Lue keskustelun säännöt.
Miltä tuntuu elää oikeasti köyhänä Suomessa?
Moi
22.11.2020 |
Ei saa käsittää väärin. En ole itse todellakaan mikään hyvätuloinen, saati rikas mutta en elä kädestä suuhunkaan. Miltä se rahan kanssa kamppailu tuntuu? Jos itsellä on yksi huonompi rahakuukausi niin se tuntuu jo kamalalta ja pistää miettimään et joillakin se on tätä kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Miten jaksatte? Mistä teidän tulot koostuu? On perhettä?
Kenelläkään ei tietty oo velvollisuutta vastata, mutta ajattelin et tällainen tietynlainen anonyymiys aiheen tiimoilta voi olla paikallaan ja rohkaista ihmisiä kertomaan omasta tilanteestaan. Mua siis ihan aidosti kiinnostaa aihe.
Kommentit (129)
Kun joku varastaa toiselta takin kassin kengät mitä vaan . Niin ne molemmat köyhtyy . Se jolta varastettiin ei pysty ostamaan uutta ja se joka varasti saa sen Raamatun kirouksen varas menee varkaan kotiin varastaa kaiken .....siltäkin sitten varastetaan . Eli lopettakaa varastelu .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorena meni hyvin kun jaksoi mutta kun vanhenee ei enää jaksa täysillä , joku nosti eläkeikää joku leikkasi pienistä tuloista .....jotkut nostelee vuokria . Kaikki vaikuttaa kaikkeen .
Minkä verran te köyhät saatte rahaa?
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei tiedetä absoluuttisesta köyhyydestä mitään eikä Suomessa ole oikeaa köyhyyttä. Suomessa on hyvät sosiaalituet ja jokainen saa halutessaan asunnon ja ruokaa.
Suhteellinen köyhyyskin riuduttaa ihmistä. Elät toimeentulotuella vuosikaudet ja näet ympärilläsi vaurautta johon itselläsi ei ole mahdollisuutta. Työttömästäkin voi tulla näköalaton mutta työkyvyttömyyseläkeläisellä ei ole edes teoriassa mahdollisuutta muuttaa elämäänsä.
On tutkittu että pitkään jatkunut köyhyys muuttaa ihmistä niin että tämä ei enää edes kykene näkemään mahdollisuuksiaan vaan ikäänkuin lamaantuu siinä pienessä elämänpiirissään. Tästä minulla on ikävä kyllä kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Ulosottoon joutuu muistakin syistä kuin omasta välinpitämättömyydestä, esim. tuttavan laina joka on kaatunut omaan niskaan, yritystoiminta joka meni syystä tai toisesta puihin, mielenterveyden ongelmat, joiden vuoksi elämänhallinta on ollut vaikka retuperällä ja raha-asiat jääneet hoitamatta ym.
Tämän ymmärrän kyllä.
Miten se lääkekatto menee käytännössä? Jos siis tarvitsee lääkettä jonka vuosittainen korvattava summa tulee täyteen niin eikö sossu maksa loppuvuoden osuutta? Tämä tuntuu kieltämättä epäoikeudenmukaiselta.
Kiitos edelleen tilanteiden avaamisesta. Mitä enemmän konkreettista tietoa näistä saa sitä paremmin voi jokainen hyväosaisempi ymmärtää leipäjonoissa asioivia.
Sossu maksaa lääkkeet, jos saa toimeentulotukea. Mutta eihän sitäkään kaikki saa.
Joidenkin hyväosaisten on vaikea näitä asioita ymmärtää. Osa haluaa myös ajatella, että jokin hyvä piirre heissä on suojellut heitä köyhyydeltä. Ei haluta ajatella, että mikään voisi tapahtua omalle kohdalle. Kyllä se köyhä on itse valinnut olevansa elämänhallintataidoton... Itsepä ei opiskellut tai mennyt töihin jne.
Suomalaisilla on muuten todella paljon maksuhäiriömerkintöjä. Jokainen on taatusti ajatellut aikoinaan, ettei missään nimessä haluaisi sellaista saada. Ja kun se saadaan, ei siitä kerrota edes ystäville tai perheelle, koska se on niin iso häpeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elän yhteiskunnan tuilla ihan mukavasti. Jollain mittarilla olen varmaan köyhä. Mutta tiedän, että joka kuukausi kilahtaa tililleni riittävä määrä rahaa. Toisinaan voi olla vähän huolta jos on joku isompi hankinta. Mielummin olisin töissä, mutta koska kukaan ei halua palkata viittä kieltä osaavaa korkeakoulutettua henkilöä, niin saavat pitää tunkkinsa. Saan toisinaan sääliä osakseni, mutta elämäni ei ole niin kurjaa kuin voisi luulla. Rahaa riittää matkusteluun, ja minulla on aikaa. En homehdu työssä, josta en pidä.
Full of crab.
Rapuja vai satiaisia?
Vierailija kirjoitti:
Tienaan yksin juuri ja juuri niin, ettemme saa sairaan puolison kanssa toimeentulotukea. On paljon menoja, joista ei huudella ympäriinsä, mutta joihin ei saa tukea mistään. Esim. sairaalla puolisolla on jo täyttynyt Kelan kulukatto lääkkeille tältä vuodelta, mutta silti maksamme itsemme kipeäksi, kun lääkkeitä on useampi. Lisäksi kipulaastarit ja kolmiolääkkeet ovat apteekin jakelussa, mikä maksaa lisää. Kipujen kanssa puoliso on sairastunut masennukseenkin, minkä kunnollista hoitoa en ikävä kyllä pysty maksamaan... Ja kroonisesti kivuliaan ja masentuneen toipuminen työssäkäyväksi veronmaksajaksi on vuosien urakka. Kaikilta se ei edes onnistu.
Ja on oikeasti olemassa paljon menoja, joita "sossu" ei muutenkaan kustanna. En itsekään mitään huonekaluja nuorena omille muuttaessa saanut, pyykinpesukoneen kyllä. Mutta muuten elin pari vuotta omistaen sohvan, peiton, yhden maton, pari pussilakanaa ja hiukan keittiötarpeita... Jossain jälkihuollossa ollessa olisi kai jotain saanutkin? Itse en saanut vanhemmiltani mitään eväitä elämään, eikä sosiaalitoimikaan kyllä auttanut. Banaanilaatikko mulla oli ruokapöytänä. Iloinen olin löydettyäni roskakatokselta toimivan 22 tuuman putkitelkkarin. Kesätyörahoilla maksoin juuri ja juuri vuokrani ja pakolliset menoni, niillä rahoilla en kyennyt shoppailemaan ja juhlimaan...
Ettekö te saa toimeentulotukea silloinkaan, kun puolisosi kaikki lääke- ja muut terveydenhoitokulut otetaan mukaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuljukaarina kirjoitti:
en tarttennu luottokorttii sillonkaa lo olin nuori töissä.Enkä mitää bussikorttei jne.Tukia en saa.Saan pelkän työttömyyspäivärahan.Oikeemmin kun työ vei terveyden eläkkeel,mut ei päästetä.Ei kaikki aina saa köyhäintukii,ne on sissejä jotka pärjää vähemmälläkin,siitä maksetaan laskut,hoidetaan terveys.Vähälläkin toimeen tulee kun haluu..
Elämänhallintaongelma. Jokainen jolla ei ole omaisuutta saa toimeentulotukea eli vuokran, sähkölaskun, vesimaksun, kotivakuutuksen, lääkkeet ja LISÄKSI yli 400 euroa perusosaa kuukaudessa, josta ostaa ruoan. Eli lopeta marttyyrin roolin vetäminen ja hae Kelasta lainmukaiset tuet.
Ja jos on hyvä puhumaan niin sossusta saa jopa kylppärirempan vesieristeineen.
Miten tuo kylppärirempan saaminen onnistuisi? Tiedän perheen, jolla taloudellisesti äärimmäuden tiukkaa (työttömyyttä & sairastelua) ja kylpyhuone täysin homeessa.
Vierailija kirjoitti:
Me keikutaan toimeentulotuen rajalla koko ajan. Riippuen terveydenhoitomenoista oikeus toimeentulotukeen syntyy välillä. En kuitenkaan hae sitä, koska pojalla on säästöjä kesätyöstä ja ne on lukion kirjoja varten. Tai siis oikeataan oikeutta tukeen ei synnykään, kun pojan säästöt lasketaan hänelle tuloksi. Oon kyllä miettinyt, että tili kannattaisi tyhjentää ja syödä rahat. Saatais tt-tukea välillä ja harkinnanvaraisena lukion kirjat.
Miksi te roikotatte niitä pojan säästöjä tilillä? Ne voi nostaa sieltä pois eikä niitä tarvitse syödä, vaan säästää niihin kirjoihin niin kuin nytkin. Käteinen raha on edelleen käypää valuuttaa, ja tt-tukiasiakkaan kannattaa pitää kaikki säästöt käteisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuljukaarina kirjoitti:
en tarttennu luottokorttii sillonkaa lo olin nuori töissä.Enkä mitää bussikorttei jne.Tukia en saa.Saan pelkän työttömyyspäivärahan.Oikeemmin kun työ vei terveyden eläkkeel,mut ei päästetä.Ei kaikki aina saa köyhäintukii,ne on sissejä jotka pärjää vähemmälläkin,siitä maksetaan laskut,hoidetaan terveys.Vähälläkin toimeen tulee kun haluu..
Elämänhallintaongelma. Jokainen jolla ei ole omaisuutta saa toimeentulotukea eli vuokran, sähkölaskun, vesimaksun, kotivakuutuksen, lääkkeet ja LISÄKSI yli 400 euroa perusosaa kuukaudessa, josta ostaa ruoan. Eli lopeta marttyyrin roolin vetäminen ja hae Kelasta lainmukaiset tuet.
Ja jos on hyvä puhumaan niin sossusta saa jopa kylppärirempan vesieristeineen.
Miten tuo kylppärirempan saaminen onnistuisi? Tiedän perheen, jolla taloudellisesti äärimmäuden tiukkaa (työttömyyttä & sairastelua) ja kylpyhuone täysin homeessa.
Puhumalla. Se taito joko on ihmisellä tai ei ole. Olen äärimmäisen vakuuttava ja uskottava vaikka puhuisin pelkkää palturia.
Se joka ei valitusta köyhyydestä ole ymmärtänyt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim. Nettopalkkani on ulosoton jälkeen 1100e, vuokra 680e ja vesi ja sähkö kulutuksen mukaan, bussikortti 54e, puhelinlasku 24,95e, lääkkeet 49e, asumistukea saan 90,80e...
Kiitos! Tässä hyvä esimerkki jota tarkoitin äsken kirjoituksessani. Eli ulosotto pienentää palkkatuloa ja liikkumavaraa jää tosi vähän. Olisitko oikeutettu toimeentulotukeen? Taitaa tosin jäädä juuri siihen rajalle.
Minusta on älytöntä, että ulosotto voi ottaa ihiseltä niin paljon, että toimeentulotuen on paikattava sitä. Eli toimeentulotuesta maksetaan myös velkoja. Tämä ei ole sen velallisen syy, en siis syytä häntä. Ulos-oton pitäisi ottaa vain sen verran, että ihminen pärjää lopuilla eikä tarvitse ainakaan toimeentulotukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me keikutaan toimeentulotuen rajalla koko ajan. Riippuen terveydenhoitomenoista oikeus toimeentulotukeen syntyy välillä. En kuitenkaan hae sitä, koska pojalla on säästöjä kesätyöstä ja ne on lukion kirjoja varten. Tai siis oikeataan oikeutta tukeen ei synnykään, kun pojan säästöt lasketaan hänelle tuloksi. Oon kyllä miettinyt, että tili kannattaisi tyhjentää ja syödä rahat. Saatais tt-tukea välillä ja harkinnanvaraisena lukion kirjat.
Miksi te roikotatte niitä pojan säästöjä tilillä? Ne voi nostaa sieltä pois eikä niitä tarvitse syödä, vaan säästää niihin kirjoihin niin kuin nytkin. Käteinen raha on edelleen käypää valuuttaa, ja tt-tukiasiakkaan kannattaa pitää kaikki säästöt käteisenä.
Meillä on sama tilanne. Jos ne olisi kotona käteisenä, niin niistä lainattaisiin pesukoneen korjaukset tms. Tai sitten niistä olisi koko ajan huoli, että häviääkö ne johonkin vai ei. En myöskään halua opettaa lasta kikkailemaan tuilla. Hän säästää jo nyt ajokorttiin ja autokin on mielessä. Siksi ne on siellä tilillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tienaan yksin juuri ja juuri niin, ettemme saa sairaan puolison kanssa toimeentulotukea. On paljon menoja, joista ei huudella ympäriinsä, mutta joihin ei saa tukea mistään. Esim. sairaalla puolisolla on jo täyttynyt Kelan kulukatto lääkkeille tältä vuodelta, mutta silti maksamme itsemme kipeäksi, kun lääkkeitä on useampi. Lisäksi kipulaastarit ja kolmiolääkkeet ovat apteekin jakelussa, mikä maksaa lisää. Kipujen kanssa puoliso on sairastunut masennukseenkin, minkä kunnollista hoitoa en ikävä kyllä pysty maksamaan... Ja kroonisesti kivuliaan ja masentuneen toipuminen työssäkäyväksi veronmaksajaksi on vuosien urakka. Kaikilta se ei edes onnistu.
Ja on oikeasti olemassa paljon menoja, joita "sossu" ei muutenkaan kustanna. En itsekään mitään huonekaluja nuorena omille muuttaessa saanut, pyykinpesukoneen kyllä. Mutta muuten elin pari vuotta omistaen sohvan, peiton, yhden maton, pari pussilakanaa ja hiukan keittiötarpeita... Jossain jälkihuollossa ollessa olisi kai jotain saanutkin? Itse en saanut vanhemmiltani mitään eväitä elämään, eikä sosiaalitoimikaan kyllä auttanut. Banaanilaatikko mulla oli ruokapöytänä. Iloinen olin löydettyäni roskakatokselta toimivan 22 tuuman putkitelkkarin. Kesätyörahoilla maksoin juuri ja juuri vuokrani ja pakolliset menoni, niillä rahoilla en kyennyt shoppailemaan ja juhlimaan...
Ettekö te saa toimeentulotukea silloinkaan, kun puolisosi kaikki lääke- ja muut terveydenhoitokulut otetaan mukaan?
Ei saada, ollaan laskelmissa aina muutamia kymppejä - satanen "plussalla". Vuokra-asuntokin on Kelan rajojen mukaan 45e liian kallis. Silmälasit sain tosin pari vuotta sitten kaupungin piikkiin. Niistä olen kiitollinen, etten joutunut velaksi ostamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs jos vain annettaisiin köyhien olla köyhiä. Minun tuloni, asumistukineen ja elatukineen yms. On netto n.1850€. vuokra 650€ Eli alaikäiselle opiskelijalle ja minulle jää käyttöön ruhtinaalliset 1200€ kk. Emme siis ole köyhiä, mutta joudumme budjetoimaan tiukasti kaikki menot. Pesukoneen hajosi ja on kyllä kova työ hankkia uusi tai korjauttaa vanha. Moni sanoo, että tuloja meillä on paljon ja tuosta saisi paljon myös sijoitukseen. Voi olla, mutta en vain saa. Olen valinnut maksettavaksi lapsen kilpaharrastuksen kilpamatkoineen yms. Harrastus ja varsinkaan kilpailu ei ole tarpeellista, mutta se on valtavan iso asia meidän perheessä ja siksi se menee edelle. Tulin vain kertomaan, että minulla on "isot" tulot ja silti eläminen on yhtä kituuttamista. Stressaan rahasta koko ajan, vaikka en edes ole köyhä. Kaikki pitää budjetoida pitkällä tähtäimellä. Peruselämisen pystyy tekemään vaikka kuinka pienellä vähän aikaa, mutta jatkuva eläminen kädestä suuhun tuntuu köyhyydeltä. Jos meillä on tiedossa kilpailumatka USAan tms.niin kyllä mennään makaroni-linssi linjalla monta kuukautta. Lapsen USAn matka on ylellisyyttä, joka ei köyhälle ole tarkoitettu, mutta haluan sen hänelle siltikin, kaikkien paheksujien mätkätyksen uhallakin, suoda. Itse siis tunnen olevani köyhä näillä isoilla yuloillani, ja uskon että toimeentulotuesta köyhyys iskee kahta kauheemmin. Itse voin elää todella vähällä, mutta haluan antaa lapselleni hiukan enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Ulosottoon joutuu muistakin syistä kuin omasta välinpitämättömyydestä, esim. tuttavan laina joka on kaatunut omaan niskaan, yritystoiminta joka meni syystä tai toisesta puihin, mielenterveyden ongelmat, joiden vuoksi elämänhallinta on ollut vaikka retuperällä ja raha-asiat jääneet hoitamatta ym.
Tämän ymmärrän kyllä.
Miten se lääkekatto menee käytännössä? Jos siis tarvitsee lääkettä jonka vuosittainen korvattava summa tulee täyteen niin eikö sossu maksa loppuvuoden osuutta? Tämä tuntuu kieltämättä epäoikeudenmukaiselta.
Kiitos edelleen tilanteiden avaamisesta. Mitä enemmän konkreettista tietoa näistä saa sitä paremmin voi jokainen hyväosaisempi ymmärtää leipäjonoissa asioivia.
Lääkekaton täyttymisen jälkeen maksat jokaisesta lääkkeestäsi 2,50e/valmiste/vahvuus/hakukerta. Mutta monisairaalla voi olla useita lääkkeitä eri vahvuuksilla. Voi olla vaikka kahdella vahvuudella lääkelaastarit (kun sitä yhtä sopivaa vahvuutta ei valmisteta yksinään) jotka pitää vaihtaa viikon välein. Yleensä sairaudet ruokkivat toisiaan, jolloin kipusairaalla on kivun lisäksi verenpainetta, unettomuutta, ahdistusta... Jo pelkkään kipuun voi olla useampi lääke: yksi kipukynnystä nostava lääke, yksi pitkäaikaisesti vaikuttava kipulääke ja yksi täsmälääke "läpilyöntikipuun". Ja joskus ne tavalliset tulehduskipulääkkeetkin vielä... Kyllä se useampi 2,5e on köyhälle menoerä, varsinkin kun on jo sen 600e verran maksanut lääkkeitään lääkekattoon saakka.
Apteekkijakelu taitaa maksaa vielä lisää. Siihen tietääkseni monet lääkärit painostavat vahvojen kolmiolääkkeiden käyttäjät. Siinä siis tehdään apteekin kanssa jakelusopimus, jossa apteekki jakaa lääkkeet valmiiksi niin, että saat haettua kerralla vain esim. yhden viikon lääkkeet. Ja tästä jakelusta apteekki ottaa oman maksunsa.
jospa köyhät kuuluukin pitää köyhänä ja kirjana (vaviskaatte!!) ja siten kannustaa työnhakuun tai niille bubukursseille tai muihin poskettomiin puuhasteluihin
😳
Kun ei ole velkaa, yhteiskunnan tuilla pärjää oikein hyvin. Jää jopa rahaa säästöön, mutta säästöjä ei saa pitää pankkitilillä vaan käteisenä. Ja jos vaikka pesukone menee rikki tai tarvitsee silmälasit, yhteiskunta maksaa. Työssä käyvänä pitäisi maksaa nekin itse.
Ja taas "masentuneet" ja pikavippivelkaiset kirjoittaa. Huokaus! Taas samaa roskaa rikki olevasta pesukoneesta (torilta saa 50 eurolla). Paljon koskaan ei kukaan meistä oikeasti köyhistä, jotka ei ole masentuneuta, joilla ei ole luottoja, jotka ei saa toimeentulotukea. Tuki on 600 euroa kuussa työmarkkinatukea, on ikää ja hiukan tauteja.
Aina näissäkin keskusteluissa tulevat "neuvojat" paikalle. Ihmiset antavat esimerkkejä, miten köyhyys vaikuttaa, niin neuvoja satelee. Joku kertoi haaveilevansa uusista lakanoista, niin joku jo neuvoi, miten Euronkankaassa on halpaa lakanaa. Taatusti se ihminen tietää, että jostain voi saada kympillä lakanan. Esimerkeillä yritetään valottaa sitä tilannetta, kun ei raaski vaikka sitä kymppiä laittaa lakanaan, kun silläkin rahalla saa ruokaa. Tai niillä kuluneilla lakanoillakin pärjää ja laittaa sen kympin ennemmin vaikka liesituulettimen palaneen valon uusimiseen ja hitto vaikka lapsen kengännauhoihin tai mihin vain... Kun niitä valintoja on koko ajan tehtävä, että mitä milloinkin pystyy ostamaan. Kerran joku täällä harmitteli, miten apteekin hammastahna on kallista, jos on allerginen markettitahnojen sulfaatille. Johan joku "neuvoi" miten hampaat voi pestä suolallakin... Ihan oikeesti!
Oikeasti köyhän elämä on näitä jatkuvia valintoja täynnä. Ja pidemmän päälle se lamaannuttaa ihmistä, kun joudut elämään niin totaalisen erilaista elämää, kuin ympärillä näkemät ihmiset. Kaikki "normaaliin" elämään kuuluva jää pois ja elämä supistuu sinne oman kodin seinien sisään. Voimavarat menee jatkuvaan stressiin ja selviämiseen. Ymmärrän hyvin, että silloin vielä helposti haluaa silloin tällöin sisältöä elämäänsä vaikka satunnaisilla ekstraherkuilla, viinipullolla tai vaikka paremmalla shampoolla... Mutta sitten arvostellaan, kun "köyhä" kehtasi ostaa jotain ei-välttämätöntä tai jotain, minkä olisi voinut vaikka korvata jollain pettuleivällä! Niin!
Ja köyhyyttä ei nähdä kärsimyksenä, koska jotenkin se on taatusti omaa syytä, tai "Suomen tuet on hyvät" eikä täällä kuole nälkään. Sehän se lohduttaa, että ollaan melkein kateellisia, kun köyhä ei elä ihan niin kuin Intian slummeissa tai näe nälkää kuin lapset Afrikassa...
Ulosottoon joutuu muistakin syistä kuin omasta välinpitämättömyydestä, esim. tuttavan laina joka on kaatunut omaan niskaan, yritystoiminta joka meni syystä tai toisesta puihin, mielenterveyden ongelmat, joiden vuoksi elämänhallinta on ollut vaikka retuperällä ja raha-asiat jääneet hoitamatta ym.
Tämän ymmärrän kyllä.
Miten se lääkekatto menee käytännössä? Jos siis tarvitsee lääkettä jonka vuosittainen korvattava summa tulee täyteen niin eikö sossu maksa loppuvuoden osuutta? Tämä tuntuu kieltämättä epäoikeudenmukaiselta.
Kiitos edelleen tilanteiden avaamisesta. Mitä enemmän konkreettista tietoa näistä saa sitä paremmin voi jokainen hyväosaisempi ymmärtää leipäjonoissa asioivia.