Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Karkkipäivä-blogin Sannin huomionkerjäys ärsyttää >:(
24.03.2014 |
Ennen pidin Karkkipäivä blogista, mutta nykyään ainoa mitä koko blogista saa irti on kirjoittajan olematon itsevarmuus... harmi sinäänsä koska blogi oli ennen antoisa, mutta nykyään luen sitä yhä harvemmin ja harvemmin.
Taas tuli blogipostaus missä suoraansanottuna ainoastaan kalasteltiin kommentteja missä bloggaaja kehuttaisiin kauniiksi. Tuollainen käytös on normaalia lapsille, mutta että kolmekymppisenä naisena pitää jatkaa samalla linjalla, ei ole kaikki ihan kohdallaan silloin.
Nyt siis uusin blogipostaus sisälsi kuvia Sannin lapsuudesta joissa hän sätti itseään rumaksi lapseksi ja vampyyrisen valkoiseksi.
"Olin hyvin kalpea ja vakavan näköinen lapsi – vaikka vakavan ilmeen takaa löytyikin pirskahteleva persoonallisuus. Minua ei voinut parhaalla tahdollakaan kutsua kauniiksi lapseksi."
"Vanhoja kuva-albumeita katsellessa ei todellakaan tunnu ihmeelliseltä, että kiinnostuin kosmetiikasta niin varhaisella iällä ja “meikatusta minästä” muodostui hyvin nuorena se “todellinen minä”."
"Harva ihminen sanoo näyttävänsä 30-vuotiaana paremmalta kuin 17-vuotiaana, mutta minä voin sanoa niin."
Jokainen meistä joka on elänyt lapsuutensa 80 ja 90 -luvulla ei varmaankaan katsele nuoruuskuvia miettien että voi jumpe olinpa mä tyylikäs ja kaunis, koska tuo tyyli ei todellakaan imarrellut suurinta osaa meistä :D
Oman äitini (joka eli nuoruutensa 70-luvulla) kanssa katseltiin hänen nuoruudenkuvia ja pitkä hoikka tyttö, pitkät laineikkaat, luonnolliset hiukset, meikkiä ei nimeksikään ja hyvin istuvat leveelahkeiset farkut ja valkoinen toppi. Totta kai nuori nainen näyttää kauniilta noissa vetimissä. Kun taas itse samanikäisenä olin puuteroitu vampyyrimaisen valkoiseksi, huulissa avaruusmaista hopeaa huulipunaa, hiukset piikikkäästi ylhäällä, kaulassa tatuointikuristuspanta, jalassa nappiverkkarit ja napapaita päällä!
En silti katsele nuoruuskuviani sättien itseäni rumaksi, tuon ajan tyyli vaan ei ehkä ollut se mairittelevin.
Sannista tulee sellainen olo, että hänellä on paljon tunteita ja traumoja lapsuudesta, joita ei ole käsitellyt. Kaikki lapsuudenaikaiset ja nuoruusjutut ovat kauheita ja nyt pitää KAIKKI tehdä ihan eri tavalla (kuten syömiset, vaatetus, meikit, aatteet)
Sanni myös hyvin useasti kirjoittaa siitä kuinka näyttää vakavalle kuvissaan ja kuinka se on NIIN negatiivinen asia ja miten hän kadehtii hymyileviä persoonia. Meillä kaikilla on oma perusilme, joillakin se on vakavempi ja toisilla hymyileväisempi mutta kaikissa on omat hyvÄt ja huonot puolensa. Esimerkiksi itse hymyilen vahingossa ja todella leveästi vähän kaikille, jopa kun itkeä tihrustan niin hymykuopat syvenee ja näytän siltä kuin nauraisin. Ja kun hämmennyn niin helposti se hymy tulee kasvoille.. ja tämä on johtanut moniin negatiivisiinkin tilanteisiin: esimerkiksi metrossa en todellakaan ole tajunnut että hymyilisin vastapäätä istuvalle oudolle hiipparille, mutta niin on asia tulkittu ja mua alettu seuraamaan ihan häiriköksi saakka, koska hymyni ymmärrettiin viestinä että haluaisin ystävystyä. :D
Mutta en minä omaa perusilmettäni enäá tässä iässá päivittäin vihaa ja säti. Kyllä kolmekymppisenä pitäisi yrittää olla ihan sinut itsensä kanssa ja jos ei ole niin pitäisi kovasti yrittää tehdä töitä sen eteen. Ja se että kirjoittaa blogiin "Olen niin ruma" että saisi paljon positiivisia ja tsemppaavia kommentteja, se ei ole oikea tapa nostattaa itsetuntoa!
Ihan normaalia on se, että ihminen muuttu ja sekin on ihan yleistä että nainen ei ole kauniimmillaan 17-vuotiaana, koska silloin sitä omaa tyyliä etsitään ja voidaan olla ihan hakoteillä ja vasta 30- 40 vuotiaana se oma tyyli voi alkaa löytyä.
Tuonkin blogipostauksen olisi voinut toteuttaa niin, että olisi laittanut lapsuudenkuvia, ehkä hiukan vitsikkäästi nauranut sen aikaista tyyliä, mutta että alkaa sanomaan, että minua ei voinut sanoa kauniiksi lapseksi kun ihan toden totta normaalilta suomalaiselta tyttölapselta hän näytti, ei millään muotoa rumalta..
UGH olen puhunut!
Kommentit (29)
Kauheaa tilitystä jonkun random-bloggaajan postauksesta, naurettavaa :D
Sanni saa kirjoittaa blogissaan mitä haluaa, hän on yksi fiksuimmista "mainstream-bloggaajista" enkä parhaalla tahdollakaan kyennyt löytämään ko. postauksesta huomionhakua ja kehujen kalastelua. Se oli Sannin oma mielipide itsestään, that's it.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.03.2014 klo 00:11"]
Kauheaa tilitystä jonkun random-bloggaajan postauksesta, naurettavaa :D
Sanni saa kirjoittaa blogissaan mitä haluaa, hän on yksi fiksuimmista "mainstream-bloggaajista" enkä parhaalla tahdollakaan kyennyt löytämään ko. postauksesta huomionhakua ja kehujen kalastelua. Se oli Sannin oma mielipide itsestään, that's it.
[/quote]
katsopas huvikseen kuinka monta tyyppiä on peukuttanut ap:n viestiä. suurinosa siis eri mieltä kanssasi ;)
Huomiota se on huonokin huomio, vai mitä? ;)
Hainhampaat, lyhyet napitettavat puuvillaneuletakit ja voisin vaikka vannoa, että bloggaaja käyttää myös pikkureppua :D
[quote author="Vierailija" time="25.03.2014 klo 22:14"]
Hainhampaat, lyhyet napitettavat puuvillaneuletakit ja voisin vaikka vannoa, että bloggaaja käyttää myös pikkureppua :D
[/quote]
Entä sitten? Sehän itsekin sanoo ettei muoti kiinnosta yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olikohan sannilla köyhä lapsuus? Vai mistä pihistely?
[quote author="Vierailija" time="17.05.2014 klo 14:59"]
Taas on epämääräistä vuodatusta bloggaajan ahdistuksesta. Mua alkaa ahdistaa Sannin puolesta jo... :D
[/quote]
no mutta päätit silti nostaa 2 kuukautta vanhan, unholaan vaipuneen ketjun ihan vain kertoaksesi tämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuota, eipä minulle tullut kyllä sellainen vaikutelma että kalastelisi kommentteja..
Mun mielestä postaus oli ihan mukava katsaus lapsuuskuviin. En ole samaa mieltä Sannin kanssa siitä miltä lapsena näytti, mutta kai Sannilla nyt oma mielipide saa olla, vai eikö sitä saa ääneen sanoa? Yleensähän ihmiset on aika itsekriittisiä.
Itsekkin olen sitä mieltä että olen paremman näköinen nyt kolmekymppisenä, kuin nuorempana (16-25v). Kai sitä saa myös olla itsevarmempi?
Häiritseekö APta kovastikkin se, että ihmiset muuttuu vanhetessaan? Sehän on ihan normaalia että muuttuu, niin ulkonäöllisesti kuin asenteiltaan ja ajatuksiltaan. Ja kuuluu myös ihan kehitykseen että vertaa "nykyistä minää" siihen "entiseen minään", jokainen tekee tätä joskus.
Aika kummallista on, jos oikeen mistään ei saa kirjoittaa ilman että joku kikkanokka siitä ärsyyntyy.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 15:49"]
Tuota, eipä minulle tullut kyllä sellainen vaikutelma että kalastelisi kommentteja..
Mun mielestä postaus oli ihan mukava katsaus lapsuuskuviin. En ole samaa mieltä Sannin kanssa siitä miltä lapsena näytti, mutta kai Sannilla nyt oma mielipide saa olla, vai eikö sitä saa ääneen sanoa? Yleensähän ihmiset on aika itsekriittisiä.
Itsekkin olen sitä mieltä että olen paremman näköinen nyt kolmekymppisenä, kuin nuorempana (16-25v). Kai sitä saa myös olla itsevarmempi?
Häiritseekö APta kovastikkin se, että ihmiset muuttuu vanhetessaan? Sehän on ihan normaalia että muuttuu, niin ulkonäöllisesti kuin asenteiltaan ja ajatuksiltaan. Ja kuuluu myös ihan kehitykseen että vertaa "nykyistä minää" siihen "entiseen minään", jokainen tekee tätä joskus.
Aika kummallista on, jos oikeen mistään ei saa kirjoittaa ilman että joku kikkanokka siitä ärsyyntyy.
[/quote]
Ap on erittäin onnellinen siitä tosiasiasta, että me ihmiset muututaan niin ulkonäöllisesti, kuin henkisestikin. Mutta se menneisyyden minäkin pitää oppia hyväksymään, että voi elää tasapainoista nykyisyyttä ja tulevaisuutta.
Lapsuudessa olin vahvasti sitä mieltä, että menisin naimisiin isoveljeni kanssa, en tietenkään enää ole samaa mieltä, mutta en myöskään säti itseäni tyhmäksi ja sairaaksi lapseksi, vaan tuo on hauska muisto ja sille nauretaankin edelleen isoveljeni kanssa.
Nuoruudessa pukeuduin ja tein ylilyöntejä tyylin saralla useampaankin kertaan. En todellakaan sanoisi lapsuuden tyyliäni kauniiksi, mutta en myóskään sanosi "Olinpa minä ruma lapsi" Omalle lapsuuden tyylille ja letkautuksille voi nauraa, mutta jos surullisesti kirjoittaa olleensa niin kovin ruma, ei ihmekään että oli pakko meikata, niin se kyllä kertoo että jotain on pahasti vialla tällaisne 30-vuotiaan naisen päässä.
ja tämä postaus ei ollut ainoa luokassaan. Sanni on syyllistynyt tähän samaan jo useamman kertaa, luepa esim se kateellisus-postaus.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Karkkipäivän Sanni, jonka meikkityyli on jumahtanut 90-luvulle, kuten myös vaate ja hiustyyli hainhampaineen. Todella arvostettava meikkiblogisti juups xD
Mulla ainakin pisti tuossa postauksessa ensimmäisenä silmään Sannin kommentti siitä, että meikatusta minästä tuli jo varhain se todellinen minä. :( Se "alkuperäinen" minå on vieläkin niin vastenmielinen, ruma ja kalpea, että osasta lapsuuskuvat täytyy blurrata kasvot!
Sittemmin Sanni on kehittänyt itsestään parannellun "2.0"-version, joka on meikattu kaunispiirteiseksi ja terveen väriseksi. Sanni 1.0 kasvoi hiilihydraateilla, Sanni 2.0 ei koskekaan hiilareihin. Sanni ykkönen tuhlasi turhuuksiin, kakkonen on armoton nuukamuikkunen jne. Hrr.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.03.2014 klo 23:47"]
Mulla ainakin pisti tuossa postauksessa ensimmäisenä silmään Sannin kommentti siitä, että meikatusta minästä tuli jo varhain se todellinen minä. :( Se "alkuperäinen" minå on vieläkin niin vastenmielinen, ruma ja kalpea, että osasta lapsuuskuvat täytyy blurrata kasvot!
Sittemmin Sanni on kehittänyt itsestään parannellun "2.0"-version, joka on meikattu kaunispiirteiseksi ja terveen väriseksi. Sanni 1.0 kasvoi hiilihydraateilla, Sanni 2.0 ei koskekaan hiilareihin. Sanni ykkönen tuhlasi turhuuksiin, kakkonen on armoton nuukamuikkunen jne. Hrr.
[/quote]
Analyysisi kuulostaa pelottavan oikealle...
Taas on epämääräistä vuodatusta bloggaajan ahdistuksesta. Mua alkaa ahdistaa Sannin puolesta jo... :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan sama fiilis tuli itselleni, kun luin ko. postauksen aamulla. Yleensä kommentoin blogiin, mutta nyt ei tehnyt mieli laittaa mitään.
Ihan jees, jos tuntee olonsa 30-vuotiaana kaunottarelta, mutta itsetuntoa ei voi kyllä sanoa hyväksi millään tasolla, jos kokee edelleen tarvetta haukkua lapsuuden ulkonäköä noin oudolla tavalla.
No mä olen omasta mielestäni nyt 32-vuotiaana huomattavasti paremman näköinen kuin 17-vuotiaana. Parhaimmillani olin 30-vuotiaana mutta sen jälkeen olen lihonut hieman, joten se kostautuu ulkonäössä.
Mikähän minussa on vikana? olen luullut, että on ihan normaalia tuntea itsensä paremman näköiseksi aikuisena kuin teininä?
Kyllä mä olin kaunis nuori nainen 80-luvulla. Tykkään omista nuoruuskuvistani.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 15:22"]
No mä olen omasta mielestäni nyt 32-vuotiaana huomattavasti paremman näköinen kuin 17-vuotiaana. Parhaimmillani olin 30-vuotiaana mutta sen jälkeen olen lihonut hieman, joten se kostautuu ulkonäössä.
Mikähän minussa on vikana? olen luullut, että on ihan normaalia tuntea itsensä paremman näköiseksi aikuisena kuin teininä?
[/quote]
Et tainnut lukea aloitustani kunnolla. Itsekin miellän itseni paremman näköiseksi 30-vuotiaana kuin 17-vuotiaana ja myös moni ystävistäni on sanonut ihan samaa omista ulkonäöistään.
MUTTA se, että pitää kosmetiikkablogia ja tasaisin väliajoin tekee postauksen, minkä pääpointti on se, että katsokaa kuinka rumilus, kamala, kalpea ja vakavakasvoinen olin lapsena/nuorena, hyi, nyt olen kai ihan ok?
Ja sitten odotellaan kovasti positiivisa kommentteja "Hei sÄ olit kaunis jo lapsena"
Onko tuo normaalia käytöstä 30-vuotiaalta? Ei.
ap
No hohhoijaa, miten jotain voi kiinnostaa noin paljon jonkun tuntemattoman bloggarin elämä ja kirjoitukset? Mitä väliä sillä on jos bloggari kalasteleekin kommentteja - jopa kehuja? Kyllä ne kehut tekee mannaa sunkin itsetunnolles vaikket sitä haluiskaan myöntää.....
Mulle on pitkän seuraamisen ja tekstien myötä tullut kuva, että hänellä on ehkä ollut turvaton ja ei niin onnellinen lapsuus. Nämä aikuisiän kontrollit ja ääripäistä toiseen vaihtelut luovat turvallisuuden ja pysyvyyden tunteen nyt aikuisena. Itsensä pakottaminen johonkin luo suojan ja varmaan antaa myös tavallaan voimaa jatkaa eteenpäin. Kuka muuten kävisi kymmenen vuotta kuntosalilla, vaikka inhoaa sitä sydämensä pohjasta. Tai kun lisää hieman hiilareita ruokavalioon niin heti on huono ja heikottava olo. Kun kerran on päättänyt että hiilareista täytyy tulla paha olo niin kyllähän niistä sitten tuleekin. Tai salitreeniä on pakko tehdä, koska on päättänyt tehdä. Ja voiman siihen saa siitä että on itse päättänyt asiasta.
Terapia voisi tehdä hyvää. Siellä oppii huomaamaan oman käytöksensä ja ajatuksiensa syitä ja seurauksia. Omien pelkojen ja mahdollisuuksien kohtaaminen on tärkeä osa ihmisen elämää ja joskus on kiva kurkata "mitä jos elämään". Siitäkin oppii.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 16:29"]
Karkkipäivän Sanni, jonka meikkityyli on jumahtanut 90-luvulle, kuten myös vaate ja hiustyyli hainhampaineen. Todella arvostettava meikkiblogisti juups xD
[/quote]
Olisi kiva kuulla sulta perusteluja, että millä tavalla se meikkityyli on jumahtanut ysärille? Mielestäni hän tekee kauniita ja freesejä meikkejä, enkä näe niissä mitään ysärityyliin viittaavaakaan.