Millaista on asua maalla?
Haluaisi paeta tätä kyllästyttävää kaupunkielämää. Joskus tuntea jotain vapautta ja päästä siitä pahasta olosta veks. Niin ainakin toivon.
Kommentit (896)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset, 2v, 5v ja koiran voi vapaasti laskea aamulla päineensä ulos leikkimään, ei tarvitse huolehtia samalla tavalla kuin kaupungissa että missä menevät.
Maaseudulta tulee tasaiseen tahtiin uutisia hukkuneista lapsista. Joko hukkuvat kotipihalla johonkin saaviin tai lähtevät kauemmas ja hukkuvat ojaan tai lampeen.
Näistä uutisista tulee niin paha olo ja suuttumus. Miksi ihmiset eivät huolehdi lapsistaan.
Kaupunkien uimarannoillahan lapsia vasta hukkuukin. Itselläni käy joskus vähän sääliksi vanhemmat ihmiset, jotka saavat jossain peräkylällä slaagin eivätkä ehdi sairaalaan ajoissa. Jos asuisivat kohtuullisen matkan päässä isommasta sairaalasta, voisi henki pelastua.
Täällä tulee vpkn ensivaste alle 10 minuutissa paikalle ja täräyttää hoidon alkuun. Käytettävissä lääkäriauto ja pelastushelikopteri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset, 2v, 5v ja koiran voi vapaasti laskea aamulla päineensä ulos leikkimään, ei tarvitse huolehtia samalla tavalla kuin kaupungissa että missä menevät.
Maaseudulta tulee tasaiseen tahtiin uutisia hukkuneista lapsista. Joko hukkuvat kotipihalla johonkin saaviin tai lähtevät kauemmas ja hukkuvat ojaan tai lampeen.
Näistä uutisista tulee niin paha olo ja suuttumus. Miksi ihmiset eivät huolehdi lapsistaan.
Kaupunkien uimarannoillahan lapsia vasta hukkuukin. Itselläni käy joskus vähän sääliksi vanhemmat ihmiset, jotka saavat jossain peräkylällä slaagin eivätkä ehdi sairaalaan ajoissa. Jos asuisivat kohtuullisen matkan päässä isommasta sairaalasta, voisi henki pelastua.
Täällä tulee vpkn ensivaste alle 10 minuutissa paikalle ja täräyttää hoidon alkuun. Käytettävissä lääkäriauto ja pelastushelikopteri.
Good luck with that. Miten vapaapalokuntalaisia väheksymättä, mieluummin menisin esim. aivoverenvuodon kanssa yliopistolliseen keskussairaalaan, jonne matkaa pari kilometriä. Ambulanssi tulee minuutissa ovelle.
Ketjun aihe on millaista on asua MAALLA ja porukka tulee tänne selittää miten ei voisi ikinä asua maalla ja miten kaupungissa on sitä ja tätä, huutonaurua ihmisten lukutaidolle.
Vierailija kirjoitti:
Ketjun aihe on millaista on asua MAALLA ja porukka tulee tänne selittää miten ei voisi ikinä asua maalla ja miten kaupungissa on sitä ja tätä, huutonaurua ihmisten lukutaidolle.
Tavallaan on aivan loogista lähestyä kysymystä negaation kautta. Eli maalla asumista määrittelee voimakkaasti niiden asioiden puute, joihin kaupunkilaiset ovat tottuneet. Muutenhan kukaan ei kyselisi millaista maalla on asua. Kysyjä lienee kaupunkilainen, jolta puuttuu kokemus maalla asumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin elämäni ensimmäiset 16 vuotta aivan keskellä korpea 90- ja 2000-luvuilla. Tässä plussia ja miinuksia omalta kotipaikkakunnaltani pohjoisesta:
- Kiertelevät rosvot. Ulkomaalaisia, jotka tulevat ovelle myymään jotain ihme koriste-esineitä. Oikeasti tarkoitus kartoittaa onko ketään kotona ja katsoa mitä pihapiiristä voisi varastaa. Ajavat muka pyörällä pois ja vähän matkan päässä odottaa kuulemma auto, joka poimii pyörän kyytiin. Näiden kohtaaminen oli inhottavaa teininä. Ei ole omasta mielestäni ollenkaan liioiteltua pistää kameraa omaan pihaansa näiden varalta.
- Sudet, riippuu paikkakunnasta, mutta omalla kotiseudullani niitä on nykyään niin paljon (omassa lapsuudessani ei ollut, ja saatiin leikkiä pimeälläkin ulkona ilman aikuisia), että pelottaa liikkua illalla ulkona (lapsuudenkotini kohdalla ei ole katuvaloja), pelottaa myös lasten ja lemmikkien puolesta.
- Pitää elää auton varassa, kun ei ole muuta julkista liikennettä kuin koulubussi! Et pääse ilman autoa juuri mihinkään, ja auton pitää olla aina kunnossa, mikä vaatii paljon rahaa.
- Kännissä ei saa ajaa kuin omalla kylällä -mentaliteetti. Useita rattijuoppoja, jotka eivät aina kärähdä, kun poliisi on niin kaukana.
- Tapaturman yms. sattuessa apu ei välttämättä ehdi ajoissa perille.- Jonkin erikoisemman vaivan takia pitää lähteä kauas lääkäriin.
- Sähkökatkoja usein talvella. Vanhoissa taloissa jäätyy putket, ja ukkosella pitää syöksyä ottamaan pistokkeet pois seinistä, etteivät laitteet hajoa.
- Sähkönsiirto nykyään aivan mielettömän kallista.
- Teinille ja nuorelle aikuiselle raskasta asua, kun pitäisi olla aktivitetteja, kavereita ja seurustelukavereita. Kaikkia näitä on hyvin rajallisesti varsinkin, jos sattuu olemaan joku vähän erikoisempi nuori.- JUORUT ja KYTTÄYS! Paikkakunnalla tapahtuu niin vähän, ettei ihmisillä ole juuri muuta tekemistä kuin juoruta ja keksimällä keksiä niitä juoruja. Se, joka tietää eniten juoruja, on paikkakunnan kingi. Autot ihan oikeasti hidastavat talojen kohdalla, että voisivat kytätä niitä mahdollisimman pitkään. Eläkeläiset kyttäävät taloistaan vaikka kiikareiden kanssa ja juoruavat eteenpäin omia johtopäätelmiään. En usko, että kaupungissa asuva teini voisi mitenkään olla samalla tavalla koko suvun ja kylän valvovan silmän alla, mitä itse jouduin olemaan maalla asuessani.
- Sisäänpäinlämpiävyys, olet ikuisesti vähän ulkopuolinen, jos muutat jostain muualta. Paikkakunnalla olleet iät ja ajat samat suvut, joista osa riidoissa keskenään vuosikymmenestä toiseen. Hulluimmat yrittävät sabotoida toisia sukuja mm. levittelemällä juoruja.+ Ei tarvitse jonottaa paikallisiin palveluihin niin mielettömän pitkää aikaa kuin kaupungissa.
+ Lapsille puhdas leikkiympäristö, paljon tilaa leikkiä ja ilmeisesesti vastustuskyky paranee, kun saa möyriä metsässä.
+ Halvemmalla isompi omistusasunto. En tosin ymmärrä tonttien hinnoista juuri mitään, niin ei pidä välttämättä paikkaansa, jos tontti lasketaan mukaan.
+ Mahdollisuus asua kaukana meluavista naapureista. Saa itse meluta niin paljon kuin haluaa.Maaseutua on myös asutuilla alueilla. Meiltä näkyy kylän keskustaan ja sinne on matkaa kilometri. Kylässä palvelut, kauppa ja koulut ja jäähalli. Vireää harrastustoimintaa löytyy omalta kylältä. Ei susia eikä karhuja. Kolme isompaa kuntakeskusta 11 kmn sisällä, 2 isompaa kaupunkia 35 kmn säteellä. Ei mitään havaintoa juoruillaanko meistä tai syrjitäänkö meitä tulokkaina, en ole juuri tekemisissä paikallisten kanssa omasta valinnastani. Lasten koulutovereiden vanhemmat ainakin ovat ok.
Kuulostaa kyllä raskaalta asua paikassa, jossa joutuu oikein välttelemään paikallisia. Taitaa korona-aika hämärtää käsitystä entisestään, että oma arjen kupla, joka koostuu pelkästään omasta perheestä ja lasten koulukavereista vanhempineen, voi käydä pidemmän päälle ahdistavaksi.
-75
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjun aihe on millaista on asua MAALLA ja porukka tulee tänne selittää miten ei voisi ikinä asua maalla ja miten kaupungissa on sitä ja tätä, huutonaurua ihmisten lukutaidolle.
Tavallaan on aivan loogista lähestyä kysymystä negaation kautta. Eli maalla asumista määrittelee voimakkaasti niiden asioiden puute, joihin kaupunkilaiset ovat tottuneet. Muutenhan kukaan ei kyselisi millaista maalla on asua. Kysyjä lienee kaupunkilainen, jolta puuttuu kokemus maalla asumisesta.
Mutta auttaako se kysyjää yhtään, jos liuta kaupunkilaisia, joilla lähin kokemus maalla asumisesta on ainoastaan naurettavista ennakkoluuloista, kertoo etteivät ikinä voisi muuttaa maalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjun aihe on millaista on asua MAALLA ja porukka tulee tänne selittää miten ei voisi ikinä asua maalla ja miten kaupungissa on sitä ja tätä, huutonaurua ihmisten lukutaidolle.
Tavallaan on aivan loogista lähestyä kysymystä negaation kautta. Eli maalla asumista määrittelee voimakkaasti niiden asioiden puute, joihin kaupunkilaiset ovat tottuneet. Muutenhan kukaan ei kyselisi millaista maalla on asua. Kysyjä lienee kaupunkilainen, jolta puuttuu kokemus maalla asumisesta.
Mutta auttaako se kysyjää yhtään, jos liuta kaupunkilaisia, joilla lähin kokemus maalla asumisesta on ainoastaan naurettavista ennakkoluuloista, kertoo etteivät ikinä voisi muuttaa maalle?
Esim. minä olen asunut maalla 18 vuotta, joten antipatiani eivät ole mielestäni naurettavia ennakkoluuloja. Ja juu, en muuttaisi maalle juuri kaikkien sieltä puuttuvien asioiden takia.
Mua ihmetyttää aina nämä kyttäys ja juoruilu kommentit. En ole kuullut kahdeksaantoista maalla asuttuun vuoteen yhtään juorua itsestäni/ perheestäni tai havainnut minkäänlaista kyttäystä. Ehkä olen niin neutraali tyyppi, ettei ketään kiinnosta. Toisaalta asutaan ihan oikeasti maalla, ei missään pikkukaupungin taajamassa, mikä tässäkin ketjussa on rinnastettu maaseutuun. Olisiko tuo kyttäys enemmän keskustojen ongelma, kun asutaan tiiviisti, mutta ei kuitenkaan tunneta kunnolla?
Täällä maalla lähellä ja kauempanakin asuvat naapurit tunnetaan, heidän kanssa tehdään monenlaista yhteistyötä ja naapuriapu ja toisista huolehtiminen toimii. Meidän kyläyhteisössä on kaiken kaikkiaan hyvä meininki. On useampia usean sukupolven asukkaita, on ihan uusia muualta tulleita ja ns. vauvasta vaariin. Kaikki on yhtä hyvin joukkoon sopivia. Täällä saa olla aktiivisesti kylän toiminnassa mukana tai elellä ihan omissa oloissaan tai jotain siltä väliltä.
Mutta minkälaista maalla asuminen on? No oikeastaan ihan asujansa näköistä. Esimerkiksi me käydään suurin osa vuodesta muualla töissä, mutta lisäksi pidetään omaa yritystoimintaa. Elämä on aktiivista töiden, yrityksen ja perheen yhdistelmää. Lapset harrastavat aktiivisesti. Kotoa löytyy nykyajan mukavuudet ja tekniikat, mutta silti eletään hyvin tiiviisti käsi kädessä luonnon ja vuodenaikojen kanssa. Kotieläimet, hyötyviljely, metsänantimet, metsästys ja kalastus ovat olennainen osa elämää. Täältä pääsee myös helposti tyydyttämään kulttuurin nälkää oman kaupungin antimilla tai sitten vähän kauemmaksi isompiin kaupunkeihin. Sama pätee ravintoloihin.
Ihan vähän tekee mieli rikkoa myyttejä maalla asumisesta tylsänä, suurimman osan vuotta pimeässä susia peläten ja naapureita kyttäilen ulkopuolisena muun maailman menosta. (Meillä muuten tallentui viime yönä ilves riistakameran kuvaan.)
Jos pidät luonnosta älä muuta maaseudulle. Hienoimmat ja vanhimmat luonnonläheiset metsät on isojen kaupunkien liepeillä ulkoilualueina. Maalla metsä on pelkkää rahantekoa varten.
Melkein koko ikäni olen maalla asunut, pois lukien Yliopisto-opinnot. Tein etätöitä jo aiemmin ja tietysti jatkoin samalla mallilla nyt Koronan aikaan, joten mikään ei sinänsä muuttunut.
Hyviä puolia omasta näkökulmasta:
Olen vähän ns. Outo, tai ehkä ennemminkin yhteiskunnan kriteereihin sopimaton ja elämäni on suurilta osin verkossa joten on aivan sama missä asun. Talo missä asun, on vanha mutta nyt täysin remontoitu ja tämä maksoi naurettavan vähän, ja tänne tuli kyläkuidun myötä kunnon nettiyhteys! Täällä saa olla omassa rauhassa ja luontokin on lähellä, jos joskus sinne haluan mennä. Rahaa säästyy, tulee suunniteltua ruuat viikoksi kerrallaan ja heräteostoja ei oikein tapahdu.
Huonoja puolia omasta näkökulmasta:
Tiet saattavat olla melko huonossa kunnossa välillä, ratkaisin asian ostamalla sellaisen auton millä ei jää heti jumiin. Sähkökatkojen jälkeen sähköjen palautus tapahtuu tänne viimeisenä, mutta sitä varten taas on dieselgeneraattori. Joo, se on vähän sellasta puljaamista mutta onneksi nyt ei kovin usein tarvitse rassata sen kanssa. Vesi tulee kaivosta, laatu pääosin hyvää. Mutta jos siinä on joku ongelma, pitää se omin neuvoin ratkaista.. Se välillä vähän ärsyttää. Niin ja tosiaan välimatkat ovat pitkiä melkeinpä nyt mihin tahansa.
Ei kai tähän oikein sellaista kaiken kattavaa vastausta voi antaa, jos viihdyt hiljaisuudessa omissa oloissa (tai perheen kanssa) touhuten kaikenlaista pientä askaretta, on maalle muutto ehkä fiksu homma. Jos kaipaat valoja ja välkettä sekä ihmisiä ympärille, ei kannata.
Vierailija kirjoitti:
Jos pidät luonnosta älä muuta maaseudulle. Hienoimmat ja vanhimmat luonnonläheiset metsät on isojen kaupunkien liepeillä ulkoilualueina. Maalla metsä on pelkkää rahantekoa varten.
:D Pistin tuossa keväällä taimia maahan myrskytuhojen seurauksena muutama tuhat kpl - käsipelin. Seuraavat vuodet kuluvat vesakon raivauksessa, ettei taimet peity ja kuole ja siitä sitten kohti harvennusta. Noista istutetuista taimista pääsee rahallisesti hyötymään vasta lapseni oman eläkeiän kynnyksellä, sitä ennen siitä on minulle ja metsän perijälle vain kuluja. Ropsille ja tukille ei paljoa hintaa tule, kun lasket siihen käytetyn ajan ja vaivan. Että juu, aikamoista tienaamista.
Vierailija kirjoitti:
Millä maalla eletään. Suurin osa maalta kaupunkiin muuttaneista on lähtenyt työn ja leivän perässä. Elämän pitää olla sujuvaa. Kaupungeissa se on sitä. Jos omistaisin maatilan, en asuisi kaupungissa.. Ei ole kyse siitä, kummassa on parempi asua, vaan siitä kummassa pystyn elämään omilla tuloillani. Tuet tullaan leikkaamaan lähiaikoina. Siitä olen varma. Sen takia jokaisen on yritettävä rakentaa elämänsä oman työn ja toimeentulon varaan.
Maalla asuminen ei edellytä maatilan pyörittämistä. Ihmiset ajavat töihin lähitaajamiin ja tai kauemmas kaupunkikeskustoihin. Ajoaika voi olla sama tai vähemmän kuin joukkoliikenteellä tai omalla autolla ruuhkassa ison kaupungin laidalta toiselle. Toiset tekevät töitä kotona etänä, etenkin nyt näinä aikoina. Maalla voi pyörittää myös muuta yritystoimintaa kuin karjankasvatusta ja peltoviljelyä. Omalta kylältäni löytyy ammattilaisia sairaanhoitajista kaupungin virkamiehiin ja kaikkea siltä väliltä. Oman kunnan keskustaan ajoaika 15 min, isoon lähikaupunkiin 40 min, lisäksi noin puolen tunnin ajomatkan päästä löytyy useampi pikkukaupunki, joissa ihmiset käy töissä.
positiivisena puolena pidän luonnonrauhaa.
Asun kaupungissa mutta nyt etätyötä tekevänä olen ollut jo keväästä isoisän luona maalla.
Aito luonto on rauhoittava ja terapeuttinen. Luonto herätti minussa lapsenomaisen luovuuden, jonka luulin jo kadonneen.
Maalla en osaa stressata mistään.
Toisaalta olen himpun verran samaa mieltä sen Fatim Diarran kanssa, että maalla voit vaikka hakata eukkoos ja kukaan ei puutu asioihin.
Täällä "kaikki" tietävät ne tyypit kylillä, jotka harrastavat salametsästystä ja joilta saa aina hirvenlihaa. kaikki tietävät ne tyypit, jotka ajavat kännissä. kaikki tietävät ne tyypit, jotka salapolttavat kirkasta. kaikki tietävät heidät jotka hakkaavat vaimojaan. Salarakkaat ja "helpot naiset" ja "heikot miehet" tiedetään..
kaikki tietävät kaikkien asiat mutta kukaan ei puutu kenenkään asioihin.
Kaikki ovat äärettömän uteliaita ja juorut kulkee. kaikki tuntee jonkun joka tuntee jonkun.
Maalle on turha paeta "entistä elämäänsä". Maalaisilla on joku "kuudes aisti" ja he ovat luontaisia salapoliiseja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maaseudun ahdas ilmapiiri ja kyttäyskulttuuri ovat vapauden vastakohta. Pääsin sielä onneksi pois, takaisin en mene edes väkipakolla.
Kokeilepa laulaa karaokea aamuyöstä kaupunkiasunnossa ja tule sen jälkeen kertomaan kyttäyskulttuurista jotain. Minä voisin kertoa vapaudesta.
En laulaisi karaokea aamuyöstä myöskään maalla. Et pääse livahtamaan naapurin tietämättä kapakkaan. Jos tuot kotiin rakastajan, sen tietää koko pitäjä. Kun pikku pitäjässä ilmeni ensimmäinen koronavirustartunta, koko pitäjää kiinnosti vain, kuka se on. Jopa jossakin kylässä oltiin sitä mieltä, että tartunnan saaneiden nimet pitää julkistaa. Tämä on parhaimmillaan maalaiskulttuuria. Jos tähän sekoitetaan vielä uskonasiat, lestadiolaisuus ja körttiläisyys, soppa on valmis. Silloin on paettava ja lujaa.
Hetkinen ... Kumpi meistä onkaan pitänyt salarakasta lestadiolaispitäjässä paikkakunnan pahimman tietotoimiston naapurina? Se on taitolaji! Karaoken laulamisen vuoksi poliisi ei ehdi paikalle ennen kuin aamulypsyn aikaan. Kokeiltu on sekin.
Rakastan. Muutettiin vuosi sitten kerrostalokaksiosta maalle lähemmäs miehen työpaikkaa jotta molemmilla vaan 50min työmatka. (Länsimetron tulo pidensi omaa työmatkaa tuntiin kun asuttiin kerrostalossa). Molemmat tykkää puuhailla käsillä ja harmiteltiin kerrostalossa kun ei ole omaa pajaa mihin mennä. Nyt on iso 120 neliön talli missä mies voi näprätä autojaan ja kaivinkonetta. Minä tehdä puutöitä ja oma huone muille käsitöille talon yläkerrassa. Puut kaadetaan omasta metsästä ja puusauna lämmittää kylpyvedet. Tontti tarpeeksi iso, saa olla ihan rauhassa sillä kumpikaan pidä hälinästä. Ihana meluisan työpäivän jälkeen saapua hiekkatietä pitkin hiljaisuuteen. Ja ei olla "rikkaita", eikä meillä ole täällä kaikkia mukavuuksia (vielä) kuten sisäsuihkua, vessaa tai tiskikonetta, tähän unelmaan meillä oli varaa ilman että lainat on ihan tappiin.
Vierailija kirjoitti:
Millä maalla eletään. Suurin osa maalta kaupunkiin muuttaneista on lähtenyt työn ja leivän perässä. Elämän pitää olla sujuvaa. Kaupungeissa se on sitä. Jos omistaisin maatilan, en asuisi kaupungissa.. Ei ole kyse siitä, kummassa on parempi asua, vaan siitä kummassa pystyn elämään omilla tuloillani. Tuet tullaan leikkaamaan lähiaikoina. Siitä olen varma. Sen takia jokaisen on yritettävä rakentaa elämänsä oman työn ja toimeentulon varaan.
Näin etätyöaikana sattui muuan oikeustapaus, jossa tuomari ja kummankin osapuolen asiamiehet olivat töissä samassa pikkukylässä kaukana kaikesta. Vain tuomarin varsinainen virkapaikka on kaupungissa.
Minulle hyvin ristiriitaista :( rakastan maalla asuvana kiireettömyyttä, luontoa, vähäistä ärsyke ja stressitulvaa, halvempia elinkustannuksia, oman tilan tuntua kun täällä ei neliöissä ole säästelty, eikä naapureita ole pilvin pimein. Mutta... täältä käsin on hankala hoitaa asioita jotka hoituvat vain isommalla paikkakunnalla, ihmiset on myös oikeasti liian kiinnostuneita toistensa elämistä joten esim. työn ja vapaa-ajan välistä rajaa on vaikea ylläpitää. Kaupungissa olet vain yksi monista, joka takaa tietynlaisen yksityisyyden niin halutessasi. Täytynee jatkaa etsimistä paikasta jossa viihtyisi!
Minun kokemus on lapsuudesta, asuin maalla (15km pienen paikkakunnan keskustasta muutaman talon kylässä) 19 vuotta.
Hyviä puolia: iso piha, mahdollisuus pitää kasvimaata, eläimiä jne halutessaan. Pihalla voi juosta vaikka alasti, kukaan ei nää (no tää riippuu paikasta, meillä naapurit oli sen verran kaukana. Talvella näkyy tähdet ja on hiljaista. Kesällä on ihanaa, luonto kukoistaa ympärillä, tosin niin myös hyttyset. Naapureiden kanssa ollaan tekemisissä aika paljon, semmoinen yhteisöllinen meininki. Naapurit voi olla mukavia, mutta ne voi olla myös rasittavia juoppoja jotka ajaa kännissä kylätiellä ja tunkee väkisin kylään. Maalla asiat, esim remontin teettäminen on yleensä yksinkertaista ja joustavaa, kun yritykset on pääasiassa pieniä yhden tai parin hengen firmoja jotka tekee yhteistyötä keskenään.
Huonot puolet:
pimeys, talvella ei oikeasti voi olla ulkona, kun kaikkialla on niin pimeää ja liukasta. Tai no, voi lenkkeillä taskulampun valossa kylätietä edestakaisin jos on nastalenkkarit, tai vaihtoehtoisesti rämpiä lumihangessa taskulampun valossa. Tai tehdä lumitöitä, niitä riittää.
Toinen huono puoli on autoriippuvuus, yhtään mihinkään ei pääse ilman autoa. Ja lumisina aamuina pitää toivoa, että tiet on riittävän hyvin aurattu, ettei jää jumiin kinokseen. Naapurilta voi kyllä yleensä pyytää apua.
Lisäksi etäisyydet: harrastukset, hiihtoladut, luistinradat, muut urheilupaikat, kansalaisopistot, kaupat ym on siellä 15-30min ajomatkan päässä, jos on lapsia saa varautua kuskaamaan niitä koko ajan jonnekin. Lapsilla ei todennäköisesti ole edes kavereita siinä lähellä, eli joudut kuskaamaan sinnekin, toisaalta myös jos itse haluat tavata jotain tuttua niin joudut ajamaan autolla käymään.
Maalla asuminen voi olla halvempaa, mutta polttoaineeseen menee kohtuuttomasti rahaa ja autonkin olisi syytä olla hyvä tai niitä pitää olla kaksi, koska ilman ei pärjää hetkeäkään.
Kaikki tuntee kaikki sekä hyvässä että pahassa: jos suututat väärän ihmisen niin voikin olla vaikeaa saada palvelua yhtään mistään. Juorut myös kulkee ääntä nopeammin, kun ei paljon muuta tekemistä ole voi vaikka juoruilla naapureista.
Joo, itse en enää koskaan muuta mihinkään, missä ei ole katuvaloja ja julkista liikennettä. Talvet on niin pitkiä ja pimeitä, etten jaksa semmoista. Jos pimeys, autoriippuvuus, ahdasmielisyys ja ison pihan aiheuttama työleiri ei haittaa niin maalla voi olla oikein ihana asua!
Ex halusi maalle, minä en mutta rakastuneena suostuin. Ex nautti, minä en. Pelkäsin pimeää ja metsän ääniä, inhosin sitä ettei kukaan tullut ikinä yllätyskylään ja että jonkun maitopurkin hakemiseenkin tarvittiin auto. Postilaatikollekin oli lähes kilometri, ihan sulaa hulluutta!
Erotiin kun ex ei suostunut muuttoon vaikka mulla alkoi työttömäksi jäätyäni pää levitä .
Työllähän ainakin täällä länsirannikolla maalla eletään. Taajamien välimatkat lyhyitä ja paljon esim. Teollisuus ja tekniikanalan työpaikkoja. Elintarvikejalostusta, opetusalaa, terveydenhouitoalaa, kauppoja ja ravintoloita.