Tajusin just, että mähän tulen viettämään joulun yksin tänä vuonna

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ala hommata sitä omaa elämää, etsi seuraa muualta

Ja tee olosi mukavaksi

Kiitos, mulla on omaa elämää. Joulun haluaisin viettää perinteisesti perhepiirissä, niin onhan se järkytys  tajuta, etten mä ole enää kenenkään perhepiiriä. Ap

Sinkun kohtalo, ei auta valittaa. Sitten sinäkin taas kiinnostat kun tulee eroja ja/tai leskiä jne. Ellei sinulla ole sitten puolisoa siinä vaiheessa. 

Tai sitten ei. Mistä tämä ihmeellinen kuvitelma on, että jos jää leskeksi tai eroaa, niin kaivaa vanhat sinkkuystävät heti esille tai sinkkusisarensa.

Kyllä sitä on ehtinyt luoda muuta elämää niiden vuosien varrella, mitä on elänyt, ettei tarvitse jotain teinivuosien kavereita enää etsiä.

Leskenäkään ei heti ensimäisenä tule mieleen vanhat sinkkukaverit.

Tai ainakin itse ja oma tuttavapiiri toimii. Että menee elämässä koko ajan eteen päin, eikä ole etsinut vanhoja sinkkukavereita. Itsekkin olen eronnut ja minulla on mukava tuttavapiiri. Mutta kukaan heistä ei ole minun entisiä sinkkukavereita. Näin monella muullakin.

Sisaruksista en oikein osaa sanoa, koska emme ole olleet läheisiä sisarusteni kanssa. Meillä ei ole mitään muuta yhteistä, kuin sama isä ja äiti. Kun erosin, niin ei käynyt edes mielessä, että alkaisin sisaruksiini sen enempää pitämään yhteyttä, kuin ennenkään.

Otappa selvää paikkakuntasi yksinäisten joulu tapahtumasta, missä ja mihin aikaa, voi olla kivakin kokemus ja voithan kysyä lähtisikö kaverisi sinne sinun kanssasi.

Itse ajattelin tänä jouluna julkisesti masturboida ja vetäytyä vuodenvaihteessa haudan lepoon niin en ole enään yhteiskunnan painolastina. Hyvää ja rauhallista joulua kaikille, en tarkoita tätä kenellekään pahalla. <3

Ostan kaupasta joulueineksiä ja pistän kynttilän ruokapöytään palamaan. Ei kai sitä sen kummemmin tarvitse viettää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole ainoa yksinäinen ja voin vahvistaa, että on ollut rankkaa huomata miten tämä vuosi on ollut jäätävää yksinäisyyttä sinkulle. Olen sen ikäinen, että eron jälkeen perheellistyminen on käytännössä mahdotonta, lähisukua ei juurikaan ole ja ystävät ovat olleet minun lähipiirini aiemmin. Olen pari viime joulua viettänyt Tinder-treffeillä ja sama taitaa olla tiedossa tänäkin vuonna, jos joku edes treffeille uskaltaa.

Ettekö te yksinäiset voisi jotenkin yrittää löytää toisenne. Kaikki saisivat seuraa ja ystäviä ja ei olisi enää niin yksinäinen

Hmm.. Ensisijaisesti käyn Tinder-treffeillä, että tapaisin jonkun. Ne jutut vaan ei ole kovin pitkä kestoisia tai vakavia ollut. Että löytäisin jostain korona-aikana uusia ystäviä omaksi lähipiiriksi, joilla ei olisi perhettä/omaa lähipiiriä ja jonka kanssa sitten natsaisi? Aikuisena olen saanut kaksi pitkäaikaista uutta ystävää ja olen 40 v. Kaunis ajatus kuitenkin.

Voisitko pyytää jonkun sisarusperheistä sinun luoksesi kylään esim. päiväksi?

hei olen mummo 80 v viettäisin mielelläni joulun kanssasitule tänne

Vierailija kirjoitti:

Meitä on moneen junaan. En missään nimessä vähättele yksinäisyyttäsi ja halua viettää joulua perheesi (sisarustesi) parissa. Itse olen sitä maata, että haluaisin viettää jouluni yksin, mutta en osaa kieltäytyä vanhempieni kutsuista. Joudun viettämään joulun kahtena eri päivänä, koska vanhempani ovat eronneet ja menneet uusiin naimisiin ja se tekee siitä vain epämiellyttävämpää. Toisen vanhemman luona mitataan toisen ihmisen arvo saamien lahjojen perusteella ja toisen luona juodaan viinaa sammumispisteeseen saakka. Jos saisin päättää, niin haluaisin viettää "lahjattoman" ja "viinattoman" joulun. Koska tätä ei koskaan tule tapahtumaan vanhempieni luona (olen pyytänyt monta kertaa), niin haluaisin viettää joulun yksin. Tekisi mieli valehdella ja väittää, että nyt on iskenyt korona tai flunssa, enkä pääse kylään...

Loppupeleissä tämäkin on minun vastuullani ja minun pitäisi oppia sanomaan ei.

Siinä mielessä sinunkin joulusi on sinun vastuullasi, eikä sisarustesi vastuulla. Ehkä tuo, ettet ole saanut kutsua, kertoo siitä, että sisaruksesi eivät välttämättä näe sinua niin läheisenä kuin sinä heidät? Mutta kannattaa vielä malttaa odotta hetki, ehkä saat vielä kutsun. Tai jos joulu tulee puheeksi, etkä osaa "tuputtaa" itseäsi (tämä on ihan okei), niin voit aina kertoa omista joulusuunnitelmistasi siten, että joo, joulu on tulossa, eikä minulla ole mitään suunnitelmia sen suhteen näin yksin asujana.

Älä mene tuollaisiin joulunviettoon. Paha mieli jo etukäteen ja varmasti jälkikäteen.

Sinulla on oikeus viettää ihan oma joulu. Suosittelen "yllätysflunssaa" jouluksi 🙂

Päätimme tyttären kanssa unohtaa tänä vuonna koko joulun. Emme tapaa, vaikka asuu puolen kilometrin päässä. Olen kuin joulua ei olisikaan. Ei jouluruokia eikä mitään jouluun viittaavaa kotonakaan.  Toisaalta ihan kiva, kun joulu yleensä teettää aika paljon töitä ruokineen, koristeluineen ja kuusineen.

Vuosi kuluu kuitenkin nopeasti ja pian on taas uusi joulu!

Tässä ketjussa on jokin käsittämätön ajatus, että sinkkuus tai lapsettomuus olisi jotenkin oma valinta. Suurin syy kasvaneeseen lapsettomuuteen on puolison puute, ihan tutkimuksellisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Nyt ihan oikeesti, muistelkaapa nyt sitä aikaa kun olitte itse lapsia. Voin vaikka lyödä vetoa, että suurin osa vietti joulun nimenomaan oman ydinperheensä kanssa ja muita sukulaisia nähtiin ehkä joskus aaton jälkeen.

Olisitko itse silloin lapsena jouluaattona riisipuuroa syödessä halunnut, että se joku teidän suvun randomi setä/täti tunkee pöytään tai tullut väkinäisesti juttelemaan lahjoja avatessa?

Kyllä meillä ainakin kokoonnuttiin äidin lapsuudenkotiin, jossa myös serkku perheineen oli paikalla. Samoin valtaosa kavereista, kaikilla oli jotakin sukua tms. paikalla. En edes muista, että joku olisi ollut vain oman perheen kesken. Ja lapsena olisi kyllä ollut tosi outoa sellainen - heitähän muutenkin näkee jatkuvasti, joten mitä jouluista siinä olisi ollut?

Saisinpa mäkin kerrankin viettää joulun yksin, mutta vanhemmat VAATII luokseen. Jos kieltäydyn, aletaan kysellä miksi haluan mököttää yksin, olenko masentunut jne. Olen siis sinkku. Asun Helsingissä ja suorastaan toivon, että Uusimaa menisi taas kiinni, niin saisin viettää joulua omassa seurassani.

Vierailija kirjoitti:

Otappa selvää paikkakuntasi yksinäisten joulu tapahtumasta, missä ja mihin aikaa, voi olla kivakin kokemus ja voithan kysyä lähtisikö kaverisi sinne sinun kanssasi.

Mene yksinäisten juhlaan kaverin kanssa? Jos on yksinäinen, ei ole kavereita. Vaikka toisaalta, samalla (seko)logiikalla sitä täällä vedetään yhtäläisyysmerkkiä yksin asuvan ja yksinäisen välille.

Vierailija kirjoitti:

Saisinpa mäkin kerrankin viettää joulun yksin, mutta vanhemmat VAATII luokseen. Jos kieltäydyn, aletaan kysellä miksi haluan mököttää yksin, olenko masentunut jne. Olen siis sinkku. Asun Helsingissä ja suorastaan toivon, että Uusimaa menisi taas kiinni, niin saisin viettää joulua omassa seurassani.

Mikset valehtele että sulla on korona tai että olet altistunut? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meitä on moneen junaan. En missään nimessä vähättele yksinäisyyttäsi ja halua viettää joulua perheesi (sisarustesi) parissa. Itse olen sitä maata, että haluaisin viettää jouluni yksin, mutta en osaa kieltäytyä vanhempieni kutsuista. Joudun viettämään joulun kahtena eri päivänä, koska vanhempani ovat eronneet ja menneet uusiin naimisiin ja se tekee siitä vain epämiellyttävämpää. Toisen vanhemman luona mitataan toisen ihmisen arvo saamien lahjojen perusteella ja toisen luona juodaan viinaa sammumispisteeseen saakka. Jos saisin päättää, niin haluaisin viettää "lahjattoman" ja "viinattoman" joulun. Koska tätä ei koskaan tule tapahtumaan vanhempieni luona (olen pyytänyt monta kertaa), niin haluaisin viettää joulun yksin. Tekisi mieli valehdella ja väittää, että nyt on iskenyt korona tai flunssa, enkä pääse kylään...

Loppupeleissä tämäkin on minun vastuullani ja minun pitäisi oppia sanomaan ei.

Siinä mielessä sinunkin joulusi on sinun vastuullasi, eikä sisarustesi vastuulla. Ehkä tuo, ettet ole saanut kutsua, kertoo siitä, että sisaruksesi eivät välttämättä näe sinua niin läheisenä kuin sinä heidät? Mutta kannattaa vielä malttaa odotta hetki, ehkä saat vielä kutsun. Tai jos joulu tulee puheeksi, etkä osaa "tuputtaa" itseäsi (tämä on ihan okei), niin voit aina kertoa omista joulusuunnitelmistasi siten, että joo, joulu on tulossa, eikä minulla ole mitään suunnitelmia sen suhteen näin yksin asujana.

Älä mene tuollaisiin joulunviettoon. Paha mieli jo etukäteen ja varmasti jälkikäteen.

Sinulla on oikeus viettää ihan oma joulu. Suosittelen "yllätysflunssaa" jouluksi 🙂

Hyvä idea! Taidanpa itse joutua jouluksi "karanteeniin."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saisinpa mäkin kerrankin viettää joulun yksin, mutta vanhemmat VAATII luokseen. Jos kieltäydyn, aletaan kysellä miksi haluan mököttää yksin, olenko masentunut jne. Olen siis sinkku. Asun Helsingissä ja suorastaan toivon, että Uusimaa menisi taas kiinni, niin saisin viettää joulua omassa seurassani.

Mikset valehtele että sulla on korona tai että olet altistunut? 

Mietin juuri, että väittäisin joutuneeni karanteeniin.

Missä Ap:n omat vanhemmat? Etkö meinaa lähteä heitä jouluna tervehtimää? Minulla kaikki sukulaiset menetyneet, sisaruksia ei ole ja kavereilla omat perheensä. Olen viettänyt jo monta joulua itsekseni. Kokkaan ja koristelen joulun kotiin. Tapaan kavereita ja heidän perheitään yleensä ennen joulua, tänä vuonna Koronan vuoksi näin ei tule tapahtumaan. Kunpa löytäisi jostain sen oman miehen jonka kainolassa joulun voisi viettää....

Vierailija kirjoitti:

Ostan kaupasta joulueineksiä ja pistän kynttilän ruokapöytään palamaan. Ei kai sitä sen kummemmin tarvitse viettää.

Puolivakavissani olen suunnitellut viettäväni "siirrettyä joulua" ja ostavani jouluruoat välipäivinä alennuksesta. Miksi pitäisi laumasieluisesti viettää joulua 24.12.? Kynttilöiden kohdalla säästän vielä enemmän, sillä niitä en kotini sisäilmaa nokeamaan ota ainuttakaan. Jos bensanjalostuksen sivutuotteesta tehtyä parafiini-steariinikynttilää on pakko polttaa, palakoon ulkona myrskylyhdyssä.

Ymmärrän kyllä että yksineläjällä voi olla tiukka paikka tänä vuonna, jos on tottunut viettämään joulua perheen/suvun kanssa. 

Mä olen aikuisiällä yrittänyt olla jouluisin töissä niin usein kuin mahdollista, tai vapaaehtoistyössä (ne paikat menee tosin todella nopeasti) tekemässä joulua muille.

Paras "työtön" joulu oli viitisen vuotta sitten, olin itsekseni yksiössäni, vastaeronneena ja henkisesti aika rikki. Mutta kun tajusin että tää on mun ihan oma joulu ja saan viettää sen ihan just niinkuin haluan, nautin siitä ihan täysillä. Tein porkkanalaatikkoa, mutta muuten mun jouluruoka oli hyviä juustoja ja leikkeleitä - punaviinin kanssa tietysti. 

Nyt uudessa liitossa, ollaan molemmat lapsettomia eikä perheiden luo ole tänä vuonna asiaa - luojan kiitos, voisin melkein sanoa. Hirveä härdelli ja paljon lapsia, pakolliset jouluohjelmat ja ruoka-, lahja- ja siivousstressi - ei kiitos.

Toisaalta, me lasketaan perheeksi myös meidän ystävät ja kaverit, joita on paljon. Joka vuosi tulee paljon kutsuja aikuiseen jouluaaton viettoon; syödään hyvin ja ollaan vaan (pukukoodi: vapaa, villasukat pakolliset), pelataan jotain tai kuunnellaan musiikkia, jutellaan niitä näitä. Ei jouluhötkyilyä, lahjoja tai yhteislauluja. 

Ei olla vielä suunniteltu mitä me jouluna tehdään, onko kinkut ja laatikot vai leikkeleet vai hernekeitto, tärkeintä lienee oma hyvä olo ja rauhoittuminen. Yksinkin on hyvä olla ja joulu on vaan päivä muiden joukossa. <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se surullista. Muilla sisaruksilla on oma perhe. Mun perhe on mun sisarukset koska ei ole muuta. En voi viettää joulua perheen kanssa vaikka muut voi, sisarukset ovat oman perheen kanssa ja minä en kenenkään. Näin meidän "perheessä".

Jep! Sä tiedät, mistä puhun! Ap

Kyllä, tiedän miltä susta tuntuu. Haluaisi vaan olla jonkun perhettä. Enkä kuitenkaan halua syyllistää ja marttyroida, koska niinhän se on, heillä on nyt oma perhe. Mullakin on, ne sisarukset mutta se ei nyt tässä paina niin paljon. En vaan ikinä ajatellut että tämä menee näin ja on se surullista.

Laitan itselleni aina jouluruuat ja joulun tunnelman olen saanut kotiini silti.

No juuri tuo! En mäkään todellakaan halua ketään syyllistää ja ilman muuta sisaruksilla on oikeus viettää joulua aivan kuten haluavat, mutta kun itse kaipaisi niin kovasti myös sitä perhefiilistä. Sisaruksethan eivät lakanneet olemasta mun perhettä vaikka menivät naimisiin ja saivat lapsia. Mutta lakkasinko mä olemasta heidän perhettään silloin? Vannon, että jos osat olisivat toisin, en varmasti jättäisi ketään heistä yksin. Tuntuu todella pahalta, että kukaan heistä ei halua minua mukaan.

Moni ei ehkä ymmärrä sitä, ettei sitä perheen kanssa vietetyn ajan fiilistä oikein voi korvata jollain random-sinkkuseuralla tai yksinäisten kinkkujuhlalla. Kyllähän mä nyt tuntisin oloni kahta surullisemmaksi kinnujonossa jonkun rantojen Ranen kanssa. Mielummin sitten todellakin ihan yksin kotona konvehtirasian kanssa. Mietin, että laitan varmaan ainakin joulukuusen ja kalat kyllä ihan itselleni.

Mutta kyllä tästä varmaan jonkinlainen haava sieluun jää. Tosi surullinen olo. Pitää vaan jotenkin tottua varmaan tähän ja oppia kääntämään asia voitoksi. Tai jotain muuta ällöpositiivista scheissea.

Ap

Todella sydäntä särkevää kuulla tuollaista että jopa omat sisarukset jättävät ulkopuolelle. Mulla ei ole sisaruksia, mutta läheisiä ystäviä oli, kunnes perheellistyivät ja minä en. Ennen pidettiin paljon juhlia yhdessä, nykyisin minua ei olla kutsuttu mihinkään mukaan enää mihinkään. Kun minä kutsun niin koskaan ei keretä, koska lapset. En nyt siis tarkoita että olisin kenellekkään jouluksi kylään menossa, mutta edes uutena vuotena oltaisiin voitu istua iltaa porukassa. Jotenkin olen vaan niellyt tämän katkeruuden ja vähentänyt tapaamisia ja etääntynyt näiden "enää tuttujen" kanssa. Olen kuullut että ystävä/kaveripiireissä tämä on aika normi, mutta en nyt kenekään lapsuuden perheestään olisi tälläistä uskonut.