Lue keskustelun säännöt.
Mummu uhkailee haastavansa oikeuteen
23.11.2020 |
Olen nelikymppinen nainen ja eronnut lasteni isästä yli kymmenen vuotta sitten. Oma äitini on ollut isona apuna eron jälkeen ja mm. ollut lasten kanssa kun olen yövuorossa töissä. Olen ollut suorastaan riippuvainen äidin avusta, jotta en ole joutunut vaihtamaan työpaikkaa ja mielestäni olen omalla auttamisellani osoittanut kiitollisuuttani.
Nyt lapset ovat teinejä ja olen parisuhteessa. Koronan pelossa äitini eli mummu alkoi sanoa, ettei uskalla tulla meille, ettei tule korona. Lapset ovat isällään joka toinen viikonloppu (keväällä pahimpaan korona-aikaan eivät olleet yhteisestä sopimuksesta kahteen kuukauteen) ja mummu sanoi, ettei ole lasten seurassa kahteen viikkoon sen jälkeen kun ovat olleet isällänsä. Käski minua myös vaihtamaan kaikki työvuoroni aamuiksi, ettei hänen tarvisi tulla. Hyväsydäminen mieheni näki miten tilanne stressasi minua ja tarjoutui olemaan meillä niinä iltoina ja öinä kun olen töissä, koska vietämme muutenkin paljon aikaa porukalla lasteni kanssa. Ja tosiaan lapset jo niin isoja, että eivät varsinaista hoitamista tarvi vaan jonkun aikuisen vain olemaan paikalla ja ovat tyytyväisiä kun ruoka tarjoillaan eteen.
Tästähän sota syttyi ja viimeiset kaksi kuukautta mummu on haukkunut mieheni mummunryöstäjäksi, minut h*oraksi ja uhkaillut lastensuojelulla, poliisilla ja nyt viimeinen villitys on se, että haastaa minut oikeuteen kun kiellän näkemästä lapsia. No en kiellä! On vain niin pirullisen vaikeaa säätää kaikki toteutumaan mummun vaatimusten mukaan.
Pari kertaa olen tässä saanut järjesteltyä niin, että lapset ovat voineet mennä mummulle viikonlopuksi ja on vaikuttanut, että on rauha maassa. Viimeistään parin päivän kuluttua alkaa kuitenkin viestittely ja syyttely kuinka mummu on jätetty heitteille ja kuinka p*ska olen. Olen tehnyt hänestä huoli-ilmoituksen, koska luulen, että on todella masentunut ja purkaa olonsa minuun tai sitten on ensimmäiset merkit muistisairaudesta. Itsekin olen käynyt juttelemassa psykologilla, koska sattuu niin pirusti että oma äitini haukkuu ja uhkailee.
Olen yrittänyt olla välittämättä viesteistä, mutta eilen sorruin haukkumaan äitini ihan pystyyn viesteissä kun kaikki kahden kuukauden ajalta kertynyt paha mieli kuohui yli. Luulen, että mummulle on järkytys, että lapset kasvaa ja että minulla on ensimmäisen kerran yli kymmeneen vuoteen kumppani, joka auttaa arjessa.
Juu ja siis nyt sanoo haastavansa oikeuteen ja että menetän sitten työpaikkani ja kaikki kulut tulee mun maksettavaksi. Mitä ihmettä teen kun vaikka yritän säätää mummun mielen mukaan kaiken niin haukkumiselle ei tule loppua. 😫
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Äitisi kuulostaa turhautuneelta, itsensä tarpeettomaksi tuntevalta ja korona-ajan ahdistamalta yksinäiseltä naiselta.
Uhkailut ja muut äitisi sanailut pitäisi jaksaa laittaa omaan arvoonsa. Riitely pahentaa vain tilannetta niin kuin jo itsekin totesit.
Minä en äitiäsi tuntematta uskaltaisi diagnosoida häntä heti muistisairaaksi, sillä ei kaikki huono käytös viittaa siihen. Monilla eläkeläisillä on tällä hetkellä ahdistusta koronatilanteen takia ja aikaa myös miettiä kauhukuvia sen pahimmista vaikutuksista ihmiselle. Vanhemman ihmisen fysiikkaei jaksa ahdistusta samalla tavalla kuin nuoremmalla ihmisellä. Seuraa unettomuutta, kipuja kehossa, ruohaluttomuutta yms.Korona on sekoittanut paljon perhe-elämää ja myös teilläkin. Mummu koettaa noudattaa suosituksia ja kiukkuaa sitten sinulle työvuoroistasi. Kuvaan mukaan tulee mukava miesystävä, joka helpottaa elämääsi. Mummu on jäänyt ihan sivuun.
Onko mahdollista aktivoida omat lapsesi ottamaan yhteyttä mummuun soittamalla, menemällä keskenään mummulle yms? Voiko miesystäväsi kuljettaa heitä iltavierailulle mummulle ja hakee sitten pois muutaman tunnin kuluttua? Samalla lapsesi oppisivat siihen, että rakkaiden muistaminen on hyvä asia ja tavat opitaan nyt?
JOka tapauksessa tilanteenne vaatii uutta järjestelyä ja organisointia, eikä niinkään pohtimista onko mummussa jotakin vikaa.
Tosiaan voi sitä mummunkin käytöstä ja sen syitä ymmärtää jollain tasolla, mutta eihän kenenkään pitäisi joutua sietämään tuollaista. Jos nimitellään tuolla tavoin ja uhkaillaan oikeustoimilla, niin ei sellaisen ihmisen kanssa tarvitse olla edes tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voimia tilanteeseen. Oikeuteen haastamiset ovat lasten asioissa mahdollisia nykyään käytännössä vain biologisten vanhempien kesken jos sopimuksia on rikottu tai niitä halutaan yksipuolisesti muuttaa. Tuosta ei siis ole huolta.
En jaksa lukea, mutta aina ihmettelen ihmisiä jotka käyttää mummu sanaa.
Vierailija kirjoitti:
Alzheimerin tauti kehittymässä + mahdollinen viinanjuonti -> pää sekaisin. Lopeta yhteydenpito kokonaan.
Ai lopeta yhteydenpito, kun toinen sairastuu?
Kumma asenne. Arjalainen.
Kuulostaa tosiaan joltain sairaudelta. Sinun on so vaan otettava uusi näkökanta mummuun. Sellainen aikuinen näkökanta.
Mummu lääkäriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi kuulla, mistä nämä mummut ovat saaneet päähänsä uhkailla oikeustoimilla? Ja ennen kaikkea, mitä he kuvittelevat saavuttavansa sillä? Ei sillä, että mikään taho ottaisi asiaa edes harkintaan, mutta noin ajatuksen tasolla, jos oikeuteen haastaminen olisi tällaisessa asiassa mahdollista, mikä olisi se rikos, ja mikä tuomio? Ja luulisiko mummu, että välit olisivat lämpimät sen jälkeen?
Jokin aika sitten oli liikkeellä huhua, että on tulossa laki, joka takaa isovanhemmille oikeuksia lapsenlapsiinsa esim. huostaanottotilanteissa (jos lapsi on ollut koko lapsuutensa mummun hoidossa ja mummu on kuin äiti, niin ei voida katkaista kokonaan välejä vaan mummulla on huostaanoton jälkeenkin oikeus tavata lapsenlasta) ja eräät isovanhemmat kuvittelivat ja kuvittelevat, että nyt laki takaa heille "tapaamisoikeuden" kaikissa tilanteissa. Varmasti moni isovanhempi on tätä käyttänyt painostuskeinona.
Vierailija kirjoitti:
Äitisi kuulostaa turhautuneelta, itsensä tarpeettomaksi tuntevalta ja korona-ajan ahdistamalta yksinäiseltä naiselta.
Uhkailut ja muut äitisi sanailut pitäisi jaksaa laittaa omaan arvoonsa. Riitely pahentaa vain tilannetta niin kuin jo itsekin totesit.
Minä en äitiäsi tuntematta uskaltaisi diagnosoida häntä heti muistisairaaksi, sillä ei kaikki huono käytös viittaa siihen. Monilla eläkeläisillä on tällä hetkellä ahdistusta koronatilanteen takia ja aikaa myös miettiä kauhukuvia sen pahimmista vaikutuksista ihmiselle. Vanhemman ihmisen fysiikkaei jaksa ahdistusta samalla tavalla kuin nuoremmalla ihmisellä. Seuraa unettomuutta, kipuja kehossa, ruohaluttomuutta yms.Korona on sekoittanut paljon perhe-elämää ja myös teilläkin. Mummu koettaa noudattaa suosituksia ja kiukkuaa sitten sinulle työvuoroistasi. Kuvaan mukaan tulee mukava miesystävä, joka helpottaa elämääsi. Mummu on jäänyt ihan sivuun.
Onko mahdollista aktivoida omat lapsesi ottamaan yhteyttä mummuun soittamalla, menemällä keskenään mummulle yms? Voiko miesystäväsi kuljettaa heitä iltavierailulle mummulle ja hakee sitten pois muutaman tunnin kuluttua? Samalla lapsesi oppisivat siihen, että rakkaiden muistaminen on hyvä asia ja tavat opitaan nyt?
JOka tapauksessa tilanteenne vaatii uutta järjestelyä ja organisointia, eikä niinkään pohtimista onko mummussa jotakin vikaa.
Jos mummo nimittää omaa tytärtä ja lasten äitiä h*oraksi, niin lapsia ei laiteta yksin mummolaan mummon yksinoloa helpottamaan. Edes teineille ei sellaista taakkaa ja vastuuta voi laittaa. Asia ei korjaannu sillä, että laitetaan lapsille vastuu mummon hyvinvoinnista.
Henkisesti terve ihminen ei nimittele omaa tytärtään noin, vaikka olisi yksinäinen ja ahdistunut. Mummo tarvitsee joko apua tai sitten roolien tulee selkiytyä mummon suhteen paremmin. Joko tässä on puhjennut oikeita mielenterveys tmv. ongelmia, tai sitten mummolla on alunalkaenkin ollut vääränlainen rooli perheen elämässä, kun ei siedä miehen astumista luonnolliseen paikkaan tyttärensä vierelle arkea jakamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummu on ollut niin kauan osa teidän elämäänne, että muuttunut tilanne järkyttää häntä suuresti. Ehkä on sysännyt mielenterveydenkin epätasapainoon. Vanhat ei osaa sopeutua.
En laittaisi teinejä enää mummulle ollenkaan, ei ole siinä kunnossa. Voisi tavata heitä tervepäisen aikuisen läsnäollessa kyllä.
Vierailija kirjoitti:
14 jatkaa. Moni kommentoija luulee, että on pakko olla kyse muistisairaudesta. Näin ei ole ainakaan oman äitini kohdalla. Kyse on jostain hämmentävästä koronailmiöstä.
Muistisairaus alkaa usein käytöshäiriöillä. Korona-aika voi pahentaa niitä tai tuoda ne helpommin esiin. Muistisairaus voi olla, vaikka muistin heikentymistä ei vielä huomaisi mistään. Joistakin 60-70-vuotiaista tutuistani korona-aika on tehnyt salaliittouskovaisia. Aivoterveys näyttää olevan koetuksella laajastikin... Salaliittoharhoja on ikävä kyllä kai nuoremmillakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on vähän eri tilanne siinä että oma äitini ei ole ikinä auttanut mua mitenkään, ei ole koskaan hoitanut lapsia, halunnut tavata niitä, olla lastemme elämässä, en ole saanut koskaan mitään apua, rahaa, edes joululahjaa vuosikymmeniin.
Mutta siinä on paljon samaa että äitini haukkuu, uhkailee, kiristää, hu*rittelee ja loukkaa (mm. ”Sulle olisi pitänyt tehdä abortti ja t-*ppaa jo kohtuun” tai ”toivottavasti ajat kolarin ja kävisi todella pahasti”). Kaikki on haukuttu, koulutus, työ, mies, lapsenlapset, asunto. Mitään kaunista sanaa ei tule koskaan ja hän ei ole KOSKAAN, edes lapsuudessa, sanonut mulle että olet rakas, olet tärkeä, rakastan sinua.
Nyt yli 40v iässä tajusin että olen ollit aivan liian kiitti ja alistunut, ja ”haukannut paskaa” vuosikymmenet. Olen aina itse varonut etten loukkaa äitiä tai hauku ettei äidin mieli pahoitu. Hän on sen sijaan kohdellut mua luin sontaläjää.
44v iässä viimein katkesi kamelin selkä kun äiti taas haukkui ja toivoi mulle pahoja asioita, vastoinkäymisiä ja vaikeuksia. Sanoin että selvä, koska noin pahaa tahdot ja vihamielinen olet niin ei tarvi soitella enää. Laitoin numerot estoon.
Tästä syttyi kolmas maailmansota. Kaikki uhkailu, kiristys lisääntyi, tuli kirjettä, mailia, välikäsien kautta häirintää ja myös uhkailu että tekee aiheettomi lasuja kiusallaan, tekee perinnöttömäksi ja haastaa oikeuteen kunnianloukkauksesta (huom! Minä en ole siis haukkunut ja loukannut, vain äitini on).
Välien poikkaisu on oikea ratkaisu ap:lle myös. Kyseessä on vallankäyttö ja rajattomuus. Se äiti ei ole vahingossa ilkeä vaan TAHALLAAN ilkeä. Loukkaukset ja uhkailut on tietoista vallankäyttöä.
Ap, sinä vastaat itsestäsi ja omasta ”loukkaantumisesta”, äiti omastaan. Et voi kaikessa suojella ja ajatella että miten se äiti mielensä pian pahoittaa. Ajatteliko äitisi kertaakaan miten ehkä se nyt sun mielen pahoittaa?
Oikeasti, minä kadun ihan valtavasti etten tehnyt omaa ratkaisua jo 25v aikaisemmin. Ihan turhaan itkin, petyin, pahoitin mieleni vuosikymmenet.
Ei apn äiti ole mikään muistisairas! Se on luonnevikainen, v*ttumainen ja ilkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tehän sen hautajaiset pidätte. Sano, että tuhkat vedetään vessasta.
Laittaisin välit nyt kokonaan jäähylle. Ei tuollaista tarvitse sietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alzheimerin tauti kehittymässä + mahdollinen viinanjuonti -> pää sekaisin. Lopeta yhteydenpito kokonaan.
Ai lopeta yhteydenpito, kun toinen sairastuu?
Kumma asenne. Arjalainen.
Kuulostaa tosiaan joltain sairaudelta. Sinun on so vaan otettava uusi näkökanta mummuun. Sellainen aikuinen näkökanta.
Mummu lääkäriin.
Omasta jaksamisesta pitää pitää huolta. Joudun pitämään puhelinta äänetömällä, kiitos harhaluuloisuushäiriöstä ja muistisairaudesta kärsivän äitini, joka asuu satojen kilometrien päässä saattaa soittaa ihan mihin aikaan tahansa.
Sovitut kotisairaanhoifonkäynnit peruu itse ihan kokonaan kun pärjää harhojensa kanssa niin hyvin. Sairaalasta kotiutetaan psykoosilääkkeittein kanssa eikä seurata mitä seuraavaksi tapahtuu. Äiti on toki kieltänyt tietojen luovutuksen lapsilleen. Ainoa mitä pystyn tekemään on soittaa omasairaanhoitajalle, joka pyytää äidin muistitestiin, jonka hän valitettavasti täpärästi läpäisee.
Voin myös soittaa ambulanssin sekavan puhelun jälkeen arvipimaan äifin tilan. Hyvässä tapauksessa äiti päätyy geripsykiatriselle osastolle muutamaksi kuukaudeksi.
Miksi teinit tarvitsisivat hoitajaa? Onko heillä lapsenvahti silloinkin, kun ap käy harrastamassa tai paskattamassa koiran? Jokainen teini osaa lämmittää ruokaa mikrossa. Ei sitä varten tarvitse olla aikuista talossa. Ja jos ei osaa, ottakoon banaania ja jogurttia ja muroja.
Siis teini-ikäisten lastesi kanssa pitää koko ajan olla jonkun aikuisen läsnä? Ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi kuulla, mistä nämä mummut ovat saaneet päähänsä uhkailla oikeustoimilla? Ja ennen kaikkea, mitä he kuvittelevat saavuttavansa sillä? Ei sillä, että mikään taho ottaisi asiaa edes harkintaan, mutta noin ajatuksen tasolla, jos oikeuteen haastaminen olisi tällaisessa asiassa mahdollista, mikä olisi se rikos, ja mikä tuomio? Ja luulisiko mummu, että välit olisivat lämpimät sen jälkeen?
Jokin aika sitten oli liikkeellä huhua, että on tulossa laki, joka takaa isovanhemmille oikeuksia lapsenlapsiinsa esim. huostaanottotilanteissa (jos lapsi on ollut koko lapsuutensa mummun hoidossa ja mummu on kuin äiti, niin ei voida katkaista kokonaan välejä vaan mummulla on huostaanoton jälkeenkin oikeus tavata lapsenlasta) ja eräät isovanhemmat kuvittelivat ja kuvittelevat, että nyt laki takaa heille "tapaamisoikeuden" kaikissa tilanteissa. Varmasti moni isovanhempi on tätä käyttänyt painostuskeinona.
Tämä laki on saanut boomerivanhukset villintymään. Laki menisi oikeasti niin että lapselle LÄHEISET JA TÄRKEÄT isovanhemmat, siis sellaiset jotka tiiviisti lapsen elämässä, saisivat tapaamisoikeuden. Muut isovanhemmat eivät saisi.
Mulla on välit poikki omiin vanhempiini turvallisuussyistä, isäni on väkivaltainen narsisti joka on minun ollessani aikuinen kohdistanut väkivaltaa. (Koko lapsuus oli siis pahoinpitelyä ja henkistä väkivaltaa, ja hän vieläkin kokee olevansa oikeutettu laittamaan aikuiset lapset nyrkillä kuriin ja tottelemaan). No eikö mitä, tämä ihminen joka ei ole oikeastaan koskaan edes lapsenlapsiaan nähnytkään, uhoaa nyt miten aikoo tämän uuden lain myötä pakottaa lapsenlpset tapaamiseen ja miten HÄN saa nyt määrätä ja sanella ehdot miten tapaamiset toteutetaan - ja hän vie sitten asian oikeuteen.
Ei sitä ne lapsenlapset kiinnosta yhtään. Saisi vaan hyvän vallankäytön aseen millä kiusata ja hallita minua. On onneksi niin tyhmä ettei tajua että hän ei ole se lain tarkoittama ”läheinen ja tärkeä” kun lapsenlapset ei koko ukkia tunne ollenkaan.
Suurille ikäluokille ei saisi antaa yhtään siimaa tuollaisella lailla. Moni käyttäisi sitä vaan kiusantekoon.
Äitisi kuulostaa turhautuneelta, itsensä tarpeettomaksi tuntevalta ja korona-ajan ahdistamalta yksinäiseltä naiselta.
Uhkailut ja muut äitisi sanailut pitäisi jaksaa laittaa omaan arvoonsa. Riitely pahentaa vain tilannetta niin kuin jo itsekin totesit.
Minä en äitiäsi tuntematta uskaltaisi diagnosoida häntä heti muistisairaaksi, sillä ei kaikki huono käytös viittaa siihen. Monilla eläkeläisillä on tällä hetkellä ahdistusta koronatilanteen takia ja aikaa myös miettiä kauhukuvia sen pahimmista vaikutuksista ihmiselle. Vanhemman ihmisen fysiikkaei jaksa ahdistusta samalla tavalla kuin nuoremmalla ihmisellä. Seuraa unettomuutta, kipuja kehossa, ruohaluttomuutta yms.
Korona on sekoittanut paljon perhe-elämää ja myös teilläkin. Mummu koettaa noudattaa suosituksia ja kiukkuaa sitten sinulle työvuoroistasi. Kuvaan mukaan tulee mukava miesystävä, joka helpottaa elämääsi. Mummu on jäänyt ihan sivuun.
Onko mahdollista aktivoida omat lapsesi ottamaan yhteyttä mummuun soittamalla, menemällä keskenään mummulle yms? Voiko miesystäväsi kuljettaa heitä iltavierailulle mummulle ja hakee sitten pois muutaman tunnin kuluttua? Samalla lapsesi oppisivat siihen, että rakkaiden muistaminen on hyvä asia ja tavat opitaan nyt?
JOka tapauksessa tilanteenne vaatii uutta järjestelyä ja organisointia, eikä niinkään pohtimista onko mummussa jotakin vikaa.