Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
ADHD-mies seuraa perässä ja mölyää kuin pikkulapsi, aargh
01.12.2020 |
No siinähän asia on otsikossa.
Puolisollani on ADHD kuten myös kahdella kolmesta lapsestamme. Hän ei kuitenkaan käytä lääkitystä, koska pärjää elämässä ihan kohtuullisesti ilmankin.
Paitsi joskus kotona.
Miehellä on toiminnanohjauksen haasteita ja monesti työpäivien jälkeen tarvitsee aikaa palautuakseen päivän kuormituksesta. Tämä on mulle ihan ok, MUTTA valitettavasti miehellä on toisinaan tapana haahuilla ympäri asuntoa lauleskellen ja hyräillen. Eikä siinä vielä kaikki, yleensä tätä tapahtuu niin, että mies kulkee minun läheisyydessäni ja päätyy seuraamaan meikäläistä joskus jopa vessaan saakka ihan huomaamattaan.
Toisinaan huomautan asiasta, mutta usein vaan puren hammasta, kun huomauttelu ei auta jos toisella on piuhat solmussa.
Tuntuuhan se älyttömältä, että kuljen itse esim. viemässä puhtaita pyykkejä paikalleen, ja toinen haahuilee häiritsemässä. Mies ei kuitenkaan tee sitä tahallaan eikä kärsi laiskuudesta, vaan on ihan kykenevä kotitöihin ja aikuismaiseen käytökseen muina hetkinä.
Tuo haahuilu ja mölyäminen on ilmeisesti jonkinlainen maadoittumisen tapa miehelle. Multa vaan joskus meinaa räjähtää pää, kun on ensin käynyt töissä, tukenut lapsia omissa haasteissaan ja sitten vielä mieskin on vailla... jotain? Äitiä? Ymmärrän kyllä kaiken muun, mutta jättäisi edes minut rauhaan heikkoina hetkinään.
Miten te muut jaksatte erityisiä puolisoitanne?
Kommentit (47)
Mun miehellä on diagnosoitu persoonallisuushäiriö. Kesti jonkun aikaa oppia elämään yhdessä, mutta hyvin sujuu nykyään. Häntä pitää kehua keskimääräistä enemmän, niin pysyy hyväntuulisena ja on mukava. Silloin, kun on paskiainen, muistaa, että diagnoosi välillä vie ja muistuttaa häntä siitä, miten se arjessa vaikuttaa. Mutta ihan hyvin voi siis persoonallisuushäiriöisenkin kanssa elää onnellisena. Hän melko itsekäs, mutta musta tuntuu, että niin on nykyään kaikki tavallisetkin ihmiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmasti ihan ensiksi sun pitää sanoa hänelle, että tuo hänen käytöksensä kuormittaa sua. Aikuisena pystyy kuitenkin varmasti skarppaamaan jonkin verran. Toinen juttu on vastamelukuulokkeet tai kuulosuojaimet. Kokeile niitä.
No kannataisko harkita sitten kuitenkin sitä lääkitystä?
Kannattaa harkita, kenen miehekseen ottaa. Ei näistä Jiri-tyypeistä oikein ole.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa harkita, kenen miehekseen ottaa. Ei näistä Jiri-tyypeistä oikein ole.
No me ollaan korkeasti koulutettuja molemmat, mies pyörittää yritystä ja on ihan huippu vanhempi ja puoliso useimmiten. Joskus vaan rasittaa. Sama lasten kanssa, diagnoosilliset lapseni ovat tosi fiksuja ja luovia mutta huonoina hetkinä raskaita tyyppejä. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kannataisko harkita sitten kuitenkin sitä lääkitystä?
On siis kokeillut ja koki lääkkeestä olevan enemmän haittaa kuin hyötyä (luovuus kärsi). Voisin kyllä ottaa sen uudestaan puheeksi. AP
Vierailija kirjoitti:
Varmasti ihan ensiksi sun pitää sanoa hänelle, että tuo hänen käytöksensä kuormittaa sua. Aikuisena pystyy kuitenkin varmasti skarppaamaan jonkin verran. Toinen juttu on vastamelukuulokkeet tai kuulosuojaimet. Kokeile niitä.
Joo, voikin olla että viesti menisi paremmin perille kun pyytäisin hetken rauhaa itselleni. Pitääkin ottaa taas äänikirjapalvelu ja kuulokkeet käyttöön. Kiitos! AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä tuosta kannattaisi jutella sille miehelle, eihän hän voi tietää ajatuksiasi, jos et kerro niistä hänelle. Ei adhd:n takia ole pakko kaikkea sietää.
T: Adhd-ihminen.
Onpa kauheaa, kun hyräilee ja laulaa ja kulkee perässä. Mitä siitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kannataisko harkita sitten kuitenkin sitä lääkitystä?
Lääkityksessä on sellainen juttu, että pitkävaikuitteinenkaan ei vaikuta kuin sen työpäivän ajan eli n. 8 tuntia. Tietysti jos ottaisi työpäivän jälkeen lyhytvaikutteisen, mutta itseäni pelottaisi kyllä että jos kuitenkin vaikuttaa sitten unensaantiin illalla, kun on kuitenkin stimulanteista kyse.
T: Adhd-ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa harkita, kenen miehekseen ottaa. Ei näistä Jiri-tyypeistä oikein ole.
Edistystä, olette siirtyneet suomenkieleen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun miehellä on diagnosoitu persoonallisuushäiriö. Kesti jonkun aikaa oppia elämään yhdessä, mutta hyvin sujuu nykyään. Häntä pitää kehua keskimääräistä enemmän, niin pysyy hyväntuulisena ja on mukava. Silloin, kun on paskiainen, muistaa, että diagnoosi välillä vie ja muistuttaa häntä siitä, miten se arjessa vaikuttaa. Mutta ihan hyvin voi siis persoonallisuushäiriöisenkin kanssa elää onnellisena. Hän melko itsekäs, mutta musta tuntuu, että niin on nykyään kaikki tavallisetkin ihmiset.
Moni persoonallisuushäiriöinen on hankalan käytöksensä alla ADHD/Asperger-aikuinen. Persoonallisuushäiriöt eivät ole varsinaisia sairauksia vaan tietynlaisten oireiden ja piirteiden summa, ja niiden taustalla on useimmiten jotain muuta ongelmaa. Miehesi voisi yhtä hyvin olla ADHD.
Jotenkin nää diagnoosilliset untuu joskus ajattelevan, että sen "normaalin" pitäis jaksaa ja kestää aina kaikki. Ja sit me ehkä itekin kuvitellaan niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ADHD on fictionaalinen tauti joka keksitty selittämään miehet jotka ei saa
Anna sille niin kyllä se rauhottuu
No eipä ole. Ja muutenkin se kirjoitetaan "fiktionaalinen", ei "fiCtionaalinen". Takaisin kouluun siitä, sinä laiska moukka. =)
Itse löisin niin kovaa, että oppii kerrasta. Keksitty juttu.
Voisiko mies lähteä työpäivän jälkeen vaikka lenkillä? Tai sitten sinä lähtisit, että saat olla hetken rauhassa? Siis vaikka ihan kevyt 30 minuutin kävely, jos tuntuu ettei töiden jälkeen jaksa mitään raskasta treeniä.
Ymmärrän tunteen, oon itsekin naimisissa ADHD-miehen kanssa, ja hänen tilannetajunsa on joskus ihan olematon. Hän saattaa kulkea mun perässä ja puhua pälättää taukoamatta kun minä yritän hoitaa jotain asioita, mihin pitäisi keskittyä... Sanomisesta ei välttämättä ole mitään hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD on fictionaalinen tauti joka keksitty selittämään miehet jotka ei saa
Anna sille niin kyllä se rauhottuu
No eipä ole. Ja muutenkin se kirjoitetaan "fiktionaalinen", ei "fiCtionaalinen". Takaisin kouluun siitä, sinä laiska moukka. =)
En ole saanut vaan kuukauteen joten jää vähän enkku ja suomi sekasin ku kattonut paljon pornoa
Miten pärjäät lasten kanssa, jos miehen adhd tuntuu vaikealta? Se on toistoa, toistoa, toistoa ja toistoa. Jos asia häiritsee, niin kerro se. Ei hän tahallaan piinaa tai edes tajua ärsyttävänsä. Monille tuo purkaminen tapahtuu ryyppäämisen tai riehumisen kautta. Puhukaan, niin ehkä löydätte paremman vaihtoehdon.
Vierailija kirjoitti:
Miten pärjäät lasten kanssa, jos miehen adhd tuntuu vaikealta? Se on toistoa, toistoa, toistoa ja toistoa. Jos asia häiritsee, niin kerro se. Ei hän tahallaan piinaa tai edes tajua ärsyttävänsä. Monille tuo purkaminen tapahtuu ryyppäämisen tai riehumisen kautta. Puhukaan, niin ehkä löydätte paremman vaihtoehdon.
Mun mielestä aloittaja kyllä selitti tilanteen ihan hyvin avauksessa. Lue se uudelleen.
Alue: Aihe vapaa
ADHD on fictionaalinen tauti joka keksitty selittämään miehet jotka ei saa
Anna sille niin kyllä se rauhottuu