Lue keskustelun säännöt.
Selittäkää, miten Lahden ruotsinkielinen nimi voi olla Lahtis? Lahti on suomea, lahti on ruotsiksi vik, ei sanasta tule ruotsia lisämäällä perään s!
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
En osaa vastata kysymykseen, mutta Vihtikin on Vichtis. Sentään loogista.
Näitä on paljon, kaikki eivät enää ole käytössä. Esim. Pöytyä - Pöytis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahvenanmaan Jomala tulee sanasta Jumala. Ahvenanmaa oli alkuaan suomenkielinen.
Vierailija kirjoitti:
Vanhat nimet eivät ole varsinaisesti käännöksiä, vaan ne ovat vakiintuneet jonkun kieliryhmän käyttöön jo ennen mitään systemaattisia käännösprojekteja. Siksi ne eivät aika tunnu loogisilta.
Sekin kannattaa muistaa, että pääkaupunkiseudulla usein (ei kuitenkaan aina) vanhojen nimien kohdalla ruotsinkielinen on alkuperäinen, joka sitten on suomennettu. Esim. Nupurböle lienee vanhempi kuin Nupuri. (Böle muuten tarkoittaa uudistilaa). Ja sitten pääkaupunkiseudulla on näitä nimiä, joiden nimiä on käännetty edestakaisin eri kielien välillä satoja vuosia, kun eri kieliryhmät ovat liikkuneet alueella.
Ja usein se kaikista alkuperäisin nimi on suomenkielinen!
Esim. Huopalahti oli alunperin Haapalaksi, se vääntyi ruotsalaisten suussa muotoon Hoplax, joka kääntyi myöhemmin takaisin suomeksi Huopalahti.
Eli mitään huopaan liittyvää ei siellä ole koskaan ollutkaan, se on vain käännösvirhe!
Vierailija kirjoitti:
Miksi Helsinki on Helsinki, vaikka sana Helsinge josta se tulee tarkoittaa vesistön kapeikkoa?
Tai miksi Hamina on Hamina, vaikka sen kuuluisi olla Fredrikinsatama (Fredrikshamn)? Ja vastaavasti Porin Karhulinna (Björneborg)?
Ja kaiken lisäksi entinen Helsinge ei edes ole Helsinki, vaan Vantaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhat nimet eivät ole varsinaisesti käännöksiä, vaan ne ovat vakiintuneet jonkun kieliryhmän käyttöön jo ennen mitään systemaattisia käännösprojekteja. Siksi ne eivät aika tunnu loogisilta.
Sekin kannattaa muistaa, että pääkaupunkiseudulla usein (ei kuitenkaan aina) vanhojen nimien kohdalla ruotsinkielinen on alkuperäinen, joka sitten on suomennettu. Esim. Nupurböle lienee vanhempi kuin Nupuri. (Böle muuten tarkoittaa uudistilaa). Ja sitten pääkaupunkiseudulla on näitä nimiä, joiden nimiä on käännetty edestakaisin eri kielien välillä satoja vuosia, kun eri kieliryhmät ovat liikkuneet alueella.
Ja usein se kaikista alkuperäisin nimi on suomenkielinen!
Esim. Huopalahti oli alunperin Haapalaksi, se vääntyi ruotsalaisten suussa muotoon Hoplax, joka kääntyi myöhemmin takaisin suomeksi Huopalahti.
Eli mitään huopaan liittyvää ei siellä ole koskaan ollutkaan, se on vain käännösvirhe!
Huopalahti onkin hyvä esimerkki näistä nimistä, joita on eri aikoina väännetty ja käännetty eri kielien välillä, kiitos tästä esimerkistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja monet ruotsinkieliset paikat stadissa on nääs-loppuisia, Ihankun Tampereella.
Sörnäs ~ eteläniemi. Kääntynyt suomen kielessä muotoon Sörnäinen.
Kauklahti on ruotsiksi Köklax.
Köklax on suomeksi Keittiölohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhat nimet eivät ole varsinaisesti käännöksiä, vaan ne ovat vakiintuneet jonkun kieliryhmän käyttöön jo ennen mitään systemaattisia käännösprojekteja. Siksi ne eivät aika tunnu loogisilta.
Sekin kannattaa muistaa, että pääkaupunkiseudulla usein (ei kuitenkaan aina) vanhojen nimien kohdalla ruotsinkielinen on alkuperäinen, joka sitten on suomennettu. Esim. Nupurböle lienee vanhempi kuin Nupuri. (Böle muuten tarkoittaa uudistilaa). Ja sitten pääkaupunkiseudulla on näitä nimiä, joiden nimiä on käännetty edestakaisin eri kielien välillä satoja vuosia, kun eri kieliryhmät ovat liikkuneet alueella.
Ja usein se kaikista alkuperäisin nimi on suomenkielinen!
Esim. Huopalahti oli alunperin Haapalaksi, se vääntyi ruotsalaisten suussa muotoon Hoplax, joka kääntyi myöhemmin takaisin suomeksi Huopalahti.
Eli mitään huopaan liittyvää ei siellä ole koskaan ollutkaan, se on vain käännösvirhe!
Huopalahti onkin hyvä esimerkki näistä nimistä, joita on eri aikoina väännetty ja käännetty eri kielien välillä, kiitos tästä esimerkistä.
Käytännössähän se on kai niin, että ne paikat, joissa jo oli suomalaisasutusta ruotsalaissiirtolaisten muuttaessa rannikoillemme, oli jo nimetty suomeksi. Ja oli helpompi ottaa sellaiset nimet käyttöön kuin keksiä uusia. Mutta sitten kun sii rtol aiset nimesivät kokonaan uusia paikkoja, niille tuli vain ruotsinkielinen nimi.
Vierailija kirjoitti:
Kauklahti on ruotsiksi Köklax.
Köklax on suomeksi Keittiölohi.
Sama historia kuin Huopalahdella. Alkuperäinen nimi oli Kaukalaksi, eli kaukana sijainnut lahti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomenlinnan pitäisi olla Ruotsinlinna (Sveaborg). Tässäkin on tapahtunut käännösvääryys!
Suomenlinna ei ole koskaan ollut Ruotsinlinna, vaan Viapori.
Vierailija kirjoitti:
Miksi Pasila on ruotsiksi Böle,
vaikka Pasila oli alunperin Fredriksberg?
” Ennen esikaupunkiasutuksen syntymistä nykyisen Pasilan alueella oli kaksi tilaa, Pikku Haapalahden kylään kuuluneet Fredriksberg ja Böhle. Tiloilla elettiin maalaiselämää 1800-luvun jälkipuoliskolle asti, jolloin teollistuminen pääsi Suomessakin käyntiin.”
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/pasila/asuminen/historia
Valittiin vaan toisen tilan nimi ja vähän helpotettiin kirjoitusasua. Pasila niinhän tulee sitten taas tästä:
” Suomenkielisen nimen Pasila sai Fredriksbergin tilan pitkäaikaisen vuokraajan Karl Pasilan mukaan. ”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vittuako edes jeesus noista svedujen wammailuista tietää. Itse lopetin yläasteella ruotsin opiskelun, eikä ole kaduttanut. Hyvässä ammatissa olen.
Ekenäs, eli tamminiemi, on jostain syystä käännetty Tammisaareksi, vaikka se ei edes ole saari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomenlinnan pitäisi olla Ruotsinlinna (Sveaborg). Tässäkin on tapahtunut käännösvääryys!
Suomenlinna ei ole koskaan ollut Ruotsinlinna, vaan Viapori.
Viapori on väärä väännös sanasta Sveaborg. Korrekti käännös olisi Ruotsinlinna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Pasila on ruotsiksi Böle,
vaikka Pasila oli alunperin Fredriksberg?” Ennen esikaupunkiasutuksen syntymistä nykyisen Pasilan alueella oli kaksi tilaa, Pikku Haapalahden kylään kuuluneet Fredriksberg ja Böhle. Tiloilla elettiin maalaiselämää 1800-luvun jälkipuoliskolle asti, jolloin teollistuminen pääsi Suomessakin käyntiin.”
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/pasila/asuminen/historia
Valittiin vaan toisen tilan nimi ja vähän helpotettiin kirjoitusasua. Pasila niinhän tulee sitten taas tästä:
” Suomenkielisen nimen Pasila sai Fredriksbergin tilan pitkäaikaisen vuokraajan Karl Pasilan mukaan. ”
Eli ruotsinkielinen Fredsiksberg oli ahne rikas omistaja ja suomenkielinen Pasila oli vain kurja vuokralainen?
Eli ihan stereotypian mukaisesti...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa vastata kysymykseen, mutta Vihtikin on Vichtis. Sentään loogista.
Näitä on paljon, kaikki eivät enää ole käytössä. Esim. Pöytyä - Pöytis
Meni sekaisin pöytäviinan kanssa, niin poistettiin tuo nimi käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Ekenäs, eli tamminiemi, on jostain syystä käännetty Tammisaareksi, vaikka se ei edes ole saari.
Tamminiemi oli jo varattu presidentille! :)
Vierailija kirjoitti:
Miksi Helsinki on Helsinki, vaikka sana Helsinge josta se tulee tarkoittaa vesistön kapeikkoa?
Tai miksi Hamina on Hamina, vaikka sen kuuluisi olla Fredrikinsatama (Fredrikshamn)? Ja vastaavasti Porin Karhulinna (Björneborg)?
Se on persuille melkoinen häpeä, että Suomen pääkaupungin nimi on väännetty ruotsinkielisestä sanasta.
Joroinen on Jorois, ei taida kumpikaan tarkoittaa mitään.
No, välillä ruotsinkielinen alkuperäisnimi on parempikin. Esimerkiksi Hyvinge kuulostaa paljon paremmalta kuin suomeksi väännetty Hyvinkää.