Lue keskustelun säännöt.
Miksi synnyttävän naisen oikeudet herättävät raivoa?
Voitteko kertoa? Aika sairaita "keskusteluja" ollut palstalla tänään.
Kommentit (2135)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytysväkivalta -kampajanssa on tuotu esiin ihan asiallista asiaa (hoitohenkilökunnan kommunkaatiotaitoja) mutta väärällä tavalla. Lääkärien ja kätilöiden pitäisi tosiaan kertoa asiakkaalle ENSIN ennen toimepidettä että mitä halutaan tehdä ja miksi, sen sijaan että suoraan mennään ronkkimaan: harva kieltäytyisi tutkimuksista kun perustellaan.
Mutta nyt tämä kamajan vain aiheuttaa tuleville synnyttäjille pelkoa ja epäluottamusta hoitohenkilökuntaan. Olisivat nostaan asiallista keskustelua ja ottaneet hoitohenkilökunnan mukaan.
Voidaanhan sitä väärin/asiattomasti toimia perusteluista huolimatta, kun asioita voidaan perustella miten päin vain. Mistä kaikista asioista sitten johtuukaan, miksi toisia kohdellaan väärin/huonosti ja toisten kohdalla asiat menee hyvin ja oikein. Olisiko kuitenkin taustalla vikaa/ammattitaidottomuutta sekä henkilökunnassa sekä sillä, että taustalla on jotain henkilökohtaista, miksi toisia huonosti kohdellaan. Tai sitten mm. työolosuhteet vaikuttavat työsuorituksen laatuun/asiakkaan kohteluun myös. Mutta asiat eivät ainakaan muutu/parane sillä, että asioita vähätellään/kielletään/lakaistaan maton alle, vaan ns. kissan pitäisi pysyä pöydällä niin kauan, kunnes asioihin on tullut muutos.
On myös potilaita, jotka eivät ymmärrä omaa parastaan lääketieteellisestä näkökulmasta katsottuna vaikka kuinka selitettäisiin. Ja hoitohenkilökunnan työnkuvaan valitettavasti kuuluu tehdä työnsä lääketieteen pohjalta, ei potilaan tunteiden tai luulojen. Joku siitä sitten saattaa pahoittaa mielensä, mutta hoitohenkilökunta tekee mitä kuuluukin.
Mutta tietysti on myös oikeasti asiatonta kohtelua, eikä heidän kokemuksiaan tulisikaan vähätellä.
Siis mitä hittoa? Se potilas saa silti päättää oman parhaansa ihan itsekseen, eikä kukaan sen yli saa kävellä. Jos potilas kieltäytyy perustellusta toimenpiteestä, niin se on sitten siinä. Hän on siitä kieltäytynyt eikä sitä saa tehdä. Potilas saa päättää toimia tunteidensa perusteella ja siinä ei ole mitään pahaa. Se on hänen vartalonsa. Sen sijaan lääkärin tulisi perustella toimenpide jottei potilaalle jäisi vääriä luuloja. Ja jos potilas edelleen kieltäytyy, on se hänen oikeutensa. Hoitohenkilökunnalla ei ole minkäänlaista oikeutta toimia vasten potilaan tahtoa, vaan se on rikos.
Niin on, ja se on mielestäni väärin ja vastoin lääkärin ammattietiikkaa. Samoin kuin on väärin, ettei potilaalle saa antaa verta vastoin tämän uskonnollista vakaumusta. Lääkärin tehtävä on suojella elämää kaikin keinoin. Tunteista pitäisi puhua sitten siihen erikoistuneiden tahojen kanssa.
Lääkärin tehtävänä ei ole suojella elämää kaikin keinoin, se ei ole hänen työnsä. Ihmeen romanttinen kuva sinulla on lääkärin hommista. Ihan kuin he olisivat joitain jumalan asemassa olevia lähettiläitä joiden tehtävänä on päättää muiden puolesta asioita. Lääkärin työnä synnärillä on tehdä yhteistyötä potilaan kanssa ja mahdollistaa mahdollisimman hyvä hoito potilaan toiveita kunnioittaen. Ihmisoikeudet menevät lääkärin “oikeuksien” ohi jokaisena päivänä vuodesta. Ja niin tulee ollakin.
Perustele minulle miksi naisen itsemääräämisoikeuden asettaminen lapsen hengen ja terveyden varjelemisen edelle on moraalisesti oikein.
Itselleni tulee mieleen kolumbialainen Martha Sulay Gonzalez. Hän oli kolmen lapsen äiti, joka tuli sterilisaatiosta huolimatta raskaaksi. Raskausaikana hänellä todettiin gynekologinen syöpä. Koska Kolumbiassa abortti oli tuolloin täysin kielletty, Martha ei saanut lupaa aborttiin. Hänelle ei annettu myöskään syöpähoitoja, koska lapsi olisi voinut vahingoittua niistä.
Martha synnytti lapsen ja kuoli syöpään vähän myöhemmin. Hän siis menetti henkensä, ja lapset menettivät äidin. Kyllä itse ainakin sanoisin, että tuossa tapauksessa naisen itsemääräämisoikeuden olisi pitänyt mennä lapsen edelle.
Kumma, kun kukaan ei ole vielä kommentoinut tätä.
Sanoisin näin äkkiseltään, että virhe tapahtui jo siinä, kun aborttia ei myönnetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi, mitä nämä "lapsi menee äidin edelle" -tyypit ajattelevat vaikkapa kohdunulkoisen raskauden hoidosta? Siinähän sikiö ei ole elinkelpoinen, eikä raskaus voi jatkua aiheuttamatta äidille hengenvaaraa. Pitäisikö tuota raskautta jatkaa silti?
No ei tietenkään pitäisi. Kysymyksesi on suoraan sanottuna typerä.
Miksi kysymykseni on sinusta typerä? Kun kerran muutenkin olet sitä mieltä, että lapsi menee aina äidin edelle, miksi se ei tässä tapauksessa menisi?
Kysymyksesi on typerä, koska sikiö ei ole elinkelpoinen. Ainoastaan äiti voi jäädä henkiin. Tällaisessa tilanteessa ei pääse muodostumaan minkäänlaista moraalista dilemmaa sen suhteen, kumman henki ja terveys pitäisi asettaa etusijalle, koska lähtökohtaisesti ainoastaan toinen voi selvitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on hyvä maa kasvattaa lapsia. Uskon tänne löytyvän porukkaa, jotka ovat tottuneet synnyttämään oikeasti vaarallissa oloissa. Kuten sotien ajan naiset Suomessakin. Mielestäni on myös ihan hyvä päätös olla synnyttämättä jos synnytys arveluttaa. Sitä en vain ymmärrä, miksi tällaisista yksityisistä asioista meuhkataan täällä, kaikki ovat ihan vapaita opiskelemaan alaa ja selvittämään mistä mikin hoitotoimenpide johtuu ja miksi se pitää tehdä. Mutta toki on helpompaa valittaa, kuin nähdä vaivaa...
T. Kuuden lapsen äiti
Ei nämä tänne kirjoittajat viitsi selvittää yhtään mitään. Eivätkä edes tajua sitä, että hoitohenkilökunnan on tehtävä tietyt asiat tai tehtävien laiminlyömisestä voi saada syytteen hoitovirheestä. Mutta mikäpä kiinnostaisi enemmän kuin valitus, ehkä sohvalla makaaminen...?
Itsestäsikö kerrot? Koska täällä on monesti jo sanottu että hoitohenkilökunnan ei todellakaan pidä tehdä mitään potilaan toiveen vastaisesti. Se ei ole tehtävien laiminlyöntiä josta seuraisi mitään kurinpidollisia toimia. Se, että toimitaan potilaan toiveen vastaisesti ja tehdään toimenpiteitä joista potilas on kieltäytynyt, on laitonta ja se on hoitovirhe. Koita nyt selvittää ihan alkeellisesti periaatteet ennenkuin provoilet, säälittävää.
Vastuu synnytyksestä kokonaisuutena siirtyy sairaalalle siinä vaiheessa kun potilas astuu sairaalan ovista sisälle. Potilaan kieltäytyminen hoitotoimenpiteistä ei mene lääkärin valan edelle kaiken elämän säilyttämisestä. Potilas kyllä saa varmasti apua pahaan oloonsa, mutta hoitoimenpiteet ovat aina lääkärin vastuulla, eivätkä toteudu potilaan toiveiden mukaan, mikäli nämä toiveet ovat vaarallisia tai edes saattavat aiheuttaa riskejä. Aina voi synnyttää itsekseen kotona. Silloin voi päättää itse mitä ja miten tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on hyvä maa kasvattaa lapsia. Uskon tänne löytyvän porukkaa, jotka ovat tottuneet synnyttämään oikeasti vaarallissa oloissa. Kuten sotien ajan naiset Suomessakin. Mielestäni on myös ihan hyvä päätös olla synnyttämättä jos synnytys arveluttaa. Sitä en vain ymmärrä, miksi tällaisista yksityisistä asioista meuhkataan täällä, kaikki ovat ihan vapaita opiskelemaan alaa ja selvittämään mistä mikin hoitotoimenpide johtuu ja miksi se pitää tehdä. Mutta toki on helpompaa valittaa, kuin nähdä vaivaa...
T. Kuuden lapsen äiti
Ei nämä tänne kirjoittajat viitsi selvittää yhtään mitään. Eivätkä edes tajua sitä, että hoitohenkilökunnan on tehtävä tietyt asiat tai tehtävien laiminlyömisestä voi saada syytteen hoitovirheestä. Mutta mikäpä kiinnostaisi enemmän kuin valitus, ehkä sohvalla makaaminen...?
Itsestäsikö kerrot? Koska täällä on monesti jo sanottu että hoitohenkilökunnan ei todellakaan pidä tehdä mitään potilaan toiveen vastaisesti. Se ei ole tehtävien laiminlyöntiä josta seuraisi mitään kurinpidollisia toimia. Se, että toimitaan potilaan toiveen vastaisesti ja tehdään toimenpiteitä joista potilas on kieltäytynyt, on laitonta ja se on hoitovirhe. Koita nyt selvittää ihan alkeellisesti periaatteet ennenkuin provoilet, säälittävää.
Vastuu synnytyksestä kokonaisuutena siirtyy sairaalalle siinä vaiheessa kun potilas astuu sairaalan ovista sisälle. Potilaan kieltäytyminen hoitotoimenpiteistä ei mene lääkärin valan edelle kaiken elämän säilyttämisestä. Potilas kyllä saa varmasti apua pahaan oloonsa, mutta hoitoimenpiteet ovat aina lääkärin vastuulla, eivätkä toteudu potilaan toiveiden mukaan, mikäli nämä toiveet ovat vaarallisia tai edes saattavat aiheuttaa riskejä. Aina voi synnyttää itsekseen kotona. Silloin voi päättää itse mitä ja miten tekee.
No ei hyvä jumala sentään. Ei Suomessa ole mitään ihmeen lääkärinvaloja jossa vannotaan kaiken elämän säilyttämistä. Tämä ei ole mikään TV-sarja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on hyvä maa kasvattaa lapsia. Uskon tänne löytyvän porukkaa, jotka ovat tottuneet synnyttämään oikeasti vaarallissa oloissa. Kuten sotien ajan naiset Suomessakin. Mielestäni on myös ihan hyvä päätös olla synnyttämättä jos synnytys arveluttaa. Sitä en vain ymmärrä, miksi tällaisista yksityisistä asioista meuhkataan täällä, kaikki ovat ihan vapaita opiskelemaan alaa ja selvittämään mistä mikin hoitotoimenpide johtuu ja miksi se pitää tehdä. Mutta toki on helpompaa valittaa, kuin nähdä vaivaa...
T. Kuuden lapsen äiti
Ei nämä tänne kirjoittajat viitsi selvittää yhtään mitään. Eivätkä edes tajua sitä, että hoitohenkilökunnan on tehtävä tietyt asiat tai tehtävien laiminlyömisestä voi saada syytteen hoitovirheestä. Mutta mikäpä kiinnostaisi enemmän kuin valitus, ehkä sohvalla makaaminen...?
Itsestäsikö kerrot? Koska täällä on monesti jo sanottu että hoitohenkilökunnan ei todellakaan pidä tehdä mitään potilaan toiveen vastaisesti. Se ei ole tehtävien laiminlyöntiä josta seuraisi mitään kurinpidollisia toimia. Se, että toimitaan potilaan toiveen vastaisesti ja tehdään toimenpiteitä joista potilas on kieltäytynyt, on laitonta ja se on hoitovirhe. Koita nyt selvittää ihan alkeellisesti periaatteet ennenkuin provoilet, säälittävää.
Vastuu synnytyksestä kokonaisuutena siirtyy sairaalalle siinä vaiheessa kun potilas astuu sairaalan ovista sisälle. Potilaan kieltäytyminen hoitotoimenpiteistä ei mene lääkärin valan edelle kaiken elämän säilyttämisestä. Potilas kyllä saa varmasti apua pahaan oloonsa, mutta hoitoimenpiteet ovat aina lääkärin vastuulla, eivätkä toteudu potilaan toiveiden mukaan, mikäli nämä toiveet ovat vaarallisia tai edes saattavat aiheuttaa riskejä. Aina voi synnyttää itsekseen kotona. Silloin voi päättää itse mitä ja miten tekee.
No ei hyvä jumala sentään. Ei Suomessa ole mitään ihmeen lääkärinvaloja jossa vannotaan kaiken elämän säilyttämistä. Tämä ei ole mikään TV-sarja.
Kyllä Suomessa on käytössä lääkärinvala. Se perustuu Hippokrateen valaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vela N37 kirjoitti:
Sairaaloilla on velvollisuus varata resurssit niin, että ne riittää. Eli velvollisuus varata anestesialääkäreitä niin paljon, että se ehtii paikalle kaikkiin tilanteisiin. Vaikka tulis 10 bussilastillista loukkaantuneita ihmisiä, ketään ei leikata ilman anestesiaa. Paitsi synnytyksissä. Miksi sairaalalla ei ole velvollisuutta varata anestesiaa myös synnyttäjille? Koska raha ja koska naiset suostuu synnyttämään ilman kivunlievitystä. 40% saa epiduraalin, 60% ei saa. No onhan tämä vähän parempaan menossa, huomaan laskevasta syntyvyydestä. Mikään ei muutu ennen kuin naiset äänestää jaloillaan.
Suurimmalle osalle vapaaehtoisista lapsettomista lapsettomuus ei ole mikään statement, eikä ainakaan tämän asian takia. Suurin osa veloista ei yksinkertaisesti halua kokea vanhemmuutta, koska ovat tyytyväisiä elämäänsä ilmankin.
Lapsettomuusvalintaan voi olla monenlaisia syitä, ja ainakin omaan päätökseeni on vaikuttanut myös synnytysväkivalta, synnytyspelko sekä esimerkiksi omat sairaudet ja pelko niiden periytymisestä. Itseäni muuten kyrpii se, että vela-aiheisilla palstoilla ainoa hyväksyttävä perustelu velaudelle tuntuu olevan juuri tuo, jonka mainitsit. Muista mahdollisista syistä ei saisi edes keskustella, koska heti saa näsäviisaat äärivelat niskaansa. Ihan ohiksena tämä.
Tietenkin voi olla, ja useimmiten onkin. Mutta yleensä niiden monien syiden taustalla voimakkaimpana on kuitenkin se, ettei halua kokea vanhemmuutta. Muut syyt sitten kasaantuvat tämän syyn päälle ja vahvistavat sitä. Ainakin omat lapsia hankkineet ystäväni ovat todenneet, että jos oman lapsen todella haluaa, sitä halua eivät mitkään pelot taltuta. Halu omaan biologiseen jälkeläiseen on niin pakottava.
Emme ehkä voi puhua kaikkien muiden puolesta. Voisin hyvin kuvitella joidenkin kärsivän niin suuresta synnytyspelosta, että se menee jopa lisääntymishalun edelle.
Ehkä asiaa tulee ajatella niin, että se on luonnon oma keino estää liian pelokkaita lisääntymästä. Kuulostaa julmalta, mutta biologia ei toimi empaattisesti vaan tarkoituksenmukaisesti. Vahvimpien lisääntymistä suosien.
Varmasti juurikin näin, sillloin kun synnytyspelko on niin suuri, että estää raskautumisen. Minun käy kyllä sääliksi hoitohenkilökunta näiden kaikenlaisten vaatimusten kanssa synnyttämään tulevia. Eipä ihme ettei hoitajan ammatti oikein kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on hyvä maa kasvattaa lapsia. Uskon tänne löytyvän porukkaa, jotka ovat tottuneet synnyttämään oikeasti vaarallissa oloissa. Kuten sotien ajan naiset Suomessakin. Mielestäni on myös ihan hyvä päätös olla synnyttämättä jos synnytys arveluttaa. Sitä en vain ymmärrä, miksi tällaisista yksityisistä asioista meuhkataan täällä, kaikki ovat ihan vapaita opiskelemaan alaa ja selvittämään mistä mikin hoitotoimenpide johtuu ja miksi se pitää tehdä. Mutta toki on helpompaa valittaa, kuin nähdä vaivaa...
T. Kuuden lapsen äiti
Ei nämä tänne kirjoittajat viitsi selvittää yhtään mitään. Eivätkä edes tajua sitä, että hoitohenkilökunnan on tehtävä tietyt asiat tai tehtävien laiminlyömisestä voi saada syytteen hoitovirheestä. Mutta mikäpä kiinnostaisi enemmän kuin valitus, ehkä sohvalla makaaminen...?
Itsestäsikö kerrot? Koska täällä on monesti jo sanottu että hoitohenkilökunnan ei todellakaan pidä tehdä mitään potilaan toiveen vastaisesti. Se ei ole tehtävien laiminlyöntiä josta seuraisi mitään kurinpidollisia toimia. Se, että toimitaan potilaan toiveen vastaisesti ja tehdään toimenpiteitä joista potilas on kieltäytynyt, on laitonta ja se on hoitovirhe. Koita nyt selvittää ihan alkeellisesti periaatteet ennenkuin provoilet, säälittävää.
Vastuu synnytyksestä kokonaisuutena siirtyy sairaalalle siinä vaiheessa kun potilas astuu sairaalan ovista sisälle. Potilaan kieltäytyminen hoitotoimenpiteistä ei mene lääkärin valan edelle kaiken elämän säilyttämisestä. Potilas kyllä saa varmasti apua pahaan oloonsa, mutta hoitoimenpiteet ovat aina lääkärin vastuulla, eivätkä toteudu potilaan toiveiden mukaan, mikäli nämä toiveet ovat vaarallisia tai edes saattavat aiheuttaa riskejä. Aina voi synnyttää itsekseen kotona. Silloin voi päättää itse mitä ja miten tekee.
Se että potilas ei saa määrätä itselleen esim sektiota, ei suinkaan meinaa että lääkäri saa tehdä valitsemiaan toimenpiteitä tälle. Lääkäri ei saa tehdä mitään jos synnyttäjä siitä kieltäytyy, vaikka se olisi kuinka riski synnyttäjälle ja vauvalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on hyvä maa kasvattaa lapsia. Uskon tänne löytyvän porukkaa, jotka ovat tottuneet synnyttämään oikeasti vaarallissa oloissa. Kuten sotien ajan naiset Suomessakin. Mielestäni on myös ihan hyvä päätös olla synnyttämättä jos synnytys arveluttaa. Sitä en vain ymmärrä, miksi tällaisista yksityisistä asioista meuhkataan täällä, kaikki ovat ihan vapaita opiskelemaan alaa ja selvittämään mistä mikin hoitotoimenpide johtuu ja miksi se pitää tehdä. Mutta toki on helpompaa valittaa, kuin nähdä vaivaa...
T. Kuuden lapsen äiti
Ei nämä tänne kirjoittajat viitsi selvittää yhtään mitään. Eivätkä edes tajua sitä, että hoitohenkilökunnan on tehtävä tietyt asiat tai tehtävien laiminlyömisestä voi saada syytteen hoitovirheestä. Mutta mikäpä kiinnostaisi enemmän kuin valitus, ehkä sohvalla makaaminen...?
Itsestäsikö kerrot? Koska täällä on monesti jo sanottu että hoitohenkilökunnan ei todellakaan pidä tehdä mitään potilaan toiveen vastaisesti. Se ei ole tehtävien laiminlyöntiä josta seuraisi mitään kurinpidollisia toimia. Se, että toimitaan potilaan toiveen vastaisesti ja tehdään toimenpiteitä joista potilas on kieltäytynyt, on laitonta ja se on hoitovirhe. Koita nyt selvittää ihan alkeellisesti periaatteet ennenkuin provoilet, säälittävää.
Vastuu synnytyksestä kokonaisuutena siirtyy sairaalalle siinä vaiheessa kun potilas astuu sairaalan ovista sisälle. Potilaan kieltäytyminen hoitotoimenpiteistä ei mene lääkärin valan edelle kaiken elämän säilyttämisestä. Potilas kyllä saa varmasti apua pahaan oloonsa, mutta hoitoimenpiteet ovat aina lääkärin vastuulla, eivätkä toteudu potilaan toiveiden mukaan, mikäli nämä toiveet ovat vaarallisia tai edes saattavat aiheuttaa riskejä. Aina voi synnyttää itsekseen kotona. Silloin voi päättää itse mitä ja miten tekee.
No ei hyvä jumala sentään. Ei Suomessa ole mitään ihmeen lääkärinvaloja jossa vannotaan kaiken elämän säilyttämistä. Tämä ei ole mikään TV-sarja.
Tynnyrissäkö olet elänyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vela N37 kirjoitti:
Sairaaloilla on velvollisuus varata resurssit niin, että ne riittää. Eli velvollisuus varata anestesialääkäreitä niin paljon, että se ehtii paikalle kaikkiin tilanteisiin. Vaikka tulis 10 bussilastillista loukkaantuneita ihmisiä, ketään ei leikata ilman anestesiaa. Paitsi synnytyksissä. Miksi sairaalalla ei ole velvollisuutta varata anestesiaa myös synnyttäjille? Koska raha ja koska naiset suostuu synnyttämään ilman kivunlievitystä. 40% saa epiduraalin, 60% ei saa. No onhan tämä vähän parempaan menossa, huomaan laskevasta syntyvyydestä. Mikään ei muutu ennen kuin naiset äänestää jaloillaan.
Suurimmalle osalle vapaaehtoisista lapsettomista lapsettomuus ei ole mikään statement, eikä ainakaan tämän asian takia. Suurin osa veloista ei yksinkertaisesti halua kokea vanhemmuutta, koska ovat tyytyväisiä elämäänsä ilmankin.
Lapsettomuusvalintaan voi olla monenlaisia syitä, ja ainakin omaan päätökseeni on vaikuttanut myös synnytysväkivalta, synnytyspelko sekä esimerkiksi omat sairaudet ja pelko niiden periytymisestä. Itseäni muuten kyrpii se, että vela-aiheisilla palstoilla ainoa hyväksyttävä perustelu velaudelle tuntuu olevan juuri tuo, jonka mainitsit. Muista mahdollisista syistä ei saisi edes keskustella, koska heti saa näsäviisaat äärivelat niskaansa. Ihan ohiksena tämä.
Tietenkin voi olla, ja useimmiten onkin. Mutta yleensä niiden monien syiden taustalla voimakkaimpana on kuitenkin se, ettei halua kokea vanhemmuutta. Muut syyt sitten kasaantuvat tämän syyn päälle ja vahvistavat sitä. Ainakin omat lapsia hankkineet ystäväni ovat todenneet, että jos oman lapsen todella haluaa, sitä halua eivät mitkään pelot taltuta. Halu omaan biologiseen jälkeläiseen on niin pakottava.
Emme ehkä voi puhua kaikkien muiden puolesta. Voisin hyvin kuvitella joidenkin kärsivän niin suuresta synnytyspelosta, että se menee jopa lisääntymishalun edelle.
Ehkä asiaa tulee ajatella niin, että se on luonnon oma keino estää liian pelokkaita lisääntymästä. Kuulostaa julmalta, mutta biologia ei toimi empaattisesti vaan tarkoituksenmukaisesti. Vahvimpien lisääntymistä suosien.
Varmasti juurikin näin, sillloin kun synnytyspelko on niin suuri, että estää raskautumisen. Minun käy kyllä sääliksi hoitohenkilökunta näiden kaikenlaisten vaatimusten kanssa synnyttämään tulevia. Eipä ihme ettei hoitajan ammatti oikein kiinnosta.
Meinaat että synnytypelko on estänyt naisia vuosituhannet raskautumasta?
Miksi sinun käy sääliksi että synnyttäjät haluavat itse päästä vaikuttamaan siihen miten heidän koko elämänsä vaarallisin tapahtuma etenee? Että he haluavat olla tietoisia ja tehdä itse päätökset? Millä lailla se on hoitajilta pois? Ettei voikaan vaan jurona tulla ja mennä ja tehdä mitä haluaa, oli se järkevää tai ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on hyvä maa kasvattaa lapsia. Uskon tänne löytyvän porukkaa, jotka ovat tottuneet synnyttämään oikeasti vaarallissa oloissa. Kuten sotien ajan naiset Suomessakin. Mielestäni on myös ihan hyvä päätös olla synnyttämättä jos synnytys arveluttaa. Sitä en vain ymmärrä, miksi tällaisista yksityisistä asioista meuhkataan täällä, kaikki ovat ihan vapaita opiskelemaan alaa ja selvittämään mistä mikin hoitotoimenpide johtuu ja miksi se pitää tehdä. Mutta toki on helpompaa valittaa, kuin nähdä vaivaa...
T. Kuuden lapsen äiti
Ei nämä tänne kirjoittajat viitsi selvittää yhtään mitään. Eivätkä edes tajua sitä, että hoitohenkilökunnan on tehtävä tietyt asiat tai tehtävien laiminlyömisestä voi saada syytteen hoitovirheestä. Mutta mikäpä kiinnostaisi enemmän kuin valitus, ehkä sohvalla makaaminen...?
Itsestäsikö kerrot? Koska täällä on monesti jo sanottu että hoitohenkilökunnan ei todellakaan pidä tehdä mitään potilaan toiveen vastaisesti. Se ei ole tehtävien laiminlyöntiä josta seuraisi mitään kurinpidollisia toimia. Se, että toimitaan potilaan toiveen vastaisesti ja tehdään toimenpiteitä joista potilas on kieltäytynyt, on laitonta ja se on hoitovirhe. Koita nyt selvittää ihan alkeellisesti periaatteet ennenkuin provoilet, säälittävää.
Vastuu synnytyksestä kokonaisuutena siirtyy sairaalalle siinä vaiheessa kun potilas astuu sairaalan ovista sisälle. Potilaan kieltäytyminen hoitotoimenpiteistä ei mene lääkärin valan edelle kaiken elämän säilyttämisestä. Potilas kyllä saa varmasti apua pahaan oloonsa, mutta hoitoimenpiteet ovat aina lääkärin vastuulla, eivätkä toteudu potilaan toiveiden mukaan, mikäli nämä toiveet ovat vaarallisia tai edes saattavat aiheuttaa riskejä. Aina voi synnyttää itsekseen kotona. Silloin voi päättää itse mitä ja miten tekee.
No ei hyvä jumala sentään. Ei Suomessa ole mitään ihmeen lääkärinvaloja jossa vannotaan kaiken elämän säilyttämistä. Tämä ei ole mikään TV-sarja.
Mielipiteesi saavat minut muistamaan sen tyypin jostain av:n synnytyspelko keskusteluista, jonka mukaan seksielämä oli synnytyksen jälkeen piloilla. Ja syy oli aina muiden. Muistatko sinä tätä tyyppiä vai näkyykö kenties ihan peilistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi, mitä nämä "lapsi menee äidin edelle" -tyypit ajattelevat vaikkapa kohdunulkoisen raskauden hoidosta? Siinähän sikiö ei ole elinkelpoinen, eikä raskaus voi jatkua aiheuttamatta äidille hengenvaaraa. Pitäisikö tuota raskautta jatkaa silti?
No ei tietenkään pitäisi. Kysymyksesi on suoraan sanottuna typerä.
Miksi kysymykseni on sinusta typerä? Kun kerran muutenkin olet sitä mieltä, että lapsi menee aina äidin edelle, miksi se ei tässä tapauksessa menisi?
Kysymyksesi on typerä, koska sikiö ei ole elinkelpoinen. Ainoastaan äiti voi jäädä henkiin. Tällaisessa tilanteessa ei pääse muodostumaan minkäänlaista moraalista dilemmaa sen suhteen, kumman henki ja terveys pitäisi asettaa etusijalle, koska lähtökohtaisesti ainoastaan toinen voi selvitä.
Itseasiassa on tapauksia 2000-luvullakin, joissa kohdunulkoinen raskaus on lopulta johtanut sektion kautta vauvan selviämiseen. Eli mitäs nyt? Muuttuiko mieli?:) Kun kuitenkin pieni mahis löytyy! -eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi, mitä nämä "lapsi menee äidin edelle" -tyypit ajattelevat vaikkapa kohdunulkoisen raskauden hoidosta? Siinähän sikiö ei ole elinkelpoinen, eikä raskaus voi jatkua aiheuttamatta äidille hengenvaaraa. Pitäisikö tuota raskautta jatkaa silti?
Kohdun ulkopuolisesta raskaudesta ei käsittääkseni voi useissa tapauksissa tulla edes lasta. Poikkeus tapauksia toki löytyy tässäkin tapauksessa, kuten muissakin asioissa. Kohdun ulkopuolista raskautta en susoittele kenenkään jatkavan, vaikka en lääkäri olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on hyvä maa kasvattaa lapsia. Uskon tänne löytyvän porukkaa, jotka ovat tottuneet synnyttämään oikeasti vaarallissa oloissa. Kuten sotien ajan naiset Suomessakin. Mielestäni on myös ihan hyvä päätös olla synnyttämättä jos synnytys arveluttaa. Sitä en vain ymmärrä, miksi tällaisista yksityisistä asioista meuhkataan täällä, kaikki ovat ihan vapaita opiskelemaan alaa ja selvittämään mistä mikin hoitotoimenpide johtuu ja miksi se pitää tehdä. Mutta toki on helpompaa valittaa, kuin nähdä vaivaa...
T. Kuuden lapsen äiti
Ei nämä tänne kirjoittajat viitsi selvittää yhtään mitään. Eivätkä edes tajua sitä, että hoitohenkilökunnan on tehtävä tietyt asiat tai tehtävien laiminlyömisestä voi saada syytteen hoitovirheestä. Mutta mikäpä kiinnostaisi enemmän kuin valitus, ehkä sohvalla makaaminen...?
Itsestäsikö kerrot? Koska täällä on monesti jo sanottu että hoitohenkilökunnan ei todellakaan pidä tehdä mitään potilaan toiveen vastaisesti. Se ei ole tehtävien laiminlyöntiä josta seuraisi mitään kurinpidollisia toimia. Se, että toimitaan potilaan toiveen vastaisesti ja tehdään toimenpiteitä joista potilas on kieltäytynyt, on laitonta ja se on hoitovirhe. Koita nyt selvittää ihan alkeellisesti periaatteet ennenkuin provoilet, säälittävää.
Vastuu synnytyksestä kokonaisuutena siirtyy sairaalalle siinä vaiheessa kun potilas astuu sairaalan ovista sisälle. Potilaan kieltäytyminen hoitotoimenpiteistä ei mene lääkärin valan edelle kaiken elämän säilyttämisestä. Potilas kyllä saa varmasti apua pahaan oloonsa, mutta hoitoimenpiteet ovat aina lääkärin vastuulla, eivätkä toteudu potilaan toiveiden mukaan, mikäli nämä toiveet ovat vaarallisia tai edes saattavat aiheuttaa riskejä. Aina voi synnyttää itsekseen kotona. Silloin voi päättää itse mitä ja miten tekee.
No ei hyvä jumala sentään. Ei Suomessa ole mitään ihmeen lääkärinvaloja jossa vannotaan kaiken elämän säilyttämistä. Tämä ei ole mikään TV-sarja.
Tynnyrissäkö olet elänyt?
Tuossapa se lisensiaattien vapaaehtoinen vala:
“Vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta pyrkiväni lääkärintoimessani palvelemaan lähimmäisiäni ihmisyyttä ja elämää kunnioittaen. Päämääränäni on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen.
Työssäni noudatan lääkärin etiikkaa ja käytän vain lääketieteellisen tutkimustiedon tai kokemuksen hyödyllisiksi osoittamia menetelmiä. Tutkimuksia ja hoitoja suositellessani otan tasapuolisesti huomioon niistä potilaalle koituvan hyödyn ja mahdolliset haitat.
Pidän jatkuvasti yllä korkeaa ammattitaitoani ja arvioin työni laatua.
Suhtaudun kollegoihini kunnioittavasti ja annan heille apuani, kun he potilaita hoitaessaan sitä pyytävät. Rohkaisen potilaitani kysymään tarvittaessa myös toisen lääkärin mielipidettä.
Kunnioitan potilaani tahtoa. Pidän salassa luottamukselliset tiedot, jotka minulle on potilaita hoitaessani uskottu. Täytän lääkärin velvollisuuteni jokaista kohtaan ketään syrjimättä enkä uhkauksestakaan käytä lääkärintaitoani ammattietiikkani vastaisesti."
Huomaattehan siellä että: Kunnioitan potilaani tahtoa ja että Tutkimuksia ja hoitoja _suositellessani_
Että lopettakaa jo se paskapuhe siitä lääkärinvalasta joka menee kaikkien potilaan oikeuksien edelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi, mitä nämä "lapsi menee äidin edelle" -tyypit ajattelevat vaikkapa kohdunulkoisen raskauden hoidosta? Siinähän sikiö ei ole elinkelpoinen, eikä raskaus voi jatkua aiheuttamatta äidille hengenvaaraa. Pitäisikö tuota raskautta jatkaa silti?
No ei tietenkään pitäisi. Kysymyksesi on suoraan sanottuna typerä.
Miksi kysymykseni on sinusta typerä? Kun kerran muutenkin olet sitä mieltä, että lapsi menee aina äidin edelle, miksi se ei tässä tapauksessa menisi?
Kysymyksesi on typerä, koska sikiö ei ole elinkelpoinen. Ainoastaan äiti voi jäädä henkiin. Tällaisessa tilanteessa ei pääse muodostumaan minkäänlaista moraalista dilemmaa sen suhteen, kumman henki ja terveys pitäisi asettaa etusijalle, koska lähtökohtaisesti ainoastaan toinen voi selvitä.
Itseasiassa on tapauksia 2000-luvullakin, joissa kohdunulkoinen raskaus on lopulta johtanut sektion kautta vauvan selviämiseen. Eli mitäs nyt? Muuttuiko mieli?:) Kun kuitenkin pieni mahis löytyy! -eri
Todennäköisyydet lienevät kuitenkin sikiön menehtymisen puolella. Mieleni ei siis muuttunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on hyvä maa kasvattaa lapsia. Uskon tänne löytyvän porukkaa, jotka ovat tottuneet synnyttämään oikeasti vaarallissa oloissa. Kuten sotien ajan naiset Suomessakin. Mielestäni on myös ihan hyvä päätös olla synnyttämättä jos synnytys arveluttaa. Sitä en vain ymmärrä, miksi tällaisista yksityisistä asioista meuhkataan täällä, kaikki ovat ihan vapaita opiskelemaan alaa ja selvittämään mistä mikin hoitotoimenpide johtuu ja miksi se pitää tehdä. Mutta toki on helpompaa valittaa, kuin nähdä vaivaa...
T. Kuuden lapsen äiti
Ei nämä tänne kirjoittajat viitsi selvittää yhtään mitään. Eivätkä edes tajua sitä, että hoitohenkilökunnan on tehtävä tietyt asiat tai tehtävien laiminlyömisestä voi saada syytteen hoitovirheestä. Mutta mikäpä kiinnostaisi enemmän kuin valitus, ehkä sohvalla makaaminen...?
Itsestäsikö kerrot? Koska täällä on monesti jo sanottu että hoitohenkilökunnan ei todellakaan pidä tehdä mitään potilaan toiveen vastaisesti. Se ei ole tehtävien laiminlyöntiä josta seuraisi mitään kurinpidollisia toimia. Se, että toimitaan potilaan toiveen vastaisesti ja tehdään toimenpiteitä joista potilas on kieltäytynyt, on laitonta ja se on hoitovirhe. Koita nyt selvittää ihan alkeellisesti periaatteet ennenkuin provoilet, säälittävää.
Vastuu synnytyksestä kokonaisuutena siirtyy sairaalalle siinä vaiheessa kun potilas astuu sairaalan ovista sisälle. Potilaan kieltäytyminen hoitotoimenpiteistä ei mene lääkärin valan edelle kaiken elämän säilyttämisestä. Potilas kyllä saa varmasti apua pahaan oloonsa, mutta hoitoimenpiteet ovat aina lääkärin vastuulla, eivätkä toteudu potilaan toiveiden mukaan, mikäli nämä toiveet ovat vaarallisia tai edes saattavat aiheuttaa riskejä. Aina voi synnyttää itsekseen kotona. Silloin voi päättää itse mitä ja miten tekee.
No ei hyvä jumala sentään. Ei Suomessa ole mitään ihmeen lääkärinvaloja jossa vannotaan kaiken elämän säilyttämistä. Tämä ei ole mikään TV-sarja.
Mielipiteesi saavat minut muistamaan sen tyypin jostain av:n synnytyspelko keskusteluista, jonka mukaan seksielämä oli synnytyksen jälkeen piloilla. Ja syy oli aina muiden. Muistatko sinä tätä tyyppiä vai näkyykö kenties ihan peilistä?
En muista. Eikä seksielämä todellakaan ole synnytyksen jälkeen piloilla. Olenhan itsekin synnyttänyt ja seksielämä on erinomainen. Kuitenkin synnyttäjällä tulee olla oikeus tehdä itse päätöksiä oman hoitonsa suhteen ja yksikään lääkäri ei voi sen oikeuden yli kävellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on hyvä maa kasvattaa lapsia. Uskon tänne löytyvän porukkaa, jotka ovat tottuneet synnyttämään oikeasti vaarallissa oloissa. Kuten sotien ajan naiset Suomessakin. Mielestäni on myös ihan hyvä päätös olla synnyttämättä jos synnytys arveluttaa. Sitä en vain ymmärrä, miksi tällaisista yksityisistä asioista meuhkataan täällä, kaikki ovat ihan vapaita opiskelemaan alaa ja selvittämään mistä mikin hoitotoimenpide johtuu ja miksi se pitää tehdä. Mutta toki on helpompaa valittaa, kuin nähdä vaivaa...
T. Kuuden lapsen äiti
Ei nämä tänne kirjoittajat viitsi selvittää yhtään mitään. Eivätkä edes tajua sitä, että hoitohenkilökunnan on tehtävä tietyt asiat tai tehtävien laiminlyömisestä voi saada syytteen hoitovirheestä. Mutta mikäpä kiinnostaisi enemmän kuin valitus, ehkä sohvalla makaaminen...?
Itsestäsikö kerrot? Koska täällä on monesti jo sanottu että hoitohenkilökunnan ei todellakaan pidä tehdä mitään potilaan toiveen vastaisesti. Se ei ole tehtävien laiminlyöntiä josta seuraisi mitään kurinpidollisia toimia. Se, että toimitaan potilaan toiveen vastaisesti ja tehdään toimenpiteitä joista potilas on kieltäytynyt, on laitonta ja se on hoitovirhe. Koita nyt selvittää ihan alkeellisesti periaatteet ennenkuin provoilet, säälittävää.
Vastuu synnytyksestä kokonaisuutena siirtyy sairaalalle siinä vaiheessa kun potilas astuu sairaalan ovista sisälle. Potilaan kieltäytyminen hoitotoimenpiteistä ei mene lääkärin valan edelle kaiken elämän säilyttämisestä. Potilas kyllä saa varmasti apua pahaan oloonsa, mutta hoitoimenpiteet ovat aina lääkärin vastuulla, eivätkä toteudu potilaan toiveiden mukaan, mikäli nämä toiveet ovat vaarallisia tai edes saattavat aiheuttaa riskejä. Aina voi synnyttää itsekseen kotona. Silloin voi päättää itse mitä ja miten tekee.
No ei hyvä jumala sentään. Ei Suomessa ole mitään ihmeen lääkärinvaloja jossa vannotaan kaiken elämän säilyttämistä. Tämä ei ole mikään TV-sarja.
Tynnyrissäkö olet elänyt?
Tuossapa se lisensiaattien vapaaehtoinen vala:
“Vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta pyrkiväni lääkärintoimessani palvelemaan lähimmäisiäni ihmisyyttä ja elämää kunnioittaen. Päämääränäni on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen.Työssäni noudatan lääkärin etiikkaa ja käytän vain lääketieteellisen tutkimustiedon tai kokemuksen hyödyllisiksi osoittamia menetelmiä. Tutkimuksia ja hoitoja suositellessani otan tasapuolisesti huomioon niistä potilaalle koituvan hyödyn ja mahdolliset haitat.
Pidän jatkuvasti yllä korkeaa ammattitaitoani ja arvioin työni laatua.
Suhtaudun kollegoihini kunnioittavasti ja annan heille apuani, kun he potilaita hoitaessaan sitä pyytävät. Rohkaisen potilaitani kysymään tarvittaessa myös toisen lääkärin mielipidettä.
Kunnioitan potilaani tahtoa. Pidän salassa luottamukselliset tiedot, jotka minulle on potilaita hoitaessani uskottu. Täytän lääkärin velvollisuuteni jokaista kohtaan ketään syrjimättä enkä uhkauksestakaan käytä lääkärintaitoani ammattietiikkani vastaisesti."
Huomaattehan siellä että: Kunnioitan potilaani tahtoa ja että Tutkimuksia ja hoitoja _suositellessani_
Että lopettakaa jo se paskapuhe siitä lääkärinvalasta joka menee kaikkien potilaan oikeuksien edelle.
Huomaathan itse, ettei tämä ole alkuperäinen Hippokrateen vala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on hyvä maa kasvattaa lapsia. Uskon tänne löytyvän porukkaa, jotka ovat tottuneet synnyttämään oikeasti vaarallissa oloissa. Kuten sotien ajan naiset Suomessakin. Mielestäni on myös ihan hyvä päätös olla synnyttämättä jos synnytys arveluttaa. Sitä en vain ymmärrä, miksi tällaisista yksityisistä asioista meuhkataan täällä, kaikki ovat ihan vapaita opiskelemaan alaa ja selvittämään mistä mikin hoitotoimenpide johtuu ja miksi se pitää tehdä. Mutta toki on helpompaa valittaa, kuin nähdä vaivaa...
T. Kuuden lapsen äiti
Ei nämä tänne kirjoittajat viitsi selvittää yhtään mitään. Eivätkä edes tajua sitä, että hoitohenkilökunnan on tehtävä tietyt asiat tai tehtävien laiminlyömisestä voi saada syytteen hoitovirheestä. Mutta mikäpä kiinnostaisi enemmän kuin valitus, ehkä sohvalla makaaminen...?
Itsestäsikö kerrot? Koska täällä on monesti jo sanottu että hoitohenkilökunnan ei todellakaan pidä tehdä mitään potilaan toiveen vastaisesti. Se ei ole tehtävien laiminlyöntiä josta seuraisi mitään kurinpidollisia toimia. Se, että toimitaan potilaan toiveen vastaisesti ja tehdään toimenpiteitä joista potilas on kieltäytynyt, on laitonta ja se on hoitovirhe. Koita nyt selvittää ihan alkeellisesti periaatteet ennenkuin provoilet, säälittävää.
Vastuu synnytyksestä kokonaisuutena siirtyy sairaalalle siinä vaiheessa kun potilas astuu sairaalan ovista sisälle. Potilaan kieltäytyminen hoitotoimenpiteistä ei mene lääkärin valan edelle kaiken elämän säilyttämisestä. Potilas kyllä saa varmasti apua pahaan oloonsa, mutta hoitoimenpiteet ovat aina lääkärin vastuulla, eivätkä toteudu potilaan toiveiden mukaan, mikäli nämä toiveet ovat vaarallisia tai edes saattavat aiheuttaa riskejä. Aina voi synnyttää itsekseen kotona. Silloin voi päättää itse mitä ja miten tekee.
No ei hyvä jumala sentään. Ei Suomessa ole mitään ihmeen lääkärinvaloja jossa vannotaan kaiken elämän säilyttämistä. Tämä ei ole mikään TV-sarja.
Kyllä Suomessa on käytössä lääkärinvala. Se perustuu Hippokrateen valaan.
Mutta ei sellaista josta tuo kirjoittaja jatkuvasti puhuu. Eikä se suinkaan mene potilaan oikeuksien edelle, eikä ole edes pakollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi, mitä nämä "lapsi menee äidin edelle" -tyypit ajattelevat vaikkapa kohdunulkoisen raskauden hoidosta? Siinähän sikiö ei ole elinkelpoinen, eikä raskaus voi jatkua aiheuttamatta äidille hengenvaaraa. Pitäisikö tuota raskautta jatkaa silti?
No ei tietenkään pitäisi. Kysymyksesi on suoraan sanottuna typerä.
Miksi kysymykseni on sinusta typerä? Kun kerran muutenkin olet sitä mieltä, että lapsi menee aina äidin edelle, miksi se ei tässä tapauksessa menisi?
Kysymyksesi on typerä, koska sikiö ei ole elinkelpoinen. Ainoastaan äiti voi jäädä henkiin. Tällaisessa tilanteessa ei pääse muodostumaan minkäänlaista moraalista dilemmaa sen suhteen, kumman henki ja terveys pitäisi asettaa etusijalle, koska lähtökohtaisesti ainoastaan toinen voi selvitä.
Kerro minulle puolestaan, miksi maailmassa sitten on abortin vastustajia, jos sikiö ei ole elinkelpoinen. Miksi abortti kuohuttaa usein ihmisiä? Kyllä se sikiökin siis tunteita herättää ihmisissä, sen takia se ihmisiä kiinnostaakin. :) Tiedän, ettei abortti liity keskustelun varsinaiseen aiheeseen, mutta siitä huolimatta uskallan tämän lähettää tänne keskustelun sisältämän runsaan rönsyilyn takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on hyvä maa kasvattaa lapsia. Uskon tänne löytyvän porukkaa, jotka ovat tottuneet synnyttämään oikeasti vaarallissa oloissa. Kuten sotien ajan naiset Suomessakin. Mielestäni on myös ihan hyvä päätös olla synnyttämättä jos synnytys arveluttaa. Sitä en vain ymmärrä, miksi tällaisista yksityisistä asioista meuhkataan täällä, kaikki ovat ihan vapaita opiskelemaan alaa ja selvittämään mistä mikin hoitotoimenpide johtuu ja miksi se pitää tehdä. Mutta toki on helpompaa valittaa, kuin nähdä vaivaa...
T. Kuuden lapsen äiti
Ei nämä tänne kirjoittajat viitsi selvittää yhtään mitään. Eivätkä edes tajua sitä, että hoitohenkilökunnan on tehtävä tietyt asiat tai tehtävien laiminlyömisestä voi saada syytteen hoitovirheestä. Mutta mikäpä kiinnostaisi enemmän kuin valitus, ehkä sohvalla makaaminen...?
Itsestäsikö kerrot? Koska täällä on monesti jo sanottu että hoitohenkilökunnan ei todellakaan pidä tehdä mitään potilaan toiveen vastaisesti. Se ei ole tehtävien laiminlyöntiä josta seuraisi mitään kurinpidollisia toimia. Se, että toimitaan potilaan toiveen vastaisesti ja tehdään toimenpiteitä joista potilas on kieltäytynyt, on laitonta ja se on hoitovirhe. Koita nyt selvittää ihan alkeellisesti periaatteet ennenkuin provoilet, säälittävää.
Vastuu synnytyksestä kokonaisuutena siirtyy sairaalalle siinä vaiheessa kun potilas astuu sairaalan ovista sisälle. Potilaan kieltäytyminen hoitotoimenpiteistä ei mene lääkärin valan edelle kaiken elämän säilyttämisestä. Potilas kyllä saa varmasti apua pahaan oloonsa, mutta hoitoimenpiteet ovat aina lääkärin vastuulla, eivätkä toteudu potilaan toiveiden mukaan, mikäli nämä toiveet ovat vaarallisia tai edes saattavat aiheuttaa riskejä. Aina voi synnyttää itsekseen kotona. Silloin voi päättää itse mitä ja miten tekee.
No ei hyvä jumala sentään. Ei Suomessa ole mitään ihmeen lääkärinvaloja jossa vannotaan kaiken elämän säilyttämistä. Tämä ei ole mikään TV-sarja.
Tynnyrissäkö olet elänyt?
Tuossapa se lisensiaattien vapaaehtoinen vala:
“Vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta pyrkiväni lääkärintoimessani palvelemaan lähimmäisiäni ihmisyyttä ja elämää kunnioittaen. Päämääränäni on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen.Työssäni noudatan lääkärin etiikkaa ja käytän vain lääketieteellisen tutkimustiedon tai kokemuksen hyödyllisiksi osoittamia menetelmiä. Tutkimuksia ja hoitoja suositellessani otan tasapuolisesti huomioon niistä potilaalle koituvan hyödyn ja mahdolliset haitat.
Pidän jatkuvasti yllä korkeaa ammattitaitoani ja arvioin työni laatua.
Suhtaudun kollegoihini kunnioittavasti ja annan heille apuani, kun he potilaita hoitaessaan sitä pyytävät. Rohkaisen potilaitani kysymään tarvittaessa myös toisen lääkärin mielipidettä.
Kunnioitan potilaani tahtoa. Pidän salassa luottamukselliset tiedot, jotka minulle on potilaita hoitaessani uskottu. Täytän lääkärin velvollisuuteni jokaista kohtaan ketään syrjimättä enkä uhkauksestakaan käytä lääkärintaitoani ammattietiikkani vastaisesti."
Huomaattehan siellä että: Kunnioitan potilaani tahtoa ja että Tutkimuksia ja hoitoja _suositellessani_
Että lopettakaa jo se paskapuhe siitä lääkärinvalasta joka menee kaikkien potilaan oikeuksien edelle.Huomaathan itse, ettei tämä ole alkuperäinen Hippokrateen vala.
Ja silti tuo on se joka SUOMESSA on käytössä. Joten siirry jo seuraavaan provoosi.
Lähde https://www.laakariliitto.fi/laakariliitto/etiikka/laakarinvala/
Miksi kysymykseni on sinusta typerä? Kun kerran muutenkin olet sitä mieltä, että lapsi menee aina äidin edelle, miksi se ei tässä tapauksessa menisi?