Lue keskustelun säännöt.
Selittäkää, miten Lahden ruotsinkielinen nimi voi olla Lahtis? Lahti on suomea, lahti on ruotsiksi vik, ei sanasta tule ruotsia lisämäällä perään s!
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomenlinnan pitäisi olla Ruotsinlinna (Sveaborg). Tässäkin on tapahtunut käännösvääryys!
Suomenlinna ei ole koskaan ollut Ruotsinlinna, vaan Viapori.
Viapori on väärä väännös sanasta Sveaborg. Korrekti käännös olisi Ruotsinlinna.
Vaan kieli ei käytännössä toimi tuolla lailla. Suomenlinna ei ole suomennos alkuperäisestä nimestä, vaan paikan suomenkielinen nimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhat nimet eivät ole varsinaisesti käännöksiä, vaan ne ovat vakiintuneet jonkun kieliryhmän käyttöön jo ennen mitään systemaattisia käännösprojekteja. Siksi ne eivät aika tunnu loogisilta.
Sekin kannattaa muistaa, että pääkaupunkiseudulla usein (ei kuitenkaan aina) vanhojen nimien kohdalla ruotsinkielinen on alkuperäinen, joka sitten on suomennettu. Esim. Nupurböle lienee vanhempi kuin Nupuri. (Böle muuten tarkoittaa uudistilaa). Ja sitten pääkaupunkiseudulla on näitä nimiä, joiden nimiä on käännetty edestakaisin eri kielien välillä satoja vuosia, kun eri kieliryhmät ovat liikkuneet alueella.
Ja usein se kaikista alkuperäisin nimi on suomenkielinen!
Esim. Huopalahti oli alunperin Haapalaksi, se vääntyi ruotsalaisten suussa muotoon Hoplax, joka kääntyi myöhemmin takaisin suomeksi Huopalahti.
Eli mitään huopaan liittyvää ei siellä ole koskaan ollutkaan, se on vain käännösvirhe!
Huopalahti onkin hyvä esimerkki näistä nimistä, joita on eri aikoina väännetty ja käännetty eri kielien välillä, kiitos tästä esimerkistä.
Käytännössähän se on kai niin, että ne paikat, joissa jo oli suomalaisasutusta ruotsalaissiirtolaisten muuttaessa rannikoillemme, oli jo nimetty suomeksi. Ja oli helpompi ottaa sellaiset nimet käyttöön kuin keksiä uusia. Mutta sitten kun sii rtol aiset nimesivät kokonaan uusia paikkoja, niille tuli vain ruotsinkielinen nimi.
Tämäkin taitaa näkyä siinä, että usein nämä vanhat suomitaustaiset nimet liittyvät luontoon ja vesistöihin, kun taas uudemmat, ruotsitaustaiset ovat usein olleet tilojen ja peltojen ja vastaavaan liittyviä nimiä, vai muistanko väärin?
Toki Uudellamaalla näkyy aika selkeä kieliraja, joka on halkaissut monenkin pitäjän (tässä nyt puheena lähinnä keskiajan jälkeinen aika), niin että eteläisempi, merta lähempi alue on ollut ruotsinkielisitä, ja pohjoisempi suomenkielistä. Jako näkyy vieläkin, kun katsoo vaikka Espoon karttaa.
Miksi ruotsalaiset eivät uskaltaneet lähteä mantereen suuntaan? Kun tosiaan raja on niin jyrkkä ja kapea länsirannikollakin, ruotsinkielisyys loppuu kuin veitsellä leikaten, kun ajaa vähänkin matkaa pois rannikolta.
Vai oliko niin, että suomalasiet asuivat siellä vähän kauempana ja kävivät rannikolla vain kalassa, joten ruotsalaisten mielestä ne olivat "vapaita" alueita?
Loimaan vanha ruotsinkielinen nimi oli muuten Loimjoki :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhat nimet eivät ole varsinaisesti käännöksiä, vaan ne ovat vakiintuneet jonkun kieliryhmän käyttöön jo ennen mitään systemaattisia käännösprojekteja. Siksi ne eivät aika tunnu loogisilta.
Sekin kannattaa muistaa, että pääkaupunkiseudulla usein (ei kuitenkaan aina) vanhojen nimien kohdalla ruotsinkielinen on alkuperäinen, joka sitten on suomennettu. Esim. Nupurböle lienee vanhempi kuin Nupuri. (Böle muuten tarkoittaa uudistilaa). Ja sitten pääkaupunkiseudulla on näitä nimiä, joiden nimiä on käännetty edestakaisin eri kielien välillä satoja vuosia, kun eri kieliryhmät ovat liikkuneet alueella.
Ja usein se kaikista alkuperäisin nimi on suomenkielinen!
Esim. Huopalahti oli alunperin Haapalaksi, se vääntyi ruotsalaisten suussa muotoon Hoplax, joka kääntyi myöhemmin takaisin suomeksi Huopalahti.
Eli mitään huopaan liittyvää ei siellä ole koskaan ollutkaan, se on vain käännösvirhe!
Miksi suomenkielisessä sanassa olisi laksi pääte? Eihän tuossa Haapalaksi sanassa perusmuotoisena ole mitään järkeä. Olisiko kuitenkin niin, että se ihan alkuperäinen nimi kuitenkin olisi ollut ruotsinkielinen ja siis lax päätteinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyttis ei ole pyttipannu vaan pyhtää. Mitä järkeä? Ei mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhat nimet eivät ole varsinaisesti käännöksiä, vaan ne ovat vakiintuneet jonkun kieliryhmän käyttöön jo ennen mitään systemaattisia käännösprojekteja. Siksi ne eivät aika tunnu loogisilta.
Sekin kannattaa muistaa, että pääkaupunkiseudulla usein (ei kuitenkaan aina) vanhojen nimien kohdalla ruotsinkielinen on alkuperäinen, joka sitten on suomennettu. Esim. Nupurböle lienee vanhempi kuin Nupuri. (Böle muuten tarkoittaa uudistilaa). Ja sitten pääkaupunkiseudulla on näitä nimiä, joiden nimiä on käännetty edestakaisin eri kielien välillä satoja vuosia, kun eri kieliryhmät ovat liikkuneet alueella.
Ja usein se kaikista alkuperäisin nimi on suomenkielinen!
Esim. Huopalahti oli alunperin Haapalaksi, se vääntyi ruotsalaisten suussa muotoon Hoplax, joka kääntyi myöhemmin takaisin suomeksi Huopalahti.
Eli mitään huopaan liittyvää ei siellä ole koskaan ollutkaan, se on vain käännösvirhe!
Huopalahti onkin hyvä esimerkki näistä nimistä, joita on eri aikoina väännetty ja käännetty eri kielien välillä, kiitos tästä esimerkistä.
Käytännössähän se on kai niin, että ne paikat, joissa jo oli suomalaisasutusta ruotsalaissiirtolaisten muuttaessa rannikoillemme, oli jo nimetty suomeksi. Ja oli helpompi ottaa sellaiset nimet käyttöön kuin keksiä uusia. Mutta sitten kun sii rtol aiset nimesivät kokonaan uusia paikkoja, niille tuli vain ruotsinkielinen nimi.
Tämäkin taitaa näkyä siinä, että usein nämä vanhat suomitaustaiset nimet liittyvät luontoon ja vesistöihin, kun taas uudemmat, ruotsitaustaiset ovat usein olleet tilojen ja peltojen ja vastaavaan liittyviä nimiä, vai muistanko väärin?
Toki Uudellamaalla näkyy aika selkeä kieliraja, joka on halkaissut monenkin pitäjän (tässä nyt puheena lähinnä keskiajan jälkeinen aika), niin että eteläisempi, merta lähempi alue on ollut ruotsinkielisitä, ja pohjoisempi suomenkielistä. Jako näkyy vieläkin, kun katsoo vaikka Espoon karttaa.
Miksi ruotsalaiset eivät uskaltaneet lähteä mantereen suuntaan? Kun tosiaan raja on niin jyrkkä ja kapea länsirannikollakin, ruotsinkielisyys loppuu kuin veitsellä leikaten, kun ajaa vähänkin matkaa pois rannikolta.
Vai oliko niin, että suomalasiet asuivat siellä vähän kauempana ja kävivät rannikolla vain kalassa, joten ruotsalaisten mielestä ne olivat "vapaita" alueita?
En ole arkeologi tai historioitsija, mutta eiköhän väki ole valinnut omaan elintapaansa sopivamman alueen. Eli merenkävijät merenrannalla, ja metsää ja järviä hyödyntävät vähän sisemmällä. Sitäkään ei kannata unohtaa, että rannikolla pyöri keskiajalla paljon väkeä nykyisen Viron puolelta. Olikos se Paadisen luostari, jolla oli paljon omistuksia Uudellamaalla? Näkyy vielä paikoittain nimistössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pyttis ei ole pyttipannu vaan pyhtää. Mitä järkeä? Ei mitään.
Ja ruotsinpyhtää ei ole svenska pyttis.
Helsingissä käydessä aloin miettimään, että miksi ihmeessä jotakin katujen nimiäkin pitää olla kahdella kielellä? Siis eihän me väännetä jostain Amerikkalaisista kaduistakaan suomalaisia nimiä, vaan ihan osataan käyttää niitä alkuperäisiä nimityksiä.
Taitaa olla jäänne niiltä ajoilta, kuin Suomenkieli oli rahvaan kieltä ja sitä yritettiin poistaa kokonaan maailmankartalta. Sellaisia mukavia muistoja, olisko aika jo mennä eteenpäin ja antaa niille kaduille yksi nimi, oli sitten suomen- tai ruotsinkielinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhat nimet eivät ole varsinaisesti käännöksiä, vaan ne ovat vakiintuneet jonkun kieliryhmän käyttöön jo ennen mitään systemaattisia käännösprojekteja. Siksi ne eivät aika tunnu loogisilta.
Sekin kannattaa muistaa, että pääkaupunkiseudulla usein (ei kuitenkaan aina) vanhojen nimien kohdalla ruotsinkielinen on alkuperäinen, joka sitten on suomennettu. Esim. Nupurböle lienee vanhempi kuin Nupuri. (Böle muuten tarkoittaa uudistilaa). Ja sitten pääkaupunkiseudulla on näitä nimiä, joiden nimiä on käännetty edestakaisin eri kielien välillä satoja vuosia, kun eri kieliryhmät ovat liikkuneet alueella.
Ja usein se kaikista alkuperäisin nimi on suomenkielinen!
Esim. Huopalahti oli alunperin Haapalaksi, se vääntyi ruotsalaisten suussa muotoon Hoplax, joka kääntyi myöhemmin takaisin suomeksi Huopalahti.
Eli mitään huopaan liittyvää ei siellä ole koskaan ollutkaan, se on vain käännösvirhe!
Miksi suomenkielisessä sanassa olisi laksi pääte? Eihän tuossa Haapalaksi sanassa perusmuotoisena ole mitään järkeä. Olisiko kuitenkin niin, että se ihan alkuperäinen nimi kuitenkin olisi ollut ruotsinkielinen ja siis lax päätteinen?
Voi huokaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomenlinnan pitäisi olla Ruotsinlinna (Sveaborg). Tässäkin on tapahtunut käännösvääryys!
Suomenlinna ei ole koskaan ollut Ruotsinlinna, vaan Viapori.
Viapori on väärä väännös sanasta Sveaborg. Korrekti käännös olisi Ruotsinlinna.
Vaan kieli ei käytännössä toimi tuolla lailla. Suomenlinna ei ole suomennos alkuperäisestä nimestä, vaan paikan suomenkielinen nimi.
Suomenlinna on keinotekoisesti kehitetty nimi vuodelta 1918.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhat nimet eivät ole varsinaisesti käännöksiä, vaan ne ovat vakiintuneet jonkun kieliryhmän käyttöön jo ennen mitään systemaattisia käännösprojekteja. Siksi ne eivät aika tunnu loogisilta.
Sekin kannattaa muistaa, että pääkaupunkiseudulla usein (ei kuitenkaan aina) vanhojen nimien kohdalla ruotsinkielinen on alkuperäinen, joka sitten on suomennettu. Esim. Nupurböle lienee vanhempi kuin Nupuri. (Böle muuten tarkoittaa uudistilaa). Ja sitten pääkaupunkiseudulla on näitä nimiä, joiden nimiä on käännetty edestakaisin eri kielien välillä satoja vuosia, kun eri kieliryhmät ovat liikkuneet alueella.
Ja usein se kaikista alkuperäisin nimi on suomenkielinen!
Esim. Huopalahti oli alunperin Haapalaksi, se vääntyi ruotsalaisten suussa muotoon Hoplax, joka kääntyi myöhemmin takaisin suomeksi Huopalahti.
Eli mitään huopaan liittyvää ei siellä ole koskaan ollutkaan, se on vain käännösvirhe!
Miksi suomenkielisessä sanassa olisi laksi pääte? Eihän tuossa Haapalaksi sanassa perusmuotoisena ole mitään järkeä. Olisiko kuitenkin niin, että se ihan alkuperäinen nimi kuitenkin olisi ollut ruotsinkielinen ja siis lax päätteinen?
Koska laksi on suomen kielen vanha muoto lahti-sanasta.
Vrt. kaksi - kahden, laksi - lahden.
Siitä taipuneesta muodosta onkin jossain vaiheessa tullut perussanan uusi muoto. Niin ne kielet muuttuu ja kehittyy!
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä käydessä aloin miettimään, että miksi ihmeessä jotakin katujen nimiäkin pitää olla kahdella kielellä? Siis eihän me väännetä jostain Amerikkalaisista kaduistakaan suomalaisia nimiä, vaan ihan osataan käyttää niitä alkuperäisiä nimityksiä.
Taitaa olla jäänne niiltä ajoilta, kuin Suomenkieli oli rahvaan kieltä ja sitä yritettiin poistaa kokonaan maailmankartalta. Sellaisia mukavia muistoja, olisko aika jo mennä eteenpäin ja antaa niille kaduille yksi nimi, oli sitten suomen- tai ruotsinkielinen?
Ei edes ole mitään historiaa tuo asenne...
"Ahvenanmaa haluaa siivota kartoista suomenkieliset nimet
Ahvenanmaan maakuntahallitus on esittänyt, että suomenkieliset nimet, kuten Ahvenanmaa ja Maarianhamina olisi poistettava Maanmittauslaitoksen julkaisemista virallisista kartoista."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhat nimet eivät ole varsinaisesti käännöksiä, vaan ne ovat vakiintuneet jonkun kieliryhmän käyttöön jo ennen mitään systemaattisia käännösprojekteja. Siksi ne eivät aika tunnu loogisilta.
Sekin kannattaa muistaa, että pääkaupunkiseudulla usein (ei kuitenkaan aina) vanhojen nimien kohdalla ruotsinkielinen on alkuperäinen, joka sitten on suomennettu. Esim. Nupurböle lienee vanhempi kuin Nupuri. (Böle muuten tarkoittaa uudistilaa). Ja sitten pääkaupunkiseudulla on näitä nimiä, joiden nimiä on käännetty edestakaisin eri kielien välillä satoja vuosia, kun eri kieliryhmät ovat liikkuneet alueella.
Ja usein se kaikista alkuperäisin nimi on suomenkielinen!
Esim. Huopalahti oli alunperin Haapalaksi, se vääntyi ruotsalaisten suussa muotoon Hoplax, joka kääntyi myöhemmin takaisin suomeksi Huopalahti.
Eli mitään huopaan liittyvää ei siellä ole koskaan ollutkaan, se on vain käännösvirhe!
Miksi suomenkielisessä sanassa olisi laksi pääte? Eihän tuossa Haapalaksi sanassa perusmuotoisena ole mitään järkeä. Olisiko kuitenkin niin, että se ihan alkuperäinen nimi kuitenkin olisi ollut ruotsinkielinen ja siis lax päätteinen?
Koska laksi on suomen kielen vanha muoto lahti-sanasta.
Vrt. kaksi - kahden, laksi - lahden.
Siitä taipuneesta muodosta onkin jossain vaiheessa tullut perussanan uusi muoto. Niin ne kielet muuttuu ja kehittyy!
Eli jatkossa laskemme: yksi, kahti, kolme, neljä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomenlinnan pitäisi olla Ruotsinlinna (Sveaborg). Tässäkin on tapahtunut käännösvääryys!
Suomenlinna ei ole koskaan ollut Ruotsinlinna, vaan Viapori.
Viapori on väärä väännös sanasta Sveaborg. Korrekti käännös olisi Ruotsinlinna.
Vaan kieli ei käytännössä toimi tuolla lailla. Suomenlinna ei ole suomennos alkuperäisestä nimestä, vaan paikan suomenkielinen nimi.
Suomenlinna on keinotekoisesti kehitetty nimi vuodelta 1918.
Kaikki nimet ja sanat ovat ”keinotekoisesti kehitettyjä”. Ihan ovat ihmisen keksimiä, joka ainoa.
Savo on ruotsiksi Savolax eli mitä??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Pasila on ruotsiksi Böle,
vaikka Pasila oli alunperin Fredriksberg?” Ennen esikaupunkiasutuksen syntymistä nykyisen Pasilan alueella oli kaksi tilaa, Pikku Haapalahden kylään kuuluneet Fredriksberg ja Böhle. Tiloilla elettiin maalaiselämää 1800-luvun jälkipuoliskolle asti, jolloin teollistuminen pääsi Suomessakin käyntiin.”
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/pasila/asuminen/historia
Valittiin vaan toisen tilan nimi ja vähän helpotettiin kirjoitusasua. Pasila niinhän tulee sitten taas tästä:
” Suomenkielisen nimen Pasila sai Fredriksbergin tilan pitkäaikaisen vuokraajan Karl Pasilan mukaan. ”
Miksi Hakunila on ruotsiksi Håkansböle, Håkaninpasila?
Miksi Kivikko on ruotsiksi Stensböle, Kivenpasila?
Vierailija kirjoitti:
Savo on ruotsiksi Savolax eli mitä??
Ilmeisesti pakkoruotsittajat kävivät jossain vaiheessa koko kartan läpi ja keksivät ruotsinkieliset nimet kaikkialle. Tavoitteena kai miehittää koko maa ruotsalaisilla.
Kaikkien nimien kääntäminen yhtään millekään toiselle kielelle muusta kuin erilaisesta kirjaimistosta johtuen on turhaa ajan ja energian hukkaa.
Tämäkin taitaa näkyä siinä, että usein nämä vanhat suomitaustaiset nimet liittyvät luontoon ja vesistöihin, kun taas uudemmat, ruotsitaustaiset ovat usein olleet tilojen ja peltojen ja vastaavaan liittyviä nimiä, vai muistanko väärin?
Toki Uudellamaalla näkyy aika selkeä kieliraja, joka on halkaissut monenkin pitäjän (tässä nyt puheena lähinnä keskiajan jälkeinen aika), niin että eteläisempi, merta lähempi alue on ollut ruotsinkielisitä, ja pohjoisempi suomenkielistä. Jako näkyy vieläkin, kun katsoo vaikka Espoon karttaa.