Lue keskustelun säännöt.
Tutkimus: Ulkomaalaisvanhempien lapsilla muita enemmän mielenterveysongelmia ja käytöshäiriöitä
26.11.2020 |
Kommentit (317)
Vierailija kirjoitti:
Huomauttaisin, että tutkimus koskee vain 1997 syntyneitä lapsia, eli kovin kattavia yleisiä johtopäätöksiä ei kannattane tehdä.
No mun lapset on vuosimallia 1999, 2002 ja 2004 ja kaikki on tismalleen juurikin noin heilläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lasten kielitaito ei kehity kun be on kotona ummikkovanhemman kanssa joka ei ole kotiutunut
Tuo on iso ongelma, ja se syö myös lapsen itsetuntoa, että kotona on täysin eri maailmassa elävä vanhempi, joka vielä yrittää kaikkensa, ettei lapsi sopeudu;
erilainen vaatetus, eri tavat ja oikeudet kuin kantaväestön lapsilla ja nuorilla - vanhempi yrittää pitää tiukasti lastaan oman alkuperämaansa kulttuurissa. Järjetöntä käytöstä noilta maaha n muuttaneilta aikuisilta ja väärin joka osapuolta kohtaan, niin lasta itseään kuin lapsen ystäviä ja muuta yhteiskuntaa kohtaan,
Vierailija kirjoitti:
En jaksa avata artikkelia. Onko käytöshäiriöt mitattu meidän vai heidän mittapuulla? Heidän silmissään meidän elottomat lapset ovat syvästi vioittuneita.
Uutisointi on lähtökohtaisesti asenteellista. Se tapahtuu kantasuomalaisten toimittajien näkökulmasta. Ulkomaalaistaustaisia koskevia uutisia varten pitäisi toimituksissa olla heitä edustavat toimittajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakenteellinen rasismi on syy. Silmiinpistävää, että ulkomaalaisilla lapsilla meni tutkimuksen mukaan paremmin koulussa kuin suomalaisilla toimeentulotuen asiakkailla. Rikoksiaan tekivät vähemmän. Tiedän ulkomaalaisia nuoria, jotka jättivät korkeakoulun kesken, koska eivät saaneet työharjoittelupaikkaa. Siis harjoittelupaikkaa!
Verrattiinko tutkimuksessa todellakin koko ulkomaalaistaustaista populaatiota kantasuomalaisiin toimeentulotukiasiakkaisiin?
Ei vaan vuonna 1997 Suomessa syntyneitä lapsia tutkittu. Tuo ulkomaalaisten lasten parempi menestys koulussa ja pienempi rikosten määrä oli verrattuna suomalaisiin toimeentulotuen asiakkaisiin.
Oliko ulkomaalaislapsetkin toimeentulotukiasiakkaita, vai katsoivatko tutkimuksen tekijät järkeväksi verrata esimerkiksi diplomaattiperheiden lapsia kantasuomalaisiin toimeentulotukiasiakkaisiin?
Sama sosioekonominen tausta.
Laitatko lainauksen kohdasta, jossa tuo kerrotaan?
Selvästi kerrotaan ylen jutussa.
Toisaalta ulkomaalaistaustaiset lapset pärjäsivät perheen taloudellisiin lähtökohtiin nähden jopa paremmin. Toimeentulotukea saavien ulkomailla syntyneiden vanhempien lapset menestyivät koulussa jopa paremmin kuin vastaavat Suomessa syntyneiden vanhempien lapset, Kääriälä kertoo.”
”Alaikäisenä saaduissa rikostuomioissa tai rangaistusmääräyksissä ei ollut suurta eroa maa han muut taja taustaisten lasten ja kantaväestöön kuuluvien vanhempien lasten välillä. Lapset, joiden molemmat vanhemmat olivat syntyneet ulkomailla, saivat vähiten rikostuomioita.”
Ilmeisesti rikosten määrä ulkomaalaisten lapsilla on pienempi kuin suomalaisiin verrattuna yleensäkin, ei vain toimeentulotuen asiakkaisiin. Ainakin artikkelin mukaan. Tutkimuksen lukeminen on kesken.
Niin, eli rikostuomioita koskevassa kappaleessa ei puhuta sosioekonomisesta taustasta mitään, vaan vertailu on tehty kaikkien kantasuomalaisten ja kaikkien sellaisten ulkomaalaistaustaisten joiden molemmet vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla välillä. Tuota juuri ajoinkin takaa, eli kyse ei missään nimessä ole siiä, että ”ulkomaalaisten lasten pienempi rikosten määrä oli verrattuna suomalaisiin toimeentulotuen asiakkaisiin”.
Jos ulkomaalaisten lasten tekemien rikosten määrä on pienempi verrattuna kantasuomalaisiin taustasta riippumatta, niin ero on vielä suurempi verrattuna suomalaisiin toimeentulotuen asiakkaisiin niiden lasten hyväksi, joiden molemmat vanhemmat ovat ulkomaalaisia. Tämä esiin noussut tieto on oikeasti todella tärkeä, kun mietitään ongelmien syitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen adoptiolasten vanhempi ja tiedättekö, että se jatkuva rakenteellinen rasismi ja syrjintä oikeasti syö ihmistä.
Tänä syksynä taas koulussa niin osaamaton opettaja, että olin kaksi viikkoa täysin lamassa.
Kertoisitko lisää tuosta rakenteellisesta rasismista?
Googleta:
Esimerkiksi https://www.hameensanomat.fi/uutiset/rasismin-vaarallisin-muoto-on-rake…
Minun lasteni osalta se tarkoittaa yleensä
A) aasialainen tyttö nähdään kilttinä apulaisena, hänet pannaan palvelemaan muita lapsia, tyynnyttelemään riehakkaita, opettamaan hitaita, ylipäätään nähdään toisen luokan oppilaana, joka ei lähtökohtaisesti voi olla se paras tai ensisijainen, hänen vuoronsa ei tavallaan tule koskaan
B) häntä kohdellaan kuin luokan maskottia, joka on sellainen kiva etninen statisti, kiitellään jatkuvasti miten "kiltti, soma ja ihana" hän on - rehtori käytti näitä sanoja, vaikkei ole koskaan edes tavannut lastani
Tuo, että ulkomaalainen lapsi ei koskaan voita mitään tai saa tunnustusta on täyttä totta. Ihan sama vaikka olisi kympin tyttö, silloin palkkioita annetaan jonkin muun kuin koulumenestyksen perusteella.
Täysin eri kokemukset täältä pääkaupunkiseudulta.
Mun esikoiseni päätti peruskoulun keskiarvolla 9.8. Käytös 10.
Hän ei koko peruskoulun aikana saanut kertaakaan stipendejä. Vaikka niitä esimerkiksi jaettiin koko alakoulu niin, että aina yksi tyttö sai ja yksi poika sai.
Tyttöjä oli luokalla niin vähän, että kaikki muut tytöt sai sen stipendin kahdesti. Hän ei saanut kertaakaan.
Ja koko ysiluokan opo painosti häntä ammattikouluun.
Nuorimmaiseni on saanut stipendin kerran tokalla. Yläkoulussa ei kertaakaan. Vaikka keskiarvo on 9,9.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen adoptiolasten vanhempi ja tiedättekö, että se jatkuva rakenteellinen rasismi ja syrjintä oikeasti syö ihmistä.
Tänä syksynä taas koulussa niin osaamaton opettaja, että olin kaksi viikkoa täysin lamassa.
Ja tätä ei kuulkaa hahmota ennen kuin elää täällä "ulkomaalaisen silmin".
Minullekin aletaan esimerkiksi selittää sivistyssanoja, puhumaan hitaasti ja kohtelemaan kuin täyttä tolloa. Vain koska lapseni ei näytä suomalaiselta.
Olen kuitenkin pätevä opettaja ja suomeni on paljon parempaa kuin näiden opettajien.
Ja sitten se opinto-ohjaus. Tässä taas jo toista lastani yritetään ohjata ammattikouluun lähihoitajalinjalle, vain koska hän on aasialainen tyttö.
Minuakin yritettiin ohjata lähihoitajalinjalle vain koska olin pyöreä ns. white trash tyttö.
Juuri tätä ajoin itsekin takaa, eli esimerkiksi kyseenalaista opinto-ohjausta voi saada kuka tahansa, eikä se todellakaan viittaa rakenteelliseen rasismiin. Kun jotakin täysin tavallista mutta ikävää tapahtuu ei-kantasuomalaiselle, alkaa lähes poikkeuksetta rasismivaikerointi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen adoptiolasten vanhempi ja tiedättekö, että se jatkuva rakenteellinen rasismi ja syrjintä oikeasti syö ihmistä.
Tänä syksynä taas koulussa niin osaamaton opettaja, että olin kaksi viikkoa täysin lamassa.
Ja tätä ei kuulkaa hahmota ennen kuin elää täällä "ulkomaalaisen silmin".
Minullekin aletaan esimerkiksi selittää sivistyssanoja, puhumaan hitaasti ja kohtelemaan kuin täyttä tolloa. Vain koska lapseni ei näytä suomalaiselta.
Olen kuitenkin pätevä opettaja ja suomeni on paljon parempaa kuin näiden opettajien.
Ja sitten se opinto-ohjaus. Tässä taas jo toista lastani yritetään ohjata ammattikouluun lähihoitajalinjalle, vain koska hän on aasialainen tyttö.
Minuakin yritettiin ohjata lähihoitajalinjalle vain koska olin pyöreä ns. white trash tyttö.
Juuri tätä ajoin itsekin takaa, eli esimerkiksi kyseenalaista opinto-ohjausta voi saada kuka tahansa, eikä se todellakaan viittaa rakenteelliseen rasismiin. Kun jotakin täysin tavallista mutta ikävää tapahtuu ei-kantasuomalaiselle, alkaa lähes poikkeuksetta rasismivaikerointi.
On kuule ihan tutkimustietoa, että aasialaisiin tyttöihin ja naisiin kohdistuu sekä rasismia että seksismiä. Heidät nähdään hoivaavina ja somina.
Se että opot on kaiken kaikkiaan huonoja, eikä osaa kannustaa on toki myös ongelma!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakenteellinen rasismi on syy. Silmiinpistävää, että ulkomaalaisilla lapsilla meni tutkimuksen mukaan paremmin koulussa kuin suomalaisilla toimeentulotuen asiakkailla. Rikoksiaan tekivät vähemmän. Tiedän ulkomaalaisia nuoria, jotka jättivät korkeakoulun kesken, koska eivät saaneet työharjoittelupaikkaa. Siis harjoittelupaikkaa!
Verrattiinko tutkimuksessa todellakin koko ulkomaalaistaustaista populaatiota kantasuomalaisiin toimeentulotukiasiakkaisiin?
Ei vaan vuonna 1997 Suomessa syntyneitä lapsia tutkittu. Tuo ulkomaalaisten lasten parempi menestys koulussa ja pienempi rikosten määrä oli verrattuna suomalaisiin toimeentulotuen asiakkaisiin.
Oliko ulkomaalaislapsetkin toimeentulotukiasiakkaita, vai katsoivatko tutkimuksen tekijät järkeväksi verrata esimerkiksi diplomaattiperheiden lapsia kantasuomalaisiin toimeentulotukiasiakkaisiin?
Sama sosioekonominen tausta.
Laitatko lainauksen kohdasta, jossa tuo kerrotaan?
Selvästi kerrotaan ylen jutussa.
Toisaalta ulkomaalaistaustaiset lapset pärjäsivät perheen taloudellisiin lähtökohtiin nähden jopa paremmin. Toimeentulotukea saavien ulkomailla syntyneiden vanhempien lapset menestyivät koulussa jopa paremmin kuin vastaavat Suomessa syntyneiden vanhempien lapset, Kääriälä kertoo.”
”Alaikäisenä saaduissa rikostuomioissa tai rangaistusmääräyksissä ei ollut suurta eroa maa han muut taja taustaisten lasten ja kantaväestöön kuuluvien vanhempien lasten välillä. Lapset, joiden molemmat vanhemmat olivat syntyneet ulkomailla, saivat vähiten rikostuomioita.”
Ilmeisesti rikosten määrä ulkomaalaisten lapsilla on pienempi kuin suomalaisiin verrattuna yleensäkin, ei vain toimeentulotuen asiakkaisiin. Ainakin artikkelin mukaan. Tutkimuksen lukeminen on kesken.
Niin, eli rikostuomioita koskevassa kappaleessa ei puhuta sosioekonomisesta taustasta mitään, vaan vertailu on tehty kaikkien kantasuomalaisten ja kaikkien sellaisten ulkomaalaistaustaisten joiden molemmet vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla välillä. Tuota juuri ajoinkin takaa, eli kyse ei missään nimessä ole siiä, että ”ulkomaalaisten lasten pienempi rikosten määrä oli verrattuna suomalaisiin toimeentulotuen asiakkaisiin”.
Jos ulkomaalaisten lasten tekemien rikosten määrä on pienempi verrattuna kantasuomalaisiin taustasta riippumatta, niin ero on vielä suurempi verrattuna suomalaisiin toimeentulotuen asiakkaisiin niiden lasten hyväksi, joiden molemmat vanhemmat ovat ulkomaalaisia. Tämä esiin noussut tieto on oikeasti todella tärkeä, kun mietitään ongelmien syitä.
Aikamoista logiikkaa. Huomauttaisin, että pienempi rikosmäärä koski vain molempien ulkomailla syntyneiden vanhempien vuonna 1997 Suomessa syntyneitä lapsia. Jos vain toinen oli syntynyt ulkomailla, rikosmäärä oli hieman kantasuomalaisia suurempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen adoptiolasten vanhempi ja tiedättekö, että se jatkuva rakenteellinen rasismi ja syrjintä oikeasti syö ihmistä.
Tänä syksynä taas koulussa niin osaamaton opettaja, että olin kaksi viikkoa täysin lamassa.
Ja tätä ei kuulkaa hahmota ennen kuin elää täällä "ulkomaalaisen silmin".
Minullekin aletaan esimerkiksi selittää sivistyssanoja, puhumaan hitaasti ja kohtelemaan kuin täyttä tolloa. Vain koska lapseni ei näytä suomalaiselta.
Olen kuitenkin pätevä opettaja ja suomeni on paljon parempaa kuin näiden opettajien.
Ja sitten se opinto-ohjaus. Tässä taas jo toista lastani yritetään ohjata ammattikouluun lähihoitajalinjalle, vain koska hän on aasialainen tyttö.
Minuakin yritettiin ohjata lähihoitajalinjalle vain koska olin pyöreä ns. white trash tyttö.
Juuri tätä ajoin itsekin takaa, eli esimerkiksi kyseenalaista opinto-ohjausta voi saada kuka tahansa, eikä se todellakaan viittaa rakenteelliseen rasismiin. Kun jotakin täysin tavallista mutta ikävää tapahtuu ei-kantasuomalaiselle, alkaa lähes poikkeuksetta rasismivaikerointi.
Huoh. Kyllä kyse on rakenteellisesta rasismista, jos tällaisen toiminnan kohteena on pääosin ulkomaalaiset hyvin menestyvät lapset vaikka joillakin suomalaisillakin olisi vastaavia kokemuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakenteellinen rasismi on syy. Silmiinpistävää, että ulkomaalaisilla lapsilla meni tutkimuksen mukaan paremmin koulussa kuin suomalaisilla toimeentulotuen asiakkailla. Rikoksiaan tekivät vähemmän. Tiedän ulkomaalaisia nuoria, jotka jättivät korkeakoulun kesken, koska eivät saaneet työharjoittelupaikkaa. Siis harjoittelupaikkaa!
Verrattiinko tutkimuksessa todellakin koko ulkomaalaistaustaista populaatiota kantasuomalaisiin toimeentulotukiasiakkaisiin?
Ei vaan vuonna 1997 Suomessa syntyneitä lapsia tutkittu. Tuo ulkomaalaisten lasten parempi menestys koulussa ja pienempi rikosten määrä oli verrattuna suomalaisiin toimeentulotuen asiakkaisiin.
Oliko ulkomaalaislapsetkin toimeentulotukiasiakkaita, vai katsoivatko tutkimuksen tekijät järkeväksi verrata esimerkiksi diplomaattiperheiden lapsia kantasuomalaisiin toimeentulotukiasiakkaisiin?
Sama sosioekonominen tausta.
Laitatko lainauksen kohdasta, jossa tuo kerrotaan?
Selvästi kerrotaan ylen jutussa.
Toisaalta ulkomaalaistaustaiset lapset pärjäsivät perheen taloudellisiin lähtökohtiin nähden jopa paremmin. Toimeentulotukea saavien ulkomailla syntyneiden vanhempien lapset menestyivät koulussa jopa paremmin kuin vastaavat Suomessa syntyneiden vanhempien lapset, Kääriälä kertoo.”
”Alaikäisenä saaduissa rikostuomioissa tai rangaistusmääräyksissä ei ollut suurta eroa maa han muut taja taustaisten lasten ja kantaväestöön kuuluvien vanhempien lasten välillä. Lapset, joiden molemmat vanhemmat olivat syntyneet ulkomailla, saivat vähiten rikostuomioita.”
Ilmeisesti rikosten määrä ulkomaalaisten lapsilla on pienempi kuin suomalaisiin verrattuna yleensäkin, ei vain toimeentulotuen asiakkaisiin. Ainakin artikkelin mukaan. Tutkimuksen lukeminen on kesken.
Niin, eli rikostuomioita koskevassa kappaleessa ei puhuta sosioekonomisesta taustasta mitään, vaan vertailu on tehty kaikkien kantasuomalaisten ja kaikkien sellaisten ulkomaalaistaustaisten joiden molemmet vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla välillä. Tuota juuri ajoinkin takaa, eli kyse ei missään nimessä ole siiä, että ”ulkomaalaisten lasten pienempi rikosten määrä oli verrattuna suomalaisiin toimeentulotuen asiakkaisiin”.
Jos ulkomaalaisten lasten tekemien rikosten määrä on pienempi verrattuna kantasuomalaisiin taustasta riippumatta, niin ero on vielä suurempi verrattuna suomalaisiin toimeentulotuen asiakkaisiin niiden lasten hyväksi, joiden molemmat vanhemmat ovat ulkomaalaisia. Tämä esiin noussut tieto on oikeasti todella tärkeä, kun mietitään ongelmien syitä.
Aikamoista logiikkaa. Huomauttaisin, että pienempi rikosmäärä koski vain molempien ulkomailla syntyneiden vanhempien vuonna 1997 Suomessa syntyneitä lapsia. Jos vain toinen oli syntynyt ulkomailla, rikosmäärä oli hieman kantasuomalaisia suurempi.
Niin? Eli mitä ulkomaalaisempi sen parempi. Pikemminkin tästä tutkimuksesta saa sellaisen kuvan, että ulkomaalaisen olisi parempi perustaa perhe myös ulkomaalaisen kanssa. Jos esim. äiti on suomalainen, niin lapsilla on enemmän ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa avata artikkelia. Onko käytöshäiriöt mitattu meidän vai heidän mittapuulla? Heidän silmissään meidän elottomat lapset ovat syvästi vioittuneita.
Uutisointi on lähtökohtaisesti asenteellista. Se tapahtuu kantasuomalaisten toimittajien näkökulmasta. Ulkomaalaistaustaisia koskevia uutisia varten pitäisi toimituksissa olla heitä edustavat toimittajat.
EI. Maailma koostuu kansallisvaltioista, kansoista, joilla on oma kulttuuri ja kieli. Kun muuttaa toiseen kulttuuriin, on itse tehtävä sopeutumistyö, muuten kohtaa ongelmia.
Sehän ei ole ongelma vaan näiden alkuperäisten asenteet. Joista suurin on piiloasenteita, eikä he itsekään hahmota niitä. Ja siksi niitä ei saada muutettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen adoptiolasten vanhempi ja tiedättekö, että se jatkuva rakenteellinen rasismi ja syrjintä oikeasti syö ihmistä.
Tänä syksynä taas koulussa niin osaamaton opettaja, että olin kaksi viikkoa täysin lamassa.
Ja tätä ei kuulkaa hahmota ennen kuin elää täällä "ulkomaalaisen silmin".
Minullekin aletaan esimerkiksi selittää sivistyssanoja, puhumaan hitaasti ja kohtelemaan kuin täyttä tolloa. Vain koska lapseni ei näytä suomalaiselta.
Olen kuitenkin pätevä opettaja ja suomeni on paljon parempaa kuin näiden opettajien.
Ja sitten se opinto-ohjaus. Tässä taas jo toista lastani yritetään ohjata ammattikouluun lähihoitajalinjalle, vain koska hän on aasialainen tyttö.
Minuakin yritettiin ohjata lähihoitajalinjalle vain koska olin pyöreä ns. white trash tyttö.
Juuri tätä ajoin itsekin takaa, eli esimerkiksi kyseenalaista opinto-ohjausta voi saada kuka tahansa, eikä se todellakaan viittaa rakenteelliseen rasismiin. Kun jotakin täysin tavallista mutta ikävää tapahtuu ei-kantasuomalaiselle, alkaa lähes poikkeuksetta rasismivaikerointi.
Huoh. Kyllä kyse on rakenteellisesta rasismista, jos tällaisen toiminnan kohteena on pääosin ulkomaalaiset hyvin menestyvät lapset vaikka joillakin suomalaisillakin olisi vastaavia kokemuksia.
Siitä, että ”kohteena on pääosin ulkomaalaiset hyvin menestyvät lapset”, meillä on vain sinun sanasi, johon suoraan sanottuna en kovinkaan paljon luota.
Yle olisi voinut laittaa linkin itse tutkimukseen. Pitää katsoa, jos löytää THL:n sivuilta. Hyvää tutkimuksessa oli pitkä seuranta-aika 1997-> ja laaja otos n~4000.
Kuinka tutkimuksessa on ryhmät muodostettu? Tässä on aina ongelmana jankkaus ihonväristä. Lapsiköyhyydestä sen verran, että onko tutkimuksessa erikseen huomioitu lapsien lukumäärän vaikutus perheessä yhtenä muuttujana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen adoptiolasten vanhempi ja tiedättekö, että se jatkuva rakenteellinen rasismi ja syrjintä oikeasti syö ihmistä.
Tänä syksynä taas koulussa niin osaamaton opettaja, että olin kaksi viikkoa täysin lamassa.
Ja tätä ei kuulkaa hahmota ennen kuin elää täällä "ulkomaalaisen silmin".
Minullekin aletaan esimerkiksi selittää sivistyssanoja, puhumaan hitaasti ja kohtelemaan kuin täyttä tolloa. Vain koska lapseni ei näytä suomalaiselta.
Olen kuitenkin pätevä opettaja ja suomeni on paljon parempaa kuin näiden opettajien.
Ja sitten se opinto-ohjaus. Tässä taas jo toista lastani yritetään ohjata ammattikouluun lähihoitajalinjalle, vain koska hän on aasialainen tyttö.
Minuakin yritettiin ohjata lähihoitajalinjalle vain koska olin pyöreä ns. white trash tyttö.
Juuri tätä ajoin itsekin takaa, eli esimerkiksi kyseenalaista opinto-ohjausta voi saada kuka tahansa, eikä se todellakaan viittaa rakenteelliseen rasismiin. Kun jotakin täysin tavallista mutta ikävää tapahtuu ei-kantasuomalaiselle, alkaa lähes poikkeuksetta rasismivaikerointi.
Huoh. Kyllä kyse on rakenteellisesta rasismista, jos tällaisen toiminnan kohteena on pääosin ulkomaalaiset hyvin menestyvät lapset vaikka joillakin suomalaisillakin olisi vastaavia kokemuksia.
Siitä, että ”kohteena on pääosin ulkomaalaiset hyvin menestyvät lapset”, meillä on vain sinun sanasi, johon suoraan sanottuna en kovinkaan paljon luota.
No kyllä siitä on tutkimustietoakin vaikka sinä et osaa/halua sellaista etsiä ja lukea.
Minullakin on kv adoptoitu lapsi. Esimerkiksi laivalla myymälässä myyjä alkoi heti kiukkuisen näköisenä kiertää häntä, kun ei hahmottanut, että hän on minun kanssani. Eli pelkän ulkonäön perusteella selkeästi heti epäili myymälävarkaaksi.
Laivan ravintolassa minun lapsiani estettiin menemästä meille varattuun pöytään. Tarjoilija tuli huutamaan (pienille lapsille), että he ei kuulu sinne.
Näitä tilanteita on koko ajan. Myyjät/tarjoilijat/muut suomalaiset eivät hahmota, että ne erinäköiset lapset liikkuvat kanssamme, vaan antavat tulla rasismia ihan huoletta.
Pahin kokemus oli kyllä se, kun lapseni pääsi hyvään ns eliittikouluun yläkouluun pääsykokeen kautta ja ensimmäisessä vanhempaintapaamisessa tuttu äiti tuli vihaisena tinkkaamaan, miksi minun lapseni on sinne otettu.
Kiitos. Tämän äidin omat pojat oli aikoinaan poistettu jopa seurakunnan kerhosta häiriökäyttäytymisen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakenteellinen rasismi on syy. Silmiinpistävää, että ulkomaalaisilla lapsilla meni tutkimuksen mukaan paremmin koulussa kuin suomalaisilla toimeentulotuen asiakkailla. Rikoksiaan tekivät vähemmän. Tiedän ulkomaalaisia nuoria, jotka jättivät korkeakoulun kesken, koska eivät saaneet työharjoittelupaikkaa. Siis harjoittelupaikkaa!
Verrattiinko tutkimuksessa todellakin koko ulkomaalaistaustaista populaatiota kantasuomalaisiin toimeentulotukiasiakkaisiin?
Ei vaan vuonna 1997 Suomessa syntyneitä lapsia tutkittu. Tuo ulkomaalaisten lasten parempi menestys koulussa ja pienempi rikosten määrä oli verrattuna suomalaisiin toimeentulotuen asiakkaisiin.
Oliko ulkomaalaislapsetkin toimeentulotukiasiakkaita, vai katsoivatko tutkimuksen tekijät järkeväksi verrata esimerkiksi diplomaattiperheiden lapsia kantasuomalaisiin toimeentulotukiasiakkaisiin?
Sama sosioekonominen tausta.
Laitatko lainauksen kohdasta, jossa tuo kerrotaan?
Selvästi kerrotaan ylen jutussa.
Toisaalta ulkomaalaistaustaiset lapset pärjäsivät perheen taloudellisiin lähtökohtiin nähden jopa paremmin. Toimeentulotukea saavien ulkomailla syntyneiden vanhempien lapset menestyivät koulussa jopa paremmin kuin vastaavat Suomessa syntyneiden vanhempien lapset, Kääriälä kertoo.”
”Alaikäisenä saaduissa rikostuomioissa tai rangaistusmääräyksissä ei ollut suurta eroa maa han muut taja taustaisten lasten ja kantaväestöön kuuluvien vanhempien lasten välillä. Lapset, joiden molemmat vanhemmat olivat syntyneet ulkomailla, saivat vähiten rikostuomioita.”
Ilmeisesti rikosten määrä ulkomaalaisten lapsilla on pienempi kuin suomalaisiin verrattuna yleensäkin, ei vain toimeentulotuen asiakkaisiin. Ainakin artikkelin mukaan. Tutkimuksen lukeminen on kesken.
Niin, eli rikostuomioita koskevassa kappaleessa ei puhuta sosioekonomisesta taustasta mitään, vaan vertailu on tehty kaikkien kantasuomalaisten ja kaikkien sellaisten ulkomaalaistaustaisten joiden molemmet vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla välillä. Tuota juuri ajoinkin takaa, eli kyse ei missään nimessä ole siiä, että ”ulkomaalaisten lasten pienempi rikosten määrä oli verrattuna suomalaisiin toimeentulotuen asiakkaisiin”.
Jos ulkomaalaisten lasten tekemien rikosten määrä on pienempi verrattuna kantasuomalaisiin taustasta riippumatta, niin ero on vielä suurempi verrattuna suomalaisiin toimeentulotuen asiakkaisiin niiden lasten hyväksi, joiden molemmat vanhemmat ovat ulkomaalaisia. Tämä esiin noussut tieto on oikeasti todella tärkeä, kun mietitään ongelmien syitä.
Aikamoista logiikkaa. Huomauttaisin, että pienempi rikosmäärä koski vain molempien ulkomailla syntyneiden vanhempien vuonna 1997 Suomessa syntyneitä lapsia. Jos vain toinen oli syntynyt ulkomailla, rikosmäärä oli hieman kantasuomalaisia suurempi.
Eli ulkomaalaiset paremmat tekevät parempaa työtä kasvatuksen suhteen. Suomalaisen kanssa avioituminen on riski ulkomaalaiselle, lapset voivat tällöin huonommin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakenteellinen rasismi on syy. Silmiinpistävää, että ulkomaalaisilla lapsilla meni tutkimuksen mukaan paremmin koulussa kuin suomalaisilla toimeentulotuen asiakkailla. Rikoksiaan tekivät vähemmän. Tiedän ulkomaalaisia nuoria, jotka jättivät korkeakoulun kesken, koska eivät saaneet työharjoittelupaikkaa. Siis harjoittelupaikkaa!
Verrattiinko tutkimuksessa todellakin koko ulkomaalaistaustaista populaatiota kantasuomalaisiin toimeentulotukiasiakkaisiin?
Ei vaan vuonna 1997 Suomessa syntyneitä lapsia tutkittu. Tuo ulkomaalaisten lasten parempi menestys koulussa ja pienempi rikosten määrä oli verrattuna suomalaisiin toimeentulotuen asiakkaisiin.
Oliko ulkomaalaislapsetkin toimeentulotukiasiakkaita, vai katsoivatko tutkimuksen tekijät järkeväksi verrata esimerkiksi diplomaattiperheiden lapsia kantasuomalaisiin toimeentulotukiasiakkaisiin?
Sama sosioekonominen tausta.
Laitatko lainauksen kohdasta, jossa tuo kerrotaan?
Selvästi kerrotaan ylen jutussa.
Toisaalta ulkomaalaistaustaiset lapset pärjäsivät perheen taloudellisiin lähtökohtiin nähden jopa paremmin. Toimeentulotukea saavien ulkomailla syntyneiden vanhempien lapset menestyivät koulussa jopa paremmin kuin vastaavat Suomessa syntyneiden vanhempien lapset, Kääriälä kertoo.”
”Alaikäisenä saaduissa rikostuomioissa tai rangaistusmääräyksissä ei ollut suurta eroa maa han muut taja taustaisten lasten ja kantaväestöön kuuluvien vanhempien lasten välillä. Lapset, joiden molemmat vanhemmat olivat syntyneet ulkomailla, saivat vähiten rikostuomioita.”
Ilmeisesti rikosten määrä ulkomaalaisten lapsilla on pienempi kuin suomalaisiin verrattuna yleensäkin, ei vain toimeentulotuen asiakkaisiin. Ainakin artikkelin mukaan. Tutkimuksen lukeminen on kesken.
Niin, eli rikostuomioita koskevassa kappaleessa ei puhuta sosioekonomisesta taustasta mitään, vaan vertailu on tehty kaikkien kantasuomalaisten ja kaikkien sellaisten ulkomaalaistaustaisten joiden molemmet vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla välillä. Tuota juuri ajoinkin takaa, eli kyse ei missään nimessä ole siiä, että ”ulkomaalaisten lasten pienempi rikosten määrä oli verrattuna suomalaisiin toimeentulotuen asiakkaisiin”.
Jos ulkomaalaisten lasten tekemien rikosten määrä on pienempi verrattuna kantasuomalaisiin taustasta riippumatta, niin ero on vielä suurempi verrattuna suomalaisiin toimeentulotuen asiakkaisiin niiden lasten hyväksi, joiden molemmat vanhemmat ovat ulkomaalaisia. Tämä esiin noussut tieto on oikeasti todella tärkeä, kun mietitään ongelmien syitä.
Aikamoista logiikkaa. Huomauttaisin, että pienempi rikosmäärä koski vain molempien ulkomailla syntyneiden vanhempien vuonna 1997 Suomessa syntyneitä lapsia. Jos vain toinen oli syntynyt ulkomailla, rikosmäärä oli hieman kantasuomalaisia suurempi.
Eli ulkomaalaiset paremmat tekevät parempaa työtä kasvatuksen suhteen. Suomalaisen kanssa avioituminen on riski ulkomaalaiselle, lapset voivat tällöin huonommin.
*ulkomaalaiset vanhemmat...
Vierailija kirjoitti:
Minullakin on kv adoptoitu lapsi. Esimerkiksi laivalla myymälässä myyjä alkoi heti kiukkuisen näköisenä kiertää häntä, kun ei hahmottanut, että hän on minun kanssani. Eli pelkän ulkonäön perusteella selkeästi heti epäili myymälävarkaaksi.
Laivan ravintolassa minun lapsiani estettiin menemästä meille varattuun pöytään. Tarjoilija tuli huutamaan (pienille lapsille), että he ei kuulu sinne.
Näitä tilanteita on koko ajan. Myyjät/tarjoilijat/muut suomalaiset eivät hahmota, että ne erinäköiset lapset liikkuvat kanssamme, vaan antavat tulla rasismia ihan huoletta.
Pahin kokemus oli kyllä se, kun lapseni pääsi hyvään ns eliittikouluun yläkouluun pääsykokeen kautta ja ensimmäisessä vanhempaintapaamisessa tuttu äiti tuli vihaisena tinkkaamaan, miksi minun lapseni on sinne otettu.
Kiitos. Tämän äidin omat pojat oli aikoinaan poistettu jopa seurakunnan kerhosta häiriökäyttäytymisen takia.
Minä ja kaksi muuta äitiä joilla kaikilla on ei-kantasuomalaiset lapset oltiin Helsingissä Englantilaisen koulun myyjäisissä.
Meille tuli juttelemaan äiti, joka oli juuri laittanut (kantasuomalaiset) lapsensa ko kouluun ja hän alkoi paasata, miten ihanaa on kun saa lapsensa kouluun, missä ei ole ulkomaalaisia lapsia häiriköimässä jne. Puolen tunnin yksinpuhelu.
Sanoin sitten, että ei olisi kyllä kannattanut, koska meillä kolmella äidillä on siellä koulussa yhteensä seitsemän ei-kantasuomalaista lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin on kv adoptoitu lapsi. Esimerkiksi laivalla myymälässä myyjä alkoi heti kiukkuisen näköisenä kiertää häntä, kun ei hahmottanut, että hän on minun kanssani. Eli pelkän ulkonäön perusteella selkeästi heti epäili myymälävarkaaksi.
Laivan ravintolassa minun lapsiani estettiin menemästä meille varattuun pöytään. Tarjoilija tuli huutamaan (pienille lapsille), että he ei kuulu sinne.
Näitä tilanteita on koko ajan. Myyjät/tarjoilijat/muut suomalaiset eivät hahmota, että ne erinäköiset lapset liikkuvat kanssamme, vaan antavat tulla rasismia ihan huoletta.
Pahin kokemus oli kyllä se, kun lapseni pääsi hyvään ns eliittikouluun yläkouluun pääsykokeen kautta ja ensimmäisessä vanhempaintapaamisessa tuttu äiti tuli vihaisena tinkkaamaan, miksi minun lapseni on sinne otettu.
Kiitos. Tämän äidin omat pojat oli aikoinaan poistettu jopa seurakunnan kerhosta häiriökäyttäytymisen takia.
Minä ja kaksi muuta äitiä joilla kaikilla on ei-kantasuomalaiset lapset oltiin Helsingissä Englantilaisen koulun myyjäisissä.
Meille tuli juttelemaan äiti, joka oli juuri laittanut (kantasuomalaiset) lapsensa ko kouluun ja hän alkoi paasata, miten ihanaa on kun saa lapsensa kouluun, missä ei ole ulkomaalaisia lapsia häiriköimässä jne. Puolen tunnin yksinpuhelu.
Sanoin sitten, että ei olisi kyllä kannattanut, koska meillä kolmella äidillä on siellä koulussa yhteensä seitsemän ei-kantasuomalaista lasta.
Kv-lapset tekevät vanhemmistaankin kusipäitiä?
Minulla on saksalainen sukunimi. Se on sitä perua, että isän esi-isä tuli Saksasta tänne keskiajalla.
Venäläinen sukunimi on takuulla paljon yleisempi, koska sieltä on tullut paljon ihmisiä tänne. Mieheni isän suvun nimi on alkujaan venäläinen, mutta se suomennettiin jo 1930-luvulla, juurikin rasismin takia.