Selittäkää, miten Lahden ruotsinkielinen nimi voi olla Lahtis? Lahti on suomea, lahti on ruotsiksi vik, ei sanasta tule ruotsia lisämäällä perään s!

Eikö Linnajoki olisi sentään komeammalta kalskahtava nimi kuin Porvoo?

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä käydessä aloin miettimään, että miksi ihmeessä jotakin katujen nimiäkin pitää olla kahdella kielellä? Siis eihän me väännetä jostain Amerikkalaisista kaduistakaan suomalaisia nimiä, vaan ihan osataan käyttää niitä alkuperäisiä nimityksiä.

Taitaa olla jäänne niiltä ajoilta, kuin Suomenkieli oli rahvaan kieltä ja sitä yritettiin poistaa kokonaan maailmankartalta. Sellaisia mukavia muistoja, olisko aika jo mennä eteenpäin ja antaa niille kaduille yksi nimi, oli sitten suomen- tai ruotsinkielinen?

Väärin. Helsinki on perinteisesti ollut ruotsinkielistä aluetta, suomenkieli on kaupungissa uudempi tulokas. Tutustupas 1800-luvun nationalismiin, sen yhteydessä kerrotaan paljonkin siitä, miten suomen kielestä lähdettiin tietoisesti kehittämään sivistyskieltä, ihan alkaen sanaston kehittämisestä ja tekemällä tietoista työtä sen eteen, että suomen kieltä voisi käyttää yhä laajemmin elämän eri osa-aluella, jopa yliopistoissa. Tätä työtä tekevät olivat muuten usein syntyjään ruotsinkielisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä käydessä aloin miettimään, että miksi ihmeessä jotakin katujen nimiäkin pitää olla kahdella kielellä? Siis eihän me väännetä jostain Amerikkalaisista kaduistakaan suomalaisia nimiä, vaan ihan osataan käyttää niitä alkuperäisiä nimityksiä.

Taitaa olla jäänne niiltä ajoilta, kuin Suomenkieli oli rahvaan kieltä ja sitä yritettiin poistaa kokonaan maailmankartalta. Sellaisia mukavia muistoja, olisko aika jo mennä eteenpäin ja antaa niille kaduille yksi nimi, oli sitten suomen- tai ruotsinkielinen?

Väärin. Helsinki on perinteisesti ollut ruotsinkielistä aluetta, suomenkieli on kaupungissa uudempi tulokas. Tutustupas 1800-luvun nationalismiin, sen yhteydessä kerrotaan paljonkin siitä, miten suomen kielestä lähdettiin tietoisesti kehittämään sivistyskieltä, ihan alkaen sanaston kehittämisestä ja tekemällä tietoista työtä sen eteen, että suomen kieltä voisi käyttää yhä laajemmin elämän eri osa-aluella, jopa yliopistoissa. Tätä työtä tekevät olivat muuten usein syntyjään ruotsinkielisiä.

Kannattaa myös myös muistaa, että ruotsin kieli on koko Suomen alueella vieras siirtolaiskieli.

Ruotsin kielellä ei ole mitään varsinaista historiaa tällä alueella, vaan kieli tuli muualta muuttaneiden mukana vasta muutama vuosisata sitten.

Tosi kiinnostava keskustelu! Jonka lomassa näkee kyllä keiden on vaikea harjoittaa abstraktia ajattelua vaikka rautalangasta vääntäisi.

Kielet eivät kehity lineaarisesti. Kyllä, kielessä josta nykysuomi on kehittynyt on ollut paljon sanoja, joissa ei nykyisin ole "järkeä" tai joita ei nykysuomen puhuja tunnista..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä käydessä aloin miettimään, että miksi ihmeessä jotakin katujen nimiäkin pitää olla kahdella kielellä? Siis eihän me väännetä jostain Amerikkalaisista kaduistakaan suomalaisia nimiä, vaan ihan osataan käyttää niitä alkuperäisiä nimityksiä.

Taitaa olla jäänne niiltä ajoilta, kuin Suomenkieli oli rahvaan kieltä ja sitä yritettiin poistaa kokonaan maailmankartalta. Sellaisia mukavia muistoja, olisko aika jo mennä eteenpäin ja antaa niille kaduille yksi nimi, oli sitten suomen- tai ruotsinkielinen?

Väärin. Helsinki on perinteisesti ollut ruotsinkielistä aluetta, suomenkieli on kaupungissa uudempi tulokas. Tutustupas 1800-luvun nationalismiin, sen yhteydessä kerrotaan paljonkin siitä, miten suomen kielestä lähdettiin tietoisesti kehittämään sivistyskieltä, ihan alkaen sanaston kehittämisestä ja tekemällä tietoista työtä sen eteen, että suomen kieltä voisi käyttää yhä laajemmin elämän eri osa-aluella, jopa yliopistoissa. Tätä työtä tekevät olivat muuten usein syntyjään ruotsinkielisiä.

Ruotsinkielisissä oli sekä hyviksiä että pahiksiä. Nimittäin samaan aikaan nimenomaan ruotsinkieliset vastustivat kaikkein kiivaimmin suomenkielisen yliopisto-opetuksen aloittamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhat nimet eivät ole varsinaisesti käännöksiä, vaan ne ovat vakiintuneet jonkun kieliryhmän käyttöön jo ennen mitään systemaattisia käännösprojekteja. Siksi ne eivät aika tunnu loogisilta.

Sekin kannattaa muistaa, että pääkaupunkiseudulla usein (ei kuitenkaan aina) vanhojen nimien kohdalla ruotsinkielinen on alkuperäinen, joka sitten on suomennettu. Esim. Nupurböle lienee vanhempi kuin Nupuri. (Böle muuten tarkoittaa uudistilaa). Ja sitten pääkaupunkiseudulla on näitä nimiä, joiden nimiä on käännetty edestakaisin eri kielien välillä satoja vuosia, kun eri kieliryhmät ovat liikkuneet alueella.

Ja usein se kaikista alkuperäisin nimi on suomenkielinen!

Esim. Huopalahti oli alunperin Haapalaksi, se vääntyi ruotsalaisten suussa muotoon Hoplax, joka kääntyi myöhemmin takaisin suomeksi Huopalahti.

Eli mitään huopaan liittyvää ei siellä ole koskaan ollutkaan, se on vain käännösvirhe!

Huopalahti onkin hyvä esimerkki näistä nimistä, joita on eri aikoina väännetty ja käännetty eri kielien välillä, kiitos tästä esimerkistä.

Käytännössähän se on kai niin, että ne paikat, joissa jo oli suomalaisasutusta ruotsalaissiirtolaisten muuttaessa rannikoillemme, oli jo nimetty suomeksi. Ja oli helpompi ottaa sellaiset nimet käyttöön kuin keksiä uusia. Mutta sitten kun sii rtol aiset nimesivät kokonaan uusia paikkoja, niille tuli vain ruotsinkielinen nimi.

Tämäkin taitaa näkyä siinä, että usein nämä vanhat suomitaustaiset nimet liittyvät luontoon ja vesistöihin, kun taas uudemmat, ruotsitaustaiset ovat usein olleet tilojen ja peltojen ja vastaavaan liittyviä nimiä, vai muistanko väärin?

Toki Uudellamaalla näkyy aika selkeä kieliraja, joka on halkaissut monenkin pitäjän (tässä nyt puheena lähinnä keskiajan jälkeinen aika), niin että eteläisempi, merta lähempi alue on ollut ruotsinkielisitä, ja pohjoisempi suomenkielistä. Jako näkyy vieläkin, kun katsoo vaikka Espoon karttaa.

Miksi ruotsalaiset eivät uskaltaneet lähteä mantereen suuntaan? Kun tosiaan raja on niin jyrkkä ja kapea länsirannikollakin, ruotsinkielisyys loppuu kuin veitsellä leikaten, kun ajaa vähänkin matkaa pois rannikolta.

Vai oliko niin, että suomalasiet asuivat siellä vähän kauempana ja kävivät rannikolla vain kalassa, joten ruotsalaisten mielestä ne olivat "vapaita" alueita?

En ole arkeologi tai historioitsija, mutta eiköhän väki ole valinnut omaan elintapaansa sopivamman alueen. Eli merenkävijät merenrannalla, ja metsää ja järviä hyödyntävät vähän sisemmällä. Sitäkään ei kannata unohtaa, että rannikolla pyöri keskiajalla paljon väkeä nykyisen Viron puolelta. Olikos se Paadisen luostari, jolla oli paljon omistuksia Uudellamaalla? Näkyy vielä paikoittain nimistössä.

Ja Virossa on pieni alue, jossa on ruotsalaisia paikannimiä...

Mistäs sana ruotsi tulee

Vierailija kirjoitti:

Mistäs sana ruotsi tulee

https://www.kielikello.fi/-/suomi-ruotsi-ja-venaja-oma-ja-naapurin-nimi

Vierailija kirjoitti:

Kaikki rannikon lax-päätteiset "ruotsinkieliset" paikannimet ovat alunperin suomenkielisiä. Lax ei viittää tässä loheen (aika lohirikkaat rannikkovedet meillä, jos näin olisi...), vaan suomen kielen lahti-sanan vanhaan muotoon laksi.

Norra Savolax ja Södra Savolax eli Pohjois- ja Etelä-Savo. Miksi ne ovat Savolahtia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä käydessä aloin miettimään, että miksi ihmeessä jotakin katujen nimiäkin pitää olla kahdella kielellä? Siis eihän me väännetä jostain Amerikkalaisista kaduistakaan suomalaisia nimiä, vaan ihan osataan käyttää niitä alkuperäisiä nimityksiä.

Taitaa olla jäänne niiltä ajoilta, kuin Suomenkieli oli rahvaan kieltä ja sitä yritettiin poistaa kokonaan maailmankartalta. Sellaisia mukavia muistoja, olisko aika jo mennä eteenpäin ja antaa niille kaduille yksi nimi, oli sitten suomen- tai ruotsinkielinen?

Väärin. Helsinki on perinteisesti ollut ruotsinkielistä aluetta, suomenkieli on kaupungissa uudempi tulokas. Tutustupas 1800-luvun nationalismiin, sen yhteydessä kerrotaan paljonkin siitä, miten suomen kielestä lähdettiin tietoisesti kehittämään sivistyskieltä, ihan alkaen sanaston kehittämisestä ja tekemällä tietoista työtä sen eteen, että suomen kieltä voisi käyttää yhä laajemmin elämän eri osa-aluella, jopa yliopistoissa. Tätä työtä tekevät olivat muuten usein syntyjään ruotsinkielisiä.

Kannattaa myös myös muistaa, että ruotsin kieli on koko Suomen alueella vieras siirtolaiskieli.

Ruotsin kielellä ei ole mitään varsinaista historiaa tällä alueella, vaan kieli tuli muualta muuttaneiden mukana vasta muutama vuosisata sitten.

Niinhän se tuli suomen kielikin. Ei täällä ole ikuisesti asuttu, vaan muualta ne on tulleet ne suomea puhuvatkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä käydessä aloin miettimään, että miksi ihmeessä jotakin katujen nimiäkin pitää olla kahdella kielellä? Siis eihän me väännetä jostain Amerikkalaisista kaduistakaan suomalaisia nimiä, vaan ihan osataan käyttää niitä alkuperäisiä nimityksiä.

Taitaa olla jäänne niiltä ajoilta, kuin Suomenkieli oli rahvaan kieltä ja sitä yritettiin poistaa kokonaan maailmankartalta. Sellaisia mukavia muistoja, olisko aika jo mennä eteenpäin ja antaa niille kaduille yksi nimi, oli sitten suomen- tai ruotsinkielinen?

Väärin. Helsinki on perinteisesti ollut ruotsinkielistä aluetta, suomenkieli on kaupungissa uudempi tulokas. Tutustupas 1800-luvun nationalismiin, sen yhteydessä kerrotaan paljonkin siitä, miten suomen kielestä lähdettiin tietoisesti kehittämään sivistyskieltä, ihan alkaen sanaston kehittämisestä ja tekemällä tietoista työtä sen eteen, että suomen kieltä voisi käyttää yhä laajemmin elämän eri osa-aluella, jopa yliopistoissa. Tätä työtä tekevät olivat muuten usein syntyjään ruotsinkielisiä.

Kannattaa myös myös muistaa, että ruotsin kieli on koko Suomen alueella vieras siirtolaiskieli.

Ruotsin kielellä ei ole mitään varsinaista historiaa tällä alueella, vaan kieli tuli muualta muuttaneiden mukana vasta muutama vuosisata sitten.

Niinhän se tuli suomen kielikin. Ei täällä ole ikuisesti asuttu, vaan muualta ne on tulleet ne suomea puhuvatkin.

Mutta suomen kieli on kehittynyt nykyiseen muotoonsa täällä pitkän ajan kuluessa. Ruotsi tuli "valmiina" kielenä, tosin nykyään suomenruotsi kuulostaa ruotsinruotsalaisten korviin vanhahtavalta, koska se ei ole kehittynyt samalla tavalla kuin se varsinainen ruotsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä käydessä aloin miettimään, että miksi ihmeessä jotakin katujen nimiäkin pitää olla kahdella kielellä? Siis eihän me väännetä jostain Amerikkalaisista kaduistakaan suomalaisia nimiä, vaan ihan osataan käyttää niitä alkuperäisiä nimityksiä.

Taitaa olla jäänne niiltä ajoilta, kuin Suomenkieli oli rahvaan kieltä ja sitä yritettiin poistaa kokonaan maailmankartalta. Sellaisia mukavia muistoja, olisko aika jo mennä eteenpäin ja antaa niille kaduille yksi nimi, oli sitten suomen- tai ruotsinkielinen?

Väärin. Helsinki on perinteisesti ollut ruotsinkielistä aluetta, suomenkieli on kaupungissa uudempi tulokas. Tutustupas 1800-luvun nationalismiin, sen yhteydessä kerrotaan paljonkin siitä, miten suomen kielestä lähdettiin tietoisesti kehittämään sivistyskieltä, ihan alkaen sanaston kehittämisestä ja tekemällä tietoista työtä sen eteen, että suomen kieltä voisi käyttää yhä laajemmin elämän eri osa-aluella, jopa yliopistoissa. Tätä työtä tekevät olivat muuten usein syntyjään ruotsinkielisiä.

Kannattaa myös myös muistaa, että ruotsin kieli on koko Suomen alueella vieras siirtolaiskieli.

Ruotsin kielellä ei ole mitään varsinaista historiaa tällä alueella, vaan kieli tuli muualta muuttaneiden mukana vasta muutama vuosisata sitten.

Niinhän se tuli suomen kielikin. Ei täällä ole ikuisesti asuttu, vaan muualta ne on tulleet ne suomea puhuvatkin.

Mutta suomen kieli on kehittynyt nykyiseen muotoonsa täällä pitkän ajan kuluessa. Ruotsi tuli "valmiina" kielenä, tosin nykyään suomenruotsi kuulostaa ruotsinruotsalaisten korviin vanhahtavalta, koska se ei ole kehittynyt samalla tavalla kuin se varsinainen ruotsi.

Se yks suomenruotsalainen likka meni pelaamaan sählyä Ruotsiin. Se puhui sitä omaa ruotsiaan siellä ja paikalliset ihmetteli kun suomea onkin yllättävän helppo ymmärtää...

Mitä järkeä näissä minimaalisen pienissä eroavaisuuksissa Lahti - Lahtis tai Rauma - Raumo edes on? Tuskin ruotsinkieliset itsekään käyttävät noita turhia väännöksiä.

Lahden ruotsinkielinen nimi on historiallisissa kartoissa ollut alkujaan muodossa Lachtis, josta se on sittemmin käännetty nykyiseen muotoonsa Lahtis.

Loppi on Loppis, vaikka sen  nimi pitäisi olla Floppi.