Hedelmöityshoidot, pitääkö kaikki omakannan merkinnät näyttää lääkärille?

Voin kyllä kertoa terveydentilastani mutta kyse on juuri siitä, että eikös potilaalla ole oikeus kieltää kantatietojen näkyminen jos haluaa. Tällä hetkellä minulla ei ole ahdistusta eikä masennusta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Voin kyllä kertoa terveydentilastani mutta kyse on juuri siitä, että eikös potilaalla ole oikeus kieltää kantatietojen näkyminen jos haluaa. Tällä hetkellä minulla ei ole ahdistusta eikä masennusta.

Ap

On oikeus. Ei tarvitse jakaa sellaisia tietoja jotka on salannut. Lääkäri voi kysyä ja yleensä olennaisimmat yleiset aiheeseen liittyvät varmistetaan joka tapauksessa sen hetken tilanteen mukaan testeillä.

Esimerkiksi ei ssinulle lähdetä veriryhmää toteamaan sen mukaan mitä Kantaan on kirjattu, vaan se testataan aina erikseen. Siihen erikseen testaamiseen on hyvät syyt ja ne samat syyt pätevät muidenkin asioiden varmistamiseen.

Moni on ollut masentunut tai vakavastikin masentunut erinnäisistä syistä aikoinaan ja silti heillä on lapsia. 

Ystäväni, joka meinasi tehdä nuorempana itsemurhan sanoo elävänsä parasta aikaa lasten syntymien jälkeen. Lapset syntyivät pari vuotta sen jälkeen kun hänellä oli ollut masennusta. Johtui monen asian summasta. Ei joutunut käymään hedelmöityshoidoissa asiaan liittyen.

Mitä sun historiasi kenellekään kuuluu, jos olet nyt terve!!?

Ei kuulu. Tapa kyykyttä tuo on, ei muuta.

Nykyajan masennukset ja ahdistukset johtuu moinilla juurikin lapsettomuudesta. Naiset on luotu äidiksi ja se selittämätön paha olo johtuu siitä ettei ole lasta joka täyttäisi elämän, eikä ahdistukselle olisi tilaa.

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla parempi olla sitä lasta hankkimatta, jos ei voi terveydentilastaan kertoa ja antaa lääkärien itse katsoa, mikä on totuus. Ei noita voi senkään jälkeen salailla kun lapsi on maailmassa, kyllä erityisesti äidin terveydentilaa ja hyvinvointia kysellään ja seurataan, jotta lapsella on kaikki hyvin.

Hirveän epäkypsältä kuulostaa, jos on moista säätämistä ja halua peitellä omaa lääketieteellistä historiaansa.

Ahdistus ei ole mikään este, ei myöskään masennus, ja hoitotasapainossa olevat tai hoidetut sairaudet eivät ole mikään ongelma julkisella eikä yksityisellä puolella. Tarve salailla, pimittää ja kieltäytyä antamasta tarpeellista tietoa sen sijaan saa luultavasti lääkärin kuin lääkärin miettimään, että missä mennään.

Useampi lääkäri on sanonut ettei sairastettuja tauteja tarvitse kertoa. Emme kerro joka flunssa tai korvakipua tai mitään. Miksi esimerkiksi +5 vuotta sitten sairastettu masennus olisi sellainen , josta jollekin tulisi kertoa? Ei ole mitään syytä urkkia vanhoja asioita. Sairastettu sukupuolitauti ja tällä hetkellä syötävät lääkkeet ovat relevantteja. Mikään sairastettu tauti, joka ei vaikuta tilanteeseen, ei ole relevantti.

Normikäytäntö. Voit toki kieltää ja sitten vaan testataan.

Hedelmöityshoitoja vaativat myös hyvin pärjäävät huumeidenkäyttäjät.

Hedelmöityshoidot tekee naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri. Häntä kiinnostaa omaan alaansa vaikuttavat sairaudet esim verenpainetauti, diabetes, sairastetut sukupuolitaudit, kuukautiskierto, mahdolliset aiemmat julkisen puolen hedelmöityshoidot. Jos nyt vaikkapa olisit vakavasti psykkisesti sairas, se pitäisi kyllä lääkärille kertoa jo pelkästään lääkityksen vuoksi. Mikään ahdistusepisodi ei todellakaan ole este hedelmöityshoidoille, älä pelkää. Sen vuoksi ei tarvitse lääkäriä vaihtaa. Mielestäni on hyvä, että lääkärisi on kiinnostunut kokonaiskuvasta, se osoittaa vastuuntuntoa ja pätevyyttä. Aikaisempien sairauksien ja tietojen kysyminen on lääkärin tehtävä.

Menestystä hoitoihin!

Terv. Lääkäri

”Useampi lääkäri on sanonut ettei sairastettuja tauteja tarvitse kertoa. Emme kerro joka flunssa tai korvakipua tai mitään. Miksi esimerkiksi +5 vuotta sitten sairastettu masennus olisi sellainen , josta jollekin tulisi kertoa? Ei ole mitään syytä urkkia vanhoja asioita. Sairastettu sukupuolitauti ja tällä hetkellä syötävät lääkkeet ovat relevantteja. Mikään sairastettu tauti, joka ei vaikuta tilanteeseen, ei ole relevantti.[/quote]”

Jättäisin tuon arvioinnin lääkärin tehtäväksi. Lääkärin vastaanotolla on melko tavallista, että potilas kertoo olevansa terve. Ohitusleikkausta ei tarvitse mainita, sepelvaltimovikahan on sillä hoidettu. Ja ei ole diabetestakaan enää, kun on ne lääkkeet siihen...

Ei tartte näyttää, lääkäri näkee ne kuitenkin

Vierailija kirjoitti:

Hedelmöityshoidot tekee naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri. Häntä kiinnostaa omaan alaansa vaikuttavat sairaudet esim verenpainetauti, diabetes, sairastetut sukupuolitaudit, kuukautiskierto, mahdolliset aiemmat julkisen puolen hedelmöityshoidot. Jos nyt vaikkapa olisit vakavasti psykkisesti sairas, se pitäisi kyllä lääkärille kertoa jo pelkästään lääkityksen vuoksi. Mikään ahdistusepisodi ei todellakaan ole este hedelmöityshoidoille, älä pelkää. Sen vuoksi ei tarvitse lääkäriä vaihtaa. Mielestäni on hyvä, että lääkärisi on kiinnostunut kokonaiskuvasta, se osoittaa vastuuntuntoa ja pätevyyttä. Aikaisempien sairauksien ja tietojen kysyminen on lääkärin tehtävä.

Menestystä hoitoihin!

Terv. Lääkäri

Insestistä johtuva vakava masennus nuoruudessako on sellainen, joka tulisi kertoa. Tuskin. Jos henkilö on tasapainoinen ja sinut historiansa kanssa, niin miksi kiusata kertomalla asioista, jotka eivät itseäänkään enää vaiva todennäköisesti, jos lasta on hankkimassa.

Suomessa on vaikka mitä sekopäitä vanhempina, niin joku kauan sitten sairastettu masennus tai ahdistus on pikku juttu niiden rinnalla. Kyllä ihmisitä näkee onko heillä kaikki kotona, vaikka eivät koko historiaansa lataisi pöytään. 

Ei multa kyllä mitään tietoja pyydetty ku oltiin lapsettomuushoidoissa yksityisellä. Ja mulla on aina niin ettei kukaan pysty näkemään mun oma kanta tietoja paitsi tietty minä itse ja se lääkäri joka on ne kirjannut.

Klinikan esitietolomakkeessa kysyttiin mahdolliset sairaudet ja lääkitykset. Ne kannattaa varmaan mainita. Mut eipä niille jotkut vuosia vanhat sairaskertomukset kuulu. Koska joku sairastettu korvatulehdus 5v sitten ei vaikuta mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

”Useampi lääkäri on sanonut ettei sairastettuja tauteja tarvitse kertoa. Emme kerro joka flunssa tai korvakipua tai mitään. Miksi esimerkiksi +5 vuotta sitten sairastettu masennus olisi sellainen , josta jollekin tulisi kertoa? Ei ole mitään syytä urkkia vanhoja asioita. Sairastettu sukupuolitauti ja tällä hetkellä syötävät lääkkeet ovat relevantteja. Mikään sairastettu tauti, joka ei vaikuta tilanteeseen, ei ole relevantti.

”

Jättäisin tuon arvioinnin lääkärin tehtäväksi. Lääkärin vastaanotolla on melko tavallista, että potilas kertoo olevansa terve. Ohitusleikkausta ei tarvitse mainita, sepelvaltimovikahan on sillä hoidettu. Ja ei ole diabetestakaan enää, kun on ne lääkkeet siihen...

Puhut nyt aivan eri asiasta. Diabetes on pysyvä tila, kuten hitusleikkaus. 

Masennus ei, eikä korvatulehdus. Jos ne eivät ole oireilleet vuosiin, ei niitä tarvitse kertoa. Relevantimpaa on ajankohtaiset sairaudet, jotka vaikuttavat fyysiseen ja psyykkiseen kuntoon.

Nuorena sairastettu ahdistus ei vaikuta mihinkään, mutta nyt ao kuulostaa siltä ettei ole kaikki muumit laaksossa vieläkään. Se saattaa estää hedelmöityshoidot mikäli lääkäri tajuaa tilanteen ajoissa.

Suomessa ei olisi puoliakaan lapsista, jos masennus vaikuttaisi lasten saamiseen luomusti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

”Useampi lääkäri on sanonut ettei sairastettuja tauteja tarvitse kertoa. Emme kerro joka flunssa tai korvakipua tai mitään. Miksi esimerkiksi +5 vuotta sitten sairastettu masennus olisi sellainen , josta jollekin tulisi kertoa? Ei ole mitään syytä urkkia vanhoja asioita. Sairastettu sukupuolitauti ja tällä hetkellä syötävät lääkkeet ovat relevantteja. Mikään sairastettu tauti, joka ei vaikuta tilanteeseen, ei ole relevantti.

”

Jättäisin tuon arvioinnin lääkärin tehtäväksi. Lääkärin vastaanotolla on melko tavallista, että potilas kertoo olevansa terve. Ohitusleikkausta ei tarvitse mainita, sepelvaltimovikahan on sillä hoidettu. Ja ei ole diabetestakaan enää, kun on ne lääkkeet siihen...

Puhut nyt aivan eri asiasta. Diabetes on pysyvä tila, kuten hitusleikkaus. 

Masennus ei, eikä korvatulehdus. Jos ne eivät ole oireilleet vuosiin, ei niitä tarvitse kertoa. Relevantimpaa on ajankohtaiset sairaudet, jotka vaikuttavat fyysiseen ja psyykkiseen kuntoon.

Masennus on pysyvä taipumus eikö sitä voi verrata korvatulehdukseen.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

”Useampi lääkäri on sanonut ettei sairastettuja tauteja tarvitse kertoa. Emme kerro joka flunssa tai korvakipua tai mitään. Miksi esimerkiksi +5 vuotta sitten sairastettu masennus olisi sellainen , josta jollekin tulisi kertoa? Ei ole mitään syytä urkkia vanhoja asioita. Sairastettu sukupuolitauti ja tällä hetkellä syötävät lääkkeet ovat relevantteja. Mikään sairastettu tauti, joka ei vaikuta tilanteeseen, ei ole relevantti.

”

Jättäisin tuon arvioinnin lääkärin tehtäväksi. Lääkärin vastaanotolla on melko tavallista, että potilas kertoo olevansa terve. Ohitusleikkausta ei tarvitse mainita, sepelvaltimovikahan on sillä hoidettu. Ja ei ole diabetestakaan enää, kun on ne lääkkeet siihen...

Puhut nyt aivan eri asiasta. Diabetes on pysyvä tila, kuten hitusleikkaus. 

Masennus ei, eikä korvatulehdus. Jos ne eivät ole oireilleet vuosiin, ei niitä tarvitse kertoa. Relevantimpaa on ajankohtaiset sairaudet, jotka vaikuttavat fyysiseen ja psyykkiseen kuntoon.

Masennus on pysyvä taipumus eikö sitä voi verrata korvatulehdukseen.

-eri

Ei ole. Lue tutkimuksia. Masennus voi johtua monenlaisista asioista. Siitä voi parantua ja moni parantunut lopullisesti.

Nykyään ei kyllä uskalla lääkärissä sanoa yhtään mitään. Moni tuntee ahdistusta lapsettomuuden takia. Onko sekin este lapsettomuushoitojen saamiselle?

Todellakin hedelmöityshoidoissa tulee lääkärin tietää potilaan koko sairaushistoria, että osaa arvioida, voiko hoitoa ylipäänsä antaa. Panoksena on sekä äidin että vauvan terveys ja hyvinvointi. On edesvastuutonta hedelmöittää psyykeltään epävakaa. Ja todellakin lapsuudessa koettu insesti (josta joku kirjoitti) on asia, joka tulee olla tiedossa ja sellaiseen hyvin suurella todennäköisyydellä tarvitsee lisätukea raskaus- ja synnytyksen aikana.

Olin kunnallisella hoidossa ja kaikki tiedot näkyivät kaikille. Ei niitä katsottu, eikä kyselty. Itse kysyin, koska sairastin vakan masennuksen 6 vuotta aiemmin. Elämä muuttui aika paljon. Löysin mieheni ja tasapainoinen rakastava suhde auttoi elämässä eteenpäin ja unohtamaan tuon huonon ajanjakson. Urheilin masennuksen aikaan paljon ja minun olisi pitänyt olla hyvin terve, mutta rautavarannot olivat melkein nollissa ja muutama muu epätasapaino. Kuulemma historia ei vaikuta hoitoon, koska vanha vaiva, eikä jäänyt pysyvää lääkitystä. Eivät olisi kysyneet ellen itse olisi siitä kysynyt, koska luin netistä asiasta ja halusin olla varma.

Lapsi on 7. Elämäni parhaita vuosia, vaikka yövalvomista oli alkuun aika paljon. Mistään tekemisestäni en ole niin ylpeä kuin rakkaan lapseni äitinä olosta.