Mikä naisia vaivaa? (lapsi vaikka väkisin)

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 14:18"]Kurja kohtalo tulee lapselle, jos sattuu olemaan poika. Varsinkin vielä kun äitinä ja yksinhuoltajana on nainen, jolle eivät kelpaa kuin täydelliset miehet, eli satuolennot. Itsekästä, todella itsekästä. Terv. Yksinhuoltajan poika kaksivuotiaasta.

[/quote]

Arvasin, että tälle artikkelille tulee alapeukutuksia, koska se on valitettan raaka totuus. K.o. artikkelin naisella on täysi oikeus olla sinkku ja kelpuuttamatta miehiä. Mutta jos lapsesta tulee poika ja ei täytäkkään äidin omia kuvitelmia miehistä, niin kurjaa tulee olemaan. Tähän vielä lisäksi yksinhuoltajuus.... Tiedän siitä aika paljon, eli tilanne ei lupaa hyvää, varsinkaan poikalapselle.

Tällä ei ole äidin akateemisen ammatin kanssa mitään tekemistä, oma äitini oli lukion lehtori.

Minusta tuota "maailman liikakansoitusta" argumenttina pitäisi vähän sovittaa siihen, missä asuu. Kyllä, maailmassa on ihan tolkuttomasti ihmisiä, ja esim. yhden lapsen politiikka Kiinassa tai naisen tasa-arvon kohentaminen Afrikassa on ihan perusteltu juttu. Suomessa ei ole tällaista väestöllistä räjähdystä. Kahden lapsen "itsekästä äitiä" on turha syyllistää maailman liikakansoituksella. Suomi on yksinkertaisesti sen verran harvaan asuttu, ja pääkaupunki verrattuna monen muun maan pääkaupunkeihin on yksi kärpäsenp-ka. Suhteellisuudentajua nyt.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 15:13"]

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 15:03"]

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 14:57"]

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 14:52"]

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 14:43"]

Onko se hyvätuloisuus onnellisuuden tae? Olen huomannut että elämäni suuremmat ilot olen saanut ilmaiseksi.Liikakansoitettu maailma, mutta alikansoitettu Suomi, miksi näin?

[/quote]

No se ainakin helpottaa elämää mukavasti.

Veikkaan lapsen olevan tyytyväisempi, kun esim. saa vähän väliä uusia vaatteita, sen sijaan että ainoa mahdollinen vaatekauppa on kirpputori parin vuoden välein. Samaten on varaa käydä lapsen kanssa matkoilla, niin että pääsee näkemään muutakin kuin sen oman kotilähiönsä. Ja tällä tarkoitan nyt siis myös kotimaanmatkailua, en maailmanympärysmatkaa jos joku niin taas haluaa ymmärtää.

Jatko-opinnot ovat myös helpompia, kun vanhemmat saavat joustavasti ostettua lapselleen oppikirjta, sen sijaan että niiden hankintaa stressattaisiin kun ei ole rahaa niitä hankkia.

Vanhempien rakkautta ei tietenkään voi rahalla ostaa tai rahalla korvata, mutta siitä nyt ei olekaan kysymys.

On niin kulunut argumentti, että raha ei merkitsisi ja ettei sillä saa kaikkea. Sen puute vaikeuttaa elämää todella paljon ja vaikuttaa kyllä suoraan lapsenkin elämään.

[/quote]

Onpa materialistisia ajatuksia. Raha tekee onnelliseksi tiettyyn pisteeseen. Myönnän itsekin, että olisin onnellisempi jos minulla olisi enemmän rahaa käytössä. Kukaan vanhempi ei kuitenkin voi taata lapselleen absoluuttista onnea. Elämä on riski itsessään. Koskaan ei tiedä mitä käy. Tuntuu, että ihmiset arvostelevat hyvin kapeasti nykyisin elämisen arvoisen elämän. Ihan kuin pitäisi saada kaikki, kokea kaikki, pitäisi aina olla onnellinen, että elämä olisi elämisen arvoista. Elämä on jotain muuta kuin onnea. Se on kokemus, johon on hyvä olla toki jonkinlainen turvallinen perusta syntymässä, mutta vähempikin riittää hyvään elämään.

[/quote]

Jos et tarvitse rahaa mihinkään, niin mikset anna asuntoasi pois, myy kalusteita (tuotot vaikka eläinsuojeluun) ja muuta ulos telttaan? Tosin telttakin on materiaa, eli tähtitaivas olkoon kattosi. Havunoksista voit kerätä pedin.

Ruoaksi voit virittää ansoja oraville ja salaatiksi ruohonjuurta.

[/quote]

Vedät asiat nyt ihan ääripäästä toiseen. Jos olisit lukenut vastaukseni kunnolla, tietäisit etten tarkoittanut, että lapsia voisi hankkia ihan mihin taloudelliseen tilanteeseen vain. On hyvä olla jonkinlainen taloudellinen ja emotionaalinen perusta. Rahaa ei silti tarvitse olla paljoa. Köyhäkin voi tehdä lapsen, vaikka ei voisi tarjota tälle ulkomaanmatkoja, hienoja vaatteita tai ravintolaillallisia. Vähempikin riittää hyvään elämään.

[/quote]

Heh, huomaa kuinka puolella silmällä luit alkuperäisen viestini.

Ei meinaan puhuttu sanallakaan illallisista ja ulkomaanmatkoista, se keksit itse kun piti hädissään äkkiä keksiä joku "järkevä" peruste perheen perustamista pa:na.

Viestissäni puhuin perusasioista: eli asianmukaisista vaatetuksista ja oppikirjoista. Sinulle ilmeisesti lapsesi oppikirjatkin ovat materiaa, eli tulee siis jatkamaan köyhyysperinnettä kun ei äiti ei suostu maksamaan materialistisia lukion/ammattikoulun oppikirjoja.

Toisekseen, itse kyllä pitäisi hyvinkin tärkeänä jo sivistyksenkin kannalta, että lapsi näkisi ympärilleen muutakin kuin sen mihin paikallisbussilla sisäisellä lipulla pääsee. Juu selviää hengissä ilman sitä, mutta en hankkisi lapsia jos ajatuksena olisi vain pitää hänet juuri ja juuri hengissä.

Ja mikähän sinulle sitten on tämä köyhän raja, eli minkähänlaisista tuotoista nyt puhut itse?

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 13:59"]

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 09:09"]

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 08:57"]

Helvetissä on aivan erityinen paikka naisille, jotka eivät kannusta ja arvosta toisiaan eli juuri sinunlaisille...

[/quote]

Miksi ihmeessä pitäisi arvostaa tuollaista käytösä ja vielä kannustaakin siihen? -ap

[/quote]

Koska lasten saaminen on olevinaan perusoikeus, johon jopa pitäisi aina kannustaa vaikka asuisi kadulla ja kerjäisi ruokarahansa.

Oikeasti, asenteiden pitäisi muuttua. Elämää on ilman lapsiakin, maapallo on nyt jo liikakansoitettu, joten mainisti pärjättäisiin vaikka vain suurituloiset pariskunnat tekisivät lapsia.

Nytkin tiedän valitettavan monta tapausta, jossa vanhemmat ovat työttömiä ja kouluja käyty vain peruskoulun verran. Mennään suhteeseen "kaikkinytjustheti" -asenteella, eli muutetaan yhteen viikon jälkeen ja parin kuukauden päästä odotetaan lasta. Vuoden-parin päästä arki iskee silmille liian kovana alkuhuuman laskeutuessa ja tulee ero.

Nainen tapaa pian uuden miehen, ja kierros alkaa alusta. Lopulta lapsia voi olla kolme tai neljäkin kappaletta, kaikilla eri isät. Työtä ei ole, eikä koulutusta.

Aina vain mietitään asia omalta kantilta, eli naisen näkökulmasta. On niin kivaa olla raskaana ja saada lapsi, mitään muuta ei koskaan ajatella.

Tuleeko koskaan ajateltua asiaa lapsen kannalta? Miltä lapsesta tuntuu olla perheessä, jossa tilanne ei todellakaan ole ollut sopiva lisäsuiden ruokintaan?

Ei, ei se ketään kiinnosta. Kun on vaan niin hauskaa lisääntyä, niin eihän sitä saa kieltää. Ihan sama, kuinka kurjat oltavat lapsella tulisi olemaan, sehän on vain mitätön sivuseikka tämän haluamisen keskellä.

[/quote]

AAMEN tälle! äitini oli tätä sorttia ja jälkikasvulla on tasan kaksi vaihtoehtoa: tehdä samoin tai ponnistella eteen päin. Meitä oli 3 lasta ja kaikilla eri isät ja äidillä lukuisia poikaystäviä. En todellakaan halua omille lapsille sellasta elämää mitä olen itse lapsena elänyt. Siksi opiskelen ja rahoitin opintoni ja minulla oli myös jonkilainen "suunnitelma" pitkäjänteisyyttä elämässäni toisin kuin näillä äitini kaltaisilla naisilla. Noita naisia riittä aina ja niitä tulee olemaan,sääli niitä lapsia. Ne on just sellasia patalaiskoja,mitään ei viitsitä itse yrittää,ei töitä eikä koulutusta,odotetaan että muut maksaa esim.sossu. Ja kaikki muukin itsensä kehittäminen on ihan vierasta. Elämä koostuu siitä lähikuppilasta,kunnan vuokrakämpästä ja vaihtuvista miehistä. Hyvin suppeaa ja säälittävää elämää. YÄK! Onneksi pääsin niistä ympyröistä pois.

Suvunjatkaminen on kaiken elämän perusta maapallolla, joten jälkikasvun halu ei ole mikään irrationaalinen halu. Liikakansoitusta Afrikassa ja Aasiassa ei ratkaista olemalla synnyttämättä lapsia Suomessa, jossa on tilaa ja hyvät edellytykset elämälle, etenkin synnyttäessä koulutetun ja töissäkäyvän, lasta maailman eniten haluavan naisen lapseksi.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 15:19"]

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 14:18"]Kurja kohtalo tulee lapselle, jos sattuu olemaan poika. Varsinkin vielä kun äitinä ja yksinhuoltajana on nainen, jolle eivät kelpaa kuin täydelliset miehet, eli satuolennot. Itsekästä, todella itsekästä. Terv. Yksinhuoltajan poika kaksivuotiaasta.

[/quote]

Arvasin, että tälle artikkelille tulee alapeukutuksia, koska se on valitettan raaka totuus. K.o. artikkelin naisella on täysi oikeus olla sinkku ja kelpuuttamatta miehiä. Mutta jos lapsesta tulee poika ja ei täytäkkään äidin omia kuvitelmia miehistä, niin kurjaa tulee olemaan. Tähän vielä lisäksi yksinhuoltajuus.... Tiedän siitä aika paljon, eli tilanne ei lupaa hyvää, varsinkaan poikalapselle.

Tällä ei ole äidin akateemisen ammatin kanssa mitään tekemistä, oma äitini oli lukion lehtori.

[/quote]

Mä kasvoin yh:n poikana tasapainoiseksi ja onnelliseksi aikuiseksi. Ainoat ongelmat olivat ne, etenkin vanhemmat ihmiset, jotka purkivat omaa ennakkoluuloisuuttaan meidän perheeseemme. Naapurissa asui sattumalta tyttö, jonka isä oli yksinhuoltaja ja asenteet häntä kohtaan olivat paljon myönteisemmät ja auttavammat kuin ulkopuolisten suhtautuminen lastaan yksin kasvattavaa äitiäni kohtaan. Vaikuttaa siltä että vielä nykyisinkin yksinhuoltajaäiti tuomitaan yhteisön silmissä helpommin kuin yksinhuoltajaisä. Näinhän ei pitäisi olla.

Lapsuuteni oli onnellinen, vaikka minulla ei ollutkaan omassa perheessämme miehen mallia, äitini ei enää isän kuoltua avioitunut eikä seurustellut. 

Miksi lapsen haluamista vähätellään? Ihmiset haluavat löytää myös kumppanin ja ystäviä. Toki elämä voi olla ihan kivaa ilman mitään noista. Ihan mukavahan se on matkustella ja harrastaa yksikseenkin ilman kumppania, lasta, ystäviä.

Tämä yhteiskunta voisi tukea vähän paremmin sopivan kumppanin löytämisessä, ettei epätoivoiset turvautuisi kyseenalaisiin keinoihin.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 14:18"]Kurja kohtalo tulee lapselle, jos sattuu olemaan poika. Varsinkin vielä kun äitinä ja yksinhuoltajana on nainen, jolle eivät kelpaa kuin täydelliset miehet, eli satuolennot. Itsekästä, todella itsekästä. Terv. Yksinhuoltajan poika kaksivuotiaasta.

[/quote]

Jos kerran aidosti itseä kiinnostavan miehen etsiminen tarkoittaa sitä että nainen tyytyy vain satuolentoihin, niin olisitko mielummin syntynyt kahden vanhemman perheeseen, jossa äiti ei ole koskaan pahemmin rakastanut, halunnut tai edes arvostanut isää?

Ryhtynyt suhteeseen vaan siksi, että kyllähän sitä nyt joku mies kuuluu olla, etenkin jos perheestä haaveilee.

Oletko sitä mieltä, että tuo olisi jotenkin oleellisesti parempi kasvuympäristö, kuin vaikka artikkelin yksinhuoltajaäidin perhe, jossa tarkoituksella hankkii nainen lapsen yhdessä ystävänsä kanssa (oletan, että isä on myös jollain lailla kuvioissa mukana, vaikkei äidin kanssa olekaan parisuhteessa).

"Taustalla kummitteli sekin, että Laura on jo kerran ollut raskaana ja päätynyt aborttiin. Hän oli kahdenkymmenenviiden ja suhteessa, jossa mies ei halunnut lasta. "

Tässä hyvä esimerkki, etteivät kaikki naiset ajattele vaan itseään.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 15:23"]Suvunjatkaminen on kaiken elämän perusta maapallolla, joten jälkikasvun halu ei ole mikään irrationaalinen halu. Liikakansoitusta Afrikassa ja Aasiassa ei ratkaista olemalla synnyttämättä lapsia Suomessa, jossa on tilaa ja hyvät edellytykset elämälle, etenkin synnyttäessä koulutetun ja töissäkäyvän, lasta maailman eniten haluavan naisen lapseksi.

[/quote]

Sellaista kuin vauvakuume tuskin on olemassa. Evolutiivisesti katsoen en ymmärrä miten lisääntymisvietti olisi voinut syntyä. Halu harrastaa seksiä kyllä on todellinen ilmiö mutta luulisin, että ns. vauvakuume on kulttuurin tuote, ei mikään geneettinen ominaisuus.

Toisekseen, tiedät kai, että Suomessa kulutetaan huomattavasti enemmän luonnonvaroja kuin jossain Afrikassa. Joten jokainen syntymättä jäänyt länsimaalainen suursyömäri säästää merkittävästi luonnonvaroja. Maapallon luonnonvarat eivät riittäisi jos kaikki eläisivät tällä pallolla kuin länsimaalaiset elävät. Jossain vaiheessa on pakko vähentää kulutusta. Js Afrikan ja kehitysmaiden ongelmat johtuvat siitä, että siellä on liikaa väkeä verrattuna ympäristön kantakykyyn, niin on aivan turha moralisoida heitä liiallisesta lisääntymisestä kun sama on meilläkin täällä on kohta edessä.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 15:49"]

Miksi lapsen haluamista vähätellään? Ihmiset haluavat löytää myös kumppanin ja ystäviä. Toki elämä voi olla ihan kivaa ilman mitään noista. Ihan mukavahan se on matkustella ja harrastaa yksikseenkin ilman kumppania, lasta, ystäviä.

Tämä yhteiskunta voisi tukea vähän paremmin sopivan kumppanin löytämisessä, ettei epätoivoiset turvautuisi kyseenalaisiin keinoihin.

[/quote]

Koska kumppanistasi et ole elatusvelvollinen, eikä velvollisuutesi ole kasvattaa hänestä kunnon kansalaista.

Lapsen hankkimista ei oteta tosissaan, siinä se vika on. Lapsi on kuin lemmikki, joka nyt vaan on pakko saada. Harva tulee pohtineeksi, että miten tulee pärjäämään koko 18-vuotta, mieluiten enemmänkin ettei tarvitse 18-vuotiaalle antaa lahjaksi kenkää kotoaan.

Liikaa vain hoetaan, että kyllä me selvitään, hätä keinot keksii, luoja lampaansa ruokkii jne. mutta konkreettisia suunnitelmia onkin sitten joko vähän tai pyöreä nolla.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 16:40"]

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 15:49"]

Miksi lapsen haluamista vähätellään? Ihmiset haluavat löytää myös kumppanin ja ystäviä. Toki elämä voi olla ihan kivaa ilman mitään noista. Ihan mukavahan se on matkustella ja harrastaa yksikseenkin ilman kumppania, lasta, ystäviä.

Tämä yhteiskunta voisi tukea vähän paremmin sopivan kumppanin löytämisessä, ettei epätoivoiset turvautuisi kyseenalaisiin keinoihin.

[/quote]

Koska kumppanistasi et ole elatusvelvollinen, eikä velvollisuutesi ole kasvattaa hänestä kunnon kansalaista.

Lapsen hankkimista ei oteta tosissaan, siinä se vika on. Lapsi on kuin lemmikki, joka nyt vaan on pakko saada. Harva tulee pohtineeksi, että miten tulee pärjäämään koko 18-vuotta, mieluiten enemmänkin ettei tarvitse 18-vuotiaalle antaa lahjaksi kenkää kotoaan.

Liikaa vain hoetaan, että kyllä me selvitään, hätä keinot keksii, luoja lampaansa ruokkii jne. mutta konkreettisia suunnitelmia onkin sitten joko vähän tai pyöreä nolla.

[/quote]

"Pidä huolta pikkuisesta, kyllä elämä kantaa" eli No hätä, kyllä sossu maksaa... 

Ja koittakaa nyt ymmärtää, etten ainakaan itse puhu mistään kovista palkkatuloista (esim. 4000€ ylöspäin). Jos pariskunta ansaitsee molemmat sanotaanko vaikka bruttona 2200€, niin silläkin saa jo mukavan elämän pienelle perheelle ihan omin voimin. Isoa katrasta niillä tuloilla tosin ei kannata mennä tekemään.

Mutta sitten taas jos olet työtön ja kouluttamaton, koska mikään ei oikein kiinnosta ja kotona on kivempaa, niin kyllä tosiaan kyseenalaistan lapsen hankkimisen siihen tilanteeseen.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 16:53"]

Ja koittakaa nyt ymmärtää, etten ainakaan itse puhu mistään kovista palkkatuloista (esim. 4000€ ylöspäin). Jos pariskunta ansaitsee molemmat sanotaanko vaikka bruttona 2200€, niin silläkin saa jo mukavan elämän pienelle perheelle ihan omin voimin. Isoa katrasta niillä tuloilla tosin ei kannata mennä tekemään.

Mutta sitten taas jos olet työtön ja kouluttamaton, koska mikään ei oikein kiinnosta ja kotona on kivempaa, niin kyllä tosiaan kyseenalaistan lapsen hankkimisen siihen tilanteeseen.

[/quote]

Niin ja siis tarkennus, että 2200 per nenä, yhteensä 4400...

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 16:06"][quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 14:18"]Kurja kohtalo tulee lapselle, jos sattuu olemaan poika. Varsinkin vielä kun äitinä ja yksinhuoltajana on nainen, jolle eivät kelpaa kuin täydelliset miehet, eli satuolennot. Itsekästä, todella itsekästä. Terv. Yksinhuoltajan poika kaksivuotiaasta.

[/quote]

Jos kerran aidosti itseä kiinnostavan miehen etsiminen tarkoittaa sitä että nainen tyytyy vain satuolentoihin, niin olisitko mielummin syntynyt kahden vanhemman perheeseen, jossa äiti ei ole koskaan pahemmin rakastanut, halunnut tai edes arvostanut isää?

Ryhtynyt suhteeseen vaan siksi, että kyllähän sitä nyt joku mies kuuluu olla, etenkin jos perheestä haaveilee.

Oletko sitä mieltä, että tuo olisi jotenkin oleellisesti parempi kasvuympäristö, kuin vaikka artikkelin yksinhuoltajaäidin perhe, jossa tarkoituksella hankkii nainen lapsen yhdessä ystävänsä kanssa (oletan, että isä on myös jollain lailla kuvioissa mukana, vaikkei äidin kanssa olekaan parisuhteessa).

[/quote]

Mieluiten toki olen elossa minäkin.

Kuten sanoin, että nainen saa olla niin krouvi kuin haluaa. Tunnen kuitenkin, että lapsi tehdään tässä tapauksessa vain siksi, kun nyt niin kovasti halutaan. Nainen tunnustaa artikkelissa itsekkin olevansa erittäin krouvi, joten on todennäköistä, että myös pysyisi yksinhuoltajana ainakin pitkän tovin.

Omasta kokemuksestani voin sanoa, että eväät elämään eivät ole tällä lähtökohdalla parhaat mahdolliset, varsinkaan poikalapselle. Huolimatta äidin akateemisesta ammatista. Lapset voisi jättää tekemättä myös esittelemässäsi skenaariossa, mutta niitä voi myös tulla täysin "vahingossa" tälläiseen perheeseen. Olen yhä voimakkaasti sitä mieltä, että kyseessä on äärimmäisen itsekäs toiminta, koska tässä ei ole mitään vahinkoa.

Tottakai kaikki voi mennä täysin hyvin, mutta lähtökohdat ovat mielestäni huonommat. Itselläni myös on tässä enemmän kokemusta kuin teillä.