Lapselleni ei tarjottu ruokaa vaikka siitä oli sovittu.

Up

Leikitään että olisi totta niin itse en kyllä soittaisi kenenkään vanhemmille. Se olisi sitten siinä ja jatkossa saisi olla vain muutaman tunnin kylässä ja aina kotiin koulun jälkeen.

Oma lapseni ei saa syötävää missään, jos menee jollekkin koulun jälkeen. On sitten tosi nälkäinen, kun tulee kotiin. Siksi en suosi näitä koulun jälkeen vierailuja.

[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 13:43"]

[/quote]

Sori vaan, kyllä minulla alkaa joskus kädet täristä ja menen heikoksi jos on liian pitkä väli aterioilla, ja oksettava olokin voi tulla. Ja olen ihan aikuinen, 25v. Ihmiset ovat erilaisia.

Tämän takia en jätä koskaan aterioita väliin.

[/quote]

Sama täällä, 37v

[/quote]

Oletteko ylipainoisia?

Mulle on käynyt noin lapsena. Jäin koulun jälkeen yökylään sovitusti. Aterioita mulle ei tarjottu enkä uskaltanut itse mennä pyytämään, joten odotin sen ajan kaverin huoneessa. Kaverin vanhemmat olivat kyllä tosi mukavia, joten en tiedä, mikä kommunikaatiokatkos oli. Kaverilta uskalsin kysyä ruokaa, mutta hän sanoi, ettei mulle ole. Samoin aamupalaa en saanut. Sitten olinkin jo niin heikossa kunnossa, että aloin oksennella. Sain vähän välipalaa, ja jaksoin sitten kävellä kotiin syömään. Nyt aikuisena ihmetyttää, miksi mukavat vanhemmat eivät tulleet kysymään minua syömään. Voi hyvin olla, että kaveri sanoi heille, etten halua, mutta ehkä jotain olisi multakin voinut tulla kysymään sen jälkeen, kun useampi ateria oli jäänyt välistä.

Meillä kävi lasten pienenä ollessa pari sellaista lasta joskus iltaisin hoidossa, jotka eivät tykänneet meidän perheen ruuista. Meillä oli ihan tavallista suomalaista perusruokaa, välillä riisiä, kanaa ja curryakin, mutta näille lapsille ei kelvannut mikään. Noin yleensä ruuistani pidetään, vika ei siis ole kokissa.. Mutta toinen niistä lapsista, poika, sanoi aina sellaisella naukuvalla äänellä: "Mä en tykkää tästä ruuasta!" Heilä kotona syötiin aina eineksiä, usein vielä pizzaa, ranskalaisia ja kalapuikkoja yms Perheen äiti ei kokannut.

Toinen niistä, lapsista, tyttö, ei edes tiennyt, mtiä kasvissosekeitto on, ja kysyi minulta, mikä minulla on päälläni, kun oli essu. Hänen äitinsä syötti lapsilleen pelkkiä eineksiä silloin kun viitsi. Tämä lapsi oli tunnettu siitä,e ttä kävi naapureissa syömässä.

Nämäkin lapset saattoivat kokea, että minä en antanut ruokaa, kun en antanut eineksiä vaan oikeassa uunissa ja liedellä valmistettuja ruokia.

Välttämättä yökyläpaikassakaan ei saa illalla ruokaa. Yksi poika kertoi että söivät sipsipussin illalla ja ei mitään muuta. Sitä se nauratti, mutta olin järkyttynyt et voi ihminen olla kitsas.

Yksi lapsi sai nukkua parvekkeella.

Tavallisia perheitä ja niin moukkia toisten lapsille.

[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 13:51"]

[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 13:43"]

[/quote]

Sori vaan, kyllä minulla alkaa joskus kädet täristä ja menen heikoksi jos on liian pitkä väli aterioilla, ja oksettava olokin voi tulla. Ja olen ihan aikuinen, 25v. Ihmiset ovat erilaisia.

Tämän takia en jätä koskaan aterioita väliin.

[/quote]

Sama täällä, 37v

[/quote]

Oletteko ylipainoisia?

[/quote]

Olen mielestäni aika hoikka, painan noin 55kg tai alle ja olen 166cm...

t. se joka kirjoitti käsien tärinästä

[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 13:51"]

[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 13:43"]

[/quote]

Sori vaan, kyllä minulla alkaa joskus kädet täristä ja menen heikoksi jos on liian pitkä väli aterioilla, ja oksettava olokin voi tulla. Ja olen ihan aikuinen, 25v. Ihmiset ovat erilaisia.

Tämän takia en jätä koskaan aterioita väliin.

[/quote]

Sama täällä, 37v

[/quote]

Oletteko ylipainoisia?

[/quote]

Olen ihan samanlainen, toinen 37 v. Aamulla pystyy juuri ja juuri tekemään aamupalan, kun verensokeri on niin alhaalla, että heikottaa. Painan 62 kg ja olen 170 cm pitkä, joten tämä ominaisuus pikemminkin pitää hoikkana kuin lihottaa. En voi syödä makeaa silloin kun on nälkä, siitäkin tulee paha olo. Syön säännöllisesti pieniä annoksia.

[/quote)

Olen ihan samanlainen, toinen 37 v. Aamulla pystyy juuri ja juuri tekemään aamupalan, kun verensokeri on niin alhaalla, että heikottaa. Painan 62 kg ja olen 170 cm pitkä, joten tämä ominaisuus pikemminkin pitää hoikkana kuin lihottaa. En voi syödä makeaa silloin kun on nälkä, siitäkin tulee paha olo. Syön säännöllisesti pieniä annoksia.

[/quote]

Mulla ei onneksi ole aamulla huono olo, mutta tuo on ihan tuttua, ettei voi syödä makeaa kun on nälkä! Alkaa ällöttää ja tulee öklö olo. On pakko saada kunnon ruokaa kun vatsa on tyhjä.

Mutta joo, menee jo ohi aiheen...

t. se 25v.

[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 13:58"][quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 13:51"]

[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 13:43"]

[/quote]

Sori vaan, kyllä minulla alkaa joskus kädet täristä ja menen heikoksi jos on liian pitkä väli aterioilla, ja oksettava olokin voi tulla. Ja olen ihan aikuinen, 25v. Ihmiset ovat erilaisia.

Tämän takia en jätä koskaan aterioita väliin.

[/quote]

Sama täällä, 37v

[/quote]

Oletteko ylipainoisia?

[/quote]

Olen ihan samanlainen, toinen 37 v. Aamulla pystyy juuri ja juuri tekemään aamupalan, kun verensokeri on niin alhaalla, että heikottaa. Painan 62 kg ja olen 170 cm pitkä, joten tämä ominaisuus pikemminkin pitää hoikkana kuin lihottaa. En voi syödä makeaa silloin kun on nälkä, siitäkin tulee paha olo. Syön säännöllisesti pieniä annoksia.

[/quote]

Sama täällä. Verensokerit laskee ja on aina laskenut alas. Suvussa paljon diabetesta ja raskausdiabetes tuli minullekin. 168 ja 65. Eli ei ylipainoa ja lapsena sama homma oli ja tuolloin olin jopa liian laiha välillä. Ihmiset on erilaisia. Hankala ymmärtää niiden joiden sokerit ei laske. Siitä tulee todella paska olo.

Itse 170cm ja 50kg alipainoisena huvitun vittuiluyrityksistä "oletteko ylipainoisia kun tärisyttää ja veltto olo syömättä"....

Minulle tulee poikkeuksetta huono olo jos en saa säännöllisesti ruokaa. Ja olen ihan normaalipainoinen, 152 cm ja 47 kg. Ja ikää 28-v. En ole ikinä ollut ylipainoinen enkä omista edes vaakaa. Paino pysynyt samassa koko aikuisiän. Suvussa kyllä on diabetestä, mutta minulla on aina ollut verensokeri kunnossa. Silti tulee syömättömyydestä tosi huono olo.

Kun olin lapsi niin meillä sai aina ruokaa myös kaverit. Ja itse söin useimpien kavereiden luona myös. Ainoastaan yksi vähän rikkaampi perhe oli sellainen jossa kaveri vaan tyrkättiin muualle odottamaan kun muut söivät. Köyhemmät taas jakoivat siitä vähästäänkin. Näin siis maaseudulla ysärinä laman jälkimainingeissa. 

Minä olen "alkuperäinen 37v huono-oloilija" enkä myöskään ole ylipainoinen. Pituus on 173 ja paino 60 kg. Syön paljon, kai mun pitkula ruumiini on siihen sitten totuttautunut.

[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 13:56"]

Meillä kävi lasten pienenä ollessa pari sellaista lasta joskus iltaisin hoidossa, jotka eivät tykänneet meidän perheen ruuista.

Hänen äitinsä syötti lapsilleen pelkkiä eineksiä silloin kun viitsi. Tämä lapsi oli tunnettu siitä, että kävi naapureissa syömässä.

[/quote]

Olitte siis naapuruston ainoa perhe, jossa tehtiin ruokaa?

[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 14:28"]

Minulle tulee poikkeuksetta huono olo jos en saa säännöllisesti ruokaa. Ja olen ihan normaalipainoinen, 152 cm ja 47 kg. Ja ikää 28-v. En ole ikinä ollut ylipainoinen enkä omista edes vaakaa. Paino pysynyt samassa koko aikuisiän. Suvussa kyllä on diabetestä, mutta minulla on aina ollut verensokeri kunnossa. Silti tulee syömättömyydestä tosi huono olo.

Kun olin lapsi niin meillä sai aina ruokaa myös kaverit. Ja itse söin useimpien kavereiden luona myös. Ainoastaan yksi vähän rikkaampi perhe oli sellainen jossa kaveri vaan tyrkättiin muualle odottamaan kun muut söivät. Köyhemmät taas jakoivat siitä vähästäänkin. Näin siis maaseudulla ysärinä laman jälkimainingeissa. 

[/quote]

Ne jotka tyrkkäävät toisen huoneeseen odottelemaan eivät omaa edes alkeellisia käytöstapoja.

[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 07:57"]Lapsi meni luokkakaverilleen koulun jälkeen. Soitin vielä tämän kaverin äidille ja varmistin että on ok. Oli ok ja tämä äiti vielä sanoi että voi olla iltaan asti. Lupasi ruoankin tarjota. Sanoin että viimeistään klo 19 pitää lapsi laittaa kotimatkalle.

Lapsi oli laitettu kotimatkalle sovitusti. Lapsi soitti minulle itkuisena kun oli "omituinen olo" ja pyysi hakemaan. Olin itse liikenteessä ja pyysin odottamaan läheisellä pysäkillä, noukin siitä kyytiin. Hain lapsen 10 min soitosta ja lapsi oli ihan kalpea. Sanoi että jalat tuntuu löysiltä.

Kotiin kun päästiin kysyin mitä ruokaa olivat syöneet. Kaveri oli syönyt lihapullia ja muussia, mutta lapselleni ei tarjottu. Lapsi oli nälissään pyytänyt syötävää mutta ei kuulemma ollut mitään mitä antaa.

Kaveri ei ollut päästänyt kotiin aiemmin. Lapsi oli kilttinä sitten jäänyt klo 19 asti.

Kotona ei ensin meinannut saada ruokaa alas kun oksetti. Annoin vähän appelsiinimehua jonka jälkeen söi ison annoksen ruokaa.

Siis jumaliste, että suututta. Ensin luvataan ruokaa mutta ei kuitenkaan anneta. Täytynee soittaa tänään kaverin äidille ja selvittää tuliko jokin väärinkäsitys.

[/quote] Soita vaan ja keskustele asiallisesti ja rauhallisesti. Kysy mitä oli oikeasti tapahtunut ja kerro lapsen näkökulma.

Laittakaa lapsillenne edes evästä mukaan jos on pitkä päivä tiedossa. Niin minunkin äiti teki.

[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 12:58"]

[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 12:43"]

[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 12:36"]

Onpa tyhmä aloitus. Jos ei olisi provo niin sanoisin että ap lapsineen yhtä outo kuin toisen perheen mamma. Koska ei jalat mene veteläksi kun aterian jättää väliin!! Nälkä on ja kova mutta ei noin :o

Itse teemaan sen verran että joidenkin suomalainen tapa laittaa vieras toiseen huoneeseen kun perhe syö on karmea,muistan sen omasta lapsuudestani.

En onneksi asu Suomessa niin ei tuota ongelmaa ole,koskaan.

Asiasta ei edes etukäteen sovita vaan kyläilijä istuu ilman muuta pöytään kuten toisetkin.

[/quote]

Mäkin muistan ton omasta lapsuudestani ja mun mielestä siinä ei ollut mitään outoa. Mä olin se lapsi, joka oli käytännössä joka päivä kaverilla kylässä, koska mun vanhemmat tuli kotiin myöhemmin. Kaverin perheessä syötiin aikaisemmin kuin meillä ja niinpä mä venasin kaverin huoneessa, kun perhe söi, leikittiin vielä tovi ja sitten mä menin omaan kotiin syömään.

[/quote]

Musta toi tuntu pahalta kun itse olin lapsi. En koskaan voisi tehdä noin lapseni ystäville. Tosin en näe normaalina että joku kaveri kävisi lähes päivittäin (omat menot harrastukset läksyt jnejne) se on taas asia joka kyseisen lapsen vanhempien pitää hoitaa.

Käytöstavat kunniaan :)

[/quote]

Me asuttiin Korvessa. Ei siellä harrastettu ku hiihtoa ja juoksua :D

Losäksi kaverin vanhemmille tuo oli ok, toki oli vanhemmat sen keskenään sopineet. Ei tuolloin ollut myöskään mitään iltapäiväkerhoja tms.

Ap? Joko sait yhteyden äitiin? Mitä hän sanoo?

Ihan sanattomaksi vetää ihmisten saituus ja käytöstapojen puute. Miten voi ihminen kohdella toisia ihmisiä, lapsiakin niin kylmästi.