Työkyvyttömyyseläkeellä oleva Maarit valittaa kohtuuttomia vuokramenojaan (866€/kk)
Ylellä siis juttua vuokra-asumisen kalleudesta, ja juttu aloitetaan Maaritin tarinalla, miten vuokraan menee yli puolet työkyvyttömyyseläkkeestä eikä ylimääräisiin kuluihin jää varaa. Minun on kuitenkin vaikeaa tuntea myötätuntoa kys. henkilöä kohtaan, koska tuntuu, että tilanne on ainakin osittain omien valintojen seurausta. Jos kerran on pienet tulot, niin miksi ihmeessä
1. Pitää asua kaksiossa eikä yksiössä
2. Pitää asua pk-seudulla eikä muualla Suomessa
Muualta Suomesta saa ihan hyviä asuntoja PUOLET halvemmalla, mikä oikeuttaa valittamaan rahan vähyydestä jos asuu ylihintaisessa asunnossa? Toki ymmärrän, ettei ihmiset välttämättä halua muuttaa Rovaniemelle jos perhe asuu Uudellamaalla, mutta esim. Lahdessa vuokrataso on huomattavasti edullisempi ja junamatka Helsinkiin kestää vain tunnin (mikä aika kuluu helposti myös pk-seudun matkoissa). Tässä tapauksessa myöskään työssäkäynti tai kotona asuvat perheenjäsenet eivät ole perusteena kyseisessä paikassa tai asunnossa asumiseen.
Minulla ei siis varsinaisesti ole mitään pk-seudulla asuvia vastaan. Tottakai jokainen saa asua juuri sellaisessa asunnossa kuin haluaa ja käyttää omista rahoistaan vuokraan juuri sen verran kuin tuntuu. Kuitenkin vuokramenojen ja muidenkin elinkustannusten langetessa yhteiskunnan maksettavaksi on mielestäni ihan perusteltua kyseenalaistaa menojen tarpeellisuutta. Monissa muissa maissa asuvat sopeuttavat elintasoaan tulojensa mukaisiksi, miksi Suomessa ei tehdä muuta kuin nyhdetään lisää rahaa valtiolta ja valitetaan lehdistöön tulojen pienuudesta?
Kommentit (454)
Kauhea vikinä kun pääkaupunkiseudulta pitäisi muuttaa muualle. Eikö löydy ymmärrystä millaista pakkomuuttoa Suomessa on harjoitettu kun pienet toimipisteet on lakkautettu ja kaikki on keskitetty Helsinkiin. Helpompi se on ok-seudulta muuttaa halvemmalla paikkakunnalle kuin toisin päin.
Te kaikki, jotka hoette, että muuttakaa muualle missä halvemmat vuokrat...
Itse olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja kiltisti pakkasin kotimme laatikoihin ja muutimme pk-seudulta tänne, missä on pienemmät vuokrat. Ihan Kelan neuvosta otin vaarin. No, muuton jälkeen ilmeni, että tätäpä ei huomioidakaan asumistuessa, koska alueet on jaettu joihinkin osiin ja nyt maksan enemmän vuokraa kuin Espoossa asuessa JA joudun nyt sitten hakea tt-tukeakin, mitä inhoan.
Olipa kannattavaa.
Mä inhoan eniten ruikutusta. Jos en pysty ratkaisemaan ongelmiani niin ainakin olen hiljaa. Ja mitä tulee asuntoihin niin 2 parasta ja kodikkainta on olleet 30 neliön yksiöitä.
No elämä on valinnoista kiinni, saa ja pitää tehdä niitä valintoja. Itse näin stadilaisena kyrsii asuntojen kalleus täällä päin mutta koko ikäni täällä asuneena en voisi harkita muuttavani landelle, kun kaikki tuttu jäisi taakse. Toki voisi sitä muuttaa Uudellamaalla johonkin muuallekin mutta kun Helsingissä käy töissä niin ei hirveästi innosta muuttaa kauhean pitkälle kun työn takia joutuisi heräämään sitten jotain tuntia aikasemmin ku en autoa omista enkä aio hankkia sellaista, kiitos Suomen kuppaisten ja järjettömien hintojen takia. Jos olisin työkyvyttömyyseläkkeellä tms. enkä kiinni töissä niin voisin kyllä harkita muuttavani Uudenmaan sisällä jonnekin halvempaan kuntaan asumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahdesta Helsinkiin kerran tunnissa Z-junalla 11.70€ eli ei tuo nyt niin kallista ole. Jos on sairaseläkkeellä niin saa vielä eläkealennuksenkin.[/quo
No mietippä sitä, jos onkin tarve käydä Helsingissä vaikka kahdesti viikossa esim. terapiassa, lääkärissä, perheen tai ystävien luona. Silloin menee matkoihin yli sata euroa kuussa. Ja ei, et voi sano että eläkkeellä olevan ei tarvitse päästä mihinkään tai tehdä mitään muuta kuin kykkiä kotona.
No julkinen terveydenhuolto on kyllä sen erikoissairaanhoidossa sellaista, että siellä ei kyllä mihinkään lääkäriin pääse kahdesti viikossa. Perussairaanhoitoa saa muuallakin kuin Helsingissä. Työkyvyttömyyseläkeläinen tuskin käy yksityisellä sellaisessa erikoissairaanhoidossa kahdesti viikossa jollaista saa vain Helsingissä.
Ja kulkeehan juna myös toiseen suuntaan, kyllä Helsingistä pääsee junalla Lahteen kyläilemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvinkäältä saa kaksioita alle 600e/kk. Sieltäkin aika moni kulkee päivittäin Hkiin töihin.
Eläkeläisen tuskin tarvitsee tulla kovin usein. Kai Hyvinkää on PK-seutua?
Hyvinkää kuuluu Uudenmaan lääniin mutta ei pk-seutuun. Tosi kiva kaupunki se kyllä on. Muuttaisin sinne heti, jos ei töiden takia pitäisi asua pk-seudulla.
Ei kai työ Helsingissä ole peruste olla muuttamatta? Moni käy kuitenkin Hyvinkäältä Helsingissä töissä. Alle tunnissahan sinne ajaa.
Pitää olla varaa autoon, jos ajelee väliä Helsinki-Hyvinkää.
Itse sain hyvän neuvon ja hommasin aso numeron heti, kun täytin 18 v.
Sain asunnon, kun muutin Helsinkiin asumaan. Olin saanut säästöön rahaa ja nostin opintolainat ja sain maksuttua aso maksun.
Ei ollut mitään ongelmia. Hommasin heti uuden numeron, kun vanha oli käytetty.
Pienillä paikkakunnilla on usein aika huono tarjonta vuokra-asunnoista. Voi olla edullista mutta asunnot vanhoja ja huonokuntoisia. Palvelut kaukana. Ei läheisiä tai ystäviä samalla paikkakunnalla. Onko se sen arvoista että säästää 200euroa kuussa.
Ja eikä tosiaan tarkoita että vaikka Oulu on kaukana Helsingistä niin siellä olisi mitään 300euron yksiöitä. Jostain Kainuun kuolevasta kunnasta ehkä löydät jonkun luukun muutamalla satasella mutta mitä se elämä siellä sitten on.. Ainakaan sellaiselle joka haluaa tavata ystäviä, harrastaa tms.
Pk-seudulle pitäisi kaavoittaa runsaasti lisää asuntoja, viedä m a m u ilta oikeus etuiluun kaupungin vuokra-asuntojonoissa ja vuokrille pitää saada vuokrakatto etteivät tämän enempää nouse ja vie asumistukia tämän korkeammalle.
Sitä ennen pitäisi kallista vuokraa maksavan joko lakata valittamasta tai muuttaa jonnekin jossa on halvempaa asua. Vaikka piirit olisivat tutut siellä missä on aina ennenkin asunut niin kyllä uusia ympyröitä syntyy muuallekin jos on itse aktiivinen.
Yksi vaihtoehto on myös hakea kämppäkaveria joita niitäkin luulisi löytyvän moneen lähtöön. Kimppakämppähomma ei ole vain nuorille vaan se voi olla hyvä järjestely vanhemmallekin ihmiselle josta saa myös seuraa.
Itse asun pk-seudulla, mutta kiinnostaisi asua jossain pikkukaupungissa lähellä itärajaa. Helsinki ei kiinnosta yhtään ja en käy siellä ellei ole pakko.
Musta on törkeää, että täällä haukutaan ja syyllistetään jotain työkyvyttömyyseläkeläistä. Ongelma on "isot herrat" mm. Kojamolla. Haukkukaa ja arvostelkaa niitä hitto soikoon!! Ja lukekaa köyhyydestä ilmiönä, kuinka aiheuttaa muun muassa lamaantumista. Muuta nyt siinä helvetti muualle asumaan, kun jokaikinen päivä on pelkkää yritystä selviytyä!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maaritilla on varmaankin myös osamaksuja maksettavana shoppailuistaan, pakko lotota joka viikko, tilailtava wishistä ”kaikkea ihanaa”, koska köyhälläkin on oikeus, sekä tietysti nauttia pari sidukkaa/kaljaa raskaan päivän jälkeen?
Ja sitten ihmetellään, kun ei ole rahaa mihinkään... valintoja, valintoja.Anteeksi, mutta kuinka kuvittelet köyhän ostavan esim huonekaluja ilman osamaksu mahdollisuutta? Pitäisi elää tyhjässä kämpässä vai? Äläkä ala jauhaa käytetyistä huonekaluista. Kaikkea ei käytettynä löydy sellaisen välimatkan päästä sellaisella hinnalla, että kannattaa lähteä hakemaan.
Kyllä löytyy kuukausien tai vuosien kuluessa. Vai onko maarit elänyt tuilla koko elämänsä, vai muuttiko asuntoonsa suoraan kadulta? Luulisi hänelle jo kertyneen tarvittavat huonekalut elämänsä varrella?
Äläkä nyt sano, että pitää olla viimeisimmän trendin mukaiset, tai että niitä menee jatkuvasti rikki. Koska normaalilla ihmisellä ne kestävät vuosia ja vuosikymmeniä.
Ikeasta saa myös niin halvalla, ettei osamaksua edes tarvitse. Oletko kuullut sellaisesta kuin säästäminen, ostetaan silloin käteisellä, kun on varaa?
Ihmettelen miten tuo tutkimus on tehty. Onko siinä otettu huomioon, että esim. Lontoossa ihan tavalliset työssäkäyvät aikuiset vuokraavat HUONETTA, eivät asuntoa. Suomalaiset mieluummin käyttävät yli puolet tuloistaan vuokraan kuin jakavat asunnon. Se on ihan oma päätös.
Vierailija kirjoitti:
Muuttaisitko ap itse 500 km päähän kaikista tutuistasi ja tutusta ympäristöstäsi yksin yksiöön sairaana oleilemaan (kun työtäkään ei ole)?
Monelle tekisi hyvää kokeilla "hyviä neuvojaan" ihan itse...
O ko Helsingistä Lahteen tosiaan 500 kilometriä?
Vierailija kirjoitti:
Te kaikki, jotka hoette, että muuttakaa muualle missä halvemmat vuokrat...
Itse olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja kiltisti pakkasin kotimme laatikoihin ja muutimme pk-seudulta tänne, missä on pienemmät vuokrat. Ihan Kelan neuvosta otin vaarin. No, muuton jälkeen ilmeni, että tätäpä ei huomioidakaan asumistuessa, koska alueet on jaettu joihinkin osiin ja nyt maksan enemmän vuokraa kuin Espoossa asuessa JA joudun nyt sitten hakea tt-tukeakin, mitä inhoan.
Olipa kannattavaa.
Tukisysteemiä pitäisikin muuttaa enemmän siihen suuntaan, että asumistuki olisi sama kaikille kansalaisille asuinpaikasta riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maaritilla on varmaankin myös osamaksuja maksettavana shoppailuistaan, pakko lotota joka viikko, tilailtava wishistä ”kaikkea ihanaa”, koska köyhälläkin on oikeus, sekä tietysti nauttia pari sidukkaa/kaljaa raskaan päivän jälkeen?
Ja sitten ihmetellään, kun ei ole rahaa mihinkään... valintoja, valintoja.Anteeksi, mutta kuinka kuvittelet köyhän ostavan esim huonekaluja ilman osamaksu mahdollisuutta? Pitäisi elää tyhjässä kämpässä vai? Äläkä ala jauhaa käytetyistä huonekaluista. Kaikkea ei käytettynä löydy sellaisen välimatkan päästä sellaisella hinnalla, että kannattaa lähteä hakemaan.
Kukaan tuntemani köyhä ei ole ostanut huonekaluja osamaksulla... käyttävät rahansa järkevämmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahdesta Helsinkiin kerran tunnissa Z-junalla 11.70€ eli ei tuo nyt niin kallista ole. Jos on sairaseläkkeellä niin saa vielä eläkealennuksenkin.
Jos ihminen on sairaseläkkeellä, onko hänellä voimia pörrätä kovin usein junalla ja ilman tukikohtaa pk-seudulla.
Tarviiko hänen siellä kovin usein pörrätä?
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin kyllä lopettaisin elämäni kuin muuttaisin Helsingistä Lahteen.
Lahdessa saa siistin keskustaksion 480 e/kk, joten miksi ihmeessä kukaan voi vaatia, että sinne takapajulaan pitää lähteä asumaan.
Toisaalta Lahdessa on päätetty toimia eteläisen Suomen sosiaalitoimistona eli kaupungilla on lähes ilmaiseksi tarjolla yksiöitä ja kaksioita kaikille niille, joilla yhteiskunta maksaa vuokran.
Jo esim Kerava, Tuusula, Järvenpää saa selvästi halvempia asuntoja ja matka Helsinkiin ei junalla kauaa ota.
Tämä koko asuntotilanne on tilanne, jossa on paljon häviäjiä ja muutamia voittajia. En tunne pääkaupunkiseudulla ketään, joka ei olisi joutunut tekemään jonkinlaisia kompromisseja asumisen suhteen. Tuttuni ovat pieni- ja keskituloisia käsittääkseni. Ihmiset esim. asuvat vuokralla ja haluaisivat oman, asuvat yksiössä kun haluaisivat kaksion, asuvat Matinkylässä kun mieli tekisi Kallioon jne. Pk-seudulla kallista asumista surevat, kukaan meistä ei ole yksin. Minulla on täällä ok työllisyystilanne, josta en halua luopua. Asumisen hinta harmittaa minuakin. Olen miettinyt esim. olisiko hyvä vai huono, jos asumistuesta luovuttaisiin ym. ajatusleikkejä. Toistaiseksi olen vaan hyväksynyt sen, että pk-seudulla asumisella on hintansa ja kompromissit ovat osa täällä asumista.
Anteeksi, mutta kuinka kuvittelet köyhän ostavan esim huonekaluja ilman osamaksu mahdollisuutta? Pitäisi elää tyhjässä kämpässä vai? Äläkä ala jauhaa käytetyistä huonekaluista. Kaikkea ei käytettynä löydy sellaisen välimatkan päästä sellaisella hinnalla, että kannattaa lähteä hakemaan.