Lue keskustelun säännöt.
Jos rikas rikastuu, niin onko se köyhältä pois?
30.11.2020 |
Jatkuvasti uutisoidaan kuinka rikkaat vain rikastuvat eli raha menee rahan luo.....mutta onko tuo pois köyhiltä vai olisiko mahdollista sellainen win-win tilanne että myös köyhät hyötyisivät tästä lisääntyneinä verotuloina yhteiskunnalle. Itse ainakin ajattelen että se ei ole minulta pois, jos joku tienaa 250 000€/kk. Itse tienaan alle 4000€ nettona, joten ero on mittava. Jos joku voittaa lotosta, niin se on minulta pois, koska seuraavalla viikolla potti on pienempi, joten siinä mielessä saan olla kateellinen lottovoittajille.
Kommentit (128)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Demarit syömässä"- tarina sopiikin vallan hyvin tähän ketjuun:
Kymmenen demaria menee joka ilta ulos syömään illallista. Lasku
kaikille yhteensä on 100e. Jos he jakaisivat laskun samassa suhteessa
kun maksavat tuloveroa, jako menisi suunnilleen näin: Neljä ensimmäistä
- köyhimmät - eivät maksaisi mitään, viides maksaisi 1e, kuudes
maksaisi 3e, seitsemäs 7e, kahdeksas 12e, yhdeksäs 18e. Kymmenes -
rikkain - maksaisi 59e.
He päättivät jakaa laskun niin. He söivät illallista joka päivä ja
tunsivat itsensä suhteellisen tyytyväisiksi. Kunnes eränä päivänä
ravintoloitsija päätti antaa heille alennusta. "Koska olette niin hyviä
asiakkaita" hän sanoi "saatte 20e alennusta". Illallinen kymmenelle
maksaisi vastedes vain 80e.
Mutta miten alennus jaettaisiin heidän kesken? 2e per nuppi? Mutta
neljä söi jo ilmaiseksi. Tasan kuuden maksajan kesken ? 3,33e? Ravintoloitsija
ehdotti että olisi oikein säilyttää suurin piirtein aikaisempi maksusuhde.
Tulos oli että viides sai syödä ilmaiseksi, kuudes maksoi 2e, seitsemäs
5e, kahdeksas 9e, yhdeksäs 12e ja kymmenes 52e. Kaikki kuusi saivat
alennusta ja neljä ensimmäistä söivät edelleen ilmaiseksi.
Mutta illallisen jälkeen ravintolan ulkopuolella synty kahakka. "Minä
säästin vain 1e kahdestakymmenestä" aloitti kuudes. "Mutta kymmenes
tienasi 7e!"
"Aivan" jatkoi viides "Minäkin sain vain 1e. Se on epäoikeudenmukaista,
rikas öykkäri sai seitsemän kertaa enemmän kuin minä!".
"On se niin väärin" jatkoi seitsemäs." Miksi öykkäri saa 7e kun minä
sain vain 2e?".
"Hetkinen" huusivat neljä ensimmäistä yhteen ääneen. "Me emme saaneet
mitään!". "Köyhiä riistetään!". Kaikki yhdeksän vetivät yhdessä
kymmenennettä kunnolla turpiin.
Seuraavana iltana hän ei tullutkaan illalliselle, joten muut yhdeksän söivät ilman "öykkäriä". Kun lasku tuli, heiltä puuttui 52e.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohtaisesti jonkun hyvinvointi on aina joltakulta pois.
Se, minkälaiseen yhteiskuntaan sen tiimoilta pitäisi pyrkiä, on sitten eri asia.
Kommunismi ja kapitalismi eivät ole järin houkuttelevia vaihtoehtoja.
Paitsi että kapitalismi on ainoa toimiva vaihtoehto. Rikastuminen tapahtuu luomalla jotain sellaista arvoa, josta muut ovat valmiita maksamaan. Rahoista luopuminen on siis ihan vapaaehtoista. Kysyntä ja tarjonta. Lisäksi yritysten syntyminen ja kasvaminen luo työllisyyttä ja kaupankäynti ylipäänsä hyödyttää aina molempia osapuolia.
Toki kapitalismiakin pitää rajoittaa ja valvoa, ihmisen ahneus on ainoa tekijä joka tu kapitalismiin negatiivisia piirteitä.
Onpa idealistinen kuva. Rahoista luopumisen ei voi sanoa olevan vapaaehtoista, kun meillä on olemassa tarpeidenluomisteollisuus. Fiksut ihmiset saavat palkkaa siitä, että jallittavat toiset ostamaan asioita, joita nämä eivät tarvitse, jotka saattavat olla heille suoraan vahingoksi, ja jotka ajavat heidät kilpavarustelukierteeseen, josta kaikki kärsivät ja asiakkaat ryhmänä ajatellen kärsivät, vaikka yksittäinen asiakas siitä saisikin etua muihin nähden.
Kutakuinkin kaikki inhimilliset ominaisuudet aiheuttavat sen, että kapitalismi ei paljon muuta olekaan kuin negatiivisia piirteitä.
Meillä pitäisi olla paljon vahvempi kyky vastustaa näitä piirteitä, että voitaisiin edes pitää loppusummaa neutraalina saati positiivisena. Vertailukohtana kun ei tarvitse olla muunkaanlaisen totalitarismin kauhut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh, ilman parempaa tietoa asiasta mutta, tyhjästähän nuo bitcoinitkin louhitaan, mutta siinä ratkaiseekin se, kenen koneessa on suurin laskentateho ?? Eli köyhäkin voi teoriassa tällä tavoin rikastua olematta se keltään pois ??
Luuletko, että se laskentateho tulee ilmaiseksi?
No en todellakaan luule. Enkä sitä edes kysynyt. Pelkästään teoriassa heitin kysymyksen.
kysymyksessäsi ei ole järkeä, kun ehdotat, että bitcoinit louhitaan tyhjästä ja köyhätkin voivat siis näin rikastua, mutta sitten kuitenkin myönnät, että se köyhä ei kuitenkaan sitä laskentatehoa saa ilmaiseksi.
Totta kai se on pois köyhiltä! Paskat rikkaista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Demarit syömässä"- tarina sopiikin vallan hyvin tähän ketjuun:
Kymmenen demaria menee joka ilta ulos syömään illallista. Lasku
kaikille yhteensä on 100e. Jos he jakaisivat laskun samassa suhteessa
kun maksavat tuloveroa, jako menisi suunnilleen näin: Neljä ensimmäistä
- köyhimmät - eivät maksaisi mitään, viides maksaisi 1e, kuudes
maksaisi 3e, seitsemäs 7e, kahdeksas 12e, yhdeksäs 18e. Kymmenes -
rikkain - maksaisi 59e.
He päättivät jakaa laskun niin. He söivät illallista joka päivä ja
tunsivat itsensä suhteellisen tyytyväisiksi. Kunnes eränä päivänä
ravintoloitsija päätti antaa heille alennusta. "Koska olette niin hyviä
asiakkaita" hän sanoi "saatte 20e alennusta". Illallinen kymmenelle
maksaisi vastedes vain 80e.
Mutta miten alennus jaettaisiin heidän kesken? 2e per nuppi? Mutta
neljä söi jo ilmaiseksi. Tasan kuuden maksajan kesken ? 3,33e? Ravintoloitsija
ehdotti että olisi oikein säilyttää suurin piirtein aikaisempi maksusuhde.
Tulos oli että viides sai syödä ilmaiseksi, kuudes maksoi 2e, seitsemäs
5e, kahdeksas 9e, yhdeksäs 12e ja kymmenes 52e. Kaikki kuusi saivat
alennusta ja neljä ensimmäistä söivät edelleen ilmaiseksi.
Mutta illallisen jälkeen ravintolan ulkopuolella synty kahakka. "Minä
säästin vain 1e kahdestakymmenestä" aloitti kuudes. "Mutta kymmenes
tienasi 7e!"
"Aivan" jatkoi viides "Minäkin sain vain 1e. Se on epäoikeudenmukaista,
rikas öykkäri sai seitsemän kertaa enemmän kuin minä!".
"On se niin väärin" jatkoi seitsemäs." Miksi öykkäri saa 7e kun minä
sain vain 2e?".
"Hetkinen" huusivat neljä ensimmäistä yhteen ääneen. "Me emme saaneet
mitään!". "Köyhiä riistetään!". Kaikki yhdeksän vetivät yhdessä
kymmenennettä kunnolla turpiin.
Seuraavana iltana hän ei tullutkaan illalliselle, joten muut yhdeksän söivät ilman "öykkäriä". Kun lasku tuli, heiltä puuttui 52e.
Onpa huono vertaus. miksi ihmeessä heiltä olisi puuttunut 52 euroa? Sitten mennään toiseen ravintolaan tai pihistetään jossain muissa menoissa. Kai heillä muutakin rahaa oli kuin ne, mitä olivat aiemmin maksaneet.
Toiseksi, mitäs se öykkäri sitten tekee seuraavalla kuulla, kun hänen yrityksellään ei ole enää tuloja, kun yhdeksän rahat menevät sinne ravintolaan tai muuhun kulutukseen. Ehkä jopa työntekijät sanoituvat irti. Eipä ole öykkärilläkään enää 59 euroa.
Ei rikkaan rikastuminen ole köyhältä pois, mutta keskituloisen rikastuminen on. Koska koko yhteiskuntamme on järjestynyt keskituloisten tarpeiden mukaan ja ajatukselle että keskituloinen on normi, siitä seuraa että keskiluokan rikastuminen johtaa köyhän köyhtymiseen elinkustannusten seuratessa keskituloisen maksukykyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ihan ok kerätä suuri omaisuus jos tykkää, mutta se ei saa olla toisten selkänahasta revitty, tai huijaamalla saatu. Ihan rauhassa saat olla biljonääri, kunhan todellakin sait rahasi rehdisti.
Vierailija kirjoitti:
On ihan ok kerätä suuri omaisuus jos tykkää, mutta se ei saa olla toisten selkänahasta revitty, tai huijaamalla saatu. Ihan rauhassa saat olla biljonääri, kunhan todellakin sait rahasi rehdisti.
Jos todella uskot, että biljonääri on saanut rahansa rehdisti, niin tässä sulle vekseli allekirjoitettavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommarit (vassarit + demarit) ovat sitä mieltä että ne rahat kuuluisivat heille. Vaikka eivät tee yhtään mitään.
Kyse on yhteisistä kuluista, yhteiskunnassa jota rahoitetaan. Päinvastoin oikeistolaiset kuvittllevat että muiden tekemästä tuloksesta kaikki hyöty kuulu heille, eikä mitään itse työn fyysiselle toteuttajalle.
Jos joku ottaa ison riskin ja ostaa miljoonalla tontin sekä rakennuttaa pari taloa myyntiin, tuotot tai tapoiot kuuluvat sille riskin ottajalle. Raksamiehille palkka juoksee koko ajan riippumatta siitä mihin hintaan talo menee kaupaksi, joten heillä on oikeus osaan voitoista vain silloin kun riskinottaja niin tarpeelliseksi katsoo. Aika usein muuten haluaakin maksaa vähän bonusta. Se on kuitenkin varmaa, että jollekin joka ei tuohon prosessiin mitenkään osallistu kuuluu lähinnä minimitoimeentulo verovaroista ja sitenhän se meneekin.
Ne talonrakentajat voisivat liittoutua yhteen ja alkaa rakentamaan niitä rakennuksia periaatteella jokaiselle samanverran fyffeä voitosta, mutta sehän olisi kommunismia eikä niin sovi tehdä.
Parempi että pankkilaina annetaan vain yhdelle tarpeeksi rikkaalle, joka teettää sen työn mahdollisimman halvalla ja maksaa työntekijöilleen mahdollisimman huonoa palkkaa ja palkkaa ne työntekijänsäkin vinkuintiasta.
Voitot kasautuvat sille yhdelle ja jos käy niin huono säkä että voittoa ei tule, tehdään konkurssi, perustetaan uusi firma, jätetään velat maksamatta, eli sosialisoidaan ne veronmaksajien maksettavaksi ja yritetään uudelleen toisella toiminimellä tai firmalla.
Harmi vaan, että useimmat yrittämisen elämäntavakseen ottaneet ihmiset eivät toimi näin. Sellaiset vassarit, jotka eivät ikinä tule tekemään mitään vastaavaa, tykkäävät vain nostaa näitä negatiivisia esimerkkejä esiin. Raksa-alalla on sitäpaitsi keskimäärin aika hyvät liksat.
Herää kysymys miksi yrittäjähenkiset eivät ala toimimaan yhdessä?
Miksi koko homma esim. vanhusten hoitolaitoksissa perustuu kaavaan, kunnat ostavat huonoja palveluita yhtiöltä ylihintaan joka on ulkomaisessa omistuksessa. Kaikki firman tuottamat voitot katoavat ulkomaille ja firman kotimaisille työntekijöille maksetaan huonoa palkkaa ja henkilökuntaa palkataan liian vähän.
Miksi alan ihmiset eivät liittoudu yhteen, perusta vanhusten hoitolaitosta kommunismin, hui mikä kauhea sana periaatteella, jokainen työntekijä on samalla firman omistaja ja vastuussa homman onnistumisesta ja palkkiona voitto mitä hommasta saavutetaan?
Firman työntekijät olisivat maamme kansalaisia, myisivät työtään kunnille ilman kansainvälisen yrityksen voittomarginaalia ja ne palkat/palkkiot jäisivät kotimaan taloutta pyörittämään, eivätkä menisi bahamasaarten veroparatiiseihin amerikkalaisten pankkitileille.
Esittämäsi malli toimii nykyisinkin Suomessa, kyseessä on osuuskunta. Sillä periaatteella toimii esim meijerit ja teurastamot.
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohtaisesti jonkun hyvinvointi on aina joltakulta pois.
Se, minkälaiseen yhteiskuntaan sen tiimoilta pitäisi pyrkiä, on sitten eri asia.
Kommunismi ja kapitalismi eivät ole järin houkuttelevia vaihtoehtoja.
Todellakin kaipaisi vähän perusteluja sun näkemyksesi. Jos perustan yrityksen, se menestyy ja voin palkata alaisia niin keneltä se on pois? Maksan itse veroja ja alaiseni maksaa veroja ja yritykseni maksaa veroja eli minusta koko yhteiskunta hyötyy moninverroin. Jos yritykseni ostaa osia toiselta yritykseltä niin sekin pysyy kannattavana ja maksaa veroja ja yhteiskunta hyötyy.
Joku aina rikastuu vaikka myymällä yrityksensä ja maksaa tällöin suurempia summia veroina ja tällöin meillä on tämä rikkaan lisäksi yritys, jollei myynyt ulkomaille. Jos myi ulkomaille ja yritys katoaa niin katoaa myös työpaikat ja alihankkija ja sen työpaikat. Tällöin on vaihtoehtona lopettaa kaikki alaan liittyvät yritykset tai alalle saattaa tulla uusia yrittäjiä. Kerropas nyt keneltä nämä hyvinvointia omasta selkänahastaan luovat yrittäjät vievät pois heidän hyvinvointiaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Objektiivisesti ottaen köyhyys ja rikkaus ovat tietenkin Suomessa merkityksettömiä asioita, koska köyhätkin jotenkin sinnittelevät hengissä. Tosiasiassa pahoinvointia aiheuttaa tuloeroissa nimenomaan se ERO. Eli vaikka köyhäkin jotenkin pärjäilisi, tieto siitä, että rikkaat törsäävät ja istuvat rahakasojen aiheuttaa normaalissa ihmisessä epäreiluuden tunteen. Olettaen siis, että köyhäkin on kuitenkin yrittänyt kantaa kortensa kekoon, mutta ei vaan ole päässyt hyötymään siitä rahallisesti.
Köyhyys on paljon helpompi kestää, jos kaikki ympärillä ovat köyhiä. Aivan samoin kuin lasten oli 70-luvulla helpompi kestää selkäsaunat, kun niitä sai melkein kaikki muutkin.
Tähän perustuu juuri SDP:n ja vasemmiston retoriikka ja pyrkimykset. He haluavat, että kaikki ovat yhtä köyhiä alamaisia, jotka kuuliaisesti raatavat valtaeliitin porskuttaessa (siis heidän itsensä). On suuri uhka, että joku kansalaisista pääsee rikastumaan, koska tämä voi herättää muissakin intoa tehdä samoin. Ei ole enää kuuliaista massaa kadehtimassa toistensa ryysyjä, vaan yritteliäimmät ja nokkelimmat alkavat kyseenalaistaa ja etsiä keinoja parantaa itse omaa elintasoaan.
Vierailija kirjoitti:
Rikastumisen abc.
Maksa työntekijälle vähemmän palkkaa, mikä hänen arvonsa on ja kerää voitto itsellesi.
Mitä huonommat palkat, sitä enemmän voittoa.
Skaalaa homma tilanteeseen jossa kymmenen rikkainta omistavat kaiken ja teettävät kaiken työn miljoonalla alipalkatulla henkilöllä ja olet kapitalismin ytimessä.
Muutama prosentti maailman väestöstä omistaa enemmän varallisuutta kuin kaikki muut yhteensä.
Köyhät, alipalkatut henkilöt elättävät tätä rikkaiden joukkoa, joyka elävät loisina kansan harteilla kuin punkit koirassa.
Ja miksi työntekijä ei ala yrittäjäksi, jos yhtälö on näin suoraviivaisen helppo??? Miksi se vain paiskii töitä huonolla palkallaan tyytymättömänä, jos kerran kuvittelee, että hänen panoksensa on jotenkin erityinen. Alkaisi itse yrittäjänä myymään erityispalveluaan kovalla hinnalla - siinähän se mitataan onko työntekijän arvostus kohdillaan. Jos menestyy, voi ihan vapaasti palkata korkealla hinnalla alaisia kunhan muistaa, että yritystoiminnan tulee olla kannattavaa. Muuten tulee kanttuvei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommarit (vassarit + demarit) ovat sitä mieltä että ne rahat kuuluisivat heille. Vaikka eivät tee yhtään mitään.
Kyse on yhteisistä kuluista, yhteiskunnassa jota rahoitetaan. Päinvastoin oikeistolaiset kuvittllevat että muiden tekemästä tuloksesta kaikki hyöty kuulu heille, eikä mitään itse työn fyysiselle toteuttajalle.
Jos joku ottaa ison riskin ja ostaa miljoonalla tontin sekä rakennuttaa pari taloa myyntiin, tuotot tai tapoiot kuuluvat sille riskin ottajalle. Raksamiehille palkka juoksee koko ajan riippumatta siitä mihin hintaan talo menee kaupaksi, joten heillä on oikeus osaan voitoista vain silloin kun riskinottaja niin tarpeelliseksi katsoo. Aika usein muuten haluaakin maksaa vähän bonusta. Se on kuitenkin varmaa, että jollekin joka ei tuohon prosessiin mitenkään osallistu kuuluu lähinnä minimitoimeentulo verovaroista ja sitenhän se meneekin.
Ne talonrakentajat voisivat liittoutua yhteen ja alkaa rakentamaan niitä rakennuksia periaatteella jokaiselle samanverran fyffeä voitosta, mutta sehän olisi kommunismia eikä niin sovi tehdä.
Parempi että pankkilaina annetaan vain yhdelle tarpeeksi rikkaalle, joka teettää sen työn mahdollisimman halvalla ja maksaa työntekijöilleen mahdollisimman huonoa palkkaa ja palkkaa ne työntekijänsäkin vinkuintiasta.
Voitot kasautuvat sille yhdelle ja jos käy niin huono säkä että voittoa ei tule, tehdään konkurssi, perustetaan uusi firma, jätetään velat maksamatta, eli sosialisoidaan ne veronmaksajien maksettavaksi ja yritetään uudelleen toisella toiminimellä tai firmalla.
Niin, miksi ne talonrakentajat eivät liittoudu yhteen? Hmmm... Ai niin - siinähän on se yrittäjänriski, jota harvat ovat valmiita kantamaan! He haluavat mieluummin, että joku MUU kantaa yrittäjänriskin, mutta voitonjaolle ovat kyllä ensimmäisinä jonossa. Kommunismia puhtaimmillaan.
Onhan se. Maailmassa on tietty määrä resursseja, eikä yhtään enempää, ihmiskunta on päättänyt muuntaa nämä resurssit nimellisiksi numeroiksi, jota kutsutaan valuutaksi eli rahaksi, rahaa ei siis ole loputtomasti vaan se on kiinni niissä resursseissa, joten, jos yksi saa enemmän, niin kyllä se vain tarkoittaa, että joku saa jossain silloin vähemmän.
Jos maailman rikkaimmasta prosentista puhutaan, niin se tarkoittaa, että tuhannet tai jopan miljoonat saavat jossain vähemmän, ihan pelkästään siksi, että yksi rikas saa niin tolkuttoman paljon omaisuutta haalittua, ettei sitä omaisuutta pysty törsäämään hänen jälkeensä tulevat seuraavat 20 sukupolveakaan, mikä tarkoittaa, että resurssit on kiinni jonkun suvun omaisuudessa vuosisatojen ajan, tai pidempääkin, mikäli nämä jatkavat tienaamista yhä edelleen, sinä aikana maapallon resurssit hupenevat, eivät siis kasva, ja yhä enemmän ja enemmän se omaisuus on silloin pois köyhien ihmisten käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs mieltä olette ajatuksesta, että rikastuminen olisi hyväksyttävää vain jos samalla kaikkein köyhimpien asema paranisi suhteessa enemmän?
Suht´ vapaassa markkinataloudessa näin käykin. Esim. USAssa ennen koronaa oli käytännössä täystyöllisyys. Ihmiset elivät omaa elämäänsä tyytyväisinä ja hyvinvoivina. Työ ja toimeentulo takasivat huolettomuuden, jollaista ei ennen oltu nähty. Kaikkialla näkyi usko ja toivo huomiseen. Juuri tulevaisuususko takaa laajemmat näköalat entisen näköalattomuuden ja toivottomuuden sijaan, se lisää toimelijaisuutta ja omatoimisuutta, saa uskomaan itseensä ja näin alkaa ruokkia hyvää itseään toteuttavaa ennustetta.
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohtaisesti jonkun hyvinvointi on aina joltakulta pois.
Se, minkälaiseen yhteiskuntaan sen tiimoilta pitäisi pyrkiä, on sitten eri asia.
Kommunismi ja kapitalismi eivät ole järin houkuttelevia vaihtoehtoja.
Ei ole. Kakku ei ole vakiokokoinen.
Esimerkiksi jos joku keksii palvelun joka tuottaa arvoa asiakkaalle, ja asiakkaat ovat valmiita siitä maksamaan ja näin palvelun keksijä saa korvauksen tekemästään keksinnöstä ja työstään, ja palkkaa lisää käsipareja, jotta kysyntä saadaan täytetyksi.
Keneltä tällöin hyvinvointi on pois.
1. asiakkaiden elämä helpottuu ja tulee mukavammaksi.
2. yrittäjä saa tuottoa itselleen
3. työntekijä saa työn ja korvauksen siitä, ja näin hänenkin elämä paranee.
4. valtio saa verotuloja.
Kuka tässä on se keneltä hyvinvointi on pois?
Vierailija kirjoitti:
Onhan se. Maailmassa on tietty määrä resursseja, eikä yhtään enempää, ihmiskunta on päättänyt muuntaa nämä resurssit nimellisiksi numeroiksi, jota kutsutaan valuutaksi eli rahaksi, rahaa ei siis ole loputtomasti vaan se on kiinni niissä resursseissa, joten, jos yksi saa enemmän, niin kyllä se vain tarkoittaa, että joku saa jossain silloin vähemmän.
Jos maailman rikkaimmasta prosentista puhutaan, niin se tarkoittaa, että tuhannet tai jopan miljoonat saavat jossain vähemmän, ihan pelkästään siksi, että yksi rikas saa niin tolkuttoman paljon omaisuutta haalittua, ettei sitä omaisuutta pysty törsäämään hänen jälkeensä tulevat seuraavat 20 sukupolveakaan, mikä tarkoittaa, että resurssit on kiinni jonkun suvun omaisuudessa vuosisatojen ajan, tai pidempääkin, mikäli nämä jatkavat tienaamista yhä edelleen, sinä aikana maapallon resurssit hupenevat, eivät siis kasva, ja yhä enemmän ja enemmän se omaisuus on silloin pois köyhien ihmisten käytöstä.
Tällainen lamaannuttava ajattelu ei kyllä vie maailmaa yhtään eteenpäin. Se ei auta köyhiä eikä keskituloisia, se ei lisää innovaatioita, ei anna tulevaisuus uskoa, ei lisää luovuutta eikä täten ongelmanratkaisukykyä. Tämä näkyy etenkin Suomessa ikuisena lamana, negatiivisuutena, pessimisminä, toivottomuutena ja luovuttamisena.
Samalla logiikalla ihmisiä pitäisi estää esim. syömästä terveellisemmin ja käymästä salilla, koska he saavat pullaperseet sohvalla näyttämään huonommilta ja suhteellinen markkina-arvokin putoaa putoamistaan.
Tesla maksaa alkaen 50te, auton arvo tippuu suurinpiirtein puoleen kolmessa vuodessa. Eli reilu 8te vuodessa palaa arvonalenemiseen, niin missä vtussa se säästö on?