Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Apua! Tyttäreni haluaa lääkikseen, mitä lukion kursseja kannattaa ottaa?
31.03.2014 |
Tyttäreni aloittaa ensi syksynä lukion ja ollaan yhdessä mietitty tulevia kursseja. Hänellä olisi tähtäimessä (Kuopion) lääketieteellinen. Omista lukiovuosistani on kulunut jo niin monta vuotta, etten häntä kurssien kanssa oikein osaa neuvoa, joten pyytäisinkin teidän av-mammojen apua.
Ilmeisesti kemian, fysiikan, biologian ja pitkän matematiikan kurssit ovat tärkeimmät. Entäs terveystieto? Siitä ei kai pääsykokeessa kysytä, mutta saisiko sen kirjoittamisesta helposti pisteitä?
Terveystieto kuulostaisi hänen mielestään mielenkiintoiselta, mutta kurssimäärä hipoo 36:tta jo ennen sen valintaa. Pelkään, ettei tyttö jaksa jos kursseja kertyy jo ensimmäiselle vuodelle lähes 40 (jos siis ottaa terveystiedonkin). Mitähän tässä tilanteessa osaisi tehdä? Minä en ole lääkikseen itse koskaan hakenut, joten pelottaa että neuvon väärin. Opolta ei tyttö kuulemma ole saanut apua.
Kommentit (101)
Yhdeksäsluokkalainen ei ole kypsä vielä yhtään mihinkään urasuunnitteluun:-/ kyllä siinä on vanhempien oltava kovasti mukana ja tukena monessa kohtaa. Ja etsittävä neuvoja ja vastauksia. Hyvä valita laaja ja mikä tärkeintä, kiinnostava ainepohja joka ei ainakaan sulje mitään ovia tulevaisuudessa. Tiputtelee aineita sitten pois jos ei ala luistaa. Lukion aikana ehtinee sitten kypsyä, useimmat. Ja mielikin ehkä muuttua monta kertaa. Ota vaan selvää asioista lapsesi puolesta ja auta kun/jos apua pyydetään. Jos kaikki menee hyvin, hän selviää sitten kyllä ilman äitiä lääkiksen pääsykokeesta. Näin meillä ainakin kävi:-) Olen tyytyväinen, että panostin asiaan aikanaan. Nyt voin jo syljeskellä kattoon ja ottaa rennommin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opo vastailee:
Ihme, jos ei tytön oma opo ole auttanut...
Ensimmäisen vuoden kurssimäärän pähkäilyn sijaan, kannattaisi tehdä kurssisuunnitelma koko lukion ajalle ja laskea siitä paljonko niitä kursseja oikeasti tulee. Eri ainevalinnoilla ja/tai eri lukiossa voi helposti käydä niin, että esim. ekalle vuodelle tulee paljon kursseja, mutta toinen onkin jo huomattavasti helpompi vuosi - tai päinvastoin. Ja kun nykyisin lukio on kuitenkin luokaton, niin tätä eroa voi sitten tasata, kun tietää sen kurssien kokonaismäärän, eli jättää ekalta vuodelta jotain pakollisia yksittäisiä kursseja toiselle vuodelle (lähinnä aineita, joita ei aio jatkaa pakollisia kursseja pitemmälle) tai käydä jo ensimmäisenä vuonna kursseja, joita yleensä suositellaan kakkosille.
Pitkä matematiikka, fysiikka, kemia, biologia -yhdistelmä mahtuu vielä lukion kolmeen vuoteen ihan hienosti. Mutta jos siihen yhdistetään esim. ylimääräinen vieras kieli tai runsaasti jonkin lukion painotuksen mukaisia kursseja (esim. kuvataide, ilmaisutaito) niin kurssimäärät kipuavat helposti sellaisiin lukemiin, että voi olla järkevämpää suorittaa lukio 3,5vuodessa tai 4 vuodessa. Tytölle tätä on helppo perustella sillä, että pojat suorittavat lukion jälkeen asevelvollisuuden, joten jatkoon hakiessa ikäeroa ei ainakaan niihin poikiin enää ole.
Pitkää matematiikkaa suosittelen minäkin. Tässä kannattaa katsoa niitä pisteytyksiä jatkoon hakiessa: pitkän matematiikan yo-arvosanoista tulee yleensä ne parhaat pisteet ja lyhyen L:stä saadut pisteet vastaa suunnilleen pitkän matematiikan M:stä saatuja pisteitä, jos sitäkään. En tiedä mikä on tilanne juuri Kuopion lääkiksessä, mutta ihan yleisellä tasolla katsottuna. Kokemukseni mukaan 9-luokkalaisten ammattitietous on vielä niin hataralla pohjalla, että lukioon aikovista n. 1/3 haluaa lääkäriksi - lukion aikana suunnitelma sitten täsmentyy esim. sinne jonkun aiemman vastaajan listaamiin tekniikan aloihin.
Ei sillä pitkällä matikalla tee mitään.. Lukion fysiikan ja pääsykokeet ymmärtää mainiosti lyhyellä matikalla, vaikka matematiikka on fysiikan aputiede. Vasta yliopistossa tulee vaikeuksia jos etenee fysiikkaa nopeammin kuin matematiikkaa. Pitkä fysikka, pitkä kemia . Bilsan voi lukea itse. Valmennuskurssit sitten lähempänä hakua.
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 18:58"]
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 13:22"]
Pitkä matematiikka lukiossa kehittää sellaista loogista ajattelua jota ainakin ollaan edellyttävinään opiskeluiden aikana.
[/quote]
"Ollaan edellyttävinään", my eyes!
[/quote]
:D
Mulla oli aikoinaan lukiossa pitkä matematiikka, pitkä fysiikka ja pitkä kemia (kaikki kurssit kaikista) Lisäksi kävin vielä kuviksesta kaikki mahdolliset kurssit ja useampia syventäviä kursseja ainakin viidestä lukuaineesta. Eikä kertynyt kursseja kuin 77 muistaakseni, eli kolmessa vuodessa käy kevyesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 12:31"]
Ja sitten kannattaa myös muistaa se, että kaikki eivät vaan sinne lääkikseen koskaan pääse, tai välttämättä lukion jälkeen enää edes halua. Eli älkää liikaa lyökö lukkoon tässä vaiheessa tytön tulevaisuutta. Älkää vaan vouhkatko sukulaisille ja tuttaville, miten meidän Maikki nyt sinne lääkikseen sitten aikoo. Älä sinäkään liikaa luo paineita ääneen haaveilemalla, miten Maikki sitten valkoisessa takissaan hoitaa äidin reumatismin kuntoon, oi ompa se elämää.
Lukiossa kannattaa valita kaikki tarpeellinen ja riittävässä laajuudessa. Mutta ensin nyt kuitenkin pitää se lukio hoitaa. Ja muu elämä siinä sivussa :) Ja jos lukio osoittautuu kovin vaikeaksi kahlata läpi ja aineet kovin haastaviksi suorittaa, se antaa kyllä osviittaa siitä, riittävätkö rahkeet lääkiksen pääsykokeeseen tai opintoihin.
Kyllä kaikki tuntemani entiset lääkisläiset (itse mukaan lukien) ollaan oltu sitä porukkaa, jotka ovat suorittaneet heittämällä lukion läpi tai suht vähän vaivaa nähden, ja siis kaikkine pitkine matikoineen, fysiikoineen ja kemioineen. Arvosanat ovat olleet kiitettäviä. Ja niillä joilla ne ovat olleet kehnompia, syynä on ollut silkka laiskuus eli nokkeluutta, älyä ja luovaa kekseliäisyyttä on kyllä ollut, mutta sitä ei ole jaksettu käyttää ja asioita päntätä. Pääsykokeessa nämä laiskimukset ovat sitten jo motivoituneet taitojaan käyttämäänkin ;)
Varmaan riippuu lääkis-kaupungistakin, mutta Helsingin lääkis kyllä yleensä kuorii aikalailla ikäluokan kerman päältä..
[/quote]
Jos tarkoitat tuolla ikäluokan kerman kuorimisella sitä että kaikki lahjakkaimmat päätyy lääkikseen, niin oot väärässä. Tiedän lukuisia tosi lahjakkaita ja älykkäitä ihmisiä jotka ei oo koskaan halunneet eikä hakeneet lääkikseen. (toki nämä ei oo Helsingistä) Mutta lahjakkaita ja älykkäitä ihmisiä päätyy paljon muuallekin kuin sinne lääkikseen, varmasti jopa suurin osa, kun miettii että lääkis on vain yksi koulutusvaihtoehto ja yliopistossa on lukuisia muitakin vaihtoehtoja.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 21:14"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 12:31"]
Ja sitten kannattaa myös muistaa se, että kaikki eivät vaan sinne lääkikseen koskaan pääse, tai välttämättä lukion jälkeen enää edes halua. Eli älkää liikaa lyökö lukkoon tässä vaiheessa tytön tulevaisuutta. Älkää vaan vouhkatko sukulaisille ja tuttaville, miten meidän Maikki nyt sinne lääkikseen sitten aikoo. Älä sinäkään liikaa luo paineita ääneen haaveilemalla, miten Maikki sitten valkoisessa takissaan hoitaa äidin reumatismin kuntoon, oi ompa se elämää.
Lukiossa kannattaa valita kaikki tarpeellinen ja riittävässä laajuudessa. Mutta ensin nyt kuitenkin pitää se lukio hoitaa. Ja muu elämä siinä sivussa :) Ja jos lukio osoittautuu kovin vaikeaksi kahlata läpi ja aineet kovin haastaviksi suorittaa, se antaa kyllä osviittaa siitä, riittävätkö rahkeet lääkiksen pääsykokeeseen tai opintoihin.
Kyllä kaikki tuntemani entiset lääkisläiset (itse mukaan lukien) ollaan oltu sitä porukkaa, jotka ovat suorittaneet heittämällä lukion läpi tai suht vähän vaivaa nähden, ja siis kaikkine pitkine matikoineen, fysiikoineen ja kemioineen. Arvosanat ovat olleet kiitettäviä. Ja niillä joilla ne ovat olleet kehnompia, syynä on ollut silkka laiskuus eli nokkeluutta, älyä ja luovaa kekseliäisyyttä on kyllä ollut, mutta sitä ei ole jaksettu käyttää ja asioita päntätä. Pääsykokeessa nämä laiskimukset ovat sitten jo motivoituneet taitojaan käyttämäänkin ;)
Varmaan riippuu lääkis-kaupungistakin, mutta Helsingin lääkis kyllä yleensä kuorii aikalailla ikäluokan kerman päältä..
[/quote]
Jos tarkoitat tuolla ikäluokan kerman kuorimisella sitä että kaikki lahjakkaimmat päätyy lääkikseen, niin oot väärässä. Tiedän lukuisia tosi lahjakkaita ja älykkäitä ihmisiä jotka ei oo koskaan halunneet eikä hakeneet lääkikseen. (toki nämä ei oo Helsingistä) Mutta lahjakkaita ja älykkäitä ihmisiä päätyy paljon muuallekin kuin sinne lääkikseen, varmasti jopa suurin osa, kun miettii että lääkis on vain yksi koulutusvaihtoehto ja yliopistossa on lukuisia muitakin vaihtoehtoja.
[/quote]
Tulee mieleen entinen lukioaikainen ystäväni, joka alkoi jo lukion toisella vuodella lukemaan lääkiksen pääsykokeeseen. Kirjotti huippupaperit ja lähti itsevarmana kohti pääsykoetta. Jäi yhden pisteen päähän sisäänpääsystä. Ei hakenut enää uudelleen vaan luki sairaanhoitajaksi. Oli iso isku hänelle ja perheelleen, joka oli puhunut ympäri pitäjää, että heidän pojastaan tulee lääkäri.
Mieheni suvusta löytyy tyttö, joka valmistui lukiosta rimaa hipoen ja tajusikin koulun päätyttyä haluavansa lääkäriksi. Luki joka päivä aamusta iltaan usean kuukauden kirjastossa pääsykokeeseen ja pääsi kirkkaasti sisään. Miten? Harjottamalla niitä kuuluisia perselihaksia, lukien, tehden muistiinpanoja jne. Monet menee lääkikseen sinnikkäällä työllä, ei suinkaan kuulumalla johonkin eliittiin. Unelmien eteen pitää usein nähdä paljon vaivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukiossa lääkishaun kannalta kannattaa kemia, fysiikka ja biologia ovat tärkeimmät, tällä hetkellä valintakoe perustuu juuri ko. aineiden lukion oppimäärään. Pitkästä matikasta on ehkä jonkun verran etua, mutta hyvin sisäistetyllä lyhyelläkin matikalla pärjää ihan ok niin fysiikassa, kemiassa kuin pääsykokeessa.
Muista aineista kannattaa lukiossa panostaa äidinkieleen paristakin syystä: hyvästä äidinkielen Yo-arvosanasta saa lähtöpisteitä lääkishaussa ja hyvä äidinkielen arvosana korreloi yleensä hyvän opiskelumenestyksen kanssa kun opiskelupaikka on saatu. Tämä jälkimmäinen on aika loogista, lääkisopintojen aikana joutuu lukemaan sekä kirjoittamaan paljon nopeassa tahdissa, äidinkielentaito on opiskeluväline.
En ole havainnut että ikäluokan kerma olisi erityisesti kerääntynyt Helsingin lääkikseen, vaikka siellä opiskelenkin. Kivoja ja opinnoistaan innostuneita opiskelukavereita löytyy kyllä kasapäin:-)
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 13:22"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 23:48"]
Vasta yliopistossa tulee vaikeuksia jos etenee fysiikkaa nopeammin kuin matematiikkaa.
[/quote]Mitä ihmettä tarkoitat fysiikan ja matematiikan etenemisessä kun lääkiksestä tässä oli puhe? Lääkiksessä ei ole fysiikan tai matematiikan kursseja.
Pitkä matematiikka lukiossa kehittää sellaista loogista ajattelua jota ainakin ollaan edellyttävinään opiskeluiden aikana. Bilsat kannattaa käydä kaikki kurssit pääsykoetta (ja preklinikkaakin) ajatellen.
[/quote]
Siis tossa tarkoitetaan varmaan sitä että matematiikkaa tarvitaan fysiikan ymmärtämiseen mutta vasta todella sellaisella tasolla kun esimerkiksi yliopistossa tai TKK:ssa FYSIIKKAA pää/sivuaineenaan lukeva tarvitsee. Pääsykokeessa ja lääkiksessä sisällä ei tarvi pitkää matikkaa fysiilkan tueksi juuri yhtään , fysiikan lääkiksessä luettava kurssi on helppoa huttua. En myöskään koe että pitkä matematiikka on välttämätön lääkikseen hakijalle, lääkiksen opiskelijalle tai lääkärille.
terv. DI ja LK
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän pitkästä matikasta tule kuin muutama kurssi lisää lyhyeen verrattuna, kannattaisi nyt ainakin kokeilla miten se lähtee sujumaan.
Tikahdun :-DDD Anteeksi, asia on tärkeä ja vakavakin, mutta minun aamuni tämä ketju on pelastanut! Äiti kyselee tyttärensä puolesta _tällaisella palstalla_ näin tärkeitä asioita, ja heittää vielä väliin, että "tyttö on kyllä katsellut Greyn anatomiaa ja Housea"...!!! Reps!
Jos se lääkis on oikeasti tyttäresi eikä sinun haave, niin sanopa sille että etsii itse tietoa vaikka netistä jos kerran opo ei auta, täällä monet sen sinun puolestasi ovat jo tehneet ja mm. linkittäneet infoa.
Oletko niitä, jotka soittelee lapsensa puolesta mahdollisiin kesätyöpaikkoihin? Eikö mieleesi tule asiantuntevampaa tiedonhakukanavaa kuin Vauva-palsta, jossa tunnetusti vilisee provoja?
Nyt järki käteen, hyvä ihminen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 13:51"]
Yhdeksäsluokkalainen ei ole kypsä vielä yhtään mihinkään urasuunnitteluun:-/ kyllä siinä on vanhempien oltava kovasti mukana ja tukena monessa kohtaa. Ja etsittävä neuvoja ja vastauksia. Hyvä valita laaja ja mikä tärkeintä, kiinnostava ainepohja joka ei ainakaan sulje mitään ovia tulevaisuudessa. Tiputtelee aineita sitten pois jos ei ala luistaa. Lukion aikana ehtinee sitten kypsyä, useimmat. Ja mielikin ehkä muuttua monta kertaa. Ota vaan selvää asioista lapsesi puolesta ja auta kun/jos apua pyydetään. Jos kaikki menee hyvin, hän selviää sitten kyllä ilman äitiä lääkiksen pääsykokeesta. Näin meillä ainakin kävi:-) Olen tyytyväinen, että panostin asiaan aikanaan. Nyt voin jo syljeskellä kattoon ja ottaa rennommin.
[/quote] meillä poika itse valitsi mitä ottaa eli otti pitkän matematiikan, syventävät fysiikka, kemia ja biologia.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 21:26"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 21:14"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 12:31"]
Ja sitten kannattaa myös muistaa se, että kaikki eivät vaan sinne lääkikseen koskaan pääse, tai välttämättä lukion jälkeen enää edes halua. Eli älkää liikaa lyökö lukkoon tässä vaiheessa tytön tulevaisuutta. Älkää vaan vouhkatko sukulaisille ja tuttaville, miten meidän Maikki nyt sinne lääkikseen sitten aikoo. Älä sinäkään liikaa luo paineita ääneen haaveilemalla, miten Maikki sitten valkoisessa takissaan hoitaa äidin reumatismin kuntoon, oi ompa se elämää.
Lukiossa kannattaa valita kaikki tarpeellinen ja riittävässä laajuudessa. Mutta ensin nyt kuitenkin pitää se lukio hoitaa. Ja muu elämä siinä sivussa :) Ja jos lukio osoittautuu kovin vaikeaksi kahlata läpi ja aineet kovin haastaviksi suorittaa, se antaa kyllä osviittaa siitä, riittävätkö rahkeet lääkiksen pääsykokeeseen tai opintoihin.
Kyllä kaikki tuntemani entiset lääkisläiset (itse mukaan lukien) ollaan oltu sitä porukkaa, jotka ovat suorittaneet heittämällä lukion läpi tai suht vähän vaivaa nähden, ja siis kaikkine pitkine matikoineen, fysiikoineen ja kemioineen. Arvosanat ovat olleet kiitettäviä. Ja niillä joilla ne ovat olleet kehnompia, syynä on ollut silkka laiskuus eli nokkeluutta, älyä ja luovaa kekseliäisyyttä on kyllä ollut, mutta sitä ei ole jaksettu käyttää ja asioita päntätä. Pääsykokeessa nämä laiskimukset ovat sitten jo motivoituneet taitojaan käyttämäänkin ;)
Varmaan riippuu lääkis-kaupungistakin, mutta Helsingin lääkis kyllä yleensä kuorii aikalailla ikäluokan kerman päältä..
[/quote]
Jos tarkoitat tuolla ikäluokan kerman kuorimisella sitä että kaikki lahjakkaimmat päätyy lääkikseen, niin oot väärässä. Tiedän lukuisia tosi lahjakkaita ja älykkäitä ihmisiä jotka ei oo koskaan halunneet eikä hakeneet lääkikseen. (toki nämä ei oo Helsingistä) Mutta lahjakkaita ja älykkäitä ihmisiä päätyy paljon muuallekin kuin sinne lääkikseen, varmasti jopa suurin osa, kun miettii että lääkis on vain yksi koulutusvaihtoehto ja yliopistossa on lukuisia muitakin vaihtoehtoja.
[/quote]
Tulee mieleen entinen lukioaikainen ystäväni, joka alkoi jo lukion toisella vuodella lukemaan lääkiksen pääsykokeeseen. Kirjotti huippupaperit ja lähti itsevarmana kohti pääsykoetta. Jäi yhden pisteen päähän sisäänpääsystä. Ei hakenut enää uudelleen vaan luki sairaanhoitajaksi. Oli iso isku hänelle ja perheelleen, joka oli puhunut ympäri pitäjää, että heidän pojastaan tulee lääkäri.
Mieheni suvusta löytyy tyttö, joka valmistui lukiosta rimaa hipoen ja tajusikin koulun päätyttyä haluavansa lääkäriksi. Luki joka päivä aamusta iltaan usean kuukauden kirjastossa pääsykokeeseen ja pääsi kirkkaasti sisään. Miten? Harjottamalla niitä kuuluisia perselihaksia, lukien, tehden muistiinpanoja jne. Monet menee lääkikseen sinnikkäällä työllä, ei suinkaan kuulumalla johonkin eliittiin. Unelmien eteen pitää usein nähdä paljon vaivaa.
[/quote] en usko tuohon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 21:26"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 21:14"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 12:31"]
Ja sitten kannattaa myös muistaa se, että kaikki eivät vaan sinne lääkikseen koskaan pääse, tai välttämättä lukion jälkeen enää edes halua. Eli älkää liikaa lyökö lukkoon tässä vaiheessa tytön tulevaisuutta. Älkää vaan vouhkatko sukulaisille ja tuttaville, miten meidän Maikki nyt sinne lääkikseen sitten aikoo. Älä sinäkään liikaa luo paineita ääneen haaveilemalla, miten Maikki sitten valkoisessa takissaan hoitaa äidin reumatismin kuntoon, oi ompa se elämää.
Lukiossa kannattaa valita kaikki tarpeellinen ja riittävässä laajuudessa. Mutta ensin nyt kuitenkin pitää se lukio hoitaa. Ja muu elämä siinä sivussa :) Ja jos lukio osoittautuu kovin vaikeaksi kahlata läpi ja aineet kovin haastaviksi suorittaa, se antaa kyllä osviittaa siitä, riittävätkö rahkeet lääkiksen pääsykokeeseen tai opintoihin.
Kyllä kaikki tuntemani entiset lääkisläiset (itse mukaan lukien) ollaan oltu sitä porukkaa, jotka ovat suorittaneet heittämällä lukion läpi tai suht vähän vaivaa nähden, ja siis kaikkine pitkine matikoineen, fysiikoineen ja kemioineen. Arvosanat ovat olleet kiitettäviä. Ja niillä joilla ne ovat olleet kehnompia, syynä on ollut silkka laiskuus eli nokkeluutta, älyä ja luovaa kekseliäisyyttä on kyllä ollut, mutta sitä ei ole jaksettu käyttää ja asioita päntätä. Pääsykokeessa nämä laiskimukset ovat sitten jo motivoituneet taitojaan käyttämäänkin ;)
Varmaan riippuu lääkis-kaupungistakin, mutta Helsingin lääkis kyllä yleensä kuorii aikalailla ikäluokan kerman päältä..
[/quote]
Jos tarkoitat tuolla ikäluokan kerman kuorimisella sitä että kaikki lahjakkaimmat päätyy lääkikseen, niin oot väärässä. Tiedän lukuisia tosi lahjakkaita ja älykkäitä ihmisiä jotka ei oo koskaan halunneet eikä hakeneet lääkikseen. (toki nämä ei oo Helsingistä) Mutta lahjakkaita ja älykkäitä ihmisiä päätyy paljon muuallekin kuin sinne lääkikseen, varmasti jopa suurin osa, kun miettii että lääkis on vain yksi koulutusvaihtoehto ja yliopistossa on lukuisia muitakin vaihtoehtoja.
[/quote]
Tulee mieleen entinen lukioaikainen ystäväni, joka alkoi jo lukion toisella vuodella lukemaan lääkiksen pääsykokeeseen. Kirjotti huippupaperit ja lähti itsevarmana kohti pääsykoetta. Jäi yhden pisteen päähän sisäänpääsystä. Ei hakenut enää uudelleen vaan luki sairaanhoitajaksi. Oli iso isku hänelle ja perheelleen, joka oli puhunut ympäri pitäjää, että heidän pojastaan tulee lääkäri.
Mieheni suvusta löytyy tyttö, joka valmistui lukiosta rimaa hipoen ja tajusikin koulun päätyttyä haluavansa lääkäriksi. Luki joka päivä aamusta iltaan usean kuukauden kirjastossa pääsykokeeseen ja pääsi kirkkaasti sisään. Miten? Harjottamalla niitä kuuluisia perselihaksia, lukien, tehden muistiinpanoja jne. Monet menee lääkikseen sinnikkäällä työllä, ei suinkaan kuulumalla johonkin eliittiin. Unelmien eteen pitää usein nähdä paljon vaivaa.
[/quote] perselihakset ei riitä jos ymmärrät fykea seiskan arvosta
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 23:01"]
Opo vastailee:
Ihme, jos ei tytön oma opo ole auttanut...
Ensimmäisen vuoden kurssimäärän pähkäilyn sijaan, kannattaisi tehdä kurssisuunnitelma koko lukion ajalle ja laskea siitä paljonko niitä kursseja oikeasti tulee. Eri ainevalinnoilla ja/tai eri lukiossa voi helposti käydä niin, että esim. ekalle vuodelle tulee paljon kursseja, mutta toinen onkin jo huomattavasti helpompi vuosi - tai päinvastoin. Ja kun nykyisin lukio on kuitenkin luokaton, niin tätä eroa voi sitten tasata, kun tietää sen kurssien kokonaismäärän, eli jättää ekalta vuodelta jotain pakollisia yksittäisiä kursseja toiselle vuodelle (lähinnä aineita, joita ei aio jatkaa pakollisia kursseja pitemmälle) tai käydä jo ensimmäisenä vuonna kursseja, joita yleensä suositellaan kakkosille.
Pitkä matematiikka, fysiikka, kemia, biologia -yhdistelmä mahtuu vielä lukion kolmeen vuoteen ihan hienosti. Mutta jos siihen yhdistetään esim. ylimääräinen vieras kieli tai runsaasti jonkin lukion painotuksen mukaisia kursseja (esim. kuvataide, ilmaisutaito) niin kurssimäärät kipuavat helposti sellaisiin lukemiin, että voi olla järkevämpää suorittaa lukio 3,5vuodessa tai 4 vuodessa. Tytölle tätä on helppo perustella sillä, että pojat suorittavat lukion jälkeen asevelvollisuuden, joten jatkoon hakiessa ikäeroa ei ainakaan niihin poikiin enää ole.
Pitkää matematiikkaa suosittelen minäkin. Tässä kannattaa katsoa niitä pisteytyksiä jatkoon hakiessa: pitkän matematiikan yo-arvosanoista tulee yleensä ne parhaat pisteet ja lyhyen L:stä saadut pisteet vastaa suunnilleen pitkän matematiikan M:stä saatuja pisteitä, jos sitäkään. En tiedä mikä on tilanne juuri Kuopion lääkiksessä, mutta ihan yleisellä tasolla katsottuna. Kokemukseni mukaan 9-luokkalaisten ammattitietous on vielä niin hataralla pohjalla, että lukioon aikovista n. 1/3 haluaa lääkäriksi - lukion aikana suunnitelma sitten täsmentyy esim. sinne jonkun aiemman vastaajan listaamiin tekniikan aloihin.
[/quote] mikäli on ollut ysiä ja kymppiä jo peruskoulussa matematiikasta, fykestä ja kemiasta niin tietenkin ottaa kaikki kurssit noista.
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 23:48"]
Ei sillä pitkällä matikalla tee mitään.. Lukion fysiikan ja pääsykokeet ymmärtää mainiosti lyhyellä matikalla, vaikka matematiikka on fysiikan aputiede. Vasta yliopistossa tulee vaikeuksia jos etenee fysiikkaa nopeammin kuin matematiikkaa. Pitkä fysikka, pitkä kemia . Bilsan voi lukea itse. Valmennuskurssit sitten lähempänä hakua.
[/quote] pitkä matematiikka kannattaa ottaa aina sen jolla on nk matikkapää kuten kemia ja fysiikka
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 23:18"]
Lukiossa lääkishaun kannalta kannattaa kemia, fysiikka ja biologia ovat tärkeimmät, tällä hetkellä valintakoe perustuu juuri ko. aineiden lukion oppimäärään. Pitkästä matikasta on ehkä jonkun verran etua, mutta hyvin sisäistetyllä lyhyelläkin matikalla pärjää ihan ok niin fysiikassa, kemiassa kuin pääsykokeessa.
Muista aineista kannattaa lukiossa panostaa äidinkieleen paristakin syystä: hyvästä äidinkielen Yo-arvosanasta saa lähtöpisteitä lääkishaussa ja hyvä äidinkielen arvosana korreloi yleensä hyvän opiskelumenestyksen kanssa kun opiskelupaikka on saatu. Tämä jälkimmäinen on aika loogista, lääkisopintojen aikana joutuu lukemaan sekä kirjoittamaan paljon nopeassa tahdissa, äidinkielentaito on opiskeluväline.
En ole havainnut että ikäluokan kerma olisi erityisesti kerääntynyt Helsingin lääkikseen, vaikka siellä opiskelenkin. Kivoja ja opinnoistaan innostuneita opiskelukavereita löytyy kyllä kasapäin:-)
[/quote] stadissa paljon päätyy Otaniemeen ne joilla on pitkä matematiikka, syventävät fysiikka ja kemia
Pitkä matikka kannattaa oikeastaan aina ottaa, jos matikka ei ole ollut hirmuisen vaikeaa jo peruskoulussa. Se antaa pohjaa niin ajattelulle kuin monille jatko-opinnoillekin. Ei lukiota aloittaessa kannata vielä rajata suunnitelmia pelkkään lääkikseen. Pitkästä matematiikasta voi aina vaihtaa lyhyeen, jos se käy niin raskaaksi.
Alue: Aihe vapaa
Pitkä fysiikka ei toimi ilman pitkää matikkaa. Pitkässä matikassa kehittyy laskurutiinia, kun sitä on joka jaksossa. Lisäksi kemiaa ja biologiaa mahdollisimman paljon. Ei tarvitse muita valinnaisaineita sitten enää valitakaan :)