G: Mistä syystä olet pistänyt välit poikki (ex-)ystävääsi?

Kävi liian raskaaksi olla ystävä, kun toinen ei sitä sitten ollutkaan. Tunsin itseni kaatopaikaksi, jonne kaadettiin aina vaan suurempia lasteja siitä, että hän on väärinymmärretty nero. Empatia oli kai tuntematon käsite hänelle, sillä jos minä olisin tarvinnut kuuntelijaa, sitä ei löytynyt, koska vain hänen ongelmansa olivat tärkeitä ja huomionarvoisia. Lopetin yhteydenpidon. Muutama tekstari on sen jälkeen tullut, mutta nyt on jo tainnut havaita, ettei vastauksia enää tule.

Kaikkien mielestä tosi ihana ja sosiaalinen ihminen, oikeasti teetätti kavereillaan ilmaista työtä, suhtautui kaikkiin hyödyn lähteenä ja ajatteli aina vain omaa parastaan, piittaamatta muiden toiveista. Kylmä ja laskelmoiva hyötyjä lämpimän ja "yhteisöllisen" pinnan alla.

Kaverini löi muutama vuosi sitten välit poikki kanssani, koska en mennyt hänen kanssaan samaan opiskelupaikkaan :D

Alkoi karppaajaksi

Osti multa velaksi vaikka mitä, esim. kalliit vaunut ja huonekaluja. Ei koskaan maksanut vaan vetosi yli puolen vuoden ajan että "ei oo just nyt rahaa". Samaan aikaan päivitti facebookiin uusimpia hankintojaan, samoin kuin blogiinsa (on bloggari). Alkoi röökata, myös raskaana ja imettävänä (Kas kumma, siihen rahat riitti). Kun tutustuimme, oli kiinnostunut sisustuksesta ja lastenvaatteista, hoiti lapsensa hyvin. Yhtäkkiä se jotenkin muuttui, alkoi tehtailla lisää lapsia, ei enää siivonnut, lapset aivan heitteillä, esim. 1v. juoksenteli rannalla yksin pelkässä paidassa ja vaipassa kun omillani oli vk-kamppeet ja myöhäinen syksy... En tiedä ruokkiko enää edes kunnolla niitä. Lopulta meni hermot ja totesin että elämä parempi ilman ko. ihmistä. Ja onhan se.

[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 20:50"]

Kaikkien mielestä tosi ihana ja sosiaalinen ihminen, oikeasti teetätti kavereillaan ilmaista työtä, suhtautui kaikkiin hyödyn lähteenä ja ajatteli aina vain omaa parastaan, piittaamatta muiden toiveista. Kylmä ja laskelmoiva hyötyjä lämpimän ja "yhteisöllisen" pinnan alla.

[/quote]

Täsmälleen sama.

En tarvitse ihmistä, joka vainoaa äitiyttäni. Hän on onneton, pahaa haluava, kaunainen raukka joka ei kestä sitä, että olen perustanut perheen. Voisi luulla, että minun perheeni ei olisi toiselta pois, mutta tässä tapauksessa se nähtävästi on, ja kateus syövyttää häntä kuin happo.

Raskasta olla ystävä sellaisen kanssa,josta ei tiennyt mistä milloinkin veti herneen nenään. En jaksanut moista.

Kaverini vaihtoi uskontoa ja muuttui kylmäksi ihmiseksi, yhtäkkiä mikään muu ei enää kiinnostanut paitsi uskonto ja etääntyi valehdellen olevansa aina sairas vaikka oikeasti hänellä riitti aikaa uusille mamuystävilleen

Päihteet päihteet ja päihteet

Oli kaikessa paras eikä peitellyt käsitystä itsestään. Arvosteli ja tuomitsi useita valintojani, joihin olin itse tyytyväinen. Ei kyennyt kunnioittamaan minua tai asettumaan asemaani, ei myöskään muiden (miten marja voi suuttua kun käyn hänen miehensä kanssa kahvilla?) Lisäksi kaatoi niskaani kaiken kakan, mutta ei koskaan jaksanut kuunnella kuulumisiani minuuttia pidempään. "Mä niin tiedän ton kuule, MINULLAKIN on just..."