Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Näläntunteen puuttuminen
26.04.2014 |
Kuopuksen syntymän jälkeen törmäsin outoon ongelmaan, jos sitä nyt ongelmaksi voi kutsua. En tuntenut enää ollenkaan nälkää, eikä mitään tehnyt mieli syödä. Imetin, joten jotain oli pakko koettaa saada alas, mutta nälkä ei ollut koskaan. Neuvolassa kerroin asiasta, mutta sielläkään ei osattu sanoa, mistä johtuu. Itse liitin asian aiempaa pienempään energiankulutukseen. Ennen synnytystä liikuin yli 2h päivässä, mutta vauvan synnyttyä kesken kovien pakkasten, jäi liikunta usein postilaatikolla käymiseen. Nyt on kuopus jo yli 2-vuotias ja näläntunne on yhä aika harvinainen. Päivä saattaa hyvin mennä kahvin ja veden voimalla ja iltaisin sitten tajuan, etten ole koko päivänä syönyt mitään. Maha ei murise, ei heikota tms. Tuntuukin sitten vähän hölmöltä syödä, mutta tajuan kyllä, että ravintoaineita pitää saada, joten saatan sitten lusikoida puoli purkillista maitorahkaa ja vähän raejuustoa tai järsiä jotain sellerinvartta tai porkkanaa. On tietysti päiviä, jolloin syön enemmän, mutta ennen puoltapäivää en koskaan saa alas muuta kuin kahvia ja vettä. En ole yli- enkä alipainoinen, bmi taitaa olla aika tasan 20. Arki on varmaan ihan normaalin aktiivista. Olen neljän lapsen äiti, joten paikallaan ei tule paljon istuskeltua. Lisäksi harrastan juoksua ja muuta liikuntaa 5-7 päivänä viikossa. Onko ketään muuta, joilla on tämä sama "ongelma"?
Kommentit (6)
Sulla on vaan sen verran elämässä tohinaa, että et huomaa nälän tunnetta. Toiset kokee sen voimakkaammin kuin toiset. Eli olet ehkä aistialiherkkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole raskauksissa saanut koskaan paljoa painoa ja nekin kilot ovat aika nopeasti pudonneet. En ainakaan omasta mielestäni kontrolloi painoani. Käyn vaa'alla ehkä kerran vuodessa. Lapset saavat monipuolista kotiruokaa ja syövät 5 kertaa päivässä. Joskus on toki jotain eineksiä, yleensä pinaattilettuja tai maksalaatikkoa, mutta pääosin teen ruoat itse.
No eihän sitten mitään ongelmaa ole. Painosi on oikein sopiva. Jos itse voit hyvin ja veriarvot ovat kunnossa, lapset saavat esimerkkiä normaalista ateriarytmistä, niin kaikkiha on ihan hyvin. Silti suosittelen, että hiukan katsot, että pistät suuhusi jotakin järkevää ruoka-aikoihin. Älä rupea elämään esim. kahvilla ja tupakalla.
Veriarvot ovat kunnossa. Hemoglobiini pyörii siellä 140-150 välillä. Tupakkaa en ole koskaan polttanut. Myöskään alkoholi ei kuulu elämääni. Helpottavaa kuulla, etten olekaan kaikkien mielestä tämän "nälättömyyteni" kanssa mikään kummajainen. Jotkut ystävät kommentoivat asiaa usein ilkeästikin ja saan suoria vihjauksia painon vahtaamisesta, anoreksiasta tms. Tuollaiset puheet turhauttavat ja pahoittavat mielen. T: ap
Koeta kuitenkin syödä. Minä söin nuorena liian vähän ja mulla on nyt nivelongelmia jo viisikymppisenä, eli mummojen vaivoja. Sitä ei nuorena osaa ajatella. Ei mullakaan ollut anoreksiaa, mutta olin laiha, BMI samoissa vuosikausia. Nykyään normaalipaino, mutta alle 50 kg en anna painoni enää laskea.
Alue: Aihe vapaa
Ei nyt ole ongelmaa, mutta muistan tuollaisia ajanjaksoja elämässä. Itse veikkaisin, että liittyy alitajuisesti kuitenkin psyykkisiin tekijöihin, kenties jopa tarkan, huolellisen ja tunnollisen ihmisen piirteisiin. Voi olla, että jopa alitajuisesti siinä kontrolloi omaa painoaan ja kontrolloi "edes jotakin", kun elämä muuten on niin kiireistä ja paineista.
En sinuna tekisi asiasta mitään ongelmaa, jos ihan oikeasti tietäisin, etten kontrolloi painoa koetun raskauden takia. Olet kuitenkin äärimmäisen hoikka. Syö kellonajan mukaan silloin kun lapsesikin syö, ole "esimerkkiruokailija. Pikkuiselle on tärkeätä, että muukin perhe syö samaan aikaan. Ei ole pakko ahmia hirveitä lautasellisia, mutta syö aamulla viipale leipää, jogurtti ja kahvi. Syö lounaalla 1 peruna ja kauhallinen kastiketta sekä salaatti. Syö välipalaksi hedelmä.
Kai kuitenkin valmistat ruokaa lapsellesi? Vai syökö hän eineksiä, valmiita ateriapaketteja?
T: 5lasta