Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttääkö Hopen lahjoistusvaatimukset muita?
19.11.2020 |
Enää en edes yritä viedä sinne mitään lapsilta/teineiltä käytöstä poistunutta kun vain uudenveroinen ja ajanmukainen kelpaa. En ihan ymmärrä mikä idea on opettaa vähävaraiset perheet (ja lapset) siihen että pienikin tahra (siis pesty vaste mutta joku pieni täplä tai viiru tms) tai paikattu taskun sisävuori tms tekee vaatteesta roskan. Ja opetetaan taas yhdelle sukupolvelle että vaatteista saa kiusata ja muita kuin uudenkarkeita tamineita tulee hävetä. Ei vaan mene jakeluun!
Miljonääri voi valita että käyttää aina kertakäyttövaatteita; avustusten varassa elävä ei voi. Vien siis vaatteet muualle enkä yhtään kuuntele Hopen itkua siitä kuinka poikien vaatehyllyt ovat taas tyhjiä ja kovasti on apua tarvitsevia perheitä odottamassa apua.
Kommentit (313)
Älkää missään nimessä viekö mihinkään hope, uff tai spr keräykseen tavaraa tai rahaa. Ei mene oikeaan osoitteeseen. Roskis on turhalle tavaralle oikea osoite.
Terv entinen kirppisfani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksipä kannattaa mitään itse yrittää, kun hyvät ihmiset avustavat ihmiset laiskoiksi. Lapsia voi tehtailla ja nenäpäivillä kerätään rahaa ja valtiot lahjoittaa miljardeja. Itse ei tarvitse kuin käsi ojossa odottaa ja vaatia parempaa.
Sama myös hopen jutuissa. Mitään ei tarvitse itse säästää, kun joku hyvä ihminen maksaa teinille uuden pelikoneen ja merkkifarkut
Monet ulkomailta muuttaneet eivät hyväksy vanhaa tavaraa, vaan pitää olla uutta. Jos esim sos.ttt ei anna maksusitoumusta, häntä uhkaillaan ja haukutaan. Onko tämä oikea suuntaus ja miksi ihmetellä rauhattomuutta yhteiskunnassa, jos tällainen sallitaan?
Reiät voi paikata. Omilla muksuillani niin merkki- kuin markettivaatteita. Kyllä niitä reikiä tulee niin kalliisin kuin halpoihin vaatteisiin, meillä ne polvien reiät paikataan. Tuntuisi tuhlailulta heittää uudet neljäkympin verkkarit pois vain siksi, että lapsi ei voi kulkea paikatuissa vaatteissa.
Meillä ei lapsilla todellakaan ole tai edes tulossa pleikkaa tai muita konsoleja, kännykät meidän vanhempien vanhoja. Pistetään mieluummin rahat hyvään ruokaan (luomua, käydään paljon ravintoloissa ja kahviloissa, ei missään pikaruokamättölöissä), matkusteluun ja urheiluvälineisiin. Kaikkea ei voi keskituloisissa perheissä ostaa "tuosta vain", joten pitää priorisoida.
Eikö se perustu siihen, että ihmiset dumppaavat jätteensä keräyksiin, joiden järjestäjillä ei ole resursseja niiden lajitteluun ja korjaamiseen? Siksi toivotaan tähän vain uutta. Itse kukin saa kierrättää omat käytöstä poistetut vaatteet muualle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi köyhien lapset eivät enää näytä köyhiltä?
Per...le Hope, minkä teitte!
Köyhien tulee näyttää köyhille. Köyhien lapsille ei tule joululahjoja.
Kotitalousvähennys MINULLE ja orja/piika/palvelija-yhteiskunta TAKAISIN!!!
Olemme ihan tavallinen perhe. Kummankin vuositulot n. 35 000.
Lapsia on 3. Ovat kylläkin jo aikuisia. Mutta vaatteet ostettiin kirppareilta ja vaunut ja rattaat käytettyinä. Pleikka yms ostettiin käytettynä, kuten useimmat pelitkin. Leluja ostettiin kirppareilta.
Koulussa kulkivat ihan prisman vaatteissa ja joskus oli varaa ostaa jokin kalliimpi merkkituote.
Töitä tekivät kesäisin heti, kun kynnelle kykenivät. Muutaman euron tienasivat ajamalla naapureiden nurmikoita ja kolaamalla pihoja ja lapsenvahteina.
Itselläkin kävi joskus mielessä, että miten ihmeessä joillain heidän kavereillaan, joiden vanhemmat oli työttöminä tai sairauseläkkeellä, oli varaa laittaa lapsille heti uusi pleikka kakkonen ja niken hupparit ja vaunutkin oli juuri ne emmaljungan kalleimmat. Mutta eipä heidän tainnut niitä tarvita itse maksaa.
Mutta kuten tyttö sanoi tuossa yksi päivä, että hän on ylpeä siitä, että itse tienasi kesätöillä rahat ensimäiseen tablettiinsa, eikä vain saanut sitä jostain "ilmasta". Mutta joskus huokaisee, että hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä,
Jotenkin tosiaan tuntuu, että tällaisten tavallisten duunarien pennut kulki kirpparivaatteissa ja prismavaatteissa ja toimeentulotuella eläville tulvi jouluisin ja muutenkin apua eri paikoista niin, että omaa rahaa ei tarvinnut mihinkään sijoittaa.
En itse lahjoita hopeen yms. mitään uusia tavaroita. Ainoa apu, mitä annan on verot ja naapurin pari leskirouvaa, joille leivon aina joululeivonnaiset ja käytän kaupassa, koska heillä ei ole varaa maksaa taksikyytiä ja muuten eivät pääse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutenkin koko agenda koskien eriarvoisuutta on kyseenalainen. Ei se perheen taloustilanne sillä kohene, että kasa ventovieraita maksaa lapselle (liian) kalliin harrastuksen! Ja tuossakin mielestäni opetetaan ajattelemaan väärin; kyllä "joku muu" aina maksaa, jos keksit haluta esim. ratsastaa, vaikkei olisi varaa edes kypärään. Jo nyt kunnat tukevat toimeentulotuella olevien lasten harrastamista, mutta vissiin ei riitä, että olisi joku perusharrastus?
Toimeentulo tukee 90e/vuosi lapsen harrastusta. Mikä harrastus tähän hintaan onnistuu? Ei ainakaan mikään kerran viikossa oleva liikuntaharrastus.
Yleisurheilu ja paini nyt ainakin. Maastojuoksu, polkujuoksu, ultrajuoksu, suunnistus.
Tuo on tarkoitettu harrastuksen käyntimaksuihin, ei tietenkään niihin urheiluvaatteisiin. Nehän lapsella on koulun liikuntatuntien takia oltava joka tapauksessa ja toimeentulotuen perusosa riittää kyllä lenkkareihin ja juoksutrikoihin.
Tyttäreni harrastaa parkouria, se maksaa noin tuon satasen per vuosi.
Newsflash: osan harrastuksesta voi myös maksaa itse. ;)
Juuri maksoin lapselleni kevään parkourin, 145 euroa. Minun laskujeni mukaan tarkoittaa noin 300-400 euroa per vuosi, kun kausia on vuodessa kolme. Sitten summa melkein tuplaantuu, jos haluaa käydä kahdesti viikossa. Tässä kaupungissa ei muita parkourkouluja ole. Kiva harrastus ja olemme tyytyväisiä, mutta satasella vuodessa sitä ei saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Reiät voi paikata. Omilla muksuillani niin merkki- kuin markettivaatteita. Kyllä niitä reikiä tulee niin kalliisin kuin halpoihin vaatteisiin, meillä ne polvien reiät paikataan. Tuntuisi tuhlailulta heittää uudet neljäkympin verkkarit pois vain siksi, että lapsi ei voi kulkea paikatuissa vaatteissa.
Meillä ei lapsilla todellakaan ole tai edes tulossa pleikkaa tai muita konsoleja, kännykät meidän vanhempien vanhoja. Pistetään mieluummin rahat hyvään ruokaan (luomua, käydään paljon ravintoloissa ja kahviloissa, ei missään pikaruokamättölöissä), matkusteluun ja urheiluvälineisiin. Kaikkea ei voi keskituloisissa perheissä ostaa "tuosta vain", joten pitää priorisoida.
Tottakai reiät paikataan, mutta siinä vaiheessa, kun vaate on mennyt pieneksi on yleensä sen paikankin vieressä reikä. En todellakaan odota, että jonkun pitäisi innoissaan ottaa vastaan sellaisia vaatteita vain koska ovat vähävaraisia. Kyllä niiden oikea osoite on edelleen roskis. Ja naurattaa nämä yli 100 000 eur vuodessa tienaavien resupekkalapset. Ei niitä kyllä tuolla ulkona juuri näy. (Ja en ole kerjäämässä mitään. Ihan omilla tuloillani elän ja ostan lapseni vaatteet. Kaupasta, koska näin pikkulapsiarkea elävänä en ehdi viettämään aikaa kirppareilla.)
Olen tekemässä muuttoa ja aikani erilaisiin lahjoitustavarapaikkoihin soiteltuani päätiin heittää ylimääräiset tavarat suoraan roskiin niin pääsen helpommalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän se ärsyttää, että joka vuosi vaatimukset vaan kovenevat, nyt on oltava uutta ja mitähän seuraavaksi? Ensi vuonna laitetaan minimilahjoitusraja, joka on varmaan 100 euroa uuden uutukaista tavaraa?
Muutenkin on aika mustavalkoista ajattelua. Tavara voi olla joko vain upouusi tai sitten se on reikäinen lumppu. Siihen välillehän ei sitten mahdu mitään muuta?
Vierailija kirjoitti:
Olemme ihan tavallinen perhe. Kummankin vuositulot n. 35 000.
Kaukana tavallisesta. Köyhiä olette.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se ärsyttää, että joka vuosi vaatimukset vaan kovenevat, nyt on oltava uutta ja mitähän seuraavaksi? Ensi vuonna laitetaan minimilahjoitusraja, joka on varmaan 100 euroa uuden uutukaista tavaraa?
Muutenkin on aika mustavalkoista ajattelua. Tavara voi olla joko vain upouusi tai sitten se on reikäinen lumppu. Siihen välillehän ei sitten mahdu mitään muuta?
Nyt puhutaan joululahjoista. Sen 364 muuta päivää myös käytetty kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme ihan tavallinen perhe. Kummankin vuositulot n. 35 000.
Kaukana tavallisesta. Köyhiä olette.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta kuitenkin. Ei ne (pienet) tulot, vaan ne pienet menot...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se ärsyttää, että joka vuosi vaatimukset vaan kovenevat, nyt on oltava uutta ja mitähän seuraavaksi? Ensi vuonna laitetaan minimilahjoitusraja, joka on varmaan 100 euroa uuden uutukaista tavaraa?
Muutenkin on aika mustavalkoista ajattelua. Tavara voi olla joko vain upouusi tai sitten se on reikäinen lumppu. Siihen välillehän ei sitten mahdu mitään muuta?
Nyt puhutaan joululahjoista. Sen 364 muuta päivää myös käytetty kelpaa.
Jaa no minusta ei taida se käytettykään enää kelvata muinakaan päivinä.
Eihän siinä, saahan sitä aina pyytää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se ärsyttää, että joka vuosi vaatimukset vaan kovenevat, nyt on oltava uutta ja mitähän seuraavaksi? Ensi vuonna laitetaan minimilahjoitusraja, joka on varmaan 100 euroa uuden uutukaista tavaraa?
Muutenkin on aika mustavalkoista ajattelua. Tavara voi olla joko vain upouusi tai sitten se on reikäinen lumppu. Siihen välillehän ei sitten mahdu mitään muuta?
Nyt puhutaan joululahjoista. Sen 364 muuta päivää myös käytetty kelpaa.
Jaa no minusta ei taida se käytettykään enää kelvata muinakaan päivinä.
Eihän siinä, saahan sitä aina pyytää.
Olen paljonkin lahjoittanut käytettyjä vaatteita Hopella ja ihan aina on kelvannut. Mulla tosin on rima korkealla, joten vien vain oikeasti hyväkuntoisia.
Vierailija kirjoitti:
Köyhien lasten pitää näyttää köyhiltä lapsilta.
T. Ap
Jos palelee ja on pylly paljaana kelpaa kyllä kaikki vaate ja jokainen jalkine.
En tiedä mille eliitille kaikkea kerätään, pitäköön tunkkinsa. Minä en vie rättiäkään, merkkilaukutkin pidän itselläni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reiät voi paikata. Omilla muksuillani niin merkki- kuin markettivaatteita. Kyllä niitä reikiä tulee niin kalliisin kuin halpoihin vaatteisiin, meillä ne polvien reiät paikataan. Tuntuisi tuhlailulta heittää uudet neljäkympin verkkarit pois vain siksi, että lapsi ei voi kulkea paikatuissa vaatteissa.
Meillä ei lapsilla todellakaan ole tai edes tulossa pleikkaa tai muita konsoleja, kännykät meidän vanhempien vanhoja. Pistetään mieluummin rahat hyvään ruokaan (luomua, käydään paljon ravintoloissa ja kahviloissa, ei missään pikaruokamättölöissä), matkusteluun ja urheiluvälineisiin. Kaikkea ei voi keskituloisissa perheissä ostaa "tuosta vain", joten pitää priorisoida.
Tottakai reiät paikataan, mutta siinä vaiheessa, kun vaate on mennyt pieneksi on yleensä sen paikankin vieressä reikä. En todellakaan odota, että jonkun pitäisi innoissaan ottaa vastaan sellaisia vaatteita vain koska ovat vähävaraisia. Kyllä niiden oikea osoite on edelleen roskis. Ja naurattaa nämä yli 100 000 eur vuodessa tienaavien resupekkalapset. Ei niitä kyllä tuolla ulkona juuri näy. (Ja en ole kerjäämässä mitään. Ihan omilla tuloillani elän ja ostan lapseni vaatteet. Kaupasta, koska näin pikkulapsiarkea elävänä en ehdi viettämään aikaa kirppareilla.)
Me mätsäämme nimeämääsi tuloluokkaan ja korjaamme lastemme vaatteita jos menevät rikki, mutta eivät he miltään resupekoilta näytä. Siisti, huomaamaton paikkaus, ei se kauas näy.
Käytämme yleensä vaatteet omilla lapsillamme loppuun ja sen jälkeen ne menevät tekstiilikeräykseen. Vähävaraisia autamme maksamalla veroja. Lisäksi ostamme yleensä lasten kanssa jonkin legopaketin Hopen kuusen alle vietäväksi, jos lahjakeräys alueellamme järjestetään ja siitä tulee ajoissa tieto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme ihan tavallinen perhe. Kummankin vuositulot n. 35 000.
Kaukana tavallisesta. Köyhiä olette.
Mutta ei tarpeeksi köyhiä, joten jouduimme maksamaan kaiken itse. Vaatteet, pelit, harrastukset, lukiokirjat jne...Lisäksi lapset joutui itsekin tekemään töitä, saadakseen rahaa. Mitään ei ilmaiseksi taivaalta tipahtanut.
Vierailija kirjoitti:
Muutenkin koko agenda koskien eriarvoisuutta on kyseenalainen. Ei se perheen taloustilanne sillä kohene, että kasa ventovieraita maksaa lapselle (liian) kalliin harrastuksen! Ja tuossakin mielestäni opetetaan ajattelemaan väärin; kyllä "joku muu" aina maksaa, jos keksit haluta esim. ratsastaa, vaikkei olisi varaa edes kypärään. Jo nyt kunnat tukevat toimeentulotuella olevien lasten harrastamista, mutta vissiin ei riitä, että olisi joku perusharrastus?
Mielestäni apu on hetkellisesti ok. Kaikille voi tulla haastavia tilanteita elämässään, esim. talo voi palaa, sairaus viedä työkyvyn jne, jolloin talous on hetkellisesti tiukilla.
Mutta se, että vuodesta toiseen on asenne, ettei tarvitse mennä töihin, koska ei esim. jaksa tai että se hankaloittaisi elämää liikaa, jolloin lähdetään tarkoituksella hakemaan kaikki helpoimman kautta ja ilmaiseksi, niin se ei käy. Ja tuotahan on vaikeaa todentaa.
Itse olen 30-vuotias kahden lapsen äiti. Minulla on 1 päätyö ja 2 sivutyötä, lisäksi on lasten harrastukset ja muut jotka vievät ihan älyttömästi aikaa ja oma aika on välillä täysin nollassa. Kyllä sitä miettii joskus, kun ajelee vasta 21.00 jälkeen kotiin lasten harrastusten jälkeen, että olisiko olemassa jokin helpompi tie. Mutta ei, tykkään olla osa yhteiskuntaa. Tykkään kehittyä urallani. Aikaa vaan pitäisi olla lisää, se ehkä ainoa ongelma.
Onneksi sijoitukset pyörivät hyvin, ehkä sitten aiemmin eläkkeellä osinkojen ja vuokratulojen turvin.
Itse vien myös aina konttiin jos ei mene kirpparilla kaupaksi. Hyväkuntoiset ja puhtaat.