Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttääkö Hopen lahjoistusvaatimukset muita?
19.11.2020 |
Enää en edes yritä viedä sinne mitään lapsilta/teineiltä käytöstä poistunutta kun vain uudenveroinen ja ajanmukainen kelpaa. En ihan ymmärrä mikä idea on opettaa vähävaraiset perheet (ja lapset) siihen että pienikin tahra (siis pesty vaste mutta joku pieni täplä tai viiru tms) tai paikattu taskun sisävuori tms tekee vaatteesta roskan. Ja opetetaan taas yhdelle sukupolvelle että vaatteista saa kiusata ja muita kuin uudenkarkeita tamineita tulee hävetä. Ei vaan mene jakeluun!
Miljonääri voi valita että käyttää aina kertakäyttövaatteita; avustusten varassa elävä ei voi. Vien siis vaatteet muualle enkä yhtään kuuntele Hopen itkua siitä kuinka poikien vaatehyllyt ovat taas tyhjiä ja kovasti on apua tarvitsevia perheitä odottamassa apua.
Kommentit (313)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä te tiedätte, mikä on hyvätuloisten lasten vaate ja mikä ei? Tutkimuksen mukaan nimenomaan pienituloiset ostelevat (jopa velaksi) merkkivaatteita lapsilleen, vauvasta alkaen.
Ihmeellistä kaksinaismoralismia.
Laita linkki tutkimukseen! Tämähän olisi mullistavaa tietoa, moni ei varmasti tiedä sitä. Voihan olla, että meillä on muitakin harhaluuloja - esim. luullaan, että Eirassa asuu hyvätuloisia ja Kontulassa pienituloisia, mutta ehkä se onkin oikeasti toisinpäin, että pienituloiset ostelevat miljoonakämppiä, mutta suhteellisuudentajuisille varakkaille ja rikkaille riittää muovimattoinen vuokrakämppä lähiöstä. Ja hyvätuloisten lapset harrastavat vessapaperirullista askartelua, kun taas pienituloiset ostavat lapsilleen omat hevoset ja ratsastustunnit.
Näitä olisi syytä tutkia enemmän! Minustakin kuulostaa todennäköiseltä, että tuskin varakkaat sitä rahaa niinkään käyttävät, mutta pienituloiset tuhlarit kyllä.
Ilmeisesti on totta mitä puhutaan köyhyyden tyhmentävästä vaikutuksesta. Lainaamasi kirjoittaja puhui pelkästään merkkivaatteista, ei asumisesta tai harrastuksista. Uskon kyllä että tämä on ihan totta. Samasta asiastahan kirjoitti juuri nro 272.
En ole itse ainakaan tilastojen mukaan köyhä, tyhmyydestä en tiedä. Ja en ole merkkivaatteidenkaan asiantuntija. Mutta kun muut tunnutte tietävän, niin onko siis niin, että koko kallis merkkivaatebisnes pysyy pystyssä vain köyhien mittavalla ostovoimalla? Ettäkö varakkaat eivät osta merkkivaatteita ollenkaan? Tämä on itselleni täysin uutta tietoa - joten kuulen mielelläni siitä lisää. Jos näin on, niin miksi merkkivaatteilla on brändi "hienoina" vaatteina? Ja miten merkkivaatteita myyviä kauppoja voi olla niin paljon, kun luulisi, että niiden liikevaihto on niin suuri, ettei köyhien rahat voi riittää niihin kaikkiin, vaikka eivät mitään muuta ostaisikaan kuin merkkivaatteita? Vai saavatko köyhät siis sossusta ne merkkivaatteet, ja kaikki maailman merkkivaatekaupat pysyvät siis pystyssä sosiaalitoimiston maksusitoumuksilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on perheessä kaksi töissäkäyvää ns. Duunaria. Eli elämä ok,mutta palkat ei suuret. Kolme lasta, ostetaan toki joskus uuttakin,mutta enimmäkseen käytettyä. Se on meidän normaalia elämää. Mitään tukia ei saada. Miksi meidän pitää tyytyä enimmäkseen kirppisvaatteisiin, joissa on ehkä pieni vika/kuluminen, ja tyydytäänkin? Mutta esim täysin työttömien lasten pitää vaan uudenveroista saada. Ja vielä ilmaiseksi. Epäreilua.
Mitä epäreilua siinä on, että Hope ei halua lahjoittaa rikkinäisiä vaatteita? Eihän missään ole sanottu, etteikö kukaan työtön koskaan ostaisi kirppikseltä mitään, mutta pointti on vaan näissä keräyksissä se, että kulunutta taiu rikkinäistä ei hyväntekeväisyysjärjestö lahjoita ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutenkin koko agenda koskien eriarvoisuutta on kyseenalainen. Ei se perheen taloustilanne sillä kohene, että kasa ventovieraita maksaa lapselle (liian) kalliin harrastuksen! Ja tuossakin mielestäni opetetaan ajattelemaan väärin; kyllä "joku muu" aina maksaa, jos keksit haluta esim. ratsastaa, vaikkei olisi varaa edes kypärään. Jo nyt kunnat tukevat toimeentulotuella olevien lasten harrastamista, mutta vissiin ei riitä, että olisi joku perusharrastus?
Toimeentulo tukee 90e/vuosi lapsen harrastusta. Mikä harrastus tähän hintaan onnistuu? Ei ainakaan mikään kerran viikossa oleva liikuntaharrastus.
Yleisurheilu ja paini nyt ainakin. Maastojuoksu, polkujuoksu, ultrajuoksu, suunnistus.
Tuo on tarkoitettu harrastuksen käyntimaksuihin, ei tietenkään niihin urheiluvaatteisiin. Nehän lapsella on koulun liikuntatuntien takia oltava joka tapauksessa ja toimeentulotuen perusosa riittää kyllä lenkkareihin ja juoksutrikoihin.
Mutta mikä tahansa kerran viikossa oleva ohjattu liikuntaharrastus taas ei mahdukaan noihin hintoihin, kuten tanssi, uimakoulut, jooga, jumppa, parkour, lätkä, baletti, futis, cheerleading, telinevoimistelu...
Liian vaikeaa vaatia vanhempia itse kustantamaan puuttuvaa osaa? Lastensuojelu kustantaa omille asiakaslapsilleen muuten kalliitakin harrastuksia kokonaisuudessaan.
Luuletko että normi toimeentulotuella noita kustannetaan? Miksei lapsilla voisi olla mahdollisuuksia ihan normaaleihin harrastuksiin vaikka vanhemmilla olisikin vähän rahaa? Eikö se nyt ole hyvinvointivaltiota.
Vain kalliit harrastukset ovat "normaaleja"? Ja on ihmisoikeus niitä harrastaa?
Kerrotko vielä, mistä hyvinvointivaltio ottaa rahat kaikkien lasten kalliisiin harrastuksiin?
Näetkö mitään "reiluusongelmaa" siinä, että osa vanhemmista maksaisi Nico-Petterin lätkäharrastuksen, 10 000 e/kausi itse, ja ja toisille yhteiskunta maksaisi sen noin vaan?
Ei tässä nyt ollu kyse siitä että tarvitsisi juuri se lätkäharrastus kustantaa, tai edes ratsastusta. Mutta joku 200e/kausi oleva tanssiharrastus voisi olla enemmän kuin reilua.
Eli yli tuplaisit sen rahamäärän, mikä näihin tuettuihin harrastuksiin nyt menee. Mistä ajattelit ottaa tämän rahan?
Miksei voi vaan harrastaa niitä lajeja, jotka ovat edullisia? Edellä listattujen lisäksi myös kamppailulajit ovat edullisia, ja "koreografiat" usein vaativampia kuin monessa tanssissa.
Ja tanssia voi tosiaan edullisestikin siellä kansalaisopistossa.
Olen itse pienituloinen, mutta onneksi minulla on varakkaat vanhemmat, jotka ovat maksaneet mm. lasteni harrastukset. Toinen lapsistani käy parhaan kaverinsa kanssa kahdessa harrastuksessa, ja haluaa nimenomaan käydä saman urheiluseuran samassa ryhmässä, jotta voivat harrastaa yhdessä ja kulkea yhdessä harrastukseen. Ja toisella lapsista taas on tietty taideharrastus, jota teki itse ensin kotona pitkään itsekseen, ennen kuin löytyi kerho, jossa sitä voi harrastaa. Tämä on ihan eri asia, kuin että itse aikuisena miettisin "harrastus kuin harrastus" ja yrittäisin keksiä jostain kansalaisopiston kursseista korvaavia, halvempia harrastuksia. Todellakaan esiteini-ikäinen ei haluaisi vaihtaa liikuntaharrastustaan johonkin mummojen kanssa harrastettavaan jumppaan, tai taidetta harrastava mihinkään seurakunnan askartelukerhoon.
Ja huomaan jo nyt, että itse valituista harrastuksista on ollut iloa ja hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ajatusta, että käytetty ei kelpaa. Mulla ja miehellä molemmilla vuositulot on noin 100000€ luokkaa, enkä oikein edes muista, koska olisin ostanut lapselle vaatteita uutena. Osa vaatteista saadaan ystäviltä useamman lapsen käyttämänä, osan ostan nettikirppiksiltä. Lapsi on silti kauniisti ja säänmukaisesti puettu ja hyvin kelpaa meille vaatteet ekologisesti käytettynä.
Eihän kyse olekaan siitä, että käytetty ei kelpaisi, vaan kyse on siitä, että Hopen keräyksessä ei anneta rikkinäisiä, paikattuja tai tahriintuneita vaatteita. Niitä paikattuja housuja voi kierrättää jotain muuta kautta.
Vierailija kirjoitti:
Kai te ymmärrätte että nyt on joululahjakausi kyseessä? Kuka helvetti haluaa käytetyn, rikkinäisen, tahraisen tai virttyneen lahjan? Ei ne vähävarasten perheiden lapset sille tilanteelleen mitään voi, eikä oo toisen luokan kansalaisia, joille voit lykätä lumppus ja sitten tuntee ylemmyydentuntoo. Onko liikaa vaadittu että jos kerran vuodessa saa jotain kivaa, niin se ois uutta tai uudenveroista?
Näin juuri. Niitä pikkuvikaisia, mutta sinänsä-ihan-hyviä vaatteita voi kierrättää jotain muuta kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä te tiedätte, mikä on hyvätuloisten lasten vaate ja mikä ei? Tutkimuksen mukaan nimenomaan pienituloiset ostelevat (jopa velaksi) merkkivaatteita lapsilleen, vauvasta alkaen.
Ihmeellistä kaksinaismoralismia.
Laita linkki tutkimukseen! Tämähän olisi mullistavaa tietoa, moni ei varmasti tiedä sitä. Voihan olla, että meillä on muitakin harhaluuloja - esim. luullaan, että Eirassa asuu hyvätuloisia ja Kontulassa pienituloisia, mutta ehkä se onkin oikeasti toisinpäin, että pienituloiset ostelevat miljoonakämppiä, mutta suhteellisuudentajuisille varakkaille ja rikkaille riittää muovimattoinen vuokrakämppä lähiöstä. Ja hyvätuloisten lapset harrastavat vessapaperirullista askartelua, kun taas pienituloiset ostavat lapsilleen omat hevoset ja ratsastustunnit.
Näitä olisi syytä tutkia enemmän! Minustakin kuulostaa todennäköiseltä, että tuskin varakkaat sitä rahaa niinkään käyttävät, mutta pienituloiset tuhlarit kyllä.
Ilmeisesti on totta mitä puhutaan köyhyyden tyhmentävästä vaikutuksesta. Lainaamasi kirjoittaja puhui pelkästään merkkivaatteista, ei asumisesta tai harrastuksista. Uskon kyllä että tämä on ihan totta. Samasta asiastahan kirjoitti juuri nro 272.
En ole itse ainakaan tilastojen mukaan köyhä, tyhmyydestä en tiedä. Ja en ole merkkivaatteidenkaan asiantuntija. Mutta kun muut tunnutte tietävän, niin onko siis niin, että koko kallis merkkivaatebisnes pysyy pystyssä vain köyhien mittavalla ostovoimalla? Ettäkö varakkaat eivät osta merkkivaatteita ollenkaan? Tämä on itselleni täysin uutta tietoa - joten kuulen mielelläni siitä lisää. Jos näin on, niin miksi merkkivaatteilla on brändi "hienoina" vaatteina? Ja miten merkkivaatteita myyviä kauppoja voi olla niin paljon, kun luulisi, että niiden liikevaihto on niin suuri, ettei köyhien rahat voi riittää niihin kaikkiin, vaikka eivät mitään muuta ostaisikaan kuin merkkivaatteita? Vai saavatko köyhät siis sossusta ne merkkivaatteet, ja kaikki maailman merkkivaatekaupat pysyvät siis pystyssä sosiaalitoimiston maksusitoumuksilla?
Myös monet varakkaat ja rikkaat ostavat merkkivaatteita. Uutena tai käytettynä. Ihan samalla tavalla heidän joukossaan on heitä, jotka haluavat käyttää merkkivaatteita.
Jos lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, niin tavaran, vaatteen ja kenkien tulee olla puhtaita ja ehjiä. Ei viiruja, ei likaa. Mieti kelpaisiko sinulle rikkinäinen ja likainen vaate? Itse lahjoitan aina Hopelle, eikä ole koskaan tullut kiitos ei sanaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kommentoin tänne omaan nuoruuteen pohjaten. Kaikilla ei ole varaa merkkivaatteisiin, edes käytettynä. Minua kiusattiin koko yläaste mollaten ja syrjien, eristäen kaiken ulkopuolelle. Itsetuntoni romuttui ja syömishäiriö iski. Kuulin lopulta yhdeltä luokkalaiseltani että syy siihen miksi minä olen kiusattu ja luokan silmätikku johtuu siitä etten pukeudu merkkivaatteisiin ja käytä meikkejä kuten muut luokan tytöt
Aiheesta lisää
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/08/monilla-ei-ole-hajuakaan-miten…
Kuule, kyllä kiusataan merkkivaatteistakin nykyään, että siltä osin on olemassa tasavertaisuutta jo.
Oon ollu lajittelemassa noita tavaroita, ja jos ohjeistetaan vain tuomaan ”hyväkuntoista”, niin silloin tuodaan kaikkea mahdollista roskaa, korjauskelvotonta ja jopa ihmiseritteistä tavaraa. Jos pyydetään uutta, niin jotkut tuovat uutta ja jotkut taas vähän käytettyä, mutta kuitenkin sellaisenaan käyttökelpoista.
Samoin jos ei vaadita ajanmukaisuutta, niin tavara voi olla miten vanhaa vain, toppavaatteiden lämpöeristys painunutta ja pilalla, vaatteissa homevaraston haju jne.
Tuon roskan setvimiseen menee hirveästi aikaa ja lopulta sieltä seuloutuu sama määrä käyttökelpoista kuin jos suoraan pyytää käyttämätöntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ärsytä tippaakaan :) en koskaan lahjoita mitään, jos on pieniksi jääneitä ehjiä laatuvaatteita niin sekajätteeseen menevät.
Vierailija kirjoitti:
Miksipä kannattaa mitään itse yrittää, kun hyvät ihmiset avustavat ihmiset laiskoiksi. Lapsia voi tehtailla ja nenäpäivillä kerätään rahaa ja valtiot lahjoittaa miljardeja. Itse ei tarvitse kuin käsi ojossa odottaa ja vaatia parempaa.
Sama myös hopen jutuissa. Mitään ei tarvitse itse säästää, kun joku hyvä ihminen maksaa teinille uuden pelikoneen ja merkkifarkut
Aivan, yhdet merkkifarkut kerran elämässä tekee elämästä köyhyyden keskellä, huonoilla vanhemmilla ja turvattomassa lähiössä niin hienoa, että sieltä ei hemmotellun teinin yhtään tee mieli pois! Jos ihan saa ilmaiset housut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä heitän kaiken - sekä vanhat vaatteet että muut tavarat - vain roskiin, ei ole aikaa alkaa säätää tavaroiden kanssa, miettiä mihin ne kelpaisivat lahjoitettavaksi tai edes viedä niitä minnekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä te tiedätte, mikä on hyvätuloisten lasten vaate ja mikä ei? Tutkimuksen mukaan nimenomaan pienituloiset ostelevat (jopa velaksi) merkkivaatteita lapsilleen, vauvasta alkaen.
Ihmeellistä kaksinaismoralismia.
Laita linkki tutkimukseen! Tämähän olisi mullistavaa tietoa, moni ei varmasti tiedä sitä. Voihan olla, että meillä on muitakin harhaluuloja - esim. luullaan, että Eirassa asuu hyvätuloisia ja Kontulassa pienituloisia, mutta ehkä se onkin oikeasti toisinpäin, että pienituloiset ostelevat miljoonakämppiä, mutta suhteellisuudentajuisille varakkaille ja rikkaille riittää muovimattoinen vuokrakämppä lähiöstä. Ja hyvätuloisten lapset harrastavat vessapaperirullista askartelua, kun taas pienituloiset ostavat lapsilleen omat hevoset ja ratsastustunnit.
Näitä olisi syytä tutkia enemmän! Minustakin kuulostaa todennäköiseltä, että tuskin varakkaat sitä rahaa niinkään käyttävät, mutta pienituloiset tuhlarit kyllä.
Ilmeisesti on totta mitä puhutaan köyhyyden tyhmentävästä vaikutuksesta. Lainaamasi kirjoittaja puhui pelkästään merkkivaatteista, ei asumisesta tai harrastuksista. Uskon kyllä että tämä on ihan totta. Samasta asiastahan kirjoitti juuri nro 272.
En ole itse ainakaan tilastojen mukaan köyhä, tyhmyydestä en tiedä. Ja en ole merkkivaatteidenkaan asiantuntija. Mutta kun muut tunnutte tietävän, niin onko siis niin, että koko kallis merkkivaatebisnes pysyy pystyssä vain köyhien mittavalla ostovoimalla? Ettäkö varakkaat eivät osta merkkivaatteita ollenkaan? Tämä on itselleni täysin uutta tietoa - joten kuulen mielelläni siitä lisää. Jos näin on, niin miksi merkkivaatteilla on brändi "hienoina" vaatteina? Ja miten merkkivaatteita myyviä kauppoja voi olla niin paljon, kun luulisi, että niiden liikevaihto on niin suuri, ettei köyhien rahat voi riittää niihin kaikkiin, vaikka eivät mitään muuta ostaisikaan kuin merkkivaatteita? Vai saavatko köyhät siis sossusta ne merkkivaatteet, ja kaikki maailman merkkivaatekaupat pysyvät siis pystyssä sosiaalitoimiston maksusitoumuksilla?
Myös monet varakkaat ja rikkaat ostavat merkkivaatteita. Uutena tai käytettynä. Ihan samalla tavalla heidän joukossaan on heitä, jotka haluavat käyttää merkkivaatteita.
Väittäisin kuitenkin, että on eroa rikkaiden ja köyhien merkeillä. Omien havaintojeni mukaan elämänkoululaiset tuppaavat suosimaan näitä gangsta-wannabe-merkkejä, kuten Ed Hardy, Christian Audigier tai Thom Browne, kun taas vanhan rahan väki suosii hillitympiä merkkejä, kuten Hackett, Charvet, Hermès ym.
m45
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hopelta lahjoituksia hakevat eivät kelpuuta kuin uudet tavarat ja näyttävätkin tosi hyvin toimeentulevilta ainakin pääkaupunkiseudulla. Kirppikset taas pullistelee tavaraa ja siksi meillä kaikki käyttämätön tavara menee energiajätteeksi.
Olen lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Useimmat maahanmuuttajavanhemmat Afrikan tai Lähi-idän suunnalta eivät kelpuuta käytettyjä vaatteita lapsilleen, vaan vaatteiden tulisi olla uusia. Jotkut perheet eivät huoli myöskään käytettyjä huonekaluja, vaan ovat lähes tyhjässä kämpässä niin kauan, kunnes saavat ostettua uutta. Tämä on varmaankin jokin kulttuurinen juttu, mutta ihmeelliseltä se tuntuu. Ainakin meidän kaupunkimme Hopesta saa lähinnä käytettyä vaatetta, mikä ei sitten kelpaa heille, ja he pyytävät rahaa/maksusitoumusta lastenvaatteisiin lastensuojelusta. Tätä en luonnollisestikaan heille myönnä, ja aina välillä olen saanut kuulla olevani rasisti. Rasisti olin kerran myös silloin, kun en myöntänyt astianpesukonetta maahanmuuttajaperheeseen, jossa molemmat vanhemmat ovat päivänsä kotona.
Asun peruskoulun vieressä. Katsoin tässä eräänä päivänä, kun iso lössi mamutaustaisia poikia käveli ohi. Kaikilla oli Puman tai Vansin reput. Kaikilla muutenkin merkkivaatteet. Oma viime keväänä peruskoulun päättänyt lapseni on monta kertaa ihmetellyt näitä merkkivaatteita ja tonnin kännyköitä, että miten niillä voi olla varaa niihin.
Vierailija kirjoitti:
Minä heitän kaiken - sekä vanhat vaatteet että muut tavarat - vain roskiin, ei ole aikaa alkaa säätää tavaroiden kanssa, miettiä mihin ne kelpaisivat lahjoitettavaksi tai edes viedä niitä minnekään.
Aiheutat siis merkittäviä turhia päästöjä. Marttojen sivuilla on lista paikoista jonne viedä vaatteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hopelta lahjoituksia hakevat eivät kelpuuta kuin uudet tavarat ja näyttävätkin tosi hyvin toimeentulevilta ainakin pääkaupunkiseudulla. Kirppikset taas pullistelee tavaraa ja siksi meillä kaikki käyttämätön tavara menee energiajätteeksi.
Olen lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Useimmat maahanmuuttajavanhemmat Afrikan tai Lähi-idän suunnalta eivät kelpuuta käytettyjä vaatteita lapsilleen, vaan vaatteiden tulisi olla uusia. Jotkut perheet eivät huoli myöskään käytettyjä huonekaluja, vaan ovat lähes tyhjässä kämpässä niin kauan, kunnes saavat ostettua uutta. Tämä on varmaankin jokin kulttuurinen juttu, mutta ihmeelliseltä se tuntuu. Ainakin meidän kaupunkimme Hopesta saa lähinnä käytettyä vaatetta, mikä ei sitten kelpaa heille, ja he pyytävät rahaa/maksusitoumusta lastenvaatteisiin lastensuojelusta. Tätä en luonnollisestikaan heille myönnä, ja aina välillä olen saanut kuulla olevani rasisti. Rasisti olin kerran myös silloin, kun en myöntänyt astianpesukonetta maahanmuuttajaperheeseen, jossa molemmat vanhemmat ovat päivänsä kotona.
Asun peruskoulun vieressä. Katsoin tässä eräänä päivänä, kun iso lössi mamutaustaisia poikia käveli ohi. Kaikilla oli Puman tai Vansin reput. Kaikilla muutenkin merkkivaatteet. Oma viime keväänä peruskoulun päättänyt lapseni on monta kertaa ihmetellyt näitä merkkivaatteita ja tonnin kännyköitä, että miten niillä voi olla varaa niihin.
Ne on ihan tietyt mmamut, joille ilmeisesti maksetaan kaikki. Oma naapurini on Ugandasta, hänellä on kaikki käytettyä ja mukava, iloinen ihminen onkin lapsineen. Sitten taas alakerrassa asuu S-kirjaimella alkavasta valtiosta tullut rouva lapsiensa kanssa, ja koppavampaa ihmistä saa hakea! Ei tervehdi, ei osallistu talkoisiin (ugandalainen osallistuu joka kerta, usein myös vapaa-ajallaan puuhastelee pihalla), kännyköitä on joskus niin paljon mukana että kädet eivät meinaa riittää. Lapsensa merkkivaatteissa, teinitytöllä monen sadan euron laukku. Siinä missä ugandalainen takeltelee suomea, tämä toinen ei edes yritä. Samoihin aikoihin muuttivat tänne (kaupungin talo).
En tiedä mutta korona saattaa olla syynä siihen ettei käytettyjä tuotteita oteta vastaan. En tiedä.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mutta korona saattaa olla syynä siihen ettei käytettyjä tuotteita oteta vastaan. En tiedä.
Osittain kyllä voi syyttää koronaa eli nyt kaikki siivoaa kotona kaappia ja antaa kierrätykseen tavaraa reilusti ja ostajia vähemmän kuin normaalisti esim kirpputorilla eli vaatetta on liikaa eikä pystytä ottamaan vastaan.
Voit viedä myyntiin kirppikselle ja rikkinäiset tekstiiöikeräykseen
Mikä ongelma se on, että eivät olisi kelvanneet Hopelle? Sehämn ei tarkoita, että vaate on käyttökelvoton, mutta ei mikään järjestö vaan voi jakaa ihmisille rikkinäisiä vaatteita. Uskon, että nuo vaatteet, jotka myit kirpparilla, olivat oikein hyviä, ja siksi niille löytyikin ostaja, mutta mikä siinä on mahdoton ymmärtää, että avustusjärjestö voi antaa ihmisille vain ehjiä tavaroita?