Lue keskustelun säännöt.
Millaista on asua maalla?
Haluaisi paeta tätä kyllästyttävää kaupunkielämää. Joskus tuntea jotain vapautta ja päästä siitä pahasta olosta veks. Niin ainakin toivon.
Kommentit (896)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalla ei ole mitään harrastusmahdollisuuksia, koska ei ole aikaa harrastaa koska pitää raataa pihatöissä: talvella lumitöitä, kesällä nurmikon leikkausta, syksyllä haravointia. Naapurit kyttäävät ja juoruavat, yksityisyyttä ei ole. Jos ovikello soi, sinun on pakko avata tai naapurit soittavat hätänumeroon. eksuaalinen häirintä on normaalia. Kaikkea normeista poikkeavaa paheksutaan tai syrjitään. Maaseudulla ei saa nukkua koskaan: klo 6 alkaa moottorisahaus ja nurmikon leikkaus, klo 23 teinit laahaavat ympäri kylää mopolla ja traktorilla. Maalaiset vihaavat luontoa: puut kaadetaan, koska ne varmistavat ärsyttävästi lehtiä, kissat ja varikset ammuutaan, koska ne ääntelevät ärsyttävästi.
Tuossahan tuli lopuksi juuri niitä harrastuksia mitä maalla tehdään, täällä on aivan normaalia ampua niitä variksia ja kissoja, touhuta polttopuiden ja muun puutarhan kimpussa, ajaa pitkin kyläteitä sillä mopolla satasta ilman kypärää. Juuri sitä mitä kaupungissa ei voi tehä. Lisäksi kaikki eräilyyn, lenkkeilyyn, pyöräilyyn jne. Mahdollisuudet ovat heti jo kotona.
Normaalia ampua kissoja? Ei kyllä ole, eikä laillista tosiaankaan. Kissa ei ole riistaeläin. Minkkejä ja supeja saa ampua, ei kissoja. Kissat on toimitettava eläinhoitolaan jos ei omistajaa. Valitettavan yleistä kissojen pitäminen vapaana maalla yhä on, onneksi kaikki eivät tee niin.
En voisi kuvitellakaan ampuvani kissaa, en ikinä. Ja jos joku tekisi minun kissalleni pahaa, joutuisi kyllä vastuuseen.
Todella sairas asenne että normaalia ampua kissoja. Ei ole. Mutta k-päitä riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun pienessä maaseutu pitäjässä. Hiljaista on elämä kylänraitilla.
Ihmiset hyvin sulkeutuneita eivät sano päivää kun vastaan tulevat.
Ystäviä on vaikea saada, kaikki omissa oloissaan.
Meillä on maaseudulla ihana uudehko talo kaikilla mukavuuksilla ja loistava puhdas järvi silmiemme edessä. Kesällä 2 kk on luxusta ja samoin keväthangilla pari kk. Kauppa kaukana( saa ruokakassit onneksi kotiin) .yksitoikkoiset lenkkeilymahdollisuudet, ( metsissä kulkemiseen kyllästyy aika pian)pimeä kausi pitkä, ihmiset laiskoja vierailemaan.
Mutta aivan sama ,missä asuu, kun tulee itsensä kanssa toimeen hyvin.
Eikai mitenkään ihmeellistä ihan yhtä usein näkee naapureita kuin kaupungissa asuessa. Aamulla töihin lähtiessä ja illalla palatessa.
Maalla vain tuppautuvat kylään tai ainakin pihaan useammin, yleensä lainaamaan jotain tai pyytämään apuun. Että jos haluat olla rauhassa niin muuta korpeen tai pysy kaupungissa. Joka pitäjässä on keskusta ja joka keskusta on elämää. Muuttanut olen jo muutaman kerran. Kuusamo-Oulu-Pudasjärvi-Kuusamo-Jyväskylä-Kokkola-Uusikaupunki-Turku-Helsinki-Muhos
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuin koko lapsuuden ja osan teini-iästä maalla. Olisin tehnyt mitä vaan että olisin päässyt vaikka kirkonkylälle asumaan, se olisi ollut luksusta. Paskinta oli jäytävä yksinäisyys kun ei päässyt ominpäin liikkumaan oikein mihinkään, ei edes kauppaan tai kirjastoon. Kylällä asui vain muutama muu ikäiseni. Julkisia kulki ehkä n. 2 päivässä eli bussi koululle ja takaisin. Vanhemmat hokivat aina että no mene ulos mutta eivät vastanneet kun kysyin että mitä teen siellä yksin
Vierailija kirjoitti:
Missä on maalla?
Se on heti siinä kehä 3 toisella puolen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin pitäisi määritellä mitä kysyjä tarkoitta "asua maalla?" Toisille se tarkoittaa kaupungin läheistä maaseutua mistä todellakin päässee autolla kaupungin tiettyihin osiin julkisilla kaupungin sisällä ja silti saa asua luonnon helmassa tai maaseutukylässä. Toisille maaseutu on sitten jotain kainuun korpea missä ei asu kuin susia ja karhuja, toiselle ne kortit ja lesta-alueet. Maaseutua on moneksi.
Itse olen paluumuuttajana ja asun pienen kyläyhteisön reunalla, lähin naapuri oli kanssani samaan aikaan ala-asteella, tosin vähän vanhempi kuin itse. Hakutessani voisin heittää pihastani siltä kivellä ikkunan rikki.
Lähin kauppa, ala-aste, apteekki ja postin pakettiutomaatti on 7 km päässä. koulukyyti kulkee 700 m päästä, pikkuinen palvelubussi. Alkoon, jos se tärkeää on, täytyy ajaa 12 km. Nyt syksyllä soratiet ovat ihan helvetillisessä kunnossa, samoin keväällä. Lähimmälle asfaltille on 3 km. Valtatie menee vierestä ja ambulanssit suhaa siinä jatkuvasti, samoin poliisit, eli kyllä ne tulevat ajoissa paikalle.
Mutta kuten sanoin, mitä sillä maaseudulla tarkoitetaan? Jos sinne korpeen menet, niin tietoinen valinta se on minne asettuu. Ei varmasti asiat ole yhtä helppoja. Mutta peukalon ei parane olla keskellä kämmentä, voi sattua ihan mitä vain mitä täytyy korjata tai tehdä. Mutta olen minäkin naapurilta työkaluja lainannut.
Joku puhui kyttäämisestä, niin kyllä niissä kerrostalojen rappukäytävissäkin juorut liikkuu ja kyllä ainakin itse tiesin hyvin milloin seinänaapuri oli tuonut rakastajansa kylään. Ja jotkut rivarin talkoot, ja yhteisten alueiden ruohonleikkuuvuorot. ei! Stana!! Kaikkea on kokeiltu.
Mutta lopuksi, itse viihdyn, enkä ole lähdössä minnekään. Paitsi eläkepäiviksi muutan helpomman elämän perässä kaupunkiin. Kaipaan myös kapunkia, käyn mielelläni nauttimassa niiden tarjonnasta ja syömässä hyvin. Taksimatka lähimmältä raautatieasemalta 35 e kotiin. Eli jos brenkkumaistuu, niin niillä mennään.
Muuttajalle käytännön vinkkinä suosittelen ajelemaan lähiympäristöä läpi tai vaikka ihan jalkautua. Sillä saa oaljon selvää naapureiden tavoista. Onko piha siisti vai läävä jne.
Tällaista. Toivottavasti löydät unelmiesi maalaisasunnon.
Riippuu varmaan tosi paljon siitä, missä asuu. Olen asunut kahdella eri paikkakunnalla peltojen ja metsien ympäröimänä, about vartin matka kaupunkiin kummastakin.
Ensimmäisen paikan - ja +
- tiet oli aivan surkeassa kunnossa: joko peilijäässä tai sateella kuopat syveni entisestään, remonttia ei haluttu tehdä, koska yksiköt nousisi sen johdosta
- ei mitään palveluja, aina oli ajettava kaupunkiin
- todella kuppikuntainen ja sisäänpäin kääntynyt
- ei minkäänlaista toimintaa, kyläyhdistys heräsi jossain vaiheessa henkiin, mutta lähinnä martat veti käsityöryhmiä
- tasan tarkkaan naapureiden asiat tiedettiin paremmin kuin omat
- naapurit eivät auttaneet hyvää hyvyyttään, vaan piti kaikesta maksaa, ei kuulonkaan palvelus palveluksesta -meininkiä
- jostain syystä kaikki sekopäät muuttivat yksitellen alueelle
- sähköt vähän väliä poikki ja tietysti tuli viimeisenä
- netti ei toiminut kunnolla
+ pärjäsit ilman omaa autoa, sillä julkinen liikenne oli hyvä: lähin pysäkki 1,5km päässä, josta pääsi isoon kaupunkiin tunnin välein
+ seutuna tosi tosi nätti
.. no siihen ne plussat sitten jäi.
Toisen paikan - ja +
- melko kaukana kaikesta, lähin edes kohtuullisen kokoinen kaupunki 40min päässä, kyläkauppakin 16km, mutta suurimman osan esim. auton tai traktorin osista joudut hakemaan noin tunnin ajomatkan päästä
- ei julkista liikennettä, ellei lasketa koulutaxia
- pieni metsästysalue ja metsästysseura, joka ei ota uusia jäseniä ellei ole tyyliin sukulainen (onneksi myös valtion maita lähellä harrastajan näkökulmasta)
-/+ ketään ei kiinnosta kuka olet, odottavat sinun ns. esittäytyvän ensin, jotta tietävät kuinka suhtautuvat (eli antavatko olla rauhassa vai tarjoavatko apua)
+ todella rauhallinen seutu mutta ei kuitenkaan täysi korpi
+ tiet tosi hyvässä kunnossa ja aina aurattuja ennen töihin lähtöä
+ aktiivinen kylätoimi ja harrastusmahdollisuuksia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tammelan kunnassa varaudu siihen että omistuksesi pakko lunastetaan ympäristö käyttöön maksu aika on n.n 25v tämä on tosi . metsä maan arvon 3000e/ hertaari saat. eli n.500-1000e tammelassa mökit ovat jätettä jotka kunnan toimesta "puretaan" kiinteistö veroa nostamalla karkoitetaan loputkin. kaverille annettiin rakennus oikeutta rakentaa rannat täyteen alkuasukkaat eivät saa edes saunaa rakentaa
Minä asun maalla ja silti lähempänä oopperaa kuin suuri osa Suomen kaupunkilaisista. Teatteriin ja museoihin pääsee täältä myös, vaikkei niitä ihan nurkilla ole.
Kyttäys on mielestäni nimenomaan kaupunkilaisten juttu, erityisesti taloyhtiöissä asuvien. Minusta parasta maalla on juuri se vapaus, kun kukaan ei kyttää omia tekemisiä tai tekemättä jättämisiä.
Luonnonläheisyys on vähän niin ja näin, koska kuten joku mainitsikin, maalla metsät ovat usein vähälajisia puupeltoja. Minulla on onnekseni omaa (monimuotoista) metsää tässä ympärillä.
Huonoimmaksi puoleksi maalla lasken sen, että jos yllättäen tarvitsee jotain kaupasta, ei voi vain nopeasti kävellä hakemaan. Tämä häiritsee minua epäsuunnitelmallisena ja spontaanina ihmisenä edelleen hieman, mutta olen oppinut elämään sen kanssa. Kokonaisuutena tämä on nimittäin itselleni täydellinen elämäntapa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta suurin ongelma on kun maaseudulla ei ole mielenosoituksia eikä vaurastajia joiden kanssa voi harrastaa yhteisiä ruoka -ja pelihetkiä.
Maalaistollo kirjoitti:
Ensin pitäisi määritellä mitä kysyjä tarkoitta "asua maalla?" Toisille se tarkoittaa kaupungin läheistä maaseutua mistä todellakin päässee autolla kaupungin tiettyihin osiin julkisilla kaupungin sisällä ja silti saa asua luonnon helmassa tai maaseutukylässä. Toisille maaseutu on sitten jotain kainuun korpea missä ei asu kuin susia ja karhuja, toiselle ne kortit ja lesta-alueet. Maaseutua on moneksi.
Itse olen paluumuuttajana ja asun pienen kyläyhteisön reunalla, lähin naapuri oli kanssani samaan aikaan ala-asteella, tosin vähän vanhempi kuin itse. Hakutessani voisin heittää pihastani siltä kivellä ikkunan rikki.
Lähin kauppa, ala-aste, apteekki ja postin pakettiutomaatti on 7 km päässä. koulukyyti kulkee 700 m päästä, pikkuinen palvelubussi. Alkoon, jos se tärkeää on, täytyy ajaa 12 km. Nyt syksyllä soratiet ovat ihan helvetillisessä kunnossa, samoin keväällä. Lähimmälle asfaltille on 3 km. Valtatie menee vierestä ja ambulanssit suhaa siinä jatkuvasti, samoin poliisit, eli kyllä ne tulevat ajoissa paikalle.
Mutta kuten sanoin, mitä sillä maaseudulla tarkoitetaan? Jos sinne korpeen menet, niin tietoinen valinta se on minne asettuu. Ei varmasti asiat ole yhtä helppoja. Mutta peukalon ei parane olla keskellä kämmentä, voi sattua ihan mitä vain mitä täytyy korjata tai tehdä. Mutta olen minäkin naapurilta työkaluja lainannut.
Joku puhui kyttäämisestä, niin kyllä niissä kerrostalojen rappukäytävissäkin juorut liikkuu ja kyllä ainakin itse tiesin hyvin milloin seinänaapuri oli tuonut rakastajansa kylään. Ja jotkut rivarin talkoot, ja yhteisten alueiden ruohonleikkuuvuorot. ei! Stana!! Kaikkea on kokeiltu.
Mutta lopuksi, itse viihdyn, enkä ole lähdössä minnekään. Paitsi eläkepäiviksi muutan helpomman elämän perässä kaupunkiin. Kaipaan myös kapunkia, käyn mielelläni nauttimassa niiden tarjonnasta ja syömässä hyvin. Taksimatka lähimmältä raautatieasemalta 35 e kotiin. Eli jos brenkkumaistuu, niin niillä mennään.
Muuttajalle käytännön vinkkinä suosittelen ajelemaan lähiympäristöä läpi tai vaikka ihan jalkautua. Sillä saa oaljon selvää naapureiden tavoista. Onko piha siisti vai läävä jne.
Tällaista. Toivottavasti löydät unelmiesi maalaisasunnon.
Maaseutu on haja-asutusaluetta, siis taajaman ulkopuolista asutusaluetta. Maaseutu voi kuitenkin sijaita lähellä suurtakin kaupunkia. Toisin sanoen: maaseutua on hyvin monenlaista tyyppiä eikä koko maaseutua voi laittaa samaan nippuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En asu korvessa ja täällä on monipuoliset palvelut ja ihan normaali meininki, ei mitään maalaisjunttijuttua. Kaupunkeja on ihan vieressä.
Tähdet tosiaan näkyvät kauniisti yötaivaalla. Voin kävellä yksin ulkona vaikka keskellä yötä (ja olen kävellyt) ilman mitään vaaraa.
Ihana hiljaisuus öisin. No kesäisin kyllä mopopoijjaat pärryyttelevät menemään niin, että olen erittäin kateellinen kuuromiekkoselle😑
Jonain päivänä ostan riistakameran ja alan tutkimaan, että pyöriikö lähistöllä ilveksiä😍 Ihamaa, kun on kaikkia jänniä elukoita kirjaimellisesti nurkkien takana. Itken onnesta, jos tapaan joskus ilveksen💘
Helsingin keskustassa on ihanaa käydä välillä kärsimässä hälinästä, näkee vähän uusia juttuja (Helsinki muuttuu hurjaa tahtia, en meinaa pysyä perässä uudistuksissa) ja pääsee illaksi kodin rauhaan. Tulisin hulluksi loputtomassa hälyssä.
Ilman automobiilia on hankalahkoa, mutta ei mahdotonta elää täällä. Hmmm... Kesällä on kaunista, pellot ovat ihania. XD
Pimeää, kun ei ole katuvaloja valaisemassa. Samoin luonnon äänet ja linnun laulut kuuluu välillä ärsyttävänkin hyvin (varsinkin kun yrittää nukkua). Jos olet allerginen niin kevät/kesä on yhtä tuskaa koivujen ja heinäpeltojen keskellä, ja varsinkin kun lähistöllä tehdään heinätöitä ja sitä pölisee ilmassa. On myös pitkät välimatkat joka paikkaan ja auto välttämätön, kiva sitten kun se hajoaa. Pihatöitä riittää ympäri vuoden. Kaikki tuntevat toisensa, eikä se ole aina hyvä juttu ja paljon juoruillaan. On aika yksinäistä, ja nähdääkseen muita ihmisiä on aina poistuttava autolla kauas kotoa.
Muuttaisin heti takaisin pikkukylään josta olen kotoisin, jos ei olisi lasta. Kouluun matkaa 24km ekasta lähtien eikä mitään harrastuksia tai kavereita lähellä.
Aikuisena kaipaan sinne takaisin. Hiljaisuus, rauha, luonto, omat maat. Eikä tarttis käyttää julkisia, kun niitä ei ole.
Asun Helsingissä omakotitalossa ja ei kyllä 20 vuoden kaupunkielämän jälkeenkään oikein nappaa täällä olla. Ei vaan korkeakoulutetulle ole landella duunia.
Ehkä sitten, kun lapsi on aikuinen.
Talvella olisi kyllä valoisaa, kunhan olisi lunta! Valkoinen heijastaa kaikki valonlähteet paremmin kuin tumma asfaltti tai metsikkö, joten yölläkin näkee paremmin. Eli kannattaa muuttaa sen verran pohjoiseen tai itään, että pimeänä vuodenaikana on lunta.
Jatkan vielä... Niin ja sähkökatkoksia usein myrskyjen aikaan ja muulloinkin, silloin ilman sähköä ja vettä pimeässä pahimmillaan viikonkin verran.
Kyllä maalla on KAMALAA