Lapsen antaminen adoptioon

Ap:lle voimia mielettömästi. Toivottavasti et joudu vasten tahtoasi käymään läpi raskaus- ja synnytysprosessia, ja saat sen abortin. Ymmärrän sinua täysin ja toimisin juuri kuten sinä.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 18:44"]

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 14:50"]

Mua lääkärinä huvitti eräs nuori tyttö, joka oli hakemassa aborttipapereita alkuraskaudessa, ja murehti kovin, kun oli käyttänyt alkoholia raskauden aikana =)

[/quote]

Sä olet huono lääkäri. Toinen halusi kuitenkin tehdä jotain oikein vaikka keskeytyksen valitsikin ja sä pilkkaat vielä täälläkin. =(

[/quote]

En ymmärrä sanavalintaa, mitä "huvittavaa" tilanteessa on?  

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 19:40"]Ei se kroppa juuri miksikään mene jos ei lihomalla liho raskauden aikaan. Ei mulla ole arven arpea ei jäljen jälkeä siitä että olisin synnyttänyt. Yhtä hoikka ja tiukka tosin meni siihen vuosi että palautui keho. Anna vaan lapselle elämä ja toinen koti. Oma ystäväni on esim. Elämässään suunniltaan kun ei adoptiolastakaan kuulu, omasta puhumattakaan. Voit sen alle puoli vuotta vielä olla juhlimatta, lapsen elämän tähden. sitä paitsi nyt kolmekymppisenä toivon että oisin tehny lapset kakskymppisinä. Oisin taatusti ollu jaksavampi ja ehtivämpi äiti kun nyt uravuosina.

[/quote]

Ehkä sinulle raskaus ei aiheuttanut vauriota, mutta on niitäkin nuoria hoikkia jotka käyvät läpi synnytyksen ja elävät loppuelämänsä taikinaihoisina, laskeumaisina, vaipoissa ja joutuvat useisiin leikkauksiin, kärsivät syn.jälk. masennuksesta.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 19:03"]

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 18:41"]

Ei ole naisia, jotka katuvat lapsiaan, kun he ovat syntyneet. On vain naisia, jotka katuvat jälkeenpäin terapioissa nuoruudessa tehtyjä abortteja ja pohtivat, millainen lapsi olisi nyt jne.

[/quote]

Täällä yksi, joka katuu lapsen synnyttämistä. Taivuin perumaan abortin vanhempieni painostuksesta, kun he halusivat lapsenlapsen. En vieläkään koe oloani lapsen kanssa luontevaksi, vaikka se on jo puolivuotias - elämästäni vain on tullut hankalaa. Ap, toivottavasti saat abortin!

[/quote]

Minäkin olen vauvan äiti ja kadun, että suostuin tähän miehen ehdotuksesta. Lapsia ei koskaan pitäisi tehdä jos niitä ei todella halua. Kaikki eivät tosiaan rakastu lapseensa.

Ap on aikuinen ihminen, täysin kykeneväinen pitämään lapsen kun kerran on raskaaksi tullut ja raskaus on vielä noinkin pitkälle edennyt. En tuomitse aborttia kun syy siihen on painava (esim. teiniraskaus). Halu juhlia ei mielestäni sellainen ole. Jos adoptioon haluaa antaa niin se lienee parempi vaihtoehto kuin syntyä epätoivottuna. Mutta tämähän on vain minun tuomioni ja mielipiteeni, ap tekee omat päätöksensä. Terveisin 21-vuotias äiti :)

Sanot etta et tieda miten suomalainen adoptio menee ja joutuukohan lapsi asumaan lastenkodissa. Suomessa on niin vahan adoptoitavia lapsia ja niin paljon adoptiolapsen haluavia etta tuosta ei ole pelkoa. Vauvallesi tulee olemaan kymmenia, ellei satoja haluajia. Ala suotta huoli. Jos lapsesi syntyy, hanelle ihan varmasti loytyy vanhemmat ja koti.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 17:51"] Kännit oon vetäny oikeastaan joka viikonloppu, joskus viikollakin kun olen ollut opiskelijabileissä. Opiskelen yliopistossa suomen kieltä. [/quote]Niin mä vähän arvelinkin.

FAS-lasten vaurioihin ei valitettavasti auta adoptiovanhempien loputonkaan rakkaus.

Suomen kielen opintoja pystyisi varmasti aivan mainiosti edistämään tenttimällä, kirjallisilla tehtävillä ym juuri sen 1-3 vuotta mitä vauva/taaperoa hoidetaan kotona. Yliopistolla on vaikka kuinka paljon näinkin opiskelevia vanhempia (mitä av:lla ei ehkä pystytä käsittämään). Äidit on vielä usein kyvykkäimpiä opintojensa organisoijia ja tehokkaimpia ajankäyttäjiä. Toisinsanoen eivät kuulu yliopiston lapsellisimpaan pahnan pohjaan kuten ap.

T.28

Sä taidat olla mun potilas joka kävi vastaanotolla viime viikolla...se että käyttää kumia, mutta ei ihan joka kerta, ei ole ehkäisyä!

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 20:05"][quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 17:51"] Kännit oon vetäny oikeastaan joka viikonloppu, joskus viikollakin kun olen ollut opiskelijabileissä. Opiskelen yliopistossa suomen kieltä. [/quote]Niin mä vähän arvelinkin.

FAS-lasten vaurioihin ei valitettavasti auta adoptiovanhempien loputonkaan rakkaus.

Suomen kielen opintoja pystyisi varmasti aivan mainiosti edistämään tenttimällä, kirjallisilla tehtävillä ym juuri sen 1-3 vuotta mitä vauva/taaperoa hoidetaan kotona. Yliopistolla on vaikka kuinka paljon näinkin opiskelevia vanhempia (mitä av:lla ei ehkä pystytä käsittämään). Äidit on vielä usein kyvykkäimpiä opintojensa organisoijia ja tehokkaimpia ajankäyttäjiä. Toisinsanoen eivät kuulu yliopiston lapsellisimpaan pahnan pohjaan kuten ap.

T.28

[/quote]

Mähän olenkin sieltä huonoimmasta päästä kun keskiarvo on yli 4.

-ap

Toivottavasti saat abortin ennen kuin sikiö alkaa potkimaan ja muuttuu enemmän todelliseksi. Itselläni (toivottu lapsi) alkoi potkia jo rv17 ja siihen asti en kokenut edes olevani raskaana, mutta noiden potkujen alettua lapsi konkretisoitui enkä tiedä miten kukaan pystyisi tekemään sen jälkeen vielä abortin :( mutta todella toivon, että saat sen abortin pikapikaa jos puheesi ehkäisystä huolehtimisesta yms. pitää paikkansa. Kenenkään lapsen ei kuuluisi joutua syntymään ei-toivottuna :/

Suomessa kaikki adoptioon annatut lapset pääsevät adoptoiduiksi. Tulevat adoptiovanhemmat käyvät läpi neuvonnan ja tiukan syynin ennenkuin heidät hyväksytään. Nykyään myös avoin adoptio on mahdollinen (lapsi menee adoptioon ja on sen jalkeen adoptiovanhempiensa lapsi, mutta luovuttava äiti ja suku voivat pitää yhteyttä lapseen). Asiasta sovitaan yhdessä adoptiovanhempien kanssa.

Jos tähän ratkaisuun päädyt, niin ota yhteyttä kotikuntasi sosiaalitoimeen tai pelastakaa lapset ry:hyn. Saat myös itse tällöin adoptioneuvontaa ja tukea omaan päätökseesi luovuttavana vanhempana.

Teille, jotka tässä ketjussa ovat ilmoittaneet katuvansa lapsiaan tiedoksi, että adoptioon luovuttaminen on mahdollista myös lapsen ollessa hieman vanhempi. Rohkeasti vaan yhteyttä sosiaalitoimeen.

-adoäiti

rv 15

Sikiön paino: 50 g

Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 8 cm

Koko pituus: 10 cm

Lapsi

Nyt lapsen keho on kehittynyt pääosin valmiiksi. Pää on vielä iso suhteessa vartaloon, mutta se pysyy jo pystyssä kaulan ja niskan avulla. Lapsen päässä olevat hiuspyörteet alkavat juuri ja juuri näkyä, ja hiuksien väripigmenttiä alkaa syntyä. Nyt voi myös nähdä kulmakarvat. Sormissa ja varpaissa on jo kynnet.

Keuhkot kehittyvät jatkuvasti, ja lapsi alkaa hengittää pieniä määriä lapsivettä. Tämä on erittäin tärkeää, jotta keuhkot kehittyisivät oikein. Lapsi myös nielee lapsivettä, ja kehittää imemistaitojaan. Lapsella on usein hikka. Imemiseen tarvittavat lihakset kasvavat poskissa. Poskilihaksien kasvaessa lapsen kasvot saavat vauvamaisemmat piirteet pulleine poskineen.

Viikon loppuun mennessä lapsi pystyy puristamaan kätensä nyrkkiin ja imemään sormiaan. Tällä viikolla sikiön ulkoiset sukupuolielimet ovat jo niin kehittyneet, että lapsen sukupuoli voidaan erottaa ultraäänitutkimuksessa.

rv 16

Sikiön paino: 100 g

Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 10 cm

Koko pituus: 12 cm

Lapsi

Nyt lapsi osaa jo imeä peukaloaan, niellä vettä ja rypistää otsaansa. Veden nieleminen saa lapsen nikottelemaan. Myös lapsen hiukset kasvavat, samoin kynnet. Nyt keholle kasvaa hienoa karvaa (lanugo). Lanugokarvoitus peittää lapsen kehon aina syntymään asti.

Lapsen vartalo kasvaa huimaa vauhtia, jalat pitenevät ja luusto vahvistuu. Myös lapsen lihakset vahvistuvat, ja lapsi liikkuu paljon. Lapsella on nyt paljon tilaa potkia ja liikkua.

Lapsi näyttää nyt pienoiskokoiselta vauvalta. Korvat ovat nyt oikeassa paikassa ja ovat hyvin näkyvissä. Lapsen iho on melkein läpinäkyvää, ja verisuonet näkyvät sen läpi.

rv 17

Sikiön paino: 135 g

Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 11,5 cm

Koko pituus: 16 cm

Lapsi

Nyt lapsi osaa haukotella. Lapsi on laiha, iho on läpinäkyvä eikä ihon alla ole vielä rasvaa. Iholle on muodostunut ohut karva (lanugo) joka peittää lapsen kehon syntymään saakka. Lapsen vartalo kasvaa nopeasti, ja luusto vahvistuu. Lapsi painaa tästä viikosta lähtien enemmän kuin istukka. Lapsen lihaksetkin vahvistuvat.

Lapsi pystyy nyt reagoimaan ympäristöön ja ääniin, ja nämä reaktiot tunnet liikkeinä ja potkuina. Monet äidit eivät kuitenkaan vielä tunne lapsen liikkeitä.

Nyt pystyy jo melko varmasti näkemään ultraäänen avulla onko lapsi poika vai tyttö.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 17:30"]

Muista myös se, että sinun ei tarvitse olla raskaana ja synnyttää vain siksi että joku toinen ei voi saada lasta. Ei se lapsi välttämättä sen paremmin siinäkään perheessä eläisi.

Toivotaan, että saat luvan abortille. 

[/quote]Toivottavasti et saa, teet elämäsi virheen.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 19:49"]

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 19:40"]Ei se kroppa juuri miksikään mene jos ei lihomalla liho raskauden aikaan. Ei mulla ole arven arpea ei jäljen jälkeä siitä että olisin synnyttänyt. Yhtä hoikka ja tiukka tosin meni siihen vuosi että palautui keho. Anna vaan lapselle elämä ja toinen koti. Oma ystäväni on esim. Elämässään suunniltaan kun ei adoptiolastakaan kuulu, omasta puhumattakaan. Voit sen alle puoli vuotta vielä olla juhlimatta, lapsen elämän tähden. sitä paitsi nyt kolmekymppisenä toivon että oisin tehny lapset kakskymppisinä. Oisin taatusti ollu jaksavampi ja ehtivämpi äiti kun nyt uravuosina.

[/quote]

Ehkä sinulle raskaus ei aiheuttanut vauriota, mutta on niitäkin nuoria hoikkia jotka käyvät läpi synnytyksen ja elävät loppuelämänsä taikinaihoisina, laskeumaisina, vaipoissa ja joutuvat useisiin leikkauksiin, kärsivät syn.jälk. masennuksesta.

[/quote]Mulle tuli ruma arpi alas vaakatasoon mutta ei se mitään sain terveen lapsen keisarinkyydillä komeasti.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 20:03"]

Sanot etta et tieda miten suomalainen adoptio menee ja joutuukohan lapsi asumaan lastenkodissa. Suomessa on niin vahan adoptoitavia lapsia ja niin paljon adoptiolapsen haluavia etta tuosta ei ole pelkoa. Vauvallesi tulee olemaan kymmenia, ellei satoja haluajia. Ala suotta huoli. Jos lapsesi syntyy, hanelle ihan varmasti loytyy vanhemmat ja koti.

[/quote]Ei mene lastenkotiin. Suomessa kärsii n 30 000 lapsettomuudesta. Moni ottaisi mielihyvin vastaan suomalaisen vauvan.

Tuo dokaaminen on tässä sellainen ongelma, että mahdollisuus lapsen vammautuneisuuteen on oikeasti suuri. Ap sanoi nimenomaan vetäneensä kännit joka viikko ja välillä viikollakin, eli mistään sivistyneestä maistelusta ei ole kysymys. Ja tätä ei ole kestänyt esim. viikolle 7, eli kun kuukautiset ovat olleet pari viikkoa myöhässä. Näitä on paljon, jotka ovat kerran olleet juhlimassa ennen kuin ovat tajunneet olleensa raskaana.

Tässä tapauksessa ollaan ryypätty 1-2 kertaa viikossa kännit koko alkukolmanneksen ajan.

No, meneehän niitä FAS-lapsia muutenkin adoptioon - näistä suurin osa tosin vasta pitkän kaavan mukaan eli ensin kiireelliseen sijoitukseen, sitten huostaanotetuiksi ja osa lopulta adoptoidaan, kun vanhemmat eivät edelleenkään ole halunneet lopettaa juomista.

Veikkaan, että voit saada abortin vielä tuon alkoholin suurkulutuksen takia.

Yaz pillerit,joka ikinen pilleri otettu,silti jaloissa juoksee poika 1v3kk.Neuvolantäti sanoi että käyhän näitä!rakastan kyllä poikaani suunnattomasti,vaikka olihan se shokki!

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 16:23"]

Mitä mieltä mies on asiasta? Entä oletteko kertoneet isovanhemmille? Miksibet juhlinut teininä?

[/quote]

Nää palstan natsikortteilijat naurattaa joka kerta :D