Apua! Tyttäreni haluaa lääkikseen, mitä lukion kursseja kannattaa ottaa?
Tyttäreni aloittaa ensi syksynä lukion ja ollaan yhdessä mietitty tulevia kursseja. Hänellä olisi tähtäimessä (Kuopion) lääketieteellinen. Omista lukiovuosistani on kulunut jo niin monta vuotta, etten häntä kurssien kanssa oikein osaa neuvoa, joten pyytäisinkin teidän av-mammojen apua.
Ilmeisesti kemian, fysiikan, biologian ja pitkän matematiikan kurssit ovat tärkeimmät. Entäs terveystieto? Siitä ei kai pääsykokeessa kysytä, mutta saisiko sen kirjoittamisesta helposti pisteitä?
Terveystieto kuulostaisi hänen mielestään mielenkiintoiselta, mutta kurssimäärä hipoo 36:tta jo ennen sen valintaa. Pelkään, ettei tyttö jaksa jos kursseja kertyy jo ensimmäiselle vuodelle lähes 40 (jos siis ottaa terveystiedonkin). Mitähän tässä tilanteessa osaisi tehdä? Minä en ole lääkikseen itse koskaan hakenut, joten pelottaa että neuvon väärin. Opolta ei tyttö kuulemma ole saanut apua.
Kommentit (101)
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 20:34"]
Tuota... Kannataisiko ottaa eka se lukio aivan rauhallisesti ja katsoa tuleeko siitä ensinnäkään mitään? Mieli voi muuttua...
[/quote] sehän riippuu miten lukio sujuu mihin kannattaa suuntautua. Toisilla menee kielissä loistavasti, toisilla matemaattisesti ja toisilla siltä väliltä. Jotain kiinnostaa filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, jotain psykologia jne
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 20:00"]
Silloin kauan sitten vuonna 2007, kun terveystieto tuli ekaa kertaa yo-kokeeseen mukaan, suoritin lukion terveystiedon kaikki kolme kurssia (enempää ei koulussamme ollut tarjolla) itsenäisesti. Yo-kokeessa kirjoitin E:n. Ainakin silloin oli suht helppoa asiaa. . Jos täällä ei ole vielä mainittu latinaa ja sitä on mahdollista lukea, on se ihan suositeltava lisä. Oli ainakin vielä omana lukioaikana. Lisäksi kannattaa perehtyä lääkiksen valintakokeisiin ja sitäkin kautta miettiä mitä aineita valita. Pääsykokeistahan pitäisi ensin selvitä, että sinne kouluun edes pääsee.
[/quote] vaikein koe on päästä sisään
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 20:19"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 13:51"]
Yhdeksäsluokkalainen ei ole kypsä vielä yhtään mihinkään urasuunnitteluun:-/ kyllä siinä on vanhempien oltava kovasti mukana ja tukena monessa kohtaa. Ja etsittävä neuvoja ja vastauksia. Hyvä valita laaja ja mikä tärkeintä, kiinnostava ainepohja joka ei ainakaan sulje mitään ovia tulevaisuudessa. Tiputtelee aineita sitten pois jos ei ala luistaa. Lukion aikana ehtinee sitten kypsyä, useimmat. Ja mielikin ehkä muuttua monta kertaa. Ota vaan selvää asioista lapsesi puolesta ja auta kun/jos apua pyydetään. Jos kaikki menee hyvin, hän selviää sitten kyllä ilman äitiä lääkiksen pääsykokeesta. Näin meillä ainakin kävi:-) Olen tyytyväinen, että panostin asiaan aikanaan. Nyt voin jo syljeskellä kattoon ja ottaa rennommin.
Juuri näin. Yhdeksäsluokkalaiset eivät ole vielä kypsiä ja tarvitsevat vanhemman tukea. Eräs ystäväni tsemppasi lastaan lukio valinnoissa ja ainevalinnoissa yms ja lapsi on nyt lääkkiksessä. Rautainen mamma auttoi sinne pääsyn suunnittelussa ja kyllä kannatti. Lapsi oli ilmoittanut jo 13 vuotiaana haluavansa lääkäriksi;)[/quote]
[/quote] meillä lapsi teki itse päätöksen mitä syventäviä ottaa
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 20:34"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 19:54"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 21:26"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 21:14"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 12:31"]
Ja sitten kannattaa myös muistaa se, että kaikki eivät vaan sinne lääkikseen koskaan pääse, tai välttämättä lukion jälkeen enää edes halua. Eli älkää liikaa lyökö lukkoon tässä vaiheessa tytön tulevaisuutta. Älkää vaan vouhkatko sukulaisille ja tuttaville, miten meidän Maikki nyt sinne lääkikseen sitten aikoo. Älä sinäkään liikaa luo paineita ääneen haaveilemalla, miten Maikki sitten valkoisessa takissaan hoitaa äidin reumatismin kuntoon, oi ompa se elämää.
Lukiossa kannattaa valita kaikki tarpeellinen ja riittävässä laajuudessa. Mutta ensin nyt kuitenkin pitää se lukio hoitaa. Ja muu elämä siinä sivussa :) Ja jos lukio osoittautuu kovin vaikeaksi kahlata läpi ja aineet kovin haastaviksi suorittaa, se antaa kyllä osviittaa siitä, riittävätkö rahkeet lääkiksen pääsykokeeseen tai opintoihin.
Kyllä kaikki tuntemani entiset lääkisläiset (itse mukaan lukien) ollaan oltu sitä porukkaa, jotka ovat suorittaneet heittämällä lukion läpi tai suht vähän vaivaa nähden, ja siis kaikkine pitkine matikoineen, fysiikoineen ja kemioineen. Arvosanat ovat olleet kiitettäviä. Ja niillä joilla ne ovat olleet kehnompia, syynä on ollut silkka laiskuus eli nokkeluutta, älyä ja luovaa kekseliäisyyttä on kyllä ollut, mutta sitä ei ole jaksettu käyttää ja asioita päntätä. Pääsykokeessa nämä laiskimukset ovat sitten jo motivoituneet taitojaan käyttämäänkin ;)
Varmaan riippuu lääkis-kaupungistakin, mutta Helsingin lääkis kyllä yleensä kuorii aikalailla ikäluokan kerman päältä..
[/quote]
Jos tarkoitat tuolla ikäluokan kerman kuorimisella sitä että kaikki lahjakkaimmat päätyy lääkikseen, niin oot väärässä. Tiedän lukuisia tosi lahjakkaita ja älykkäitä ihmisiä jotka ei oo koskaan halunneet eikä hakeneet lääkikseen. (toki nämä ei oo Helsingistä) Mutta lahjakkaita ja älykkäitä ihmisiä päätyy paljon muuallekin kuin sinne lääkikseen, varmasti jopa suurin osa, kun miettii että lääkis on vain yksi koulutusvaihtoehto ja yliopistossa on lukuisia muitakin vaihtoehtoja.
[/quote]
Tulee mieleen entinen lukioaikainen ystäväni, joka alkoi jo lukion toisella vuodella lukemaan lääkiksen pääsykokeeseen. Kirjotti huippupaperit ja lähti itsevarmana kohti pääsykoetta. Jäi yhden pisteen päähän sisäänpääsystä. Ei hakenut enää uudelleen vaan luki sairaanhoitajaksi. Oli iso isku hänelle ja perheelleen, joka oli puhunut ympäri pitäjää, että heidän pojastaan tulee lääkäri.
Mieheni suvusta löytyy tyttö, joka valmistui lukiosta rimaa hipoen ja tajusikin koulun päätyttyä haluavansa lääkäriksi. Luki joka päivä aamusta iltaan usean kuukauden kirjastossa pääsykokeeseen ja pääsi kirkkaasti sisään. Miten? Harjottamalla niitä kuuluisia perselihaksia, lukien, tehden muistiinpanoja jne. Monet menee lääkikseen sinnikkäällä työllä, ei suinkaan kuulumalla johonkin eliittiin. Unelmien eteen pitää usein nähdä paljon vaivaa.
[/quote] berslihakset ei auta jos fysiikka ja kemia takkuaa ts ei mene kaaliin
[/quote] laudatureista on hyötyä kun pyrkii lääkikseen,pyrkii eri sarjassa mitä muut. Aika paljon saa pisteitä. Korjatkaa jos oon väärässä.
[/quote] eri kiintiö näin on, silti täytyy osata vielä pääsykokeissa
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 00:27"]
Onpa hyvin erikoista, että opo ei osaa neuvoa, vaikka kysymys on näin selvästä asiasta. Pitää valita kaikki kurssit fysiikasta, kemiasta ja biologiasta. Pitkä matematiikka kuulunee siinä mielessä asiaan, että se auttaa vaikkapa fysiikassa. Oma tyttäreni kirjoitti kyllä terveystiedonkin, koska pyrki lääkikseen. Terveystietoa kirjoittavat monet, mutta hyviä arvosanoja ottavat ne, jotka osaavat kirjoittaa loistavaa suomen kieltä ja vastata kysymyksiin lähellä terveystietoa olevia aineita hyödyntäen, esim. kemian ja biologiankin näkökulmista. Oma henkilökohtainen harrastuneisuus - vaikkapa ensiaputaidot - kannattaa hyödyntää vastauksissa.
On selvää, että äidinkielen kurssit on tehtävä hyvin. Englanti on huipputärkeää monessa mielessä.
Kaikkea ei voi valita eikä kaikkea kannata kirjoittaa. Tyttäreni ei kirjoittanut esim. ruotsia, vaikka opiskelikin kaikki ruotsin kurssit ja vaikka ruotsi meni hyvin. Aika ei riitä kaikkeen.
Äidinkieltä ei kannata kirjoittaa ennen kolmannen luokan kevättä, koska tämä aine on kypsymisasia. Kolmannella luokalla vasta tekstit sujuvat, ja valtava toistojen - kirjoitettujen tekstien - määrä juuri ennen ylioppilaskirjoituksia takaa parhaan tuloksen.
Ani harva onnistuu pääsykokeissa, jos alkaa lukea niihin vasta ylioppilaskirjoitusten jälkeen. On hienoa, jos jo lukioon mennessään tietää, mitä tavoittelee. Ja nykyisin lääkikseen on paljon helpompi päästä, kun ei ole enää Galenosta luettavana. Toisaalta ehkä sitäkin kannattaa vilkaista. Kehotan myös lähtemään valmennuskurssille vaikka vain siitä syystä, että pysyy tiiviisti asian äärellä koko ajan.
[/quote] ne jotka pyrkii lääkikseen niin ovat jo ottaneet lukiossa syventävät fy-ke-bi. Kirjoittavat myös ja sitten lukevat pääsykokeisiin ja osa menee pääsykoekursseille
Miksei ikinä opita, ettei ole olemassa pitkää fysiikkaa tai pitkää kemiaa?!
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 00:50"]
Terveystietoa on turha ottaa.
"Lääketieteen lisensiaatin koulutus ohjelmaan voi päästä vain valintakokeen kautta. Yksipäiväinen valintakoe on toukokuussa. Valintakoe koostuu integroiduista tehtävistä, jotka pohjautuvat biologiaan, fysiikkaan ja kemiaan." http://www.uef.fi/sv/laake/opiskelijavalinta
[/quote] lähtöpisteitä saa ruotsista, enkusta, pitkästä matikasta, äikästä ja fyke tai biologia tai kemia. Näin Hgissä eli jos kaikki L niin 45 pistettä, eestä 7 ja kielet pitkänä. Ruotsi ja oliko se enkkukin sai olla keskipitkä mutta pisteet 6. Eli rivi tulee olla LLLLL tai LLLLE tai LLLEE tai LLEEE , Hgissä kova taso. Ihmettelen kun toi ruotti ängetty tuohon muuten ois rivi LLLEE tai jos otetaan myös kolmesta fy-ke-bi ällät niin LLLLE, silti epäilee että pääseeköhän, 3.7. tietää.
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 00:57"]Onks Kuopiossa lääkis? :-D
[/quote]
On. Siellähän on KYS, Kuopion Yliopistollinen Sairaala.
Kemia, fysiikka ja biologia - kaikki mahdollinen. Lyhyelläkin matematiikalla voi pärjätä, mutta kyllä se laaja matematiikka antaa erilaiset eväät fysiikkaan. Lääkiksen pääsykoe on epävirallinen suomenmestaruuskilpailu fysiikan tehtävien ratkaisuun. Laskurutiini ja huolellisuus on tärkeintä. Niin ja se että osaa soveltaa oppejaan johonkin sellaiseen mistä ei ole ikinä ennen kuullutkaan. Äidinkielen aineistokirjoittamiseen kannattaa myös satsata, oli aihe mikä hyvänsä. Terveystieto kannattaa ottaa jos kiinnostaa. Niin ja ruotsiakin tarvitsee osata, vaikkei lääkiksruotsi nyt mitään ihmeellistä ole. Englanti on tärkeä kieli, koska kaikki julkaisut on englanniksi, myös "parhaat" (ainakin proffien mielestä) kurssikirjat ovat englanniksi.
Siis lyhennettynä, kannattaa olla hyvä kaikessa.
-kandi-
Niin ja unohdin mainita, että juuri mitään näistä ei sitten (fysiikka,kemia,matematiikka,terveystieto) tarvita enää ollenkaan, kun on päässyt sisälle, mutta älä kerro sitä tyttärellesi :)
-kandi-
[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 08:56"]
Tikahdun :-DDD Anteeksi, asia on tärkeä ja vakavakin, mutta minun aamuni tämä ketju on pelastanut! Äiti kyselee tyttärensä puolesta _tällaisella palstalla_ näin tärkeitä asioita, ja heittää vielä väliin, että "tyttö on kyllä katsellut Greyn anatomiaa ja Housea"...!!! Reps!
Jos se lääkis on oikeasti tyttäresi eikä sinun haave, niin sanopa sille että etsii itse tietoa vaikka netistä jos kerran opo ei auta, täällä monet sen sinun puolestasi ovat jo tehneet ja mm. linkittäneet infoa.
Oletko niitä, jotka soittelee lapsensa puolesta mahdollisiin kesätyöpaikkoihin? Eikö mieleesi tule asiantuntevampaa tiedonhakukanavaa kuin Vauva-palsta, jossa tunnetusti vilisee provoja?
Nyt järki käteen, hyvä ihminen!
[/quote]
Tyttö on kyllä etsinyt tietoa omalla koneellaan. Tiedän, että tällä palstalla liikkuu paljon ihmisiä, lääkäreitäkin, joten ajattelin ettei kysymyksen kirjoittamisesta tänne ainakaan mitään suurta haittaa voi koitua. Itse kun aikoinaan hain tietoa tulevan ammattini suhteen, toisten kokemuksista oli mielestäni enemmän apua kuin pelkistä yliopistojen tietosivuista.
Niin kuin jo aiemmin kirjoitin, minun haaveeni ei lääkis ole. Tyttöä ammatti kiinnostaa ja tottakai olen sen suhteen häntä valmis tukemaan aivan niin kuin tekisin minkä tahansa muunkin ammatin kohdalla. Äitinä haluan vain, että lapseni on elämässään mahdollisimman onnellinen ja löytää oman ''polkunsa'' niin ammatillisissa asioissa kuin muissakin. Kirjoittamasi perusteella on kai uskottava, että on äitejä joiden mielestä lapsen ammatiksi kelpaa vain lääkäriys, mutta minä en ole sellainen. Ehkä se johtuu osittain siitä, että teen itse työtä jota rakastan ja joka antaa minulle enemmän energiaa kuin ottaa. Moni tutuistani inhoaa työtään ja heillä onkin ongelmia jaksamisen suhteen niin töissä kuin työpaikan ulkopuolellakin. En haluaisi lapselleni sellaista elämää.
En ole soitellut tai kysellyt muutenkaan tytölleni kesätyöpaikka. Hän etsi itselleen sellaisen jo kaksi kuukautta takaperin. En usko, että tyttö koskaan pyytäisi minun apuani tuollaisessa asiassa, enkä usko että sellaiseen koskaan lähtisin vaikka pyytäisikin.
Amerikkalaisia lääkärisarjoja tyttö katsoo netin kautta, koska niistä kuulemma tykkää. Jonkun vastaajan mainitsemaa kotimaista lääkärisarjaa ei katsonut. Meillä nykyään televisio melkeinpä pölyttyy olohuoneessa, kun ei sitä kukaan enää katsele. Harvat kiinnostavat ohjelmat katsotaan tabletilta tai koneelta. Siksi varmaan jäi se suomalainen lääkärisarjakin huomaamatta.
Kiitos kaikille aloitukseen vastanneille. Vastauksistanne on ollut paljon apua! Lukiokurssit alkavat olemaan ensimmäisen vuoden osalta valittu. On ollut helpottavaa lukea kokemuksianne siitä, että kurssimäärä ei nouse tähtitieteelliseksi ja liian suureksi taakaksi kolmelle vuodelle, vaikka kaikki fysiikan, kemian, biologian ja pitkän matematiikan kurssit ottaisikin.
ap.
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 13:51"]
Yhdeksäsluokkalainen ei ole kypsä vielä yhtään mihinkään urasuunnitteluun:-/ kyllä siinä on vanhempien oltava kovasti mukana ja tukena monessa kohtaa. Ja etsittävä neuvoja ja vastauksia. Hyvä valita laaja ja mikä tärkeintä, kiinnostava ainepohja joka ei ainakaan sulje mitään ovia tulevaisuudessa. Tiputtelee aineita sitten pois jos ei ala luistaa. Lukion aikana ehtinee sitten kypsyä, useimmat. Ja mielikin ehkä muuttua monta kertaa. Ota vaan selvää asioista lapsesi puolesta ja auta kun/jos apua pyydetään. Jos kaikki menee hyvin, hän selviää sitten kyllä ilman äitiä lääkiksen pääsykokeesta. Näin meillä ainakin kävi:-) Olen tyytyväinen, että panostin asiaan aikanaan. Nyt voin jo syljeskellä kattoon ja ottaa rennommin.
[/quote]
Näin minäkin ajattelen. Koitan tukea ja auttaa, sillä varmasti tulevaisuus huolettaa myös tytärtäni. Hän on itse miettinyt lääkistä, minulla ei ole siinä haaveessa osaa eikä arpaa.
Kyllä minustakin tuon ikäinen on liian nuori päättämään lopullista ammattia. Mieli voi muuttua matkan varrella ja se ei tietenkään minua haittaisi. Minulle tärkeintä on se, että hän on onnellinen. Työ on kuitenkin niin iso osa aikuisen elämää, että toivoisin hänen löytävän itselleen mieluisen ammatin, jonka parissa viihtyy ja joka omalta osaltaan tuo jotain muutakin elämään kuin pelkän palkan.
Suurin huoli on nyt niistä lukiokursseista. Lääkis on ykköshaave nyt, mutta hän kyllä itsekin tiedostaa mahdollisuuden siihen että mieli saattaa muuttua ja haluaisi valita kursseja mahdollisimman laajasti. Fy, Ke, Bi ja pitkä matematiikka on jo valittu plus pakolliset kurssit. Muuta ei taida mahtua. Kovin laajasti ei tuolla yhdistelmällä saa siis muuta valittua.
Vielä sellaista kysyisin, että mistähän saisi käsityksen siitä millainen lääkärin ammatti on oikeasti Suomessa? Tietääkö joku pääseekö vaikka terveyskeskuksiin seuraamaan lääkärin työpäivää? Ymmärrän toki, että lääkärin työnkuva on hyvin laaja, mutta tarkoitan lähinnä sairaala-/terveyskeskuslääkäriä. Blogeja on tyttö kuulemma lukenut ja tietysti katsellut myös amerikkalaisia lääkärisarjoja (Greyn anatomia, House jne), mutta eivät taida oikein antaa oikeaa kuvaa ammatista.
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 15:50"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 13:51"]
Yhdeksäsluokkalainen ei ole kypsä vielä yhtään mihinkään urasuunnitteluun:-/ kyllä siinä on vanhempien oltava kovasti mukana ja tukena monessa kohtaa. Ja etsittävä neuvoja ja vastauksia. Hyvä valita laaja ja mikä tärkeintä, kiinnostava ainepohja joka ei ainakaan sulje mitään ovia tulevaisuudessa. Tiputtelee aineita sitten pois jos ei ala luistaa. Lukion aikana ehtinee sitten kypsyä, useimmat. Ja mielikin ehkä muuttua monta kertaa. Ota vaan selvää asioista lapsesi puolesta ja auta kun/jos apua pyydetään. Jos kaikki menee hyvin, hän selviää sitten kyllä ilman äitiä lääkiksen pääsykokeesta. Näin meillä ainakin kävi:-) Olen tyytyväinen, että panostin asiaan aikanaan. Nyt voin jo syljeskellä kattoon ja ottaa rennommin.
[/quote]
Näin minäkin ajattelen. Koitan tukea ja auttaa, sillä varmasti tulevaisuus huolettaa myös tytärtäni. Hän on itse miettinyt lääkistä, minulla ei ole siinä haaveessa osaa eikä arpaa.
Kyllä minustakin tuon ikäinen on liian nuori päättämään lopullista ammattia. Mieli voi muuttua matkan varrella ja se ei tietenkään minua haittaisi. Minulle tärkeintä on se, että hän on onnellinen. Työ on kuitenkin niin iso osa aikuisen elämää, että toivoisin hänen löytävän itselleen mieluisen ammatin, jonka parissa viihtyy ja joka omalta osaltaan tuo jotain muutakin elämään kuin pelkän palkan.
Suurin huoli on nyt niistä lukiokursseista. Lääkis on ykköshaave nyt, mutta hän kyllä itsekin tiedostaa mahdollisuuden siihen että mieli saattaa muuttua ja haluaisi valita kursseja mahdollisimman laajasti. Fy, Ke, Bi ja pitkä matematiikka on jo valittu plus pakolliset kurssit. Muuta ei taida mahtua. Kovin laajasti ei tuolla yhdistelmällä saa siis muuta valittua.
Vielä sellaista kysyisin, että mistähän saisi käsityksen siitä millainen lääkärin ammatti on oikeasti Suomessa? Tietääkö joku pääseekö vaikka terveyskeskuksiin seuraamaan lääkärin työpäivää? Ymmärrän toki, että lääkärin työnkuva on hyvin laaja, mutta tarkoitan lähinnä sairaala-/terveyskeskuslääkäriä. Blogeja on tyttö kuulemma lukenut ja tietysti katsellut myös amerikkalaisia lääkärisarjoja (Greyn anatomia, House jne), mutta eivät taida oikein antaa oikeaa kuvaa ammatista.
[/quote]
Tämän olin siis minä, ap. Unohdin sen tuohon aiempaan viestiin kirjoittaa.
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 15:50"]
Vielä sellaista kysyisin, että mistähän saisi käsityksen siitä millainen lääkärin ammatti on oikeasti Suomessa? Tietääkö joku pääseekö vaikka terveyskeskuksiin seuraamaan lääkärin työpäivää?
[/quote]
Ei pääse terveyskeskukseen tai muuallekaan seuraamaan. Ja tosiaan niistä telkkarin draamasarjoista ei kyllä oikeaa kuvaa lääkärin työstä saa.
Viime syksynä meni Ylellä uusintana suomalainen dokumentaarinen sarja "Kandit" jossa kuvattiin yksi kesä kandeja kun nämä olivat töissä terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Harmi ettei tuota enää ole Areenassa katsottavissa, siellä on kuitenkin jokunen klippi: http://areena.yle.fi/tv/kandit
Pitkä matikka, fysiikka ja kemia ovat tosi hyvät valinnat lukioon, vaikka päättäisikin sitten lopulta hakea jonnekin muualle kuin lääkiksern!
Pitkä matikka, fysiikka ja kemia ovat tosi hyvät valinnat lukioon, vaikka päättäisikin sitten lopulta hakea jonnekin muualle kuin lääkiksern!
Kemia, fysiikka, biologia ja matematiikka. Ainakin Turun lääketieteellisessä oli viime vuonna ensimmäisen kerran käytössä uusittu pääsykoe, jossa vaatimuksena ko. aineiden lukio-oppimäärä. Ei siis erillistä pääsykoekirjaa.
Kuopiossa koulutetaan enemmän lääkäreitä kuin missään muualla Suomessa eli Kuopion lääkis on Suomen suurin!
Onpa hyvin erikoista, että opo ei osaa neuvoa, vaikka kysymys on näin selvästä asiasta. Pitää valita kaikki kurssit fysiikasta, kemiasta ja biologiasta. Pitkä matematiikka kuulunee siinä mielessä asiaan, että se auttaa vaikkapa fysiikassa. Oma tyttäreni kirjoitti kyllä terveystiedonkin, koska pyrki lääkikseen. Terveystietoa kirjoittavat monet, mutta hyviä arvosanoja ottavat ne, jotka osaavat kirjoittaa loistavaa suomen kieltä ja vastata kysymyksiin lähellä terveystietoa olevia aineita hyödyntäen, esim. kemian ja biologiankin näkökulmista. Oma henkilökohtainen harrastuneisuus - vaikkapa ensiaputaidot - kannattaa hyödyntää vastauksissa.
On selvää, että äidinkielen kurssit on tehtävä hyvin. Englanti on huipputärkeää monessa mielessä.
Kaikkea ei voi valita eikä kaikkea kannata kirjoittaa. Tyttäreni ei kirjoittanut esim. ruotsia, vaikka opiskelikin kaikki ruotsin kurssit ja vaikka ruotsi meni hyvin. Aika ei riitä kaikkeen.
Äidinkieltä ei kannata kirjoittaa ennen kolmannen luokan kevättä, koska tämä aine on kypsymisasia. Kolmannella luokalla vasta tekstit sujuvat, ja valtava toistojen - kirjoitettujen tekstien - määrä juuri ennen ylioppilaskirjoituksia takaa parhaan tuloksen.
Ani harva onnistuu pääsykokeissa, jos alkaa lukea niihin vasta ylioppilaskirjoitusten jälkeen. On hienoa, jos jo lukioon mennessään tietää, mitä tavoittelee. Ja nykyisin lääkikseen on paljon helpompi päästä, kun ei ole enää Galenosta luettavana. Toisaalta ehkä sitäkin kannattaa vilkaista. Kehotan myös lähtemään valmennuskurssille vaikka vain siitä syystä, että pysyy tiiviisti asian äärellä koko ajan.