Lue keskustelun säännöt.
Muistatko koskaan ajatelleesi koulussa, että mitä ihmeen hyötyä tästä muka on oikeassa elämässä? Muistatko, mitkä olivat näitä hyödyttömimpiä oppeja?
Omalla kohdallani hyödyttömin oli ehkä se, kun kotitaloustunnilla opeteltiin, miten sisäelimistä (siis muistakin kuin maksasta) tehdään ruokaa. Ikinä ei ole tullut mieleenkään valmistaa kieltä tai sydäntä ruoaksi.
Myös kemialliset merkit ovat jääneet hyvin vähälle käytölle.
Kommentit (467)
Vierailija kirjoitti:
Laulu (musiikin teorian ymmärrän) Onko mitään oppiainetta missä voi oppilaan häpäistä perusteellisemmin!
Itse olin hyvä 10 laulaja ja omaan absoluuttisen sävelkorvan, mutta laulutunnit soololauluineen olivat kidutusta. Mitä ne olivatkaan kehnommalle laulajalle.
Liikunta. Jos oli tarkoitus tappaa liikunnan ilo, niin siinä kyllä onnistuttiin. Itse harrastin telinevoimistelua ja tanhuja, mutta ne liikuntatunnit tamburiinin säestyksellä vaihtoaskel hyppy, vaihtoaskel hyppy....voi luoja!
Varmasti open motivoituneisuus on vaikuttanut asiaan paljon.
Tämä 70luvulla, toivottavasti nyt on paremmin.
Todellakin.ala-asteella 60-luvulla laulukoe ole hirveä. Meidät pakotettiin yksitellen laulamaan seisomalla pulpetin vieressä tai sitten luokan edessä. Kaikki oli jännityksestä jäykkänä, ei siinä ääni kulkenut kenelläkää kun toiset nauraa tirskuivat , mutta ei naurattanut kun tuli laulu vuoro.
Siihen aikaan kun ei muuten saanut tunnilla puhua edes kuiskaamalla, mutta ykskaks olisi pitänyt osata esiintyä koko luokan edessä. Onneksi 70-luvulla yläasteella helpompaa.
Jumppatunnilla olisi suurin osa halunnut pelata lento-tai koripalloa. Mutta useimmiten oli sitä samaa ympyrässä juoksemista ja pukkitelineen yli hyppimistä .Onneksi on takana päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukeminen, laskeminen, kirjoittaminen. T: Niilo22
Mua harmittaa, että peruskoulussa menin aina sieltä mistä aita oli matalin ja myös ammattiin opiskellessa. Olin hyvä koulussa, mutta en ikinä lukenut kokeisiin tai tehnyt läksyjä, silti oli ka hyvä. Olisin loistanut jos olisin lukenut, muistin varassa menin.
Ammatillisessa koulutuksessa opiskeltiin mm etiikkaa ja sosiaalipolitiikkaa ja kestävää kehitystä, eipä ne 17 vuotiasta silloin kiinnostaneet yhtään, kunhan pääsi vain bilettämään.
Nyt mua kiinnostaisi moni asia ihan valtavasti, voisin opiskella ihan vaan tiedonjanon vuoksi. Mutta itsekseen opiskelu ei maita, tahtoisin siis olla siellä luokkahuoneessa keskustelemassa opettajan kanssa.
N40
Vierailija kirjoitti:
Darwinin apinateoria. Opetettiin valheita tästä nimittäin. Se on 600 eKr ajalta oleva pakanafilosofia. Aloin myöhemmin tutkia sitä ja opin että se on biologisestikin mahdoton, sillä DNA:ssa on pikkuruisia koneita jotka estävät mutaatioita. Mutaatiot eivät paranna tai luo uusia elimiä tms. ne on yli 90 %haitallisia. Googlaa kemian nobel 2016 niin opit voiko mutaatio tuottaa evoluutiota. Toinen hyvä sivusto on on dissentfromdarwin.com. yli 1300 luonnontieteen tohtoria ja professoria on sanoutunut irti uskosta evoluutioteorian kykyyn selittää lajien monimuotoisuutta. Meille valehdellaan että "kaikki uskoo siihen koska se on fakta" tämä on valhe.
Nyt on oiottu mutkia ja uskottu kuu-anoneja. Ei nämä ole mitään uskonasioita eikä ainakaan meidön bilsankirjassa väitettynettä darwinismi olisi totta. Se syrjäytti aikanaan lamarckismin ja oli oikeassa siinä. Mutta Darwinin teos lajien synnystä on siirtynyt tieteenhistoriaan jo kymmeniä vuosia sitten ja uusi evoluutioteoria on korvannut sen. Selllaista on tiede, se kehittyy koko ajan.
Kuvitteellisen Jeesuksen kuvitteelliset ihmeteot. Miksi ne piti opetella ulkoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvataidetunnilla opettaja kertoi, että hänestä on oikein hauskaa nauraa toisten ulkonäölle ja liioitella kasvojen virheitä. Hän halusi, että haemme juorulehdistä jonkun julkkiksen kuvan ja teemme siitä karikatyyrin ja oikein nauramme tunnin lopuksi niille kuville.
Tällä opettajalla oli muutenkin ihan ihmeellisiä aiheita ja tosi helposti sai hylätyn tai huonoimman numeron.
Esim. Maalaa metsä yhdellä värillä, eri sävyasteissa. Tein työn ihan sääntöjen mukaan ja olin tyytyväinen siihen. Sain silti hylätyn, eikä hän perustellut syytä. Jälkeenpäin olen miettinyt, että mitähän hyötyä näistäkin tunneista oli.
Yläkoulujen ja lukioiden liikuntatuntien päätarkoitus kuulostaa edelleen olevan teinien vieroittaminen liikunnasta. Arvostelu toki 4-10, sen sijaan että se olisi hyväksytty/hylätty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
> se kuuden laudaturin ylioppilas ja maisteri, joka ei ole ikinä tarvinnut muuta kuin plus-, miinus- ja kertolaskuja ja vähän prosentteja. Oikeasti.
Luuletko oikeasti, että tyhmyyden osoituksesi on itsellesi plussaa?
No kerro sinä, mihin sinä oikeassa elämässä olet derivaattaa tarvinnut? Tai toisen asteen epäyhtälöä. Kumma kun hoetaan miten se lukiomatikka on tärkeää, mutta yhtään esimekkiä ei ole antaa, että missä.
Valtion budjettikin on silkkaa yhteen, vähennys ja prosenttilaskua, sekä maalaisjärkeä.
Ilman matematiikkaa ei pysty lukemaan tieteellisiä julkaisuja tai kirjallisuutta STEM-aloilta ja monella muullakin alalla on hyvin vaikeaa. Tällöin on käytännössä lukutaidoton tieteellisen kirjoittamisen osalta.
On tietenkin paljon ammatteja, joissa ei ole tarpeen seurata tieteenalan kehitystä.
Valtion budjetista ei ihan tavan kaveri selviä maalaisjärjellä, jos halutaan tietää valitun politiikan vaikutuksia. Ne ovat niitä asioita, joita eduskunnan tietopalvelu sitten laskee. Eli esimerkiksi arvioita siitä, montako työpaikkaa syntyy, jos veroja lasketaan tietyllä tavalla.
Kyllähän noi uskonnon asiat on aika turhaa tietoa, samoin mulla pitkä matikka. Olen iloinen että kertotaulua ja prossalaskut sujuu. Niistä on päivittäin hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Höpö ja höpö, sen oppimiseen miten auto pysähtyy ei tarvita yhtäkään laskua. Ilmiönä kitka toki, mutta ei liikenteessä ole mitään mihin fysiikan laskuja tarvitsisi. Pelkkä ajosimulaattori ajaa ihan saman asian, tai sellaisen puuttuessa liukkaankelin rata.
Ajattelitko raahata simulaattoriinvtaivliukkaankelin radalle kaikki 12+ vuotiaat?? Toistaiseksi asian tiedostavat vain ajokortin ajaneet.
vaihtaa napilliset byysit vetskarilliseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
> se kuuden laudaturin ylioppilas ja maisteri, joka ei ole ikinä tarvinnut muuta kuin plus-, miinus- ja kertolaskuja ja vähän prosentteja. Oikeasti.
Luuletko oikeasti, että tyhmyyden osoituksesi on itsellesi plussaa?
No kerro sinä, mihin sinä oikeassa elämässä olet derivaattaa tarvinnut? Tai toisen asteen epäyhtälöä. Kumma kun hoetaan miten se lukiomatikka on tärkeää, mutta yhtään esimekkiä ei ole antaa, että missä.
Valtion budjettikin on silkkaa yhteen, vähennys ja prosenttilaskua, sekä maalaisjärkeä.
Ilman matematiikkaa ei pysty lukemaan tieteellisiä julkaisuja tai kirjallisuutta STEM-aloilta ja monella muullakin alalla on hyvin vaikeaa. Tällöin on käytännössä lukutaidoton tieteellisen kirjoittamisen osalta.
On tietenkin paljon ammatteja, joissa ei ole tarpeen seurata tieteenalan kehitystä.
Valtion budjetista ei ihan tavan kaveri selviä maalaisjärjellä, jos halutaan tietää valitun politiikan vaikutuksia. Ne ovat niitä asioita, joita eduskunnan tietopalvelu sitten laskee. Eli esimerkiksi arvioita siitä, montako työpaikkaa syntyy, jos veroja lasketaan tietyllä tavalla.
Laajemmin nämä derivaatasta jankkaavat tyypit tuntuvat ihan kokonaan unohtavan sen, että lukion tehtävä on antaa valmiudet jatko-opintoihin yliopistoissa/ korkeakouluissa. Näillä aloilla luetaan mm. STEM- aiheita, joissa pohjavalmiuksia on opetettu jo lukiossa.
Toinen tekijä matematiikan opetuksessa on se, että se luo opiskelurutiineja. Vaikka et nyt suoraan derivoisi, niin monissa muissa logiista päättelyä vaativissa asioissa matematiikan opiskelu on auttanut - kuten ohjelmoinnissa.
Toki aika moni ei ole looginen tai opiskele STEM aloja, mutta tuskin opintosuunnitelman lähtökohtana voi olla se, ettei kukaan koskaan edes vahingossa joutuisi opiskelemaan mitään, mikä on edes pikkauisen vaikeaa.
Ainakin sodat. En ole ikinä tarvinnut niitä väkisin päntättyjä vuosilukuja,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Historiasta ainakin mietin, että mitä sitä jotain ikivanhoja juttuja vuosilukuineen tarvitsee tietää, mennyttä mikä mennyttä.
Epäilin jo koulussa että ruotsinopiskelu on turhinta suhteessa siihen kulutettuun aikaan. Myöhempi elämä osoitti että olin oikeassa. Jopa nämä pilipali aiheet esim. uskonto ja maantieto on yleissivistystä jota on mukava ihan muistaa näin tyhjäpäägooglettajien aikana.
Peruskoulun tehtävä on opettaa lapsille OPISKELUA. Siis sitä, että oppitunneilla istutaan hiljaa keskittyneesti ja annetaan muille työrauha. Koulupäivän jälkeen tehdän läksyt ja luetaan tuleviin kokeisiin.
Jos lapsi ei pärjää peruskoulussa, on erittän todennäistä, että hänestä tulee pitkäaikaistyötön, alkoholisti tai muuten vaan syrjäytynyt luuseri.
Koulun tehtävänä on opettaa lapsia valmistautumaan jatko-opintoihin ja työelämään. Jos koulunkäynti ei nappaa, niin turha odottaa että työelämässä pärjää.
Liikunta. Opin häpeämään itseäni. Opin että olen kömpelö, hidas ja taidoton, mittauksissa muita huonompi ja että pilaan toisten pelin joukkueessa. Vieläkin inhoan omaa kehoani ja olen epävarma liikkuja.
Mä kävin ranskalaisen koulun (siis Helsingissä). Kyllä mä muistan että joskus kasilla kemiantunnilla mietin ihan aidosti että tuunkohan mä IKINÄ tarvitsemaan niitä silloin opetettuja asioita ja vieläpä ranskaksi.
En oo toistaiseksi tarvinnut, mutta ei kai niistä haittaakaan oo ollut.
korittolainen= koristeellinen. Joonialaisen tunnistat makaavista J-kirjaimista, ja doorilainen on se vähiten koristeltu, kuin "door" eli ovi.