Miksi synnyttävän naisen oikeudet herättävät raivoa?

Voi näitä lumihiutaleita, kun hoitsu tulee huoneeseen ja sängyn viereen, alkaen vetää kumihanskaa käteen ja kehottaa ehkä levittämään jalkoja ei synnyttämässä oleva nainen voi olla tietämättä mitä tapahtuu ilman erillistä kertausta.

Vierailija kirjoitti:

Lääkäreitä on monenlaisia. Osa on asiakaspalvelijoita ja osa enemmän asiakeskeisiä. Musta tuntuu että nykyään ei oikein siedetä enää mitään eikä ketään ja kokonaiskuva on hämärtynyt yksityiskohtien noustessa elämää suuremmaksi asiaksi. Esim. Jos olet synnyttämässä niin se lapsen saaminen hengissä ja terveenä ulos on pääasia. Paljon myös kiinni siitä synnyttäjästä eli eikö sitä voi itse avata suunsa ja kysyä mitä nyt tapahtuu jos ei saa muuten tietoa? Toisaalta paljon on terveydenhuollossa henkilöitä joiden pitäisi työskennellä jossain ihan muualla kuin ihmisten kanssa. Noin pari vuotta sitten jouduin ensi-apuun ja se oli elämäni hirvein yö. Hoitajat sivuuttivat minut, pyysin rauhallisesti särkylääkettä. Sain lääkkeen vasta aamuvuoron tullessa. Hoitajien huone näkyi sängystäni ja kuulin heidän kaikki keskustelunsa. Tuntui että potilaat olivat vain häiritsemässä heidän kuulumisten vaihtamista. En ikinä kehtaisi tehdä töitäni niin huonosti. 

Olisit huutanut sen lääkkeen perään!! Jos ei hoito toimi, niin tee kuten minä,  korotin ääntäni, että kaikki kuuli sen ja nappi tuli äkkiää anteeksipyytäen ja kaikki taas hyvin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaako mammat todella miettiä lapsensa ensimmäistä hetkeä maailmassa omana raiskauskokemuksena. Huhuh ei ihme että kansaa ahdistaa kun positiivisesta leivotaan negatiivinen. Ilmankos lapsillekkin tiuskitaan. Onhan ne joka päivä muistuttamassa raiskauksesta, "sillä samana päivän kun synnyit, niin äitikin rais...".

Sä et varmaan oo synnyttänyt? En mäkään, siksi en täällä vähättele äitien kokemaa traumaa synnytyksestä. Pitäisikö äidin hehkua onnesta, kun kokee traumaattisen, kivuliaan, nöyryyttävän, tuskaisen synnytyksen? Miksi luulet että synnytyksen jälkeinen masennus on yleistä? Kukaan ei päätä olla masentunut tai traumatisoitunut. Siihen on syynsä, miksi suuri osa naisista kokee näitä asioita. Ja se syy on nimenomaan siinä, miten synnyttäjiä kohdellaan.

Synnytyksen jälkeinen masennus on yleisempää kuin synnytyväkivalta joten syyt synnytyksen jälkeiseen masennukseen löytyy useammin jostain muualta. Vaikka siitä, ettei se elämä lapsen kanssa ollutkana sitä mitä haluttiin..

Itse asiassa kolmannes suomalaisista synnyttäjistä pitää synnytystä traumaattisena kokemuksena, vaikkakin varsinaiseen traumaperäiseen stressihäiriöön sairastuu vain pari prosenttia. Masentuneita on noin kymmenen prosenttia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos huono synnytyskokemus aiheuttaa masennusta ja vaikeutta lapsen ja äidin vuorovaikutukseen, niin eikö silloin olisi tärkeää edesauttaa hyvän synnytyksen toteutumista? Järjellä ajateltuna. Kumma juttu, miten joillekin on kätilöiden ja lääkärien oikeudet tässä tärkeimmät.

Ei, mutta valitettavasti on myös niitä, jotka tuntuvat ottavan kaiken negatiivisesti. Minulla neljä synnytystä enkä koe koskaan tulleen kohdelluksi negatiivisesti, vaikka kaikki kätilöt toimineet eri moodilla. Kerran lääkärin tehdessä toista ultraa kehotti (käski/pyysi- tulkinta varmaan riippuu kohdehenkilöstä) jatkuvasti kääntymään, nousemaan ylös hyppimään ja ties mitä, jotta olisi saatu sikiö kääntymään. Ärsytti ja mielessäni teki mieli sanoa, että saa jatkossa hyppiä ihan itse. Järkevänä ihmisenä tiedän ettei kyse ollut kyykyttämisestä vaan piti saada tietyt jutut katsottua ja jon

Sama juttu, neljä synnytystä, neljä eri kätilöä, jotka kaikki olivat ok, mutta yksi oli parempi kuin muut. Eka synnytys oli aika raskas ja yksinäinen kokemus, mutta kerta kerralta synnyttämisen taito lisääntyi.

Opettajana tajuan myös kätilön oikeusturva-ongelman, jos jotain tapahtuu asiakkaan kieltäytyessä jostain toimenpiteestä. Seuraa vuosien oikeudenkäynnit ja hermopaine, vaikka lopuksi saisikin vapauttavan tuomion. Tuon takia karsin opetuksestani viimeisinä työvuosina kaikki tutustumiskäynnit yms. joissa pitää lähteä koulusta, koska huomasin, että uusimmissa sukupolvissa oli nuoria, jotka eivät välittäneet enää totella open ohjeita kaupungilla. Nää muutamat sooloilijat sai aikaan sen, että kukaan ei sitten päässyt koulusta ulos, esim. raastuvanoikeuden istuntoon tai taidemuseoon.

 

 

Ei kyllä seuraa mitään vuosien oikeudenkäyntejä. Yhtään kätilöä koskaan ei ole haastettu oikeuteen siitä että hän ei ole tehnyt synnyttäjän tahdon vastaisesti toimenpiteitä.

 Lähtökohtaisesti kätilöt eivät joudu vastuuseen mistään. Lähes kaikki alatiesynnytyksessä tapahtuneet hoidon laiminlyönnit ovat "synnytyksen riskejä, joita ei voi ennakoida". Katsokaa potilasvahinkokeskuksen sivuilta jos ette usko.

Vierailija kirjoitti:

Ottamatta kantaa toisten kokemuksiin nosta esille seikan,avatkaa suunne naiset tilanteissa,jos suinkin mahdollista. Itse olen näin tehnyt kahdesti..Kieltäydyin toimenpiteestä ,koska puudutus ei toiminut ja pääsin päiväkirurgialle gynen asiassa.Toimitin kandin ulos jälkitarkastuksessa sanoen,että ylimääräiset pois.Koen tulleeni kuulluksi,on puhuttu,on huomioitu. Vuorovaikutuksessa on aina kaksi osapuolta. Ymmärrän,et jos on kovin kipeä,menee paljon ohi,eikä edes hoksaa sanoa ääneen ja hamittaa sit jälkerpäin. Myös hammaslääkärissä olen jo ovella ilmoittanut olevani pelkopotilas ja hyvin on hoidettu.Potilas/synnyttäjä kerro,sano ääneen mitä tarvitset.Ei kukaan osaa arvailla toisen mieltä.Jos joku toimii tökerösti,sano se heti ääneen.

No kivat sulle. Mä sanoin, moneen kertaa. Eipä auttanut.

Vuorovaikutukseen tarvitaan kaksi, väkivaltaa voi tehdä yksinkin. Siinä sulle uus, paikkansapitävämpi motto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kyse ei ole oikeuksista vaan etuoikeutettujen pikkusieluisten lumihiutaleiden kitinästä. Nämä naiset ovat länsimaisen ilmaisen terveydenhuollon piirissä, jossa ammattilaiset ovat vuosia uhranneet elämästään että synnytys olisi turvallista ja lapsi ja äiti selviävät synnytyksestä terveinä.

Ininä siitä että vähän on sormi pimpissä "ilman suostumusta" on totaalisen itsekkään epäkunnioittavaa kaikkia muita elollisia olentoja kohtaan.

Terve menoa pusikkoon synnyttämään niin ei kukaan sitten ole silleen epämukava ensi kerralla...

Tämä on aivan sairas asenne ja ristiriidassa sekä terveydenhuollon eettisten ohjeiden että Suomen lain kanssa. Kenenkään pimppaan ei työnnetä mitään väkisin, piste. Jos ei pysty kunnioittamaan potilaan itsemääräämisoikeutta niin kannattaa vaihtaa alaa.

Siis eikö synnyttämään mennessä nainen voi ymmärtää, että synnytyssalissa tullaan menemään hänen vaginaansa jopa useita kertoja, pitääkö siihen joka kertaa pyytää lupa? Jotkut hammaslääkärithän nykyään kertoo kaikki mitä tekevät: nyt laitan tämän ja tuon. Minua ei kiinnosta! Pääasia että homma hoituu, ei minua tarvitse paapoa.

Vierailija kirjoitti:

Kristiina xx kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä luento numero 1:

- älä hauku potilaitasi tai työtäsi netissä - se on epäammattimaista ja häpeällistä käytöstä.

- luota potilaan kokemukseen. Jos koet pitäneesi häntä kuin kukkaa kämmenellä, mutta hän tekee sinusta valituksen, et todennäköisesti ole ihan onnistunut.

Mitä itseni ajattelemiseen parempana ihmisenä tulee; ainakaan en tosiaan dissaa täällä potilaita päivästä toiseen, vaikka oma duunini onkin henkisesti raskaampaa ja vaativampaa kuin

- sama tyyppi, sama leikkuri

Mitäs mieltä asiantuntija on seuraavista caseista:

Entä jos psykiatrian suljetulla osastolla tahdonvastaisessa hoidossa oleva psykoosissa oleva potilas tekee valituksen hoitajasta, tarkoittaako se aina, että hoitaja oikeasti on epäonnistunut? Vai voiko potilaan sairaudella olla osuutta asiaan, ettei potilas ole tyytyväinen saamaansa hoitoon?

Entä kun viime vuoden alussa mediassa ja Suomessa kirjoitettiin paljon vanhustenhoidon ja kotihoidon epäkohdista, ja monet hoitajat kirjoittivat kokemuksistaan, eikö niitä sinun mielestäsi olisi pitänyt tuoda julkisuudessa esiin ? Olisiko vanhustenhoidon hoitajien pitänyt olla hiljaa, kun kerta kirjoitit ”älä hauku työtäsi netissä - se on epäammatillista ja häpeällistä käytöstä” ?

Tehdyt valitukset kyllä katsotaan tarkkaan ja tilannekohtaisesti läpi, tietänet tämän ''ammattilaisena''. Kyllähän hoitajakin saa aiheesta sanoa ja tuoda esiin epäkohtia, missä väitetään ettei saisi? Se että haukut kaikki suomalaiset synnyttäjät ja omat entiset potilaasi, osoittaa jäätävää ammattitaidottomuutta. Kaikki sympatiat sille että saat pääkoppasi kuntoon!

Olen itse sairaanhoitaja ja meidän yksikössä valitukset kyllä katsottiin läpi, nimittäin sellaisten silmälasien läpi, että potilas on aina väärässä. Ei niistä koskaan ole seurannut mitään muutosta. Esimerkiksi kun potilas valitti että hänelle oli valehdeltu (ja siitä oli ihan mustaa valkoisella potilastietojärjestelmään tallentuneessa viestiketjussa) niin tapaukselle vaan nauresketiin ja pidettiin toimintaa ihan normaalina ja hyvänä.

Itse vaihdoin alaa. Samanlaista menoa oli monella muullakin osastolla.

LouLou kirjoitti:

Olen aiemmin työskennellyt kätilönä synnytysvuodeosastolla ja olen huomannut, että ulkomaalaiset synnyttäjät, kuten venäläiset ja virolaiset naiset, ovat paljon iloisempia ja kiitollisempia saamaansa hoitoon verrattuna suomalaisiin synnyttäjiin,vaikka he ihan varmasti saavat täysin samanlaista kohtelua kuin kantasuomalaiset synnyttäjät. Suomalaiset synnyttäjät taasen tyypillisesti odottavat saavansa palvelua sairaalassa ja ovat ehkä ylimielisiä hoitajia kohtaan.

Esimerkiksi venäläiset usein tuovat henkilökunnalle suklaata ja joskus jopa kalliita täytekakkuja kiitokseksi saamastaan hoidosta. Ehkä heillä on vähän enemmän perspektiiviä jos he ovat aiemmin synnyttäneet kotimaassaan niin osaavat paremmin vertailla.

Niinpä. Ja voit vaan kuvitella kuinka ruhtinaallisena venäläinen maalaismuija pitää suomalaisen kätilön palkkaa. Ja kätilöt kehtaa vinkua.  otetaan niiltä puolet pois niin oppisivat olemaan kiitollisia siitä että saavat enemmän kuin venäläiset.

selkävikaisena kärsin pahasti sairaaloiden kovista patjaoista. kysyin saasnko tuoda oman patjan koska en pystynyt selkäkivuilta makaamaan sairaalan patjalla. ei kuulema saa tuoda, hygieniakysymys. ihmettelen....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaako mammat todella miettiä lapsensa ensimmäistä hetkeä maailmassa omana raiskauskokemuksena. Huhuh ei ihme että kansaa ahdistaa kun positiivisesta leivotaan negatiivinen. Ilmankos lapsillekkin tiuskitaan. Onhan ne joka päivä muistuttamassa raiskauksesta, "sillä samana päivän kun synnyit, niin äitikin rais...".

Sä et varmaan oo synnyttänyt? En mäkään, siksi en täällä vähättele äitien kokemaa traumaa synnytyksestä. Pitäisikö äidin hehkua onnesta, kun kokee traumaattisen, kivuliaan, nöyryyttävän, tuskaisen synnytyksen? Miksi luulet että synnytyksen jälkeinen masennus on yleistä? Kukaan ei päätä olla masentunut tai traumatisoitunut. Siihen on syynsä, miksi suuri osa naisista kokee näitä asioita. Ja se syy on nimenomaan siinä, miten synnyttäjiä kohdellaan.

Synnytyksen jälkeinen masennus on yleisempää kuin synnytyväkivalta joten syyt synnytyksen jälkeiseen masennukseen löytyy useammin jostain muualta. Vaikka siitä, ettei se elämä lapsen kanssa ollutkana sitä mitä haluttiin..

Itse asiassa kolmannes suomalaisista synnyttäjistä pitää synnytystä traumaattisena kokemuksena, vaikkakin varsinaiseen traumaperäiseen stressihäiriöön sairastuu vain pari prosenttia. Masentuneita on noin kymmenen prosenttia. 

Mutta johtuuko traumatisoituminen kätilöiden toiminnasta vai siitä, että nykaikainen nuori nainen on vieraantunut kehollisuudestaan? Naisen kehon seksualisoiminen nykyaikana on viety äärimmilleen, se voi vaikuttaa myös naisen kehon kokemukseen ja synnytykseen. Taatusti vaikeuttaa myös imetykseen sopeutumista.

 Lisäksi nuorille naisille tilanteiden oma hallinta tuntuu todella tärkeältä, ja synnytyksessä nainen joutuu antautumaan keholleen, sen omalakiselle toiminnalle, jota nainen ei voi hallita. Se voi olla traumaattista, erityisesti tapauksessa, jossa nainen ei kykene ollenkaan antautumaan.

Antautumisen taito liittyy sekä seksiin että synnytykseen.. FinnSex-tutkimus kertoo, että 70-luvulla nuoret naiset saivat paremmin orgasmeja kuin nykyajan nuoret naiset. Minusta se kertoo psykofyysisistä ongelmista seksuaalisuuden alueella, se voi säteillä myös siihen, miten nainen kokee synnytyksen. 

neljä lasta aikoinaan synnyttänyt, 69 v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin juuri aiheeseen liittyen äidistä, joka koki henkistä väkivaltaa synnytyksessä, koska kätilö laittoi sormet sisään kysymättä lupaa. Eikä ottanut pois, vaikka nainen käski. Hänen pyhään pimppiinsä ei kosketa ilman lupaa. Oli oikein nimellään ja kuvallaan liikkeellä.

Voi myötähäpeän määrää! Tämä on jo niin noloa, että sanattomaksi vetää.

Minulle tehtiin hätäsektio lupia kyselemättä ja sitä ennen pimpsaani oli tonkinut moni ammattilainen lupia kyselemättä. Minä tyhmä olin vain kiitollinen heidän yrityksistään pelastaa lapseni.

Kaikilla ei ole ollut niin rajatonta elämää. Itse tunnen myötähäpeän sijasta vain sääliä sinua kohtaan. Terveet rajat suojaavat. Oikeus määritellä itse mitä omaan pimpppiin saa laitaa on raja terveimmästä päästä. Ymmärrän että sellaista ylellisyyttä ei kaikilla ole ollut.

Olipa ylemmyydentuntoinen, toista halveksiva mielipiteen ilmaisu. Anna kun arvaan, olet feministi? t. nainen 69 v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin juuri aiheeseen liittyen äidistä, joka koki henkistä väkivaltaa synnytyksessä, koska kätilö laittoi sormet sisään kysymättä lupaa. Eikä ottanut pois, vaikka nainen käski. Hänen pyhään pimppiinsä ei kosketa ilman lupaa. Oli oikein nimellään ja kuvallaan liikkeellä.

Voi myötähäpeän määrää! Tämä on jo niin noloa, että sanattomaksi vetää.

Minulle tehtiin hätäsektio lupia kyselemättä ja sitä ennen pimpsaani oli tonkinut moni ammattilainen lupia kyselemättä. Minä tyhmä olin vain kiitollinen heidän yrityksistään pelastaa lapseni.

Kaikilla ei ole ollut niin rajatonta elämää. Itse tunnen myötähäpeän sijasta vain sääliä sinua kohtaan. Terveet rajat suojaavat. Oikeus määritellä itse mitä omaan pimpppiin saa laitaa on raja terveimmästä päästä. Ymmärrän että sellaista ylellisyyttä ei kaikilla ole ollut.

Eikö sinusta tilanteella ole mitään merkitystä? Työntääkö joku tuntematon mies kätensä vaginaasi junassa tai rappukäytävässä väkisin, vai gynekologi osana lääketieteellistä tutkimusta? 

Meneekö nykynaisella nämä tilanteet sekaisin jotenkin? Mieltääkö nykynainen miesgynekologin mahdolliseksi seksuaaliseksi häiritsijäksi, joka haluaa vain hipelöidä hänen alapäätään omaksi huvikseen?? Siksi kaikki toimenpiteet pitää pohjustaa ja niistä varoittaa?

Yritän vain ymmärtää. Neljä lasta synnyttäneenä suurin huoleni synnytyksissä ei ollut hallintaoikeuteni vaginaani vaan kivun sietäminen ilman kemikaaleja, jossa kyllä sitten onnistuinkin. 

Täällä kommentoi hätäsektioon joutunut nainen vähän samalta pohjalta: on tilanteita, joissa ei ehditä suostutella synnyttäjää sietämään kätilön tai lääkärin kosketusta.

Vierailija kirjoitti:

Kohta varmaan kauhistuttaan, kun sairaalassa pyydetään synnyttäjää riisumaan housunsa synnytyksen ajaksi.

Monessa maassa synnyttäjä peitetään kuitenkin. Itse en synnytyksessä ajatellut yhtään mitään. Mutta ärsytti kun sen jälkeen, piti maata jalat levällään ja odottaa toimenpidettä. Ja salin ovi jätettiin auki . 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääketieteen suunnalta katsottuna se p***u on ELIN, siinä missä korvakin. Ei sen kummempaa. Eli hyvähän se on toki varottaa, että sinne katsotaan, mutta ei siinä sen dramaattisempaa.

t. Mies

Kyllä sen korvankin tutkimisesta saa kieltäytyä.

En tiedä paljonko kannattaa jos siellä on joku vika.

Vierailija kirjoitti:

selkävikaisena kärsin pahasti sairaaloiden kovista patjaoista. kysyin saasnko tuoda oman patjan koska en pystynyt selkäkivuilta makaamaan sairaalan patjalla. ei kuulema saa tuoda, hygieniakysymys. ihmettelen....

On se hygieniakysymys. Niihin patjoihin päätyy sairaalassa kaikenlaista, verta, eritteitä, lääkeroiskeita, ruokaa ja ties mitä. Sitä omaa patjaa ei voi pyyhkiä kloorilla niin kuin sairaalan patjoja. Sairaala ei voi taata että saat patjasi ulos käyttökelpoisena. Lisäksi on pieni, mutta todellinen riski, että viet sen patjan mukana kotiin jotain tartuttavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ai että olen onnellinen etten ole miehille jalkoja avaavat typerä spermarätti. Minulla on oikeudet ihan omasta takaa eikä tarvitse leimautua miehen panoksi ja olla synnyttävän naudan asemassa. Te naiset olette noloja ja alisteisia kaikessa.

Te akathan itse sallitte jopa aborttiin pakottamisen. :D naisen kontrolli on siis oikein, kunhan sen tekee aborteilla eikä sen kieltämisellä.

Ei kannata avata niitä jalkoja niin ongelmia ei tule.

Kuulostatkin ihan harvinaisen onnelliselta ihmiseltä. 

Oikeasti sullakin on oikeus sekä harrastaa seksiä että tulla kohdelluksi asiallisesti. Ei ole pakko harrastaa mutta ei se tietenkään ole ainoa keino säilyttää ihmisoikeutensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin juuri aiheeseen liittyen äidistä, joka koki henkistä väkivaltaa synnytyksessä, koska kätilö laittoi sormet sisään kysymättä lupaa. Eikä ottanut pois, vaikka nainen käski. Hänen pyhään pimppiinsä ei kosketa ilman lupaa. Oli oikein nimellään ja kuvallaan liikkeellä.

Voi myötähäpeän määrää! Tämä on jo niin noloa, että sanattomaksi vetää.

Minulle tehtiin hätäsektio lupia kyselemättä ja sitä ennen pimpsaani oli tonkinut moni ammattilainen lupia kyselemättä. Minä tyhmä olin vain kiitollinen heidän yrityksistään pelastaa lapseni.

Kaikilla ei ole ollut niin rajatonta elämää. Itse tunnen myötähäpeän sijasta vain sääliä sinua kohtaan. Terveet rajat suojaavat. Oikeus määritellä itse mitä omaan pimpppiin saa laitaa on raja terveimmästä päästä. Ymmärrän että sellaista ylellisyyttä ei kaikilla ole ollut.

Eikö sinusta tilanteella ole mitään merkitystä? Työntääkö joku tuntematon mies kätensä vaginaasi junassa tai rappukäytävässä väkisin, vai gynekologi osana lääketieteellistä tutkimusta? 

Meneekö nykynaisella nämä tilanteet sekaisin jotenkin? Mieltääkö nykynainen miesgynekologin mahdolliseksi seksuaaliseksi häiritsijäksi, joka haluaa vain hipelöidä hänen alapäätään omaksi huvikseen?? Siksi kaikki toimenpiteet pitää pohjustaa ja niistä varoittaa?

Yritän vain ymmärtää. Neljä lasta synnyttäneenä suurin huoleni synnytyksissä ei ollut hallintaoikeuteni vaginaani vaan kivun sietäminen ilman kemikaaleja, jossa kyllä sitten onnistuinkin. 

Täällä kommentoi hätäsektioon joutunut nainen vähän samalta pohjalta: on tilanteita, joissa ei ehditä suostutella synnyttäjää sietämään kätilön tai lääkärin kosketusta.

Sä varmaan saat kiinni siitä mitä tarkoitetaan jos kuvittelet tilannetta että joku lääkäri olisi laittanut sulle epiduraalin ilman lupaa. Koska kyllähän hän tietää paremmin. Ja epiduuraali on normaali osa synnytyksenhoitoa. (Näitä tilanteita myös oikeasti on olemassa.)

Ei, nykynaisilta ei mene tilanteet sekasin. Tässä ei puhuta siitä että sisätutkimus jotenkin automaattisesti olisi seksuaalista häirintää tai väkivaltaa. Sisätutkimus suostumuksella on tavanomainen gynekologinen toimenpide. Ilman suostumusta tai sen vastaisesti se on väkivaltaa oli tekijänä sitten gynekologi  tai joku tuntematon mies junassa. Eli lääkäreillä ja hoitajilla ei ole mitään pysyvää oikeutta työntää mitään kennekään. Ja myös tuntematon mies saa työntää sormensa naisen sisään jos nainen on suostuvainen.

Ei muakaan päälimmäisenä huolestuttanut "vaginani hallintaoikeus". Silti olisin pitänyt väkivaltana, jos olisin pyytänyt lopettamaan sisätutkimuksen ja sitä olisi silti jatkettu. Se on vastoin lakiakin ihan yksiselitteisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvää päivää taas. Olen synnyttänyt 3 lasta. Ihan julkisella puolelle TYKSissä. v 1993-2005. Joka ikinen kerta on ollut hienoa palvelua. Sisätutkimukset jne tehty. Eka synnytys oli raju, koska poika oli iso-otettiin imukupilla ulos. En kehtaisi IKINÄ vinkua synnärin toimintoja. Poikani olisi kuollut, jos ei näin olisi tehty.

Niin, siis sinä et ole kohdannut väkivaltaa. Olet saanut hyvää hoiotoa. Ei tuosta muutkaan valittaisi.

Tajuatko että monet ovat kokeneet väkivaltaa ja hoidon laiminlyöntiä. Ne valittaa siitä. Ei tuollaisesta asiallisesta synnytyksenhoidosta. 

Ihan käsittämättömiä juttuja täällä. Ettekö te oikeasti tajua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

selkävikaisena kärsin pahasti sairaaloiden kovista patjaoista. kysyin saasnko tuoda oman patjan koska en pystynyt selkäkivuilta makaamaan sairaalan patjalla. ei kuulema saa tuoda, hygieniakysymys. ihmettelen....

On se hygieniakysymys. Niihin patjoihin päätyy sairaalassa kaikenlaista, verta, eritteitä, lääkeroiskeita, ruokaa ja ties mitä. Sitä omaa patjaa ei voi pyyhkiä kloorilla niin kuin sairaalan patjoja. Sairaala ei voi taata että saat patjasi ulos käyttökelpoisena. Lisäksi on pieni, mutta todellinen riski, että viet sen patjan mukana kotiin jotain tartuttavaa. 

Seltyksiä kyllä löytyy joka lähtöön. 

Ei kukaan oleta että sairaala suojelee sun patjaa jos sä otat sen mukaan. Ja ihan samoja pöpöjä voi viedä vaatteidensa mukana kotiin kuin patjassakin. Samaa selitetään syyksi miksi ei voi käyttää omia vaatteita; kato ku ne voi likaantua. Aikuinen ihminen kyllä ymmärtää tämän ja voi siitä huolimatta haluta käyttää omia vaatteita ja patjaa. Riskien suhde hyötyyn on melko kyseenalainen kun kielletään käyttämästä sopivaa patjaa. Haitta huonosta patjasta voi olla synnyttäjälle todella suuri. Helppohan se on jonkun kieltää kun ei itse tarvi kärsiä seurauksista.

Multa on kysytty saako ottaa oman tyynyn mukaan. Sanoin että saat tehdä olosi mahdollisimman mukavaksi. 

Muutenkin kollegoilla tuntuu olevan ajoittain huolena potilaiden liiallinen mukavuus lapsivuodeosastolla. Tämä on only in Finland-osastoa.

Mikä ihme on "synnyttävä nainen"? Tarkoittaako aloittaja synnyttäjää? Käy kysymässä miesisältäsi.