Lue keskustelun säännöt.
Mistä johtuukaan kympin oppilaan yhtäkkinen väsymyspuuska?
31.03.2014 |
Minulla on tänä vuonna 18 täyttävä tytär. Ala-asteella oli keskiverto oppilas, yläasteella fiksuuntui hirveästi ja päästötodistuksen keskiarvo oli yli 9. Lukion ensimmäisellä tykkäsi koulusta vielä, numerot pysyi kymppinä ja ysinä eivätkä laskeneet ollenkaan. Nyt tämän vuoden puolella on tapahtunut hänelle jotain. Kurssilta saa olla max. 4 poissaoloa, ja nämä hän käyttää ihan lintsaamalla. Sanoo että osaa asiat. Koeviikko on aina, ja sen jälkeen jos on jäänyt kokeita tekemättä tai tullut hylätty, on parin viikon päästä uusintakoepäivä. Tyttö käy parissa kokeessa, lukee hirveän myöhään ja sanoo ettei osaa. En sitten tiedä, saako hän luettua vai onko kirja käsissä muuten vaan. Niistä kokeista, joihin hän menee, tulee yleensä 9,5. Vähintään yhden kokeen jättää sinne uusintaan, eli ei mene kokeeseen! Muutenhan tämä olisi mainio keino vähentää koeviikon stressiä, mutta kun nämä uusinnat häntä tuntuvat stressaavan vielä enemmän. Vihaa niitä uusinnoissa roikkuvia kokeita ja tulee 7 tai 8, joita pitää huonoina numeroina. Sanoo, ettei tykkää olla siellä uusinnassa ihmisten kanssa, jotka eivät pääse läpi kokeistaan.
Perjantaina hällä oli koe, josta kyselin, että millainen koe oli ja oliko vaikea. Tyttö selitti kaikkea, mutta nyt kun katsoin wilmasta, oli poissaolo tuon kokeen ajalta + yhden toisen kokeen ajalta! En ole varma onko se nyt niin, että on pinnannut kahdesta kokeesta vai mitä ihmettä?
Tyttö on aika ujo, ei hirveästi puhu ja oleskelee huoneessaan. Autokoulua käy, en tiedä sitten lisääkö se tuota koulustressiä. Ei taida omistaa kavereita, en tiedä kenen kanssa se koulussa on vai onko kenenkään, arka aihe varmaan enkä ole tuosta oikein puhunut. En tiedä mitä pitäisi tehdä, kun kuitenkin sanoo ettei tarvi apua koulujutuissa. Huolestuttaa vain, että miksi on nyt tämä alamäki.
Kommentit (28)
Meidän aikana sanottiin päästötodistus, jäänyt sieltä. Puhuisin kyllä, mutta kun kyselen, onko kaikki hyvin, vastaa että joojoo ja ärsyyntyy kauheasti kun kysyn. Jos taas kysyn vihaisesti noista poissaoloista, menee hiljaiseksi ja ei puhua pukahda.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Loppuunpalaminen. Jos sitä ei ala ajoissa hoitaa, voi seurata loppuelämän mt-ongelmakierre.
Loppuunpalaminen. Jos sitä ei ala ajoissa hoitaa, voi seurata loppuelämän mt-ongelmakierre.
Hae apua nopeasti, ennenkuin lapsi täyttää 18! Sen jälkeen lapsi voi kieltäytyä kaikesta avusta ja te ette voi tehdä asialle mitään.
Kuulostaa paniikkihäiriölle, masennukselle, kohtuuttomille odotuksille. Ota yhteyttä opoon, koulupsykologiin, perheneuvolaan, mutta toimi nopeasti, kohta teille vastataan, että ainut apu tulee aikuisten mt-puolelta ja sinne sitten jonottelette vuosia...
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 09:36"]Loppuunpalaminen. Jos sitä ei ala ajoissa hoitaa, voi seurata loppuelämän mt-ongelmakierre.
[/quote]
Mutta tässäkään jaksossa ei ollut kuin neljä kurssia, en ymmärrä miten tuossa voi noin vain palaa loppuun. Ymmärtäisin jos kauhea kasa kursseja, mutta kyllä tuo on ennenkin pärjännyt.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 09:40"]Hae apua nopeasti, ennenkuin lapsi täyttää 18! Sen jälkeen lapsi voi kieltäytyä kaikesta avusta ja te ette voi tehdä asialle mitään.
Kuulostaa paniikkihäiriölle, masennukselle, kohtuuttomille odotuksille. Ota yhteyttä opoon, koulupsykologiin, perheneuvolaan, mutta toimi nopeasti, kohta teille vastataan, että ainut apu tulee aikuisten mt-puolelta ja sinne sitten jonottelette vuosia...
[/quote]
Näinkö on. Otan tytön tänään heti juttelutuokioon, katon mikä on homman nimi. Kohtuuttomista odotuksista nyt sen verran, että aina on kehuttu ja veli on kutosen oppilas yläkoulussa, että siinä suhteessa ei pitäisi tuntea kohtuuttomia odotuksia. En sitten tiedä.
ap
Mutta nyt ei pärjää! Siksi siihen ongelmaan täytyy tarttua, vaikka tyttö sitä vastustelisikin.
Noin radikaali muutos jaksamisessa on iso asia, ei se itsekseen tosta muutu paremmaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenterveys kannattaa tutkia. Voi myös olla jotain rakkaushuolia, nekin on tuon ikäisille vielä elämää suurempia juttuja. Ja vaikka koulumenestys on sinulle ihan ykkösasia, niin sitä se ei ehkä ole tälle tytölle.
Ajattelinkin, että tyttö asettaa niitä kohtuuttomia odotuksia itseensä.
Nauraako tyttösi, jos niin minkälaisissa tilanteissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 09:43"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 09:36"]Loppuunpalaminen. Jos sitä ei ala ajoissa hoitaa, voi seurata loppuelämän mt-ongelmakierre.
[/quote]
Mutta tässäkään jaksossa ei ollut kuin neljä kurssia, en ymmärrä miten tuossa voi noin vain palaa loppuun. Ymmärtäisin jos kauhea kasa kursseja, mutta kyllä tuo on ennenkin pärjännyt.
ap
[/quote]
Turha se on alkaa laskeskelemaan kurssien määriä, ja niitten perusteella sanomaan, että onko vai eikö se ole loppuun palanut, eihän se ole olennaista! Ihmiset on erilaisia, ja tytölläsikin voi olla elämässään vaikka mitä asioita, joista (niistäkään) et tiedä mitään. Olennaista on se, että lapsellasi ei ole kaikki hyvin, ja hän tarvitsee apua, olet velvollinen sitä hänelle hankkimaan.
Tarvitsee miestä, sitten taas jaksaa ahertaa. Kyähän sää tiiät. ;) hieman irtiottoa arjesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on huolestuttavaa, jos et osaa nimetä yhtään kaveria. Olisiko tyttö yksinäinen, joukon ulkopuolella oleva?
Täällä kirjoittaa ap entinen kympin tyttö, jolla tuli burn outti yliopiston alkaessa. Tämä onkin ollut sellainen suo, josta nousu on vaatinut vuosia ja vuosia. Tyttösi tilanne kuulostaa hyvin omalta tilanteeltani silloin aikoinaan - teinikin voi aivan hyvin palaa loppuun. Kyse ei ole siitä nykyhetken tilanteesta, onko kursseja neljä vai kymmenen, vaan vuosia kestäneestä paineesta ja itseen kohdistuvista vaatimuksista. Suosittelen avun hakemista NYT ennen kuin napsahdus tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 09:53"]Minusta on huolestuttavaa, jos et osaa nimetä yhtään kaveria. Olisiko tyttö yksinäinen, joukon ulkopuolella oleva?
[/quote]
Aina on ollut vähän yksinäinen susi, luulen että ihan viihtyykin yksin, ainakin yleisesti ottaen. Onhan ne kaverit tuon ikäiselle todella tärkeitä, ja varmaan tytärtä harmittaa kun niitä ei ole. Ei ole siis tuosta mitään sanonut, ja en tiedä kenen kanssa on koulussa vai onko kenenkään. Veli on samanlainen tässä suhteessa, kuopuksella kavereita pilvin pimein.
ap
Pöydän ääreen ja juttelemaan. Kuulostaa loppuun palamiselta. Toisaalta tuossa kohtaa elämää saattaa ihan luonnollisestikin tulla hetkellinen hairahdus "kun mikään ei kiinnosta", toisilla tulee varhaisemmassa teini-iässä ja joillain vasta lähempänä sitä "aikuisuutta".
Ehdottaisin, että keskustelu lähtisi kavereista ja arkipäiväisistä asioista. Olisi varmasti tärkeää selvittää ennen kaikkea se, ettei kyse ole esim. Yksinäisyydestä tai masennuksesta. Ne tuo usein mukanaan voimattomuutta kaikilla osa-alueilla. Älä puhu koenumeroista tai suorituksista, koska niissä tuskin on se ongelman alkulähde (jos siis saa yrittämällä jo hyvät numerot).
Tarvittaessa sitten yhteys koulupsykologiin, joka varmasti osaa neuvoa seuraavassa askeleessa.
Itse sain jonkunlaisen burnoutin 17vuotiaana lukion loppupuolella. Olin samankaltainen kuin tyttösi. Sain pidettyä kaiken ahdistuksen salassa muilta kunnes tuli aivan täysi romahdus enkä päässyt sängystä ylös. Äiti heti vei terveyskeskukseen josta sain kiireellisen lähetteen psyk.polille, jossa kävin pari vuotta.
Meillä ei ollut kyse siitä että joku muu olisi asettanut paineet, perhe oli oikein lämmin ja keskusteltiin avoimesti. Jotenkin se silti vaan iski juuri minuun.
Burnout/masennus.
on kokemusta. Terveisiä kauppakorkeasta
Burn outilta kuulostaa, puhu tytön kanssa!
Muutos siis tapahtunut jo yläkoulussa, kun alkoi tsemppaamaan, miksi? Omasta halusta vai kannustettiinko kotoa nostamaan numeroita?
Joka tapauksessa hänellä on odotuksia koulun suhteen, on se sitten itseaiheutettua tai vanhempien odotuksia. Niiden alle murtuu herkimmät.
Meillä kotona tällainen tyttö, on erittäin ahdistunut kaiken suhteen nyt. Apuakaan ei voi pakkosyöttää, mutta koettakaa nyt kaikin keinoin löytää sopiva tapa teidän nuorelle, mekin etsimme parasta vaihtoehtoa vielä. Meillä onneksi tyttö hieman jo kertoilee näistä, mutta on paljon, mitä pitää sisällään.
Sori, en pystynyt lukemaan loppuun, repesin liikaa tolle "päästötodistukselle".... Ei jumankauta niistä lapsista enää mitään päästömittauksia oteta, se on PÄÄTTÖTODISTUS.
Ei vaan, puhu oikeasti avoimesti lapsesi kanssa. Itse olin kuin tyttäresi, hän voi kuvitella teidän odottavan häneltä suuria suorituksia ja kokee siitä painetta. Kysy noista poissaoloista ja syistä, puhumalla se ratkeaa, niin se vaan on.