Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapselleni ei tarjottu ruokaa vaikka siitä oli sovittu.
11.04.2014 |
Lapsi meni luokkakaverilleen koulun jälkeen. Soitin vielä tämän kaverin äidille ja varmistin että on ok. Oli ok ja tämä äiti vielä sanoi että voi olla iltaan asti. Lupasi ruoankin tarjota. Sanoin että viimeistään klo 19 pitää lapsi laittaa kotimatkalle.
Lapsi oli laitettu kotimatkalle sovitusti. Lapsi soitti minulle itkuisena kun oli "omituinen olo" ja pyysi hakemaan. Olin itse liikenteessä ja pyysin odottamaan läheisellä pysäkillä, noukin siitä kyytiin. Hain lapsen 10 min soitosta ja lapsi oli ihan kalpea. Sanoi että jalat tuntuu löysiltä.
Kotiin kun päästiin kysyin mitä ruokaa olivat syöneet. Kaveri oli syönyt lihapullia ja muussia, mutta lapselleni ei tarjottu. Lapsi oli nälissään pyytänyt syötävää mutta ei kuulemma ollut mitään mitä antaa.
Kaveri ei ollut päästänyt kotiin aiemmin. Lapsi oli kilttinä sitten jäänyt klo 19 asti.
Kotona ei ensin meinannut saada ruokaa alas kun oksetti. Annoin vähän appelsiinimehua jonka jälkeen söi ison annoksen ruokaa.
Siis jumaliste, että suututta. Ensin luvataan ruokaa mutta ei kuitenkaan anneta. Täytynee soittaa tänään kaverin äidille ja selvittää tuliko jokin väärinkäsitys.
Kommentit (172)
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 09:51"]
"Leipää" ja "vettä" kyselevät vain porvoolaiset lapset!
[/quote]
Herkkuteoria vahvistuu. Kotona saadaa vettä ja leipää niin kylässä pitää sitten vähän herkutella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sympatiat on ap:n lapsen puolella. Joskus itseäni ärsyttää kun ekaluokkalainen tyttöni tuo koulun jälkeen 1-2 kaveria meille ja syövät kaapista kaikkea mahdollista vaikka muistutan että vain välipalaksi tarkotettuja voi ottaa. Niillä on kamala nälkä kun tulevat 13 jälkeen vaikka ovat syöneet lounaan koulussa. Jos kaveri on vielä 17 jälkeen meillä eikä kotiin ole kiire syömään niin tarjoan kyllä meillä päivällistä. Lapset on lapsia ja monet niin ujojakin etteivät uskalla ilmaista vaikka oliskin nälkä. Niitä pitää mielestäni rohkaista ja pyytää mukaan ruokailuun eikä ajatella niinkuin aikuisista että no jos ei ota niin olkoon syömättä.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 09:12"]
Uskotko oikeasti, että lapsesi on jätetty ilman ruokaa pelkästä ilkeydestä? Todennäköisesti kyse on väärinkäsityksestä eli lapsesi ei ole riittävän selkeästi ilmaissut, että haluaisi syödä. Omien lasteni kavereissa on joitakin, joiden vastauksista on välillä vaikea saada selkoa, kun ovat niin arkoja ja hiljaisia. Vastaus kysymykseen "haluatko syödä" voi olla "ihan sama" mistä joku voisi tulkita, että ei halua. Luulen että näin on käynyt lapsesikin kohdalla. Jos hän ei ole ollut ensimmäisenä ryntäämässä pöytään (mikä tietenkin onkin kohhteliasta), vaan mahdollisesti vetäytynyt taka-alalle tai kaverin huoneeseen, on tulkinta voinut olla että hän ei haluakaan ruokaa.
[/quote]
Meillä ainakaan ei kysellä "haluatko syödä?" vaan jos on sovittu lasten kavereiden vanhempien kanssa, että laitan ruokaa niin kyllä se on ilmoitus lapsille, että nyt syömään. Ja jokaiselle nostetaan ruokaa ja leipääkin tarjotaan. Ei kukaan ole koskaan kieltäytynyt tai närppinyt ruokaansa. Ei alakoululaisille jätetä vastuuta päättää syömisestään.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 10:02"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 09:12"]
Uskotko oikeasti, että lapsesi on jätetty ilman ruokaa pelkästä ilkeydestä? Todennäköisesti kyse on väärinkäsityksestä eli lapsesi ei ole riittävän selkeästi ilmaissut, että haluaisi syödä. Omien lasteni kavereissa on joitakin, joiden vastauksista on välillä vaikea saada selkoa, kun ovat niin arkoja ja hiljaisia. Vastaus kysymykseen "haluatko syödä" voi olla "ihan sama" mistä joku voisi tulkita, että ei halua. Luulen että näin on käynyt lapsesikin kohdalla. Jos hän ei ole ollut ensimmäisenä ryntäämässä pöytään (mikä tietenkin onkin kohhteliasta), vaan mahdollisesti vetäytynyt taka-alalle tai kaverin huoneeseen, on tulkinta voinut olla että hän ei haluakaan ruokaa.
[/quote]
Meillä ainakaan ei kysellä "haluatko syödä?" vaan jos on sovittu lasten kavereiden vanhempien kanssa, että laitan ruokaa niin kyllä se on ilmoitus lapsille, että nyt syömään. Ja jokaiselle nostetaan ruokaa ja leipääkin tarjotaan. Ei kukaan ole koskaan kieltäytynyt tai närppinyt ruokaansa. Ei alakoululaisille jätetä vastuuta päättää syömisestään.
[/quote]
Eikös AP vielä maininnut, että lapsensa oli lähetetty kaverin huoneeseen odottamaan siksi aikaa kun kaveri syö.
Kyllä se niin on että meillä saa ruokaa vain ne lapset joiden kotona lapseni saa ruokaa ja niitä lapsia on vain yksi. Vastavuoroisuuden puute loukkaaa sen verran paljon että sen saa minkä tilaa.
Oma lapsenikin saa olla nälässä muiden luona. Yleensä vanhemmat kyllä soittavat lapsensa kotiin syömään ja kuitenkin selkeesti parempi et kaikki syö omassa kotonansa.
Ap: n tapaus on kuitenkin ihan erilainen, kun on sitä ruokaa oikein luvattu tarjota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ala erikseen soittelemaan ja sopimaan etukäteen että voiko meidän lapsi syödä teillä tai saako teidän lapselle tarjota ruokaa. Pääsääntöisesti tarjotaan jos lapsella ei ole kiire kotiin syömään. Eppuluokkalaisen lapseni kavereilla on lähes kaikilla kotiintuloaika ennenkuin meillä ruokailu edes alkaa joten eipä sitä ylimääräistä lautasta tarvitse usein pöytään kattaa. Eskari-ikäisen kaveri kun tulee joskus sovitusti päiväkodin jälkeen leikkimään meille niin silloin sovitaan tietenkin vanhempien kanssa että ruokaa tarjotaan, puolin ja toisin. Huolehdin lasteni kavereista samalla tavalla kuin toivon että omista lapsistani huolehditaan kaverin luona. Näin on omassa lapsuudessakin toimittu.
Mietin sitä, että jospa se toinen äiti halusi olla veemäinen. Onko teidän lapsi siellä usein? Sovitteko usein, että heillä ruokitaan? Ruokitko sinä aina takaisin? Ei tietenkään nälässä saisi lasta pitää, mutta asialla on usein kääntöpuoli...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ois kyllä niin oikein jos se äiti lukis tän ketjun!
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 10:17"]Mietin sitä, että jospa se toinen äiti halusi olla veemäinen. Onko teidän lapsi siellä usein? Sovitteko usein, että heillä ruokitaan? Ruokitko sinä aina takaisin? Ei tietenkään nälässä saisi lasta pitää, mutta asialla on usein kääntöpuoli...
[/quote]
Lapsi on heillä ehkä pari kertaa kuukaudessa. Olen tottunut siihen, että tarkistan onko ok mennä. Tämä oli toinen kerta kun tämä kaverin äiti itse ehdotti pidempään olemista ja ruokkimista. Hän siis itse tarjoutui antamaan ruokaa. Näin siis kertoi minulle puhelimessa.
Tapana on että lapsi tulee kotiin syömään.
Jos tämä kaveri tulee meille on tarjolla välipala sekä päivällinen (jos näin sovitaan).
Mielestäni ei siis ole siitä että sysään lapseni toisten hoteisiin illaksi olettaen että syötetään ja juotetaan.
En ole vielä saanut tätä äitiä kiinni, muttaviimeistään työpäivän jälkeen varmaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan erään kaverini äidin, joka aina sanoi, että heidän kotinsa ei ole mikään hotelli. Eli siellä ei koskaan tarjottu mitään ruokaa lasten kavereille. Vierestä sain aina katsoa, kun kaveri söi välipalaa, päivällistä, yms. Eipä tullut ikinä yökyläiltyä tuon kaverin luona.
Eli kyllä tuollaisiakin vanhempia on. Tosin en ymmärrä miksi olisi valehdellut AP:lle ruokkivansa lapsen, jos näin ei ollut aikomustakaan tehdä.
Jos edellinen ruoka on ollut koulussa, niin tosiaankin lapset voivat pyörtyä. Meillä ei tarvita edes noin pitkää aikaa. Jos tosiaan kyläpaikassa on ollut noin välinpitämättömiä vanhempia, en antaisi lapsen mennä sinne toista kertaa. Vaikka lapsi ei olisi halunut syödä jotain olisin houkutellut suuhunsa laittamaan. Vaikka mehua jos ei muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 10:35"]
Muistan erään kaverini äidin, joka aina sanoi, että heidän kotinsa ei ole mikään hotelli. Eli siellä ei koskaan tarjottu mitään ruokaa lasten kavereille. Vierestä sain aina katsoa, kun kaveri söi välipalaa, päivällistä, yms. Eipä tullut ikinä yökyläiltyä tuon kaverin luona.
Eli kyllä tuollaisiakin vanhempia on. Tosin en ymmärrä miksi olisi valehdellut AP:lle ruokkivansa lapsen, jos näin ei ollut aikomustakaan tehdä.
[/quote]
Toi oli mun lapsuudessa ihan normaalia. 80-luvulla oli aika köyhää kaikilla, joten vieraita lapsia ei ruokittu. Ei ollut kuitenkaan mikään ongelma, koska jokaisella oli myös oma koti ja säännöt eli koulun jälkeen käytiin syömässä välipalat, sitten leikkimään ja ruoka-ajaksi taas omaan kotiin syömään, läksyt ja takaisin leikkimään.
Yökylässä toki annettiin ruokaa ja toisaalta vierailija vei yleensä mukanaan jotain herkkuja. Ja siis tietenkin koko perheelle eikä vaan itselle ja/tai kaverilleen.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 09:29"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 09:12"]Uskotko oikeasti, että lapsesi on jätetty ilman ruokaa pelkästä ilkeydestä? Todennäköisesti kyse on väärinkäsityksestä eli lapsesi ei ole riittävän selkeästi ilmaissut, että haluaisi syödä. Omien lasteni kavereissa on joitakin, joiden vastauksista on välillä vaikea saada selkoa, kun ovat niin arkoja ja hiljaisia. Vastaus kysymykseen "haluatko syödä" voi olla "ihan sama" mistä joku voisi tulkita, että ei halua. Luulen että näin on käynyt lapsesikin kohdalla. Jos hän ei ole ollut ensimmäisenä ryntäämässä pöytään (mikä tietenkin onkin kohhteliasta), vaan mahdollisesti vetäytynyt taka-alalle tai kaverin huoneeseen, on tulkinta voinut olla että hän ei haluakaan ruokaa.
[/quote] No kyllä jokainen täysjärkinen aikuinen TAJUAA, että lapsella on pakosti nälkä, jos on koulusta suoraan tullut ja seitsemään asti syömättä! Aikuisen pitäisi tajuta myös se, jos lapsi on liian arka ja ujo asian itse sanomaan. Käsittämättömän julmia, ilkeitä, idiootteja ja AJATTELEMATTOMIA aikuisia onkin...
[/quote]tässä ei ole kuultu toisen osapuolen versiota tapahtuneesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruoka-aikahan on yleensä Suomessa jotka työssä käy niin 16.30-18. Missä poika oli kylässä siellä oli vasta 19.00. Miksi äiti ei hakenut poikaa kotiin jo aiemmin, kotiin syömään. Pieni koululainen ilmeisesti kyseessä ja päässeet koulusta 12-13. Aika pitkä aika olla kylässä.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 00:56"]
Eiköhän periaate ole se että joka lapsi syö kotonaan ja kavereiden vanhempien kustannuksella vain poikkeustapauksessa, jos vanhemmat näin ovat keskenään sopineet.
Minusta on täysin ymmärrettävää, että ruokaa tehdään vain juuri sopiva määrä kerralla. Silloin ei jää mitään poisheitettävää ja energiansaanti on mitoitettu sopivasti. Jos lapset saisivat itse santsata herkkuruokia niin paljon kuin jaksavat, olisi ihan vanhempien oma moka, jos lapsista pullahtaisikin ylensyömisen takia läskejä (kuten monelle hyväruokahaluiselle äidin pikku kullanmurulle on jo näköjään käynytkin).
Tämän keskustelun kohteena olleelle lapsellehan ei tapahtunut mitään oleellista haittaa (oli vain vähän huono olo ja nälkä muutaman tunnin syömättömyyden vuoksi), joten onkohan tuosta nyt tarpeen kovin kovaa porua nostaa. Se oli vain yksi huono kokemus, joita aikanaan elämän varrella sattuu vielä moneen otteeseen. Kaikki ei jatkossakaan mene suunnitelmien mukaan, joten hyvä kun joskus tulee vastaan pieniä vastoinkäymisiä, joista niistäkin voi jotain oppia.
[/quote]
Todella ikävä tapahtuma tuollainen on ja osoittaa melkoista välinpitämättömyyttä - olisi edes soittanut kylässä olevan pojan äidille ja kertonut ettei lupauksestaan voikaan ruokkia lasta.
Minä olen lukuisten muiden palstalle kirjoittaneiden mammojen tapaan ruokkinut paljon muidenkin lapsia ja pitänyt huolen että herkkuja on aina kaikille. Meillä on aina tehty kerralla paljon ruokaa, josta on voitu jakaa isommallekin laumalle ja vielä on jäänyt pakastettavaakin. Yllätysruokailijat eivät koskaan ole tuottaneet ongelmaa. Omat lapseni on vastaavasti ruokittu milloin missäkin ilman etukäteissopimuksia. Joillakin voisi mennä pasmat sekaisin tilanteessa jossa ei koskaan tiedä tuleeko syöjiä ja jos tulee niin kuinka monta, mutta minulle tämä elämäntapa on ollut ihan ok, koska ruokaa on aina ainakin pakasteessa. Asumme lähiössä ja tunnemme useimmat ihmiset lastemme kautta.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 10:39"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 10:35"]
Muistan erään kaverini äidin, joka aina sanoi, että heidän kotinsa ei ole mikään hotelli. Eli siellä ei koskaan tarjottu mitään ruokaa lasten kavereille. Vierestä sain aina katsoa, kun kaveri söi välipalaa, päivällistä, yms. Eipä tullut ikinä yökyläiltyä tuon kaverin luona.
Eli kyllä tuollaisiakin vanhempia on. Tosin en ymmärrä miksi olisi valehdellut AP:lle ruokkivansa lapsen, jos näin ei ollut aikomustakaan tehdä.
[/quote]
Toi oli mun lapsuudessa ihan normaalia. 80-luvulla oli aika köyhää kaikilla, joten vieraita lapsia ei ruokittu. Ei ollut kuitenkaan mikään ongelma, koska jokaisella oli myös oma koti ja säännöt eli koulun jälkeen käytiin syömässä välipalat, sitten leikkimään ja ruoka-ajaksi taas omaan kotiin syömään, läksyt ja takaisin leikkimään.
Yökylässä toki annettiin ruokaa ja toisaalta vierailija vei yleensä mukanaan jotain herkkuja. Ja siis tietenkin koko perheelle eikä vaan itselle ja/tai kaverilleen.
[/quote]
Minun lapsuudessani 80-luvulla kyllä kaikki lapset. Monessa perheessä oli avoimet ovet leipomispäivänä. Joku vanhempi tuli kaupasta jäätelöpuikkopaketin kanssa ja jakoi sen samantien pihalla. En tiedä oliko vain meidän naapuruston tyyli.
[/quote]
Toi oli mun lapsuudessa ihan normaalia. 80-luvulla oli aika köyhää kaikilla, joten vieraita lapsia ei ruokittu. Ei ollut kuitenkaan mikään ongelma, koska jokaisella oli myös oma koti ja säännöt eli koulun jälkeen käytiin syömässä välipalat, sitten leikkimään ja ruoka-ajaksi taas omaan kotiin syömään, läksyt ja takaisin leikkimään.
Yökylässä toki annettiin ruokaa ja toisaalta vierailija vei yleensä mukanaan jotain herkkuja. Ja siis tietenkin koko perheelle eikä vaan itselle ja/tai kaverilleen.
[/quote]
Me ollaan kyllä sitten eletty eri 80-luku. Silloin ollut köyhää ainakaan kenelläkään tuntemallani, päinvastoin.
Elin kouluiässä lähes symbioosissa parhaiden ystävieni kanssa. Viikonloput olivat lähes pelkkää yökyläilyä. Kesäisin kaveri saattoi olla meillä jopa viikon putkeen, ja minä sen jälkeen heillä. Ruokaa sai aina puolin ja toisin, ja jos satuin olemaan kylässä silloin, kun perhe tilasi vaikka ruokaa, myös minulle tuotiin. Jos kaverini sattuivat kauppaan äitini matkassa, myös heille ostettiin mm. herkkuja.
Kerran sovittiin, että menisin erään koulukaverin luokse koulun jälkeen, ja äitini hakisi minut klo 19 (välimatkaa oli 11 km). Kouluruoka syötiin klo 10.45, ja yhden-kahden maissa läksimme luokkakaverini luokse leikkimään. Perheen äiti tarjosi luokkakaverilleni ja hänen pikkusiskolleen munkkeja, ja minut käskettiin tyttöjen huoneeseen odottamaan. Siellä sitten istuin ja katsoin, kun perhe söi. Sama tapahtui päivällisellä: äiti kutsui syömään, ja kun ilmestyimme keittiöön, hän käski minut takaisin huoneeseen odottamaan.
Kun äitini viimein haki minut, oli päänsärky jo melkoinen.
En ymmärrä miten asian todenperäisyyttä ihmetellään. Voisin hyvin kuvitella saman käyvän tutussa perheessä, jossa äiti voisi luvata tarjota ja nuuka tyrannimiehensä kieltää asian siitä kuullessaan.
Alue: Aihe vapaa
itse olin vauvan kanssa kaverin luona ja en saanut ruokaa 24 tuntiin. Imetin lasta säännöllisesti. Enkä alkanut oksentelemaan, enkä ollut kalpea. Nälkä kyllä oli kun kotia pääsin.