Äidinrakkaus
Äidinrakkaus on ihmeellinen asia. Itselläni on vuoden ikäinen poika joka on todella kiinni äidissä eli minussa tällä hetkellä. Vikisee heti jos poistun tilanteesta/näkyvistä. Samaan aikaan kun selkeästi välittää minusta eniten maailmassa niin perkules puree tietysti vain äitiä! Tänään sain mukavan osuman ja hampaan jäljet sisäreiteen. Sattui ihan perkeleesti mutta silti torumisen jälkeen päällimmäinen tunne oli rakkaus. Tapahtuu mitä vain niin rakkaus omaa lasta kohtaan on jotain niin järisyttävää että tällaista ei saa kokea ellei ole omia lapsia. Ja juu tiedän, pahin on vasta edessä. Mutta sitäkin odotan vain rakkaudella :)
Kommentit (83)
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 23:58"]
Ihan oikeesti, onko teidän lapsettomien pakko tulla tällaiseen ketjuun mollaamaan äitejä?
[/quote]
Kerrotko vielä, millä tavalla on mollaamista todeta, että on "vilpittömän iloinen kaikkien vanhemmuudesta nauttivien puolesta"?
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 00:03"]
Lähinnä toivoisin, että tällaiset ketjut eivät menisi aina siihen samaan vänkäämiseen, että onko äidinrakkaus tavoittelemisen arvoinen tunne ja mihin äidinrakkautta voi verrata.
[/quote]
Mitä vänkäämistä tuossa on? Tosiasiat ovat tosiasioita. Joillekin äidinrakkaus on tavoittelemisen arvoinen, myönteinen tunne, ja toisille se ei ole. Jostakin syystä kaikki äidit eivät vain voi millään hyväksyä sitä, että jotkut eivät ole lainkaan kiinnostuneita kokemaan äidinrakkautta. Ihmettelen, miksi näin on, mutta en voi sanoa olevani yllättynyt.
Masentuneen, itsetuhoisen, holtittoman nuoren äitinä äidinrakkaus on todella, todella kovilla. siihen verrattuna taaperon puremiset ja valvottamiset ovat jotain todella mitätöntä.
Näinpähän se on. Ja sama alkukantainen äidinrakkaus jatkuu tuon teinin ääliöpäisten ideoiden ja alati vaihtuvan mielenmaailman muassa.
Minä niin rakastan tuota vihaista teiniäni, joka niin kovasti kokeilee rajojaan ja välillä on niin lapsi että...
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 00:32"]
Masentuneen, itsetuhoisen, holtittoman nuoren äitinä äidinrakkaus on todella, todella kovilla. siihen verrattuna taaperon puremiset ja valvottamiset ovat jotain todella mitätöntä.
[/quote]
Surullista. Juurikin se masentunut, itsetuhoinen ja holtiton nuori tarvitsee sitä rakkautta ihan eniten.
Pelottavaa se, että näiden rakastamisen lopettaa oma äitikin..Kuka pärjää enää sen jälkeen ettei kukaan rakasta?
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 00:30"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 00:03"]
Lähinnä toivoisin, että tällaiset ketjut eivät menisi aina siihen samaan vänkäämiseen, että onko äidinrakkaus tavoittelemisen arvoinen tunne ja mihin äidinrakkautta voi verrata.
[/quote]
Mitä vänkäämistä tuossa on? Tosiasiat ovat tosiasioita. Joillekin äidinrakkaus on tavoittelemisen arvoinen, myönteinen tunne, ja toisille se ei ole. Jostakin syystä kaikki äidit eivät vain voi millään hyväksyä sitä, että jotkut eivät ole lainkaan kiinnostuneita kokemaan äidinrakkautta. Ihmettelen, miksi näin on, mutta en voi sanoa olevani yllättynyt.
[/quote]
Luitko koko tekstini? Teet sitä taas, vänkäät. Miksi pitää tulla aina näihin ketjuihin avautumaan omasta elämänvalinnastaan. Tässä ketjussa ap halusi hehkuttaa omaa äidinrakkauttaan. Kyse ei ollut siitä, että haluaako tuntea äidinrakkautta vai ei. Tehkää sille oma ketju, voipi tulla mielenkiintoista vastakkainasettelua.
Jossain menee se raja... Kun olet rakastanut ja rakastat valtavasti, mutta se ei auta... Tulee sellainen olo, että voiko tästä vain luovuttaa, että pysyisi itse jotenkin kasassa. Mutta tietenkään sitä ei luovuta. Niin kauan kuin on elämää, on toivoa. jotenkin kuitenkin psyyke käsittelee tuota ahdistusta, ehkä hieman samoin kuin lapsen kuolemaa. Siitäkin on vain mentävä yli. Ps. Olen sitä mieltä, että kaikkien ei tarvitse eikä pidäkään ryhtyä äidiksi. Se ei ole millään lailla välttämätöntä elämän täyteyden kannalta, eikä kaikista ole siihen. Itsekin mietin usein, että minusta ei sittenkään ole tähän - voimat eivät vain riitä, vaikka tekisi mitä. T. 69
Jaa. Kyllä minä itse asiassa tiesin miltä äidinrakkaus tuntuu. En osaa selittää miksi, mutta niin vastaavaa suurta tunnetta jo aikaisemminkin erääseen asiaan mitä en tässä nyt silti kerro.
Av on kyllä parasta ikinä! Äidinrakkaus ei saa mitään kommentteja mutta keskustelu "perse haisee" on liekeissä!! :)
Omistajanrakkaus omaa rakasta koiraa kohtaan on myös jotain niin järisyttävää jota ei voi kokea ellei omaa koiraa omista. :')
Aivan, koirat ja lapset on samalla viivalla...
Olen vilpittömän iloinen kaikkien vanhemmuudesta nauttivien puolesta. Koettakaa kuitenkin muistaa, etteivät kaikki halua kokea äidinrakkautta sen enempää kuin jotkut haluavat kokea, millaista on omistautua jumalalle tai käyttää LSD:tä. Ei auta, vaikka kyseessä olisi sinun mielestäsi maailman paras tunne, monelle muulle se on kauhistus.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 01:34"]
Olen vilpittömän iloinen kaikkien vanhemmuudesta nauttivien puolesta. Koettakaa kuitenkin muistaa, etteivät kaikki halua kokea äidinrakkautta sen enempää kuin jotkut haluavat kokea, millaista on omistautua jumalalle tai käyttää LSD:tä. Ei auta, vaikka kyseessä olisi sinun mielestäsi maailman paras tunne, monelle muulle se on kauhistus.
[/quote]
Kannattaa ottaa myös huomioon, että kaikki eivät saa kokea sitä omalta äidiltään.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 01:32"]
Aivan, koirat ja lapset on samalla viivalla...
[/quote]
Älä vääntele viestejä. KYse oli rakkaudesta. :)
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 01:34"]
Olen vilpittömän iloinen kaikkien vanhemmuudesta nauttivien puolesta. Koettakaa kuitenkin muistaa, etteivät kaikki halua kokea äidinrakkautta sen enempää kuin jotkut haluavat kokea, millaista on omistautua jumalalle tai käyttää LSD:tä. Ei auta, vaikka kyseessä olisi sinun mielestäsi maailman paras tunne, monelle muulle se on kauhistus.
[/quote]
Missä kohtaa tekstiä mainittiin että kaikkien olisi tämä koettava? Jos sinä et halua äidiksi/isäksi niin anna muille vapaus siitä nauttia, rinnastamatta kyseistä tunnetta uskontoon tai huumeisiin. Se koira älähtää, johon kalikka... vai miten se nyt meni...
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 01:43"]
Missä kohtaa tekstiä mainittiin että kaikkien olisi tämä koettava?
[/quote]
Missä kohtaa tekstiä mainittiin, että tekstissä olisi mainittu, että kaikkien olisi koettava äidinrakkaus?
Oikeesti, siis velat täällä aukoo päätään. Joo joo me kaikki ymmärretään että te ette halua lapsia ja ihan täysin VAPAAEHTOISESTI... vai siis miten se nyt menikään..
Ap on täysin oikeassa. Nytkin kun vauva valvottanut kaksi tuntia, päällimmäisenä tunteena on rakkaus omaa pientä kohtaan. Ja puremajäljet löytyy täälläkin, olkavarresta :)
Multa varmaan puuttuu se äidinrakkaus lasta kohtaan mutta en todellakaan katsonut hyvällä jos mukulat puree tai nyt hieman vanhemmiten tekevät jotain muuta kiellettyä. Kyllä oli/on siinä vaiheessa rakkauden tunteet kaukana...
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 00:03"]
Lähinnä toivoisin, että tällaiset ketjut eivät menisi aina siihen samaan vänkäämiseen, että onko äidinrakkaus tavoittelemisen arvoinen tunne ja mihin äidinrakkautta voi verrata.
[/quote]
Kerro tuo myös näille äideille. ;)