Onko sulla elämässä "etappeja" joihin pyrit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei enää. Tulin siihen tulokseen että koska en ole viisikymppisenä vakituisessa työssä niin en tämän  ikäisenä tule ikinä sellaisessa olemaankaan koska rekrysysteemit pitää huolen siitä että jokseenkin kaikkien muiden hakemukset menee edelle. Eläkkeeni tulee olemaan surkea ja koska en tähän mennessä ole saavuttanut ns. keskiluokan unelmaa (oma asunto yms.) en ikinä sitä tule saavuttamaankaan ja loppuelämäni tulee olemaan tilistä/tukiaisesta toiseen selviämistä jossa vähänkin isommat hankinnat lykkäytyy jonnekin epämääräiseen tulevaisuuteen tai jää kokonaan tekemättä. 

Että semmoiset unelmat tässä hyvinvointivaltiossa jossa hyvinvointi kuuluu vain osalle kansasta. Että kiitokset vaan demareille ja vasemmistolle tästä pahoinvointivaltiosta jossa ei ole mahdollisuuksia. 

Mulle tuli tosi paha mieli sun puolesta. Kunnes luin tuon lopun. Onko sulla tosiaan se käsitys että vasemmisto ei vähäosaisista välitä? Ketkä sun mielestä sitten välittää? Isokenkäisten puolueetko? Onnea vaan sinne logiikan maailmaan.

Vasemmisto puhuu  paljon muttei tee mitään. Esim. suurtyöttömyys  on nyt jatkunut 1990-luvun alusta lähtien ja aina kun nuo rupeaa tekemään sille jotain niin se tarkoittaa lähinnä työttömän piiskaamista, lisää kontrollia ja byrokratiaa yms. tai naurettavia pakkoharjoittelu- koulutus yms. tilastokikkailuja eikä esim. työpaikkojen (firmojen) lisäämistä. 

En näe vasemmiston tarjoavan muuta kuin sitä ettei mikään muutu. Joillekin se toki sopii kun ne ovat siinä menestysputkessa. Muut on tippuneet eikä ole mahdollisuutta päästä takaisin kärryille. Eikä vasemmiston tähän asti tarjoamilla keinoilla tulekaan. Jos noilla olisi joku keino jolla korjata asia niin tokihan ne olisi sitä käyttäneet. Mutta kuten nytkin nähdään, noiden tavoite on 30 000 työpaikkaa 10v sisällä (siis ei yhtään mitään todelliseen tarpeeseen verrattuna) ja sitäkin saavuttamaan nuo on laittaneet ay-liikkeen neuvottelemaan ja ay-liikkeellä ei ole mitään motiivia saavuttaa minkäänlaista neuvottelutulosta tuossa asiassa joten tulos tulee olemaan se että aikaa kuluu eikä mitään tapahdu.

Logiikkaahan teillä vasemmistolaisilla ei ole ollenkaan ja aina kun ehdotetaan että jokin muuttuisi parempaan te kuittaatte asian jollain 50v vanhalla liturgialla porvareista, isokenkäisistä tai suurituloisista. Samalla toki ay-liike maksaa esim. oman bisneksensä toimitusjohtajalle yli 400 000 vuodessa ja toisaalta liekö yhtään ay-johtajaa joka ei saisi yli 100 000 vuodessa järjestönsä johtamisesta. Eli kaksinaismoralismi, jatkuva valehtelu ja muiden syyttely tulee noilta niin automaattisesti ettei nuo taida itsekään huomata miten ilmeisiä nuo on kuuntelijalle. 

Etappini on tässä ja nyt.

Ja nautin siitä ❤️.

Kun mulla on aikaa sitten noin 18 v päästä, aion tehdä enemmän seuraavia:

-metsälenkit

-jonkun tuotteen (ompelukoneella tehdyn) suunnittelu ja kehittely myyntiin asti

-jäätelön syönti takapihalla

-ystävien pyytäminen kylään / illanistujaisiin

-loikominen sohvalla työpäivän jälkeen

-lastenlasten hoitaminen (mulla on 4 lasta, todennäköisesti mummoudun 10v sisään)

-kaupoissa samoilu aletuotteiden perässä

-mökkeily

-remppaaminen

-siivoilu

-jonkun oman harrastuksen aloittaminen

Että kyllä tavoitteita on 😂

Jätän vaimon ja lapsen joulun jälkeen ja muutan miesystäväni kanssa maalle 🥰

M36

Jätän miehen ja lapset ennen joulua ja lähden Gambiaan

N40

Onhan niitä. Tällä hetkellä haaveissa talon osto, sitten se, että lapset vähän kasvaa ja saa enemmän aikaa itselle. Haluaisin alkaa urheilla ja kasvattaa kuntoani, mutta just nyt tuntuu ettei siihen riitä aika. Töissä on kans joitain tavoitteita, nykyisessä paikassa en aio loppuelämääni olla vaan kerään kokemusta nyt ensin jonkun aikaa ennen uusiin haasteisiin lähtöä. Ehkä kouluttaudun lisää. Matkustaminen olisi myös ihanaa, mutta maailman ja oman elämän tilanne on semmoinen, että siihen liittyvät haaveet on työnnetty pitkälle taka-alalle.

Vierailija kirjoitti:

Jätän vaimon ja lapsen joulun jälkeen ja muutan miesystäväni kanssa maalle 🥰

M36

Tulit siis viimein kaapista! Hienoa!

Vielä muutaman vuoden täällä. Sitten muutto etelämmäksi, vielä ei ole tarkemmin tiedossa minne. Jokin mökki järvenrannalta, jota voi käyttää ympärivuorokautisesti tai Helsinkiin kerrostaloon. Nämä suunnitelmat on olleet jo vuosia voimassa. Parasta on ettei vielä ole muotoutunut mikä vaihtoehto on paras. Se selviää sitten. Haaveilu vaihtoehdoista on iso osa toteutusta. Vielä pitää muutama palikka loksahtaa kohdilleen ennen kuin toteutuu.

Vierailija kirjoitti:

Vielä muutaman vuoden täällä. Sitten muutto etelämmäksi, vielä ei ole tarkemmin tiedossa minne. Jokin mökki järvenrannalta, jota voi käyttää ympärivuorokautisesti tai Helsinkiin kerrostaloon. Nämä suunnitelmat on olleet jo vuosia voimassa. Parasta on ettei vielä ole muotoutunut mikä vaihtoehto on paras. Se selviää sitten. Haaveilu vaihtoehdoista on iso osa toteutusta. Vielä pitää muutama palikka loksahtaa kohdilleen ennen kuin toteutuu.

*ympärivuotisesti kuitenkin.

Ei ole mitään typeriä etappeja. Ei ole ikinä ollut. Juuri nyt elämäni on muutenkin hyvää kaikin puolin. Toivon vaan että mikään ei muuttuisi tästä. N35

On. Seuraavana olis lapsi. Oikeastaan mun "suunnitelman" mukaan se pitäisi olla jo aluillaan vähintään, mutta eipä ole tuntunut siltä, että vielä olisi aika sille. Eli pitää niitä etappeja pystyä myös vähän siirtämään ja muuttamaankin tarvittaessa.

Ei ole juurikaan ollut aiemmin, mutta nyt tavoitteissa ostaa oma asunto ja asettua asumaam jollekin tietylke paikkakunnalle viimeistään silloin, kun esikoinen aloittaa koulutiensä.

Jospa oletkin vain laittanut omat tarpeesi muiden tarpeiden edelle liian monta vuotta, ja ylipaino ja alakulo (masennus) on seurausta siitä. Et puhunut minkä ajan päästä sillä nuorimmalla tulee 18v mittariin, mutta oletan että aika nuorena olet lapsesi tehnyt - teiniäiti suorastaan! Nyt sitten kun viimeinenkun lapsi on lähetetty maailmalle niin otat oman hyvinvointisi nro ykköseksi, ja alat laittaa itseäsi vähitellen kuntoon. Alle 40v olet vielä nuori elämään ja tekemään asioita joista olet saattanut jäädä paitsi kun olet perustanut perheen nuorena.

Vierailija kirjoitti:

Jospa oletkin vain laittanut omat tarpeesi muiden tarpeiden edelle liian monta vuotta, ja ylipaino ja alakulo (masennus) on seurausta siitä. Et puhunut minkä ajan päästä sillä nuorimmalla tulee 18v mittariin, mutta oletan että aika nuorena olet lapsesi tehnyt - teiniäiti suorastaan! Nyt sitten kun viimeinenkun lapsi on lähetetty maailmalle niin otat oman hyvinvointisi nro ykköseksi, ja alat laittaa itseäsi vähitellen kuntoon. Alle 40v olet vielä nuori elämään ja tekemään asioita joista olet saattanut jäädä paitsi kun olet perustanut perheen nuorena.

Ja tämähän oli tarkoitettu N 36 98kiloa

Lapset, vakipaikka omalta alalta saatu, asunto on ostettu. Vähän haaveilen isommasta kodista omalla pihalla, se olisi hyvä toteuttaa ennen esikoisen kouluunmenoa.

Raskauskilot sain pudotettua ja yhden ylimääräisenkin, josko ennen joulua saisi vielä painoa hilattua enemmän normaalipainon puolelle, siinä toinen tavoite.

Joskus olen haaveillut aloittavani jonkun paljon aikaa ja varusteita vaativan harrastuksen, mutta en tiedä, mikä se olisi. Lisäksi olen pihi ja epäsosiaalinen, joten ihan heti en näe itseäni leijasurffaamassa tai köysikiipeilemässä Kalliovuorilla hauskojen uusien tuttavuuksien kanssa.

Jossain vaiheessa oli, enää ei. Traumaoireilu vaikuttaa elämään niin paljon, että elän tyyliin viikon periodissa. Pahimpina kausina elän tunneissa. Haaveilen lapsesta ja omasta asunnosta, mutta sitten joskus...jos pystyy.

Joilla on tavoitteita, on elämää. Muut vain olla möllöttää.

Minulla on aina ollut ja yhä monenlaisia tavoitteita ja haaveita: jotkut realistisempia kuin toiset, jotkut lyhyen ajan tavoitteita ja jotkut sellaisia todella pitkän ajan tavoitteita, joita voisi oikeastaan paremmin kutsua haaveiksi. Tähän asti olen saavuttanut hyvin tavoitteitani. Toivottavasti aina näin.

Oon itseasiassa yrittäny kysellä tästä samast asiast kavereilta ja perheeltä mutta he ei oikein ole tajunneet mun pointtia, niin ehkä täällä joku osaa vastata mun kysymykseen: Mihin te pyritte näillä etappien saavutuksella? Mikä on teidän elämän lopullinen tavoite? Kun siis on mullakin sellaisia perushaaveita ja tavoitteita mutta sitten kun ne on saavuttanu, tulee sellanen olo/ajatus että no jaa, mitäs nyt sitten? Siis se on tavallaan loputon kehä, aina kun jonkun asian tai haaveen on saavuttanut niin siitä tulee hetken ilo, mutta sitten taas kuitenkin tulee sellanen vähän tyhjä olo ja pitäis äkkiä keksiä joku uusi tavoite. Että miten voisi saavuttaa jotenki sellasen pysyvämmän tyytyväisyyden tunteen? Kun ainakaan sitä ei tunnu saavan tällä jatkuvalla haaveiden ja ideoiden perässä juoksemis tekniikalla..

Vierailija kirjoitti:

Oon itseasiassa yrittäny kysellä tästä samast asiast kavereilta ja perheeltä mutta he ei oikein ole tajunneet mun pointtia, niin ehkä täällä joku osaa vastata mun kysymykseen: Mihin te pyritte näillä etappien saavutuksella? Mikä on teidän elämän lopullinen tavoite? Kun siis on mullakin sellaisia perushaaveita ja tavoitteita mutta sitten kun ne on saavuttanu, tulee sellanen olo/ajatus että no jaa, mitäs nyt sitten? Siis se on tavallaan loputon kehä, aina kun jonkun asian tai haaveen on saavuttanut niin siitä tulee hetken ilo, mutta sitten taas kuitenkin tulee sellanen vähän tyhjä olo ja pitäis äkkiä keksiä joku uusi tavoite. Että miten voisi saavuttaa jotenki sellasen pysyvämmän tyytyväisyyden tunteen? Kun ainakaan sitä ei tunnu saavan tällä jatkuvalla haaveiden ja ideoiden perässä juoksemis tekniikalla..

Olet juuri keksinyt kysymyksen, jota vastaamaan esim buddhalaisuus on syntynyt.