Missä isovanhempasi olivat sodassa?

Pakkaamassa kimpsuja ja lapsia, ja kaksi kertaa jättivät kotinsa. Ukki oli sodassakin, mutta loukkaantui sen verran, että ei mennyt enää takaisin. Toisilla oli jo lapset sotimassa, odottelivat näitä palaavaksi. Kaikki tulivatkin takaisin, yksi eno haavoittui. 

Toinen oli vapautettu asepalveluksesta, oli 40- vuotias ja 149cm pitkä talvisodan alkaessa.

Toinen oli rintamalla, mutta en tiedä missä, kuoli, kun äitini oli 10.

Vierailija kirjoitti:

Toinen oli vapautettu asepalveluksesta, oli 40- vuotias ja 149cm pitkä talvisodan alkaessa.

Toinen oli rintamalla, mutta en tiedä missä, kuoli, kun äitini oli 10.

Tarkennan, talvisodan aikana 150cm oli sotilaalta vaadittu minimipituus. Jatkosodan aikana varmaan olisi ukkini määrätty palvelukseen, mutta hän sairastui tuberkuloosiin. Selvisi siitä, mutta toimen keuhko turmeltui.

Isäni oli 20-vuotiaana Vuosalmella, kesä - 44,  heinäkuun kaaoksessa  lähti muiden mukana pakoon, palasi muutaman päivän kuluttua takaisin rintamalle ja vielä Lapin sotaan lähti. Isäni ei koskaan puhunut näistä, sain tiedot hänen kantakortistaan, tosi surullista luettavaa. 

Äidin isä panssarimiehenä kotikonnuillaan kannaksella, isän isä tykistössä, en tiedä missä.

Kaksi isoisää oli. Toinen oli tietääkseni mukana talvi- ja jatkosodassa. Hän hoiti hevosia ja joskus taisteli. Hän oli syntynyt vuonna 1906 eli ei ollut enää mikään ihan nuori.

Toinen taas oli syntynyt 1922 ja osallistui vasta jatkosotaan. Hän sai Ihantalassa 27.6.1944 luodin päänsä läpi. Hän selvisi siitä mutta muuttui totaalisesti. Hän tuli uskoon ja käytös muuttui täysin.

Miun suvusta on ollut yllättävän vähän ihmisiä sodassa. Saattaa johtua myös siitä etten ole kaikista saanut tietoa tai että ainakin toiselta on kuollut nuorina moni ennen sotaa (esim 1905 - 1908)

Jossakin Sallan erämaassa jatkosodassa, ja sieltä oli tullut kiirelähtö Kannakselle. Loppuselvitykset vielä Lapin sodassa.

Kotona äitiensä luona.

Vierailija kirjoitti:

Kotona äitiensä luona.

Kaikki neljä olivat siis lapsia silloin.

Ei ainakaan sotimassa. 

Pappa oli talvisodassa Summassa kranaatinheitinmiehenä. Jatkosodassa hän oli Kannaksella tykistössä, Pajarin joukoissa siis.

Oli talvisodassa että jatkosodassa. Sai ylä - ja alaselkäänsä useamman luodin mutta selviytyi. 

-91 syntynyt. 

Molemmat isoisät kannaksella sotamiehinä, toinen kotikonnuillaan ja toinen, hämäläinen, aivan samoilla seuduilla.

Myöhemmin sodan jälkeen molemmat perheineen muuttivat varsinais-suomeen naapureiksi, jossa vanhempani sitten löysivät toisensa ja isoisätkin vasta tutustuivat.

Äidin isä oli konekiväärimiehenä sekä panssarintorjuntamiehenä jatkosodassa mm Syvärillä. Lisäksi hän toimi jossain vaiheessa rajajääkärikomppaniassa. Isän isä oli alikersantti ja toimi ryhmänjohtajana JR50:ssä jatkosodassa. Äidin isä kuoli 90-luvulla ja isänisä kuoli 60-luvulla. Eivät kuulemma puhuneet paljoa sodasta. 

Pommisuojassa.

Yhdeltä puolelta sukua isoisäni oli hieman liian nuori taistellakseen täällä Suomessa, mutta toisella puolella sukua amerikkalainen isoisäni taisteli Tyynellä valtamerellä japanilaisia vastaan. 

Isoisä oli jo liian vanha sotaan kun jotakin 1904-08 syntyneitä lähetettiin lopun torjunta taisteluihin joihin oli liian vanhoja ripeydeltään veteraanin mukaan ja kävi monasti huonosti.

Kaikki 4 isovanhempaani syntyivät 1800-luvulla joten eivät joutuneet sotaan. Evakossa sen sijaan olivat kaikki ja yhteensä 7 poikaa, myös minun isäni , olivat sodassa. 3 heistä ei tullut takaisin, yhden ruumista ei edes löytynyt koskaan. Sukupolvien ylitse menevä trauma siitä jäi isovanhemmilleni,  vanhemmilleni ja on siirtynyt lapsiinkin. Itsekin mietin noita aikoja usein, eivätkä setieni ja enoni kohtalo jätä rauhaan vaikka aikaa on kulunut paljon ja kaikki jotka itse tuon ajan kokivat suvussani , ovat jo siirtyneet tuon ilmaisiin.

Ukki oli Rukajärven veteraaneja, en tiedä missä muialla oli. Rintamalla oli sekä talvi- että jatkosodassa.. Mummo oli talvisodan aikaan evakossa Länsi-Suomessa. Jatkosodan aikaan sai olla kotona Kainuussa. Viljeli tilaa, hoiti pieniä lapsia ja iäkkäitä appivanhempia.

Äidinisä oli mettäkaartissa, isänisä vapautettu pahan sydänvian takia. Seuraava sotaikäinen sukupolvi suvussamme ei ole paljon parempi: kaikki viisi vapautettu, kuka mistäkin (terveydellisestä) syystä.