Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä on sinun kotisi sisustusfilosofia?
Meillä on 50-luvun puutalo ja kalusteet saman aikakauden henkeen, mutta modernilla otteella. Osa kalusteista on oikeasti 50-luvulta. Olen käsityöihminen itse tehnyt paljon ja hankkinut käytettyä, jotta olisi kodikasta. Huoneet on katsottu sopivan toisiinsa.
Värimaailma on vaalea mutta ei valkoinen.
Kommentit (171)
Vierailija kirjoitti:
Minä laitan just sellaiseksi kuin haluan, enkä tyydy korvaaviin ratkaisuihin.
Teetkö huonekalusi itse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Filosofiallako te kotinne sisustatte? Minä kyllä mielummin käytän kalusteita ja muita konkreettisia esineitä.
Pitää olla helppo ja nopea siivota. Värejä pitää olla, värikkäitä huonekaluja ja tekstiilejä. Ei avohyllyjä missään ja väljää, että robotti-imurin on helppo liikkua. Vihaan siivoamista enkä halua tuhlata siihen paljon aikaa, mutta haluan, että kaikki on tip top. Kunhan se asunnossa onnistuu, olen onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Tykkään vanhoista huonekaluista, sellaisesta raskaammasta ja ehkä runsaammastakin sisustuksesta. Paksuja sametti tai silkkiverhoja, persialaismattoja, tummaa puuta huonekalut, kuviotapetteja, hämyisä valaistus. Viktoriaaninen tyyli.
Samoin. Olisi niin unelma! Mahdoton toteuttaa kerrostalon pienessä vuokrakämpässä ja yksin :’(
Pitää olla silmää miellyttävää, käytännöllistä, kulutusta kestävää ja jos on tunnearvoa niin hyvä.
Perintönä saatu suurin osa, osa löytynyt kierrätyskeskuksista, osan ostanut ihan uutena. Lapsen askartelut ja piirustukset antavat viimeisen silauksen sisustukseen. Meinaan tulla hulluksi jo hotellissa pari yötä nukkuessani, kun ympärillä ei ole mitään omaa. Ei onnistuisi minulta asuminen jonkun sisustussuunnittelijan suunnittelemassa kodissa.
Muistan nuoruudestani erään tuttavan, joka pelasti lapsuudestaan kertovat valokuva-albumit, kun vanhemmat päättivät muuttaa omakotitalosta kerrostaloon ja pistää koko sisustuksen uudeksi. Eikä ne valokuva-albumit sopineet siihen sisustussuunnittelijan suunnitelmaan (siis niiden vanhempien mielestä, en usko että se suunnittelija olisi niitä käskenyt hävittää tms.), joten niiden roskiin heittäminen tuli näille ensimmäisenä mieleen. Tutulla ja vanhemmillaan tulehtui välit aika pahasti. Tämä mielessä olen antanut molempien exieni ja sitten lapseni elämän näkyä siellä missä olen asunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostan sitä, mikä miellyttää omaa silmää ja on tarpeellista. Huonekalujen on oltava tummia sekä kalusteiden materiaalin puuta eikä lastulevyä, muuten ei ole merkeillä tai ostopaikalla väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tykkään vanhoista huonekaluista, sellaisesta raskaammasta ja ehkä runsaammastakin sisustuksesta. Paksuja sametti tai silkkiverhoja, persialaismattoja, tummaa puuta huonekalut, kuviotapetteja, hämyisä valaistus. Viktoriaaninen tyyli.
Tämä on mun unelma! Tai täydellinen antiikkisisustus ylipäänsä. Tosielämässä kotini on sekalainen yhdistelmä aitoja antiikki/vintagehuonekaluja ja taidetta (omasta ja puolison suvusta), itämaisia mattoja, ja hätäpäissään ostettuja IKEA-kalusteita sekä rumia valmisverhoja kun jotain piti saada äkkiä ikkunaan jne. Muutimme taannoin ulkomaille ja asumme vuokralla joten ei paljon kannata mitään sisustussuunnittelijaa palkata, mutta minulla ei kerta kaikkiaan riitä kiinnostus ja osaaminen saada tästä viimeistellyn tyylikästä. Pidän kodin siistinä, joten ei täällä miltään narkkikämpältä sentään näytä :)
Ei mulla mitään filosofiaa siinä ole. Meidän koti on yhdistelmä mun ja miehen aiempien omien talouksien soveltuvimpia kalusteita, uusia on hankittu käyttötarpeen mukaan ja halvemmasta päästä. Itse olen nikkaroinut yhtä ja toista, edelleenkin käyttötarpeen mukaan, mutta suunnittelin niistä mahdollisimman nättejä ja aiotulle paikalleen sopivia. Kodin pitää olla toimiva, no olisko se sitten se filosofia. Jos saisin yhtäkkiä suuren määrän ylimääräistä rahaa, niin panisin kyllä muutaman vanhan romun uusiksi. Tai ehkä paremminkin vanhaksi, sillä meilläkin on 50-luvun talo ja pidän vanhoista hyvin tehdyistä huonekaluista, tänne ne sopisivatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luonnonmateriaalit ja itse tehty. Rakastan koristelua <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikea. Ja se että koti on asumista varten, ei sen tarvi olla tip top, siellä pitää viihtyä.
Miten siisti ja sisustettu ”tip top” on ristiriidassa viihtyvyyden kanssa?
Lähinnä tulee epäkäytännöllisyys mieleen. Jos taloudessa useampi henkilö niin esineet vaihtaa silloin paikkaa ja sitten se ei olekaan tiptop. Jokin asia tai esine voi olla sisustuksellisesta syystä hölmösti sijoitettu sen käytön kannalta. Enkä ainakaan itse ala joka kerran laittamaan takaisin hölmöön paikkaan vain että se näyttäisi paremmalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjahylly on tärkeä, noin 1200 kirjaa tällä hetkellä. 1950-luvun asuntooni en huoli 1970-lukua nuorempia huonekaluja, astioita, enkä missään nimessä mitään lastulevystä valmistettua. TV on piilossa vanhassa kaapissa, ovet vain avataan, jos haluan katsoa jonkun ohjelman. Mieleni mukaan laitan esille milloin värilasimaljakot , milloin iäkkäät peltilelut tai seepian sävyiset sukuvalokuvat.
"Minun filosofiani on se, että olen hankkinut huonekaluja, kodin tekstiilejä, sisustustavaroita sillä periaatteella, että mikä miellyttää omaa silmää ja sille löytyy oma paikka talosta. Tietynlainen minimalismi myös on osa sisustusta, mutta ei missään nimessä saa olla ankeaa ja kolkkoa. En tykkää, että paikat ovat täynnä sisustustavaraa eli ns. turhaa roinaa. Käytännöllisyys myös hyvin tärkeää, ja materiaalit. Yllättäenkin omistamani huonekalut ym. muodostavat tasapainoisen ja erittäin miellyttävän ja viihtyisän kokonaisuuden. Koti on viihtyisä itselle ja yövieraatkin on huomioitu."
No minulla suurin piirtein myös tämä. Paitsi, että yövieraita ei ole huomioitu koska ei ole vierashuonetta :/
Minulla ei ole paljon kalusteita, mutta kaikki on joko vanhaa eli elämän varrella hankittua tai jos uudempaa niin huolella valittua. Ikeaa on, mutta vain mahdollisimman vähän. Pidän aidoista materiaaleista. En ole varsinaisesti antiikin ystävä enkä pidä krumeluureista ollenkaan. Minulla on pari vanhaa esinettä joilla on tunnearvoa. Eri aikakauden tavarat tuovat mielestäni sisustukseen miellyttävää kerroksellisuutta ja viihtyisyyttä.
En pidä krääsästä, mutta pidän kyllä kauniista arkipäivän esineistä. Minulla ei ole televisiota, koska sille ei ole oikein paikkaa. Stereolaitteet ja kirjoja löytyy, en ikinä luovu kirjoista. Matot ovat itämaisia, mutta moderniin kotiin sopivia eikä liian fiinejä.
Tanskalainen tyyli on minusta usein ihanaa. Aavistuksen värikkäämpää ja pehmeämpää kuin ruotsalainen (tai suomalainen). Tanskalainen design on myös kaunista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tykkään vanhoista huonekaluista, sellaisesta raskaammasta ja ehkä runsaammastakin sisustuksesta. Paksuja sametti tai silkkiverhoja, persialaismattoja, tummaa puuta huonekalut, kuviotapetteja, hämyisä valaistus. Viktoriaaninen tyyli.
Minulla oli nuorena tuo tyyli. Ei nyt kuviotapetteja, koska oli hallitsevat itämaiset matot.
Eron jälkeen 40+ Tarvitsin kotiin valoa ja raikkautta. Koska muutenkin olin uutta ostamassa, vaihdoin puun vaaleaan. Boknäs toki- eli jotain vanhahtavaa.
Sitten 45 v tapasin seuraavan aviomieheni, jonka maku oli moderni. Vaikka meillä minä sisustan, niin hänen makunsa on hassusti vaikuttanut minun makuuni. Kun ostimme yhteiseen makuun sopivan sohvan, ei siihen enää itämainennmatto sopinut, ja samettiverhotkin veivät liikaa huomiota yms. Osa jouti menemään.
Näin se maku muuttuu. Vai onko se vain sitä, että kokonaisuuden pitää toimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkään vanhoista huonekaluista, sellaisesta raskaammasta ja ehkä runsaammastakin sisustuksesta. Paksuja sametti tai silkkiverhoja, persialaismattoja, tummaa puuta huonekalut, kuviotapetteja, hämyisä valaistus. Viktoriaaninen tyyli.
Minulla oli nuorena tuo tyyli. Ei nyt kuviotapetteja, koska oli hallitsevat itämaiset matot.
Eron jälkeen 40+ Tarvitsin kotiin valoa ja raikkautta. Koska muutenkin olin uutta ostamassa, vaihdoin puun vaaleaan. Boknäs toki- eli jotain vanhahtavaa.
Sitten 45 v tapasin seuraavan aviomieheni, jonka maku oli moderni. Vaikka meillä minä sisustan, niin hänen makunsa on hassusti vaikuttanut minun makuuni. Kun ostimme yhteiseen makuun sopivan sohvan, ei siihen enää itämainennmatto sopinut, ja samettiverhotkin veivät liikaa huomiota yms. Osa jouti menemään.
Näin se maku muuttuu. Vai onko se vain sitä, että kokonaisuuden pitää toimia.
Maku oli minulla joskus 15v sitten paljon simppelimpi, oli musta/harmaa/valkoista ja valkoista kulmikasta huonekalua. Koko ajan menee krumeluurimpaan suuntaan minulla.
19
Tämä voi olla outo kysymys, mutta sisustatteko te jatkuvasti? Kun minä olen uuteen kotiin saanut pöydät, tuolit, sängyt, kirjahyllyn jne paikoilleen, niin en minä sitten enää sisusta. Se on kertaa- tapahtuma, ei prosessi. En vaihda ikkunaverhoja uusiin erivärisiin, tai mattoja. En ostele koriste-esineitä tai tyynyjä. Ostan jos edelliset hajoavat, en muuten. Lähinnä kodinkoneet hajoavat, viimeksi pesukone.
Vierailija kirjoitti:
Filosofiallako te kotinne sisustatte? Minä kyllä mielummin käytän kalusteita ja muita konkreettisia esineitä.
Hihi oletko hauska?
Filosofian näkee näin jälkeenpäin miksi se on muovautunut.
Eli vanhaa kunnioittaen ja uuteen soveltaen. Näin on nykyisessäkin talossamme. Tavaraa löytyy yli 100v, 70v ja 2v sulassa sovussa. Aitoja materiaaleja, aitoa taidetta tai vaikka omista kuvista tehtyjä tauluja tilojen mukaan.
Mitään sellaista "must have" designia ei ole eikä tule, tämä on ideologiamme myös vaatteissa. Jos saamme jotain -70% voimme harkita mutta emme vartavasten himoitse.
Värit on tärkeitä, musta-valkoinen-harmaa puuttuu täysin!
.Koti on aina ollut elämistä varten, siisti mutta pienet kolhut kuuluu asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Tämä voi olla outo kysymys, mutta sisustatteko te jatkuvasti? Kun minä olen uuteen kotiin saanut pöydät, tuolit, sängyt, kirjahyllyn jne paikoilleen, niin en minä sitten enää sisusta. Se on kertaa- tapahtuma, ei prosessi. En vaihda ikkunaverhoja uusiin erivärisiin, tai mattoja. En ostele koriste-esineitä tai tyynyjä. Ostan jos edelliset hajoavat, en muuten. Lähinnä kodinkoneet hajoavat, viimeksi pesukone.
Joo ja en. Kun mä hankin huonekaluja, etsin tiettyä mielessä olevaa juttua. Ostan käytettynä, joten sopivaa juttua voi joutua odottelemaan vuosia (esim. yläkerran vessassa ei ole peiliä, koska en ole semmoista sinne löytänyt). Meillä myös tilojen käyttötarkoitus on muuttunut useamman kerran. Myös erilaisia tarpeita herää tilojen suhteen, johonkin tarvitaankin jostain syystä joku kaluste. Voi myös käydä niin, että joku ratkaisu osoittautuu toimimattomaksi ja tilalle tarvitaan uusi. Kaiken tämän lisäksi meillä remontoidaan vanhaa taloa, joten sekin vaikuttaa.
Sisustaminen ei ole myöskään pelkkiä isoja kalusteita, vaan kaikkea muutakin. Koriste-esineitä, viherkasveja, tekstiilejä, tauluja ja muuta seinälle kiinnitettävää jne.
Alue: Aihe vapaa
Ajattomuus, kodikkuus, mukavuus. Muotitrendit helkkariin! On matot lattialla, verhot ikkunoissa ja ryijy seinällä. Niin ja iso kirjahylly täynnä kirjoja, ei yhtään ainutta matkamuistoa. Mukavat kestävät kalusteet.