Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapselleni ei tarjottu ruokaa vaikka siitä oli sovittu.
11.04.2014 |
Lapsi meni luokkakaverilleen koulun jälkeen. Soitin vielä tämän kaverin äidille ja varmistin että on ok. Oli ok ja tämä äiti vielä sanoi että voi olla iltaan asti. Lupasi ruoankin tarjota. Sanoin että viimeistään klo 19 pitää lapsi laittaa kotimatkalle.
Lapsi oli laitettu kotimatkalle sovitusti. Lapsi soitti minulle itkuisena kun oli "omituinen olo" ja pyysi hakemaan. Olin itse liikenteessä ja pyysin odottamaan läheisellä pysäkillä, noukin siitä kyytiin. Hain lapsen 10 min soitosta ja lapsi oli ihan kalpea. Sanoi että jalat tuntuu löysiltä.
Kotiin kun päästiin kysyin mitä ruokaa olivat syöneet. Kaveri oli syönyt lihapullia ja muussia, mutta lapselleni ei tarjottu. Lapsi oli nälissään pyytänyt syötävää mutta ei kuulemma ollut mitään mitä antaa.
Kaveri ei ollut päästänyt kotiin aiemmin. Lapsi oli kilttinä sitten jäänyt klo 19 asti.
Kotona ei ensin meinannut saada ruokaa alas kun oksetti. Annoin vähän appelsiinimehua jonka jälkeen söi ison annoksen ruokaa.
Siis jumaliste, että suututta. Ensin luvataan ruokaa mutta ei kuitenkaan anneta. Täytynee soittaa tänään kaverin äidille ja selvittää tuliko jokin väärinkäsitys.
Kommentit (172)
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 12:11"]
Miten niin 80-luvulla ei ruokittu? Tuntuu, että siihen aikaan oltiin vieraanvaraisempia kuin nykyään! Itse muistan kerta toisensa jälkeen istuneen kaverin luona ruokapöydässä. Ja muistan, kuinka oma äitini kuori perunoita kavereille ruokapöydässä ja toi tarjottimella mun huoneeseen herkkuleipiä ja maitoa lasissa.:) Ei 80-luku mitään ruokaköyhää aikaa enää ollut.
Ap, tule kertomaan, mitä se äiti sanoi puhelimessa!
[/quote]
Ehkä maaseudulla oli sitten eri tilanne? Siellä meni tilojakin nurin, kun ei saatu kannattamaan, lähikaupunkien tehtaita suljettiin ja ihmiset jäivät työttömiksi.
Olen siis syntynyt 70-luvun lopulla eli lapsuuteni 80-luku tarkoittaa 80-luvun loppua/89-luvun alkuakin jopa.
Se, jonka lapsuudessa mentiin kotiin syömään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä 80-luvulla itsekin muistan, että kaverin perheessäkin tarjottiin aina leipää ja maitoa, vaikka perheenisä teki konkan ja joutuivat myymään talon ja muuttamaan vuokralle ja oli tosi tiukkaa.
Myös meillä tarjottiin aina ruoka kauempaa tuleville. Toki naapurin lapset meni kotiin syömään.
Mutta ei kyllä koskaan sellaista tapaa, että kylässä oltais oltu klo 19.00 asti ja olis mässytetty ruokaa ja pidetty vieras lapsi nälkäisenä.
Mutta ehkä tämä sitten on tosi, jos jonkun kotona on silloin jo tehty näin, ettei leipää edes anneta lapselle, jos se on kylässä 13-19. Mutta en ole ennen kuullut tällaista.
En jaksa uskoa siihen, että tämä äiti olisi tehnyt noin tahallaan. Miettikää nyt järjellä - kuka noin muka oikeasti tekisi, jos puhelimessa oli luvannut tarjota ruuan! Täytyykö aina ensimmäisenä ajatella pahinta toisesta? Jos omat lapset ovat reippaampia ja rohkeampia, ei ehkä vain osata "lukea" ujomman lapsen käytöstä ja on virheellisesti luultu, ettei lapsi tahdokaan ruokaa. Lapsen kertomus taas voi usein olla hieman yksinkertaistunut versio, koska lapsi näkee tilanteet eri tavoin kuin aikuinen.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 12:24"]
Kyllä 80-luvulla itsekin muistan, että kaverin perheessäkin tarjottiin aina leipää ja maitoa, vaikka perheenisä teki konkan ja joutuivat myymään talon ja muuttamaan vuokralle ja oli tosi tiukkaa.
Myös meillä tarjottiin aina ruoka kauempaa tuleville. Toki naapurin lapset meni kotiin syömään.
Mutta ei kyllä koskaan sellaista tapaa, että kylässä oltais oltu klo 19.00 asti ja olis mässytetty ruokaa ja pidetty vieras lapsi nälkäisenä.
Mutta ehkä tämä sitten on tosi, jos jonkun kotona on silloin jo tehty näin, ettei leipää edes anneta lapselle, jos se on kylässä 13-19. Mutta en ole ennen kuullut tällaista.
[/quote]
Siis ei meilläkään nälässä pidetty vaan lapset menivät omiin koteihinsa syömään :D
Erikseen oli sitten, jos oli esim. edellisenä päivänä jo sovittu, että menee koulusta suoraan kylään ja on esim. iltaan asti. Ja totta kai "oikeille" vieraille tarjottiin ruoat, pakastimessa oli aina vieraspullaa valmiina jne :)
Se, jonka lapsuudessa mentiin sinne kotiin syömään
No mitä se äiti sanoi puhelimessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla lapsuudessa tarjottiin vaan yhdessä vähävaraisemmassa kodissa, muualla ei. Omien lasten kavereille kyllä tarjoan kun ajankohtaista.
Tämä -90 luvulla laman jälkimainingeissa
Kuka oikeasti voi sanoa lapsella ettei suostu antamaan syötävää. Eri asia, jos vahingossa ei huomaa tarjota, mutta jos lapsi vielä pyytää syötävää niin kuka sanoo että ei heru menes sinne huoneeseen odottamaan.
Ihan kummallinen teko. Aivan uskomatonta. On kyllä nuukuus viety loppuun saakka, tai sitten on vaan ilkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa tyhmä aloitus. Jos ei olisi provo niin sanoisin että ap lapsineen yhtä outo kuin toisen perheen mamma. Koska ei jalat mene veteläksi kun aterian jättää väliin!! Nälkä on ja kova mutta ei noin :o
Itse teemaan sen verran että joidenkin suomalainen tapa laittaa vieras toiseen huoneeseen kun perhe syö on karmea,muistan sen omasta lapsuudestani.
En onneksi asu Suomessa niin ei tuota ongelmaa ole,koskaan.
Asiasta ei edes etukäteen sovita vaan kyläilijä istuu ilman muuta pöytään kuten toisetkin.
Vähän ohis tämä nyt kyllä on mutta en voi olla ihmettelemättä tuollaista kuuden tunnin kyläilyä?? Ei mulla tulisi mieleenkään päästää omaa lasta noin pitkäksi aikaa kyläilemään. Ensinnäkään koulusta ei koskaan mennä suoraan kaverille. Kotona käydään välipalalla ja ruualle (16.30-17) tullaan kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 11:22"]
[/quote]
Toi oli mun lapsuudessa ihan normaalia. 80-luvulla oli aika köyhää kaikilla, joten vieraita lapsia ei ruokittu. Ei ollut kuitenkaan mikään ongelma, koska jokaisella oli myös oma koti ja säännöt eli koulun jälkeen käytiin syömässä välipalat, sitten leikkimään ja ruoka-ajaksi taas omaan kotiin syömään, läksyt ja takaisin leikkimään.
Yökylässä toki annettiin ruokaa ja toisaalta vierailija vei yleensä mukanaan jotain herkkuja. Ja siis tietenkin koko perheelle eikä vaan itselle ja/tai kaverilleen.
[/quote]
Me ollaan kyllä sitten eletty eri 80-luku. Silloin ollut köyhää ainakaan kenelläkään tuntemallani, päinvastoin.
[/quote]
Ei ole kyse köyhyydestä!! Vaan ankeasta tavasta,piittaamattomuudesta jne.
Espanjassa asuvana voin sanoa että täällä se ruka tarjotaan kaiklle, syödään sitten vaikka pienemmät annokset. Ja köyhempää täällä kuin lamavuosien suomessa.
Itse mielummin skippaisin ruuan kun istuisin pokkana pöytään ja lapsen kaveri uoneeseen ootteleen...miten joku oikeasti voisi syödä noin!!!!
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 12:36"]
Onpa tyhmä aloitus. Jos ei olisi provo niin sanoisin että ap lapsineen yhtä outo kuin toisen perheen mamma. Koska ei jalat mene veteläksi kun aterian jättää väliin!! Nälkä on ja kova mutta ei noin :o
Itse teemaan sen verran että joidenkin suomalainen tapa laittaa vieras toiseen huoneeseen kun perhe syö on karmea,muistan sen omasta lapsuudestani.
En onneksi asu Suomessa niin ei tuota ongelmaa ole,koskaan.
Asiasta ei edes etukäteen sovita vaan kyläilijä istuu ilman muuta pöytään kuten toisetkin.
[/quote]
Mäkin muistan ton omasta lapsuudestani ja mun mielestä siinä ei ollut mitään outoa. Mä olin se lapsi, joka oli käytännössä joka päivä kaverilla kylässä, koska mun vanhemmat tuli kotiin myöhemmin. Kaverin perheessä syötiin aikaisemmin kuin meillä ja niinpä mä venasin kaverin huoneessa, kun perhe söi, leikittiin vielä tovi ja sitten mä menin omaan kotiin syömään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin ei ole oikeasti tapahtunut, ei millään.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 12:43"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 12:36"]
Onpa tyhmä aloitus. Jos ei olisi provo niin sanoisin että ap lapsineen yhtä outo kuin toisen perheen mamma. Koska ei jalat mene veteläksi kun aterian jättää väliin!! Nälkä on ja kova mutta ei noin :o
Itse teemaan sen verran että joidenkin suomalainen tapa laittaa vieras toiseen huoneeseen kun perhe syö on karmea,muistan sen omasta lapsuudestani.
En onneksi asu Suomessa niin ei tuota ongelmaa ole,koskaan.
Asiasta ei edes etukäteen sovita vaan kyläilijä istuu ilman muuta pöytään kuten toisetkin.
[/quote]
Mäkin muistan ton omasta lapsuudestani ja mun mielestä siinä ei ollut mitään outoa. Mä olin se lapsi, joka oli käytännössä joka päivä kaverilla kylässä, koska mun vanhemmat tuli kotiin myöhemmin. Kaverin perheessä syötiin aikaisemmin kuin meillä ja niinpä mä venasin kaverin huoneessa, kun perhe söi, leikittiin vielä tovi ja sitten mä menin omaan kotiin syömään.
[/quote]
Musta toi tuntu pahalta kun itse olin lapsi. En koskaan voisi tehdä noin lapseni ystäville. Tosin en näe normaalina että joku kaveri kävisi lähes päivittäin (omat menot harrastukset läksyt jnejne) se on taas asia joka kyseisen lapsen vanhempien pitää hoitaa.
Käytöstavat kunniaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap ei mainitse mitään välipalasta. Jos koulussa on lounas klo 11, niin eikö muka tuossa perheessä syödä mitään ennen klo 17-18 päivällistä? Luulisi ap:n lapsen tietävän tuon seikan, jos kerran on kyläillyt siellä aiemminkin. Hänelle on varmasti tullut nälkä lyhemmilläkin vierailukerroilla, jos välipalaa ei saa.
En usko juttua todeksi.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 12:27"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 12:24"]
Kyllä 80-luvulla itsekin muistan, että kaverin perheessäkin tarjottiin aina leipää ja maitoa, vaikka perheenisä teki konkan ja joutuivat myymään talon ja muuttamaan vuokralle ja oli tosi tiukkaa.
Myös meillä tarjottiin aina ruoka kauempaa tuleville. Toki naapurin lapset meni kotiin syömään.
Mutta ei kyllä koskaan sellaista tapaa, että kylässä oltais oltu klo 19.00 asti ja olis mässytetty ruokaa ja pidetty vieras lapsi nälkäisenä.
Mutta ehkä tämä sitten on tosi, jos jonkun kotona on silloin jo tehty näin, ettei leipää edes anneta lapselle, jos se on kylässä 13-19. Mutta en ole ennen kuullut tällaista.
[/quote]
Siis ei meilläkään nälässä pidetty vaan lapset menivät omiin koteihinsa syömään :D
Erikseen oli sitten, jos oli esim. edellisenä päivänä jo sovittu, että menee koulusta suoraan kylään ja on esim. iltaan asti. Ja totta kai "oikeille" vieraille tarjottiin ruoat, pakastimessa oli aina vieraspullaa valmiina jne :)
Se, jonka lapsuudessa mentiin sinne kotiin syömään
[/quote]
Ei meillä, eikä kavereilla koskaan niin köyhää ollut, että olisi jätetty kaempaa tullut lapsi ruoatta.
Kyllä aina jotain riitti tarjottavaa. Vaikka itseleivottuja sämpylöitä
Joten ei tulisi itsellänikään kutsua lasta kylään (kyse kai suht pienestä lapsesta,kun klo 13 loppui koulu) ja pitää nälässä siihen asti, että äiti hakee klo 19
Ap ei aio palata jatkamaan trolliaan näemmä.
Ap, jos lapsesi on tuollainen tossukka niin ansaitseekin jäädä ilman ruokaa.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 12:36"]
Onpa tyhmä aloitus. Jos ei olisi provo niin sanoisin että ap lapsineen yhtä outo kuin toisen perheen mamma. Koska ei jalat mene veteläksi kun aterian jättää väliin!! Nälkä on ja kova mutta ei noin :o
Itse teemaan sen verran että joidenkin suomalainen tapa laittaa vieras toiseen huoneeseen kun perhe syö on karmea,muistan sen omasta lapsuudestani.
En onneksi asu Suomessa niin ei tuota ongelmaa ole,koskaan.
Asiasta ei edes etukäteen sovita vaan kyläilijä istuu ilman muuta pöytään kuten toisetkin.
[/quote]
Sori vaan, kyllä minulla alkaa joskus kädet täristä ja menen heikoksi jos on liian pitkä väli aterioilla, ja oksettava olokin voi tulla. Ja olen ihan aikuinen, 25v. Ihmiset ovat erilaisia.
Tämän takia en jätä koskaan aterioita väliin.
[/quote]
Sori vaan, kyllä minulla alkaa joskus kädet täristä ja menen heikoksi jos on liian pitkä väli aterioilla, ja oksettava olokin voi tulla. Ja olen ihan aikuinen, 25v. Ihmiset ovat erilaisia.
Tämän takia en jätä koskaan aterioita väliin.
[/quote]
Sama täällä, 37v
Alue: Aihe vapaa
Miten niin 80-luvulla ei ruokittu? Tuntuu, että siihen aikaan oltiin vieraanvaraisempia kuin nykyään! Itse muistan kerta toisensa jälkeen istuneen kaverin luona ruokapöydässä. Ja muistan, kuinka oma äitini kuori perunoita kavereille ruokapöydässä ja toi tarjottimella mun huoneeseen herkkuleipiä ja maitoa lasissa.:) Ei 80-luku mitään ruokaköyhää aikaa enää ollut.
Ap, tule kertomaan, mitä se äiti sanoi puhelimessa!