutettu rappusia alas, Fairy suussa ym.. ym.. 😑
Mä en muista tarkkaan, enkä esimerkiksi erillisiä kertoja, mutta muistan kyllä että kuritusväkivaltaa oli.
Se että jotain asiaa ei muista ei tarkoita ettäkö se olisi merkityksetön.
Ihmiset aina haluaa minimoida tätä väkivallan merkitystä ratkaisuna, mutta mun nähdäkseni ei voi koskaan olla varma millaisiin seuroihin se oma mukula päätyy elämässään.
Ei ole hyväksi opettaa lapselle että rakkaudella olisi mitään tekemistä väkivallan kanssa. Parempi oppia välttämään noin käyttäytyviä.
Ei ole piiskattu, mut läimäytetty pakaroille ja tukistettu. No hard feelings...paljon sain rakkautta myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitavat vanhemmat. Ovat piiskanneet asiasta, ja olet hyväksynyt asian ja jatkanut elämää vailla pysyvää muistijälkeä.
Jep.
Trauman syntyminen edellyttää aina kokemusta väärin kohtelusta.
AP:n tilanteessa selkään on tullut ilmeisesti aiheesta, ja voiman käyttö on ollut järkevässä suhteessa AP:n "tuhmailuun" nähden.
AP:n tarina on itse asiassa loistava esimerkki ja todiste siitä, että fyysinen kurittaminen ei automaattisesti ole väärin, se voi olla hyväksikin.
Aina?
Trauma seuraa tyypillisesti tilanteesta jossa ihmisen luontaiselle taistele/pakene/lamaannu-reaktiolle ei ole tilaa ja aikaa.
Lapsuusmuistot saattavat olla aikuiselle jäsentelemättömyydessään hyvin käsittämättömiä, mutta mun nähdäkseni kuritusväkivalta on tyypillinen trauman aihe.
Se että asiaa ei pysty palauttamaan tietoiseen mieleen lapsuudestaan ei tarkoita sitä että sitä ei olisi tapahtunut.
Tosin kannattaa miettiä miten luotettava tarinan kertoja on myös: muistot eivät ole ihan yksiselitteinen asia, ei olisi ihme jos ihminen tarkoittamatta siirtää oman traumamuistonsa toisen ihmisen lapsuuteen.
Muistan kyllä. Kipua en muista, mutta uhman ja nöyryytyksen kyllä. Selkäsaunan saaminen siis nosti uhmakkuutta, koska koin sen hyvin vääränä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole piiskattu, mut läimäytetty pakaroille ja tukistettu. No hard feelings...paljon sain rakkautta myös.
Mulla sama, mutta päädyin sitten itse aikuisena väkivaltaisiin suhteisiin.
Omia lapsiani en ole koskaan kurittanut enkä kurita.
Kyllä muistan ja sain kohtuullisen usein remmistä. Joka kerran kyllä ihan aiheesta ja taisin muutaman kerran selvitä kuin koira veräjästä. Muistan kyllä jo silloin päättäneeni, että omat lapseni eivät tule saamaan remmistä, niin nöyryttävää se oli. Sormille joutunut pari kertaa läpsäisemään ja pari kertaa ottanut kiinni hiuksista. Ja lasu intoilijoille tiedoksi, yritti työntää rautalankaa pistorasiaan, oli juoksemassa parkkipaikalla ovesta suoraan auton alle, putosi laiturilta ja oli täysin upoksissa jne.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä muistan ja sain kohtuullisen usein remmistä. Joka kerran kyllä ihan aiheesta ja taisin muutaman kerran selvitä kuin koira veräjästä. Muistan kyllä jo silloin päättäneeni, että omat lapseni eivät tule saamaan remmistä, niin nöyryttävää se oli. Sormille joutunut pari kertaa läpsäisemään ja pari kertaa ottanut kiinni hiuksista. Ja lasu intoilijoille tiedoksi, yritti työntää rautalankaa pistorasiaan, oli juoksemassa parkkipaikalla ovesta suoraan auton alle, putosi laiturilta ja oli täysin upoksissa jne.
Miltä se oikeasti tuntuu, kun saa remmistä (vyöstä siis?) ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä muistan ja sain kohtuullisen usein remmistä. Joka kerran kyllä ihan aiheesta ja taisin muutaman kerran selvitä kuin koira veräjästä. Muistan kyllä jo silloin päättäneeni, että omat lapseni eivät tule saamaan remmistä, niin nöyryttävää se oli. Sormille joutunut pari kertaa läpsäisemään ja pari kertaa ottanut kiinni hiuksista. Ja lasu intoilijoille tiedoksi, yritti työntää rautalankaa pistorasiaan, oli juoksemassa parkkipaikalla ovesta suoraan auton alle, putosi laiturilta ja oli täysin upoksissa jne.
Miltä se oikeasti tuntuu, kun saa remmistä (vyöstä siis?) ?
No sattuihan se ja kuumottaa vielä pari tuntia jälkeenpäinkin. Pari kertaa sain ns. solkipäällä ja silloin oli perce kirjaimellisesti ruvella, eikä vähään aikaan tehnyt mieli istua.
Silti se nöyryytys oli kipua voimakkaampi tunne ja muisto.
Siis miten niin "olisi" piiskattu ehdollisessa muodossa?
Siis on vai ei ole (Sinua piiskattu)?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä muistan ja sain kohtuullisen usein remmistä. Joka kerran kyllä ihan aiheesta ja taisin muutaman kerran selvitä kuin koira veräjästä. Muistan kyllä jo silloin päättäneeni, että omat lapseni eivät tule saamaan remmistä, niin nöyryttävää se oli. Sormille joutunut pari kertaa läpsäisemään ja pari kertaa ottanut kiinni hiuksista. Ja lasu intoilijoille tiedoksi, yritti työntää rautalankaa pistorasiaan, oli juoksemassa parkkipaikalla ovesta suoraan auton alle, putosi laiturilta ja oli täysin upoksissa jne.
Miltä se oikeasti tuntuu, kun saa remmistä (vyöstä siis?) ?
Mä en muista kuin huutaneneeni pää punaisena ja se jälkeen oli remmin jäljet pakaroissa niin kai se sattui. Uhman muistan kyllä kadonneen hetkeksi selkäsaunan jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Muistan kyllä. Kipua en muista, mutta uhman ja nöyryytyksen kyllä. Selkäsaunan saaminen siis nosti uhmakkuutta, koska koin sen hyvin vääränä.
Uhmakkuutesi lienee juuri se syy miksi vanhempasi ovat joutuneet sinua kurittamaan...
Pelkkä puhe ei mennyt perille?
Uskoisin saaneeni remmistä tai risusta keittiössä jossain 4-7 ikävuoden välillä 90-luvulla tai ainakin sillä on uhkailtu mutta en kykene muistamaan olenko oikeasti saanut. Tukistamisen muistan ja se oli kivuliasta ja siitä on jäänyt traumat.
Taitavat vanhemmat. Ovat piiskanneet asiasta, ja olet hyväksynyt asian ja jatkanut elämää vailla pysyvää muistijälkeä.