Lue keskustelun säännöt.
Miksi synnyttävän naisen oikeudet herättävät raivoa?
Voitteko kertoa? Aika sairaita "keskusteluja" ollut palstalla tänään.
Kommentit (2135)
Suomessa ollaan ihan ylimpiä päättäjiä myöten huolissaan laskevasta syntyvyydestä. Siksi onkin perin kummallista, että jotkut haluavat ehdoin tahdoin tehdä synnytyksestä sellaisen tapahtuman, että se jää naisen ainoaksi sillä saralla. Kyllä näkee, että taustalla on halu rangaista naista seksin harrastamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt meni oudoksi. Eli siis Jehovan todistajalle pitää antaa verta vaikka väkisin, vaikka hän ei itse sitä halua - mutta samalla synnyttävää/synnyttänyttä äitiä pitää varmuuden vuoksi vähän runnoa ja nöyryyttää, "koska vauva on tärkeämpi". Ja siinä sivussa jankutetaan pakollisesta isyystestistä, vaikka se ei liity keskustelun aiheeseen mitenkään.
Näinpä :D
Jehovan todistajalle pakolla verta, mutta äidille ei tarpeeksi puudutetta tai humautusta :D Onpa loogista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On jotenkin hirvittävän surullista lukea täältä, että naiset pistävät oman mukavuudenhalunsa (ei saa tehdä sisätutkimusta, koska itsemääräämisoikeus) oman syntyvän vauvan hyvinvoinnin edelle.
Kyllä minulla vaakakupissa painaa lapsen hyvinvointi ja turvallinen syntymä paljon enemmän kuin se "miltä minusta nyt just sattuu tuntumaan" .Normaalit vanhemmat pistävät lapsen edun monta kertaa myöhemminkin oman edun edelle.
Mitä se sisätutkimus välttämättä kertoo? Jos nainen haluaa epiduraalin, niin siinä tapauksessa sillä on merkitystä. Onko jollekin oikeasti ihan hirveän suuri ero, onko kohdunsuu 6 tai 7 cm auki? Jos synnytys sujuu hyvin, äiti voi hyvin ja sikiön sydänäänet vatsan päältä kuunnellessa on hyvin, niin miksi siinä naiselle pitää tehdä sisätutkimus ja pistää nainen sänkyyn makaamaan piuhoihin? Eihän siinä juuri pysty edes vaihtamaan asentoa.
Ei kannata tulla huutelemaan, jos ei edes tiedä miksi sisätutkimus tehdään synnytyksessä.
Tiedoksi : se kertoo synnytyksen edistymisestä. Sillä on merkitystä onko 4,7 vai 10 cm auki.
Mutta eihän sitä tutkimusta tarvitse antaa tehdä. Siinä vain ottaa riskin sekä itselleen että vauvalleen.
Vain typerä itsekeskeinen synnyttäjä riskeeraa synnytyksen kulun oman mukavuutensa tähden, "mutku mulla on itsemääräämisoikeus, niin kohdunsuuta ei tarkisteta".
Jos äiti voi hyvin, vauva voi hyvin ja naisella on säännöllisiä supistuksia, niin miksi silloin on pakko katsoa, miten paljon kohdunsuu on auki? Kohdunsuun tilanteen voi tarkistaa, kun tilanteeseen tulee muutoksia. Jos kyseessä ei ole ensisynnytys, niin eikö synnyttäjän omiin tuntemuksiin voi luottaa? Ei se kohdunsuun tilanne kerro mitään lapsen voinnista.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ollaan ihan ylimpiä päättäjiä myöten huolissaan laskevasta syntyvyydestä. Siksi onkin perin kummallista, että jotkut haluavat ehdoin tahdoin tehdä synnytyksestä sellaisen tapahtuman, että se jää naisen ainoaksi sillä saralla. Kyllä näkee, että taustalla on halu rangaista naista seksin harrastamisesta.
Jep! Näinpä juuri. Tuskinpa nuorten naisten into lastentekoon ainakaan nousee kun lukee täällä noiden synnytysväkivallan vähättelijöiden kommentteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos synnytyksessä vauvalle tulee oikea hätä ja nainen pitää viedä hätäsektioon, niin mielestäsi naisen toive nukutuksesta on ihan turha, koska nopeimminhan lapsen saa ulos, kun avaa naisen vatsan ihan siitä suoraan ilman nukutusta? Vatsankin voi kursia kokoon samoin tein, koska naisella on ollut jo riittävästi kipua eikä lisäkipu haittaa mitään, niinkö? Voiko lääkäri siinä päättää poistaa kohdun ihan huvin vuoksi, koska nainenhan on jo saanut lapsen?
Hoppsan! Semmoset setit.
V'ttu miten matala äo joillain ihmisillä voi olla; ei minkäänlaista kykyä hahmottaa kontekstia.
Itsemääräämisoikeuteen- ja yksilön perusoikeuksiin puututaan tasan tarkkaan niin paljon kuin on tilanne kokonaisuutena huomioiden perusteltua.
Eli ei, lääkäri ei huvikseen nyppää kohtua irti, eikä jätä nukutusta tekemättä ellei kyse ole aivan akuutista tilanteesta jossa silloinkin prioriteettien listalla kärkikahinoissa on synnyttävän äidin kivun lievittäminen niin tehokkaasti kuin olosuhteet huomioiden mahdollista.
Olen opiskellut vuoden terkkariksi ja käynyt synnytysosastolla harjoittelun. Se että esim puudute tikatessa annettaisi aina kuin mahdollista äidille, on oikeasti puppua. Nää on oikeasti aika hurjiakin juttuja kun kentältä näkee ja tietää enemmän kuin "normi pulliainen"
N 26 v
Joo, mulle kätilö suihkutti jotain pintapuudutetta, kysyi että sattuuko ja sanoin että ei ja anna mennä vaan. Ei sen synnytyksen jälkeen oikeasti enää tikkaukset tunnu missään. Ja toisekseen, jos tarvitsee tikkejä vaan pari-kolme niin se puudutus neulalla koskee enemmän.
Mutta kivunhoito voidaan hoitaa myös humauttamalla. Kierukoitakin laitetaan humautuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On jotenkin hirvittävän surullista lukea täältä, että naiset pistävät oman mukavuudenhalunsa (ei saa tehdä sisätutkimusta, koska itsemääräämisoikeus) oman syntyvän vauvan hyvinvoinnin edelle.
Kyllä minulla vaakakupissa painaa lapsen hyvinvointi ja turvallinen syntymä paljon enemmän kuin se "miltä minusta nyt just sattuu tuntumaan" .Normaalit vanhemmat pistävät lapsen edun monta kertaa myöhemminkin oman edun edelle.
Mitä se sisätutkimus välttämättä kertoo? Jos nainen haluaa epiduraalin, niin siinä tapauksessa sillä on merkitystä. Onko jollekin oikeasti ihan hirveän suuri ero, onko kohdunsuu 6 tai 7 cm auki? Jos synnytys sujuu hyvin, äiti voi hyvin ja sikiön sydänäänet vatsan päältä kuunnellessa on hyvin, niin miksi siinä naiselle pitää tehdä sisätutkimus ja pistää nainen sänkyyn makaamaan piuhoihin? Eihän siinä juuri pysty edes vaihtamaan asentoa.
Ei kannata tulla huutelemaan, jos ei edes tiedä miksi sisätutkimus tehdään synnytyksessä.
Tiedoksi : se kertoo synnytyksen edistymisestä. Sillä on merkitystä onko 4,7 vai 10 cm auki.
Mutta eihän sitä tutkimusta tarvitse antaa tehdä. Siinä vain ottaa riskin sekä itselleen että vauvalleen.
Vain typerä itsekeskeinen synnyttäjä riskeeraa synnytyksen kulun oman mukavuutensa tähden, "mutku mulla on itsemääräämisoikeus, niin kohdunsuuta ei tarkisteta".
Tämän voi tehdä hellästi, keskustellen, kunnioittavasti, sekä käyttäen myös purppuraviiva tekniikkaa josta joku sanoikin aiemmin. Suomessa sitä ei käytetä juuri ollenkaam, vaikka on ilmeisen luotettava ja ei kajoava
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, kaikista hoitotoimenpiteistä saa kieltäytyä, se on tosiaan äidin oikeus joka ajaa syntymättömän lapsen oikeuksien edelle. Itse olen nähnyt näin tapahtuvan: luomusynnytykseen voimakkaasti perehtynyt ja orientoitunut äiti (isän ponnekkaasti säestämänä) kieltäytyi vauvan sydänäänten tutkimisesta ja synnytyksen ponnitusvaiheen pitkittyessä sitä avustavista toimepiteistä. Tämän seurauksena syntyi lapsi jolla oli hapenpuutteesta johtuva aivovaurio. Pariskunnalle puhuttiin lukusia kertoja mutta mikään ei kääntänyt heidän päätään.
Ja tämä on muka jollain lailla äidin syy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytysväkivalta -kampajanssa on tuotu esiin ihan asiallista asiaa (hoitohenkilökunnan kommunkaatiotaitoja) mutta väärällä tavalla. Lääkärien ja kätilöiden pitäisi tosiaan kertoa asiakkaalle ENSIN ennen toimepidettä että mitä halutaan tehdä ja miksi, sen sijaan että suoraan mennään ronkkimaan: harva kieltäytyisi tutkimuksista kun perustellaan.
Mutta nyt tämä kamajan vain aiheuttaa tuleville synnyttäjille pelkoa ja epäluottamusta hoitohenkilökuntaan. Olisivat nostaan asiallista keskustelua ja ottaneet hoitohenkilökunnan mukaan.
Voidaanhan sitä väärin/asiattomasti toimia perusteluista huolimatta, kun asioita voidaan perustella miten päin vain. Mistä kaikista asioista sitten johtuukaan, miksi toisia kohdellaan väärin/huonosti ja toisten kohdalla asiat menee hyvin ja oikein. Olisiko kuitenkin taustalla vikaa/ammattitaidottomuutta sekä henkilökunnassa sekä sillä, että taustalla on jotain henkilökohtaista, miksi toisia huonosti kohdellaan. Tai sitten mm. työolosuhteet vaikuttavat työsuorituksen laatuun/asiakkaan kohteluun myös. Mutta asiat eivät ainakaan muutu/parane sillä, että asioita vähätellään/kielletään/lakaistaan maton alle, vaan ns. kissan pitäisi pysyä pöydällä niin kauan, kunnes asioihin on tullut muutos.
On myös potilaita, jotka eivät ymmärrä omaa parastaan lääketieteellisestä näkökulmasta katsottuna vaikka kuinka selitettäisiin. Ja hoitohenkilökunnan työnkuvaan valitettavasti kuuluu tehdä työnsä lääketieteen pohjalta, ei potilaan tunteiden tai luulojen. Joku siitä sitten saattaa pahoittaa mielensä, mutta hoitohenkilökunta tekee mitä kuuluukin.
Mutta tietysti on myös oikeasti asiatonta kohtelua, eikä heidän kokemuksiaan tulisikaan vähätellä.
Siis mitä hittoa? Se potilas saa silti päättää oman parhaansa ihan itsekseen, eikä kukaan sen yli saa kävellä. Jos potilas kieltäytyy perustellusta toimenpiteestä, niin se on sitten siinä. Hän on siitä kieltäytynyt eikä sitä saa tehdä. Potilas saa päättää toimia tunteidensa perusteella ja siinä ei ole mitään pahaa. Se on hänen vartalonsa. Sen sijaan lääkärin tulisi perustella toimenpide jottei potilaalle jäisi vääriä luuloja. Ja jos potilas edelleen kieltäytyy, on se hänen oikeutensa. Hoitohenkilökunnalla ei ole minkäänlaista oikeutta toimia vasten potilaan tahtoa, vaan se on rikos.
Niin on, ja se on mielestäni väärin ja vastoin lääkärin ammattietiikkaa. Samoin kuin on väärin, ettei potilaalle saa antaa verta vastoin tämän uskonnollista vakaumusta. Lääkärin tehtävä on suojella elämää kaikin keinoin. Tunteista pitäisi puhua sitten siihen erikoistuneiden tahojen kanssa.
Lääkärin tehtävänä ei ole suojella elämää kaikin keinoin, se ei ole hänen työnsä. Ihmeen romanttinen kuva sinulla on lääkärin hommista. Ihan kuin he olisivat joitain jumalan asemassa olevia lähettiläitä joiden tehtävänä on päättää muiden puolesta asioita. Lääkärin työnä synnärillä on tehdä yhteistyötä potilaan kanssa ja mahdollistaa mahdollisimman hyvä hoito potilaan toiveita kunnioittaen. Ihmisoikeudet menevät lääkärin “oikeuksien” ohi jokaisena päivänä vuodesta. Ja niin tulee ollakin.
Perustele minulle miksi naisen itsemääräämisoikeuden asettaminen lapsen hengen ja terveyden varjelemisen edelle on moraalisesti oikein.
Itselleni tulee mieleen kolumbialainen Martha Sulay Gonzalez. Hän oli kolmen lapsen äiti, joka tuli sterilisaatiosta huolimatta raskaaksi. Raskausaikana hänellä todettiin gynekologinen syöpä. Koska Kolumbiassa abortti oli tuolloin täysin kielletty, Martha ei saanut lupaa aborttiin. Hänelle ei annettu myöskään syöpähoitoja, koska lapsi olisi voinut vahingoittua niistä.
Martha synnytti lapsen ja kuoli syöpään vähän myöhemmin. Hän siis menetti henkensä, ja lapset menettivät äidin. Kyllä itse ainakin sanoisin, että tuossa tapauksessa naisen itsemääräämisoikeuden olisi pitänyt mennä lapsen edelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On jotenkin hirvittävän surullista lukea täältä, että naiset pistävät oman mukavuudenhalunsa (ei saa tehdä sisätutkimusta, koska itsemääräämisoikeus) oman syntyvän vauvan hyvinvoinnin edelle.
Kyllä minulla vaakakupissa painaa lapsen hyvinvointi ja turvallinen syntymä paljon enemmän kuin se "miltä minusta nyt just sattuu tuntumaan" .Normaalit vanhemmat pistävät lapsen edun monta kertaa myöhemminkin oman edun edelle.
Mitä se sisätutkimus välttämättä kertoo? Jos nainen haluaa epiduraalin, niin siinä tapauksessa sillä on merkitystä. Onko jollekin oikeasti ihan hirveän suuri ero, onko kohdunsuu 6 tai 7 cm auki? Jos synnytys sujuu hyvin, äiti voi hyvin ja sikiön sydänäänet vatsan päältä kuunnellessa on hyvin, niin miksi siinä naiselle pitää tehdä sisätutkimus ja pistää nainen sänkyyn makaamaan piuhoihin? Eihän siinä juuri pysty edes vaihtamaan asentoa.
Ei kannata tulla huutelemaan, jos ei edes tiedä miksi sisätutkimus tehdään synnytyksessä.
Tiedoksi : se kertoo synnytyksen edistymisestä. Sillä on merkitystä onko 4,7 vai 10 cm auki.
Mutta eihän sitä tutkimusta tarvitse antaa tehdä. Siinä vain ottaa riskin sekä itselleen että vauvalleen.
Vain typerä itsekeskeinen synnyttäjä riskeeraa synnytyksen kulun oman mukavuutensa tähden, "mutku mulla on itsemääräämisoikeus, niin kohdunsuuta ei tarkisteta".Jos äiti voi hyvin, vauva voi hyvin ja naisella on säännöllisiä supistuksia, niin miksi silloin on pakko katsoa, miten paljon kohdunsuu on auki? Kohdunsuun tilanteen voi tarkistaa, kun tilanteeseen tulee muutoksia. Jos kyseessä ei ole ensisynnytys, niin eikö synnyttäjän omiin tuntemuksiin voi luottaa? Ei se kohdunsuun tilanne kerro mitään lapsen voinnista.
Kuten todettu jo monesti aikaisemmin ponnistuksen tarve ei kaikille tule.
Kun on varmistettu, että on 10 cm auki, kätilö pyytää ponnistamaan supistusten mukaan.
Tai jos synnytys ei edisty, eli kohdunsuu ei aukea, tutkimuksen perusteella se todetaan ja voidaan sen perusteella lähteä sektioon.
Mutta jos ei anneta tutkia, kummassakaan esimerkissä ei voida tietää missä mennään, ja vauva ja äiti on vaarassa.
Kukin tyylillään, minä en ikinä vaarantaisi lastani ja itseäni kieltämällä tutkimuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, kaikista hoitotoimenpiteistä saa kieltäytyä, se on tosiaan äidin oikeus joka ajaa syntymättömän lapsen oikeuksien edelle. Itse olen nähnyt näin tapahtuvan: luomusynnytykseen voimakkaasti perehtynyt ja orientoitunut äiti (isän ponnekkaasti säestämänä) kieltäytyi vauvan sydänäänten tutkimisesta ja synnytyksen ponnitusvaiheen pitkittyessä sitä avustavista toimepiteistä. Tämän seurauksena syntyi lapsi jolla oli hapenpuutteesta johtuva aivovaurio. Pariskunnalle puhuttiin lukusia kertoja mutta mikään ei kääntänyt heidän päätään.
Ja tämä on muka jollain lailla äidin syy?
En usko että oikeasti edes tapahtunut, epätoivoista keksittyä puolustelua. Sydänäänten kuuntelu ei ole mikään kajoava toimenpide, miksi joku kieltäytyisi siitä
Suomalainen nykynainen on pääsääntöisesti fiksu ja on elänyt elämänsä tasa-arvoisessa ympäristössä. Miksi ihmeessä hän tekisi lapsia tähän yhteiskuntaan, jos tällainen kohtelu, mitä täältä saa lukea, on edelleen näin yleistä synnytyksissä? Palstalaisten kielenkäytöstä päätellen, myös monella ihmisellä on aika sairas olettamus siitä, mitä synnytys tämänpäivän hyvinvointivaltiossa tulisi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos synnytyksessä vauvalle tulee oikea hätä ja nainen pitää viedä hätäsektioon, niin mielestäsi naisen toive nukutuksesta on ihan turha, koska nopeimminhan lapsen saa ulos, kun avaa naisen vatsan ihan siitä suoraan ilman nukutusta? Vatsankin voi kursia kokoon samoin tein, koska naisella on ollut jo riittävästi kipua eikä lisäkipu haittaa mitään, niinkö? Voiko lääkäri siinä päättää poistaa kohdun ihan huvin vuoksi, koska nainenhan on jo saanut lapsen?
Hoppsan! Semmoset setit.
V'ttu miten matala äo joillain ihmisillä voi olla; ei minkäänlaista kykyä hahmottaa kontekstia.
Itsemääräämisoikeuteen- ja yksilön perusoikeuksiin puututaan tasan tarkkaan niin paljon kuin on tilanne kokonaisuutena huomioiden perusteltua.
Eli ei, lääkäri ei huvikseen nyppää kohtua irti, eikä jätä nukutusta tekemättä ellei kyse ole aivan akuutista tilanteesta jossa silloinkin prioriteettien listalla kärkikahinoissa on synnyttävän äidin kivun lievittäminen niin tehokkaasti kuin olosuhteet huomioiden mahdollista.
No hopsan sinne. Suosittelen lukemaan ketjun läpi, niin huomaat että kyllä se puudutus jätetään useinkin antamatta synnytyksen repeämien korjailussa yms. Tuo on niin järjettömän väsynyttä paskaa ettei enää jaksaisi. Lue ketju, osallistu sitten. Kiitos.
Taas voisin kysyä, miksi äidit eivät pyydä sitä pudentaalia jo ponnistusvaiheeseen tai miksi sitä ei tarjota? Epiduraali saattaa loppua jo siinävaiheessa kun tikataan.
Minä mielummin kuolisin synnytyksessä, kuin että äitini olisi siihen kuollut aikoinaan. Sen verta arvostan äitiäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On jotenkin hirvittävän surullista lukea täältä, että naiset pistävät oman mukavuudenhalunsa (ei saa tehdä sisätutkimusta, koska itsemääräämisoikeus) oman syntyvän vauvan hyvinvoinnin edelle.
Kyllä minulla vaakakupissa painaa lapsen hyvinvointi ja turvallinen syntymä paljon enemmän kuin se "miltä minusta nyt just sattuu tuntumaan" .Normaalit vanhemmat pistävät lapsen edun monta kertaa myöhemminkin oman edun edelle.
Mitä se sisätutkimus välttämättä kertoo? Jos nainen haluaa epiduraalin, niin siinä tapauksessa sillä on merkitystä. Onko jollekin oikeasti ihan hirveän suuri ero, onko kohdunsuu 6 tai 7 cm auki? Jos synnytys sujuu hyvin, äiti voi hyvin ja sikiön sydänäänet vatsan päältä kuunnellessa on hyvin, niin miksi siinä naiselle pitää tehdä sisätutkimus ja pistää nainen sänkyyn makaamaan piuhoihin? Eihän siinä juuri pysty edes vaihtamaan asentoa.
Ei kannata tulla huutelemaan, jos ei edes tiedä miksi sisätutkimus tehdään synnytyksessä.
Tiedoksi : se kertoo synnytyksen edistymisestä. Sillä on merkitystä onko 4,7 vai 10 cm auki.
Mutta eihän sitä tutkimusta tarvitse antaa tehdä. Siinä vain ottaa riskin sekä itselleen että vauvalleen.
Vain typerä itsekeskeinen synnyttäjä riskeeraa synnytyksen kulun oman mukavuutensa tähden, "mutku mulla on itsemääräämisoikeus, niin kohdunsuuta ei tarkisteta".Jos äiti voi hyvin, vauva voi hyvin ja naisella on säännöllisiä supistuksia, niin miksi silloin on pakko katsoa, miten paljon kohdunsuu on auki? Kohdunsuun tilanteen voi tarkistaa, kun tilanteeseen tulee muutoksia. Jos kyseessä ei ole ensisynnytys, niin eikö synnyttäjän omiin tuntemuksiin voi luottaa? Ei se kohdunsuun tilanne kerro mitään lapsen voinnista.
Kuten todettu jo monesti aikaisemmin ponnistuksen tarve ei kaikille tule.
Kun on varmistettu, että on 10 cm auki, kätilö pyytää ponnistamaan supistusten mukaan.
Tai jos synnytys ei edisty, eli kohdunsuu ei aukea, tutkimuksen perusteella se todetaan ja voidaan sen perusteella lähteä sektioon.Mutta jos ei anneta tutkia, kummassakaan esimerkissä ei voida tietää missä mennään, ja vauva ja äiti on vaarassa.
Kukin tyylillään, minä en ikinä vaarantaisi lastani ja itseäni kieltämällä tutkimuksen.
Käytössä olisi purppuraviiva metodi myös. Ja harva muukaan kieltäytyisi jos tutkimus tehtäisi asiallisesti, kaikille niin ei ole tehty. Varsinkaan ensisynnyttäjällä kohdunsuu ei aukea niin nopeasti yleensä että sitä tarvitsisi kokoajan kytätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On jotenkin hirvittävän surullista lukea täältä, että naiset pistävät oman mukavuudenhalunsa (ei saa tehdä sisätutkimusta, koska itsemääräämisoikeus) oman syntyvän vauvan hyvinvoinnin edelle.
Kyllä minulla vaakakupissa painaa lapsen hyvinvointi ja turvallinen syntymä paljon enemmän kuin se "miltä minusta nyt just sattuu tuntumaan" .Normaalit vanhemmat pistävät lapsen edun monta kertaa myöhemminkin oman edun edelle.
Mitä se sisätutkimus välttämättä kertoo? Jos nainen haluaa epiduraalin, niin siinä tapauksessa sillä on merkitystä. Onko jollekin oikeasti ihan hirveän suuri ero, onko kohdunsuu 6 tai 7 cm auki? Jos synnytys sujuu hyvin, äiti voi hyvin ja sikiön sydänäänet vatsan päältä kuunnellessa on hyvin, niin miksi siinä naiselle pitää tehdä sisätutkimus ja pistää nainen sänkyyn makaamaan piuhoihin? Eihän siinä juuri pysty edes vaihtamaan asentoa.
Ei kannata tulla huutelemaan, jos ei edes tiedä miksi sisätutkimus tehdään synnytyksessä.
Tiedoksi : se kertoo synnytyksen edistymisestä. Sillä on merkitystä onko 4,7 vai 10 cm auki.
Mutta eihän sitä tutkimusta tarvitse antaa tehdä. Siinä vain ottaa riskin sekä itselleen että vauvalleen.
Vain typerä itsekeskeinen synnyttäjä riskeeraa synnytyksen kulun oman mukavuutensa tähden, "mutku mulla on itsemääräämisoikeus, niin kohdunsuuta ei tarkisteta".Jos äiti voi hyvin, vauva voi hyvin ja naisella on säännöllisiä supistuksia, niin miksi silloin on pakko katsoa, miten paljon kohdunsuu on auki? Kohdunsuun tilanteen voi tarkistaa, kun tilanteeseen tulee muutoksia. Jos kyseessä ei ole ensisynnytys, niin eikö synnyttäjän omiin tuntemuksiin voi luottaa? Ei se kohdunsuun tilanne kerro mitään lapsen voinnista.
Kuten todettu jo monesti aikaisemmin ponnistuksen tarve ei kaikille tule.
Kun on varmistettu, että on 10 cm auki, kätilö pyytää ponnistamaan supistusten mukaan.
Tai jos synnytys ei edisty, eli kohdunsuu ei aukea, tutkimuksen perusteella se todetaan ja voidaan sen perusteella lähteä sektioon.Mutta jos ei anneta tutkia, kummassakaan esimerkissä ei voida tietää missä mennään, ja vauva ja äiti on vaarassa.
Kukin tyylillään, minä en ikinä vaarantaisi lastani ja itseäni kieltämällä tutkimuksen.
Kuinka usein tulee tilanne, jossa naiselle ei tule ponnistustarvetta, jos hänellä ei ole epiduraalia? Epiduraalin kanssa harvemmin nainen on ammeessa tai edes liikkuu vapaasti huoneessa. Jos nainen synnyttää kolmatta tai neljättä lastaan ja aiemmin kaikki on mennyt hyvin, niin miten paljon hän tarvitsee varmuuden vuoksi tehtyjä sisätutkimuksia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos synnytyksessä vauvalle tulee oikea hätä ja nainen pitää viedä hätäsektioon, niin mielestäsi naisen toive nukutuksesta on ihan turha, koska nopeimminhan lapsen saa ulos, kun avaa naisen vatsan ihan siitä suoraan ilman nukutusta? Vatsankin voi kursia kokoon samoin tein, koska naisella on ollut jo riittävästi kipua eikä lisäkipu haittaa mitään, niinkö? Voiko lääkäri siinä päättää poistaa kohdun ihan huvin vuoksi, koska nainenhan on jo saanut lapsen?
Hoppsan! Semmoset setit.
V'ttu miten matala äo joillain ihmisillä voi olla; ei minkäänlaista kykyä hahmottaa kontekstia.
Itsemääräämisoikeuteen- ja yksilön perusoikeuksiin puututaan tasan tarkkaan niin paljon kuin on tilanne kokonaisuutena huomioiden perusteltua.
Eli ei, lääkäri ei huvikseen nyppää kohtua irti, eikä jätä nukutusta tekemättä ellei kyse ole aivan akuutista tilanteesta jossa silloinkin prioriteettien listalla kärkikahinoissa on synnyttävän äidin kivun lievittäminen niin tehokkaasti kuin olosuhteet huomioiden mahdollista.
No hopsan sinne. Suosittelen lukemaan ketjun läpi, niin huomaat että kyllä se puudutus jätetään useinkin antamatta synnytyksen repeämien korjailussa yms. Tuo on niin järjettömän väsynyttä paskaa ettei enää jaksaisi. Lue ketju, osallistu sitten. Kiitos.
Taas voisin kysyä, miksi äidit eivät pyydä sitä pudentaalia jo ponnistusvaiheeseen tai miksi sitä ei tarjota? Epiduraali saattaa loppua jo siinävaiheessa kun tikataan.
Hah, voi kuule kun sen puudutuksen saisikin pyytämällä. Alapään voisi paikallispuuduttaa ponnistusvaiheeseen aina, mikä veisi kivun tehokkaasti pois mutta sitä ei aina anneta eikä siitä edes kerrota. Sitä että miksi, en tiedä. Raha?
Ps. Kokemusta minullakin tästä
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen nykynainen on pääsääntöisesti fiksu ja on elänyt elämänsä tasa-arvoisessa ympäristössä. Miksi ihmeessä hän tekisi lapsia tähän yhteiskuntaan, jos tällainen kohtelu, mitä täältä saa lukea, on edelleen näin yleistä synnytyksissä? Palstalaisten kielenkäytöstä päätellen, myös monella ihmisellä on aika sairas olettamus siitä, mitä synnytys tämänpäivän hyvinvointivaltiossa tulisi olla.
Minä, nainen 25 v, en aiokaan tehdä jos paljon ei muutu 10 vuoden sisään.
Vierailija kirjoitti:
Vela N37 kirjoitti:
Sairaaloilla on velvollisuus varata resurssit niin, että ne riittää. Eli velvollisuus varata anestesialääkäreitä niin paljon, että se ehtii paikalle kaikkiin tilanteisiin. Vaikka tulis 10 bussilastillista loukkaantuneita ihmisiä, ketään ei leikata ilman anestesiaa. Paitsi synnytyksissä. Miksi sairaalalla ei ole velvollisuutta varata anestesiaa myös synnyttäjille? Koska raha ja koska naiset suostuu synnyttämään ilman kivunlievitystä. 40% saa epiduraalin, 60% ei saa. No onhan tämä vähän parempaan menossa, huomaan laskevasta syntyvyydestä. Mikään ei muutu ennen kuin naiset äänestää jaloillaan.
Suurimmalle osalle vapaaehtoisista lapsettomista lapsettomuus ei ole mikään statement, eikä ainakaan tämän asian takia. Suurin osa veloista ei yksinkertaisesti halua kokea vanhemmuutta, koska ovat tyytyväisiä elämäänsä ilmankin.
Lapsettomuusvalintaan voi olla monenlaisia syitä, ja ainakin omaan päätökseeni on vaikuttanut myös synnytysväkivalta, synnytyspelko sekä esimerkiksi omat sairaudet ja pelko niiden periytymisestä. Itseäni muuten kyrpii se, että vela-aiheisilla palstoilla ainoa hyväksyttävä perustelu velaudelle tuntuu olevan juuri tuo, jonka mainitsit. Muista mahdollisista syistä ei saisi edes keskustella, koska heti saa näsäviisaat äärivelat niskaansa. Ihan ohiksena tämä.
Vierailija kirjoitti:
Minä mielummin kuolisin synnytyksessä, kuin että äitini olisi siihen kuollut aikoinaan. Sen verta arvostan äitiäni.
Minä arvostan kyllä itseäni enemmän.
Ei voi suoraan yleistää noista luvuista, itse en halunnut epiduraalia, ja syöksysynnyttäjillä ne ei edes kerkeä vaikuttamaankaan ennenkuin se lapsi on maailmassa.
Synnytysvalmennuksessa oli sellainen jonka lapsi syntyi tunnissa, oli siis vain tunnin kokonaisuudessaan sairaalassa. En tiedä miten "oireili" ennen sitä mutta tiesi lähteä sairaalaan ajoissa.