Teini-iän sekoilusta leima otsassa melkein 20 v. myöhemmin!

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 15:52"]

Sä et ap ole aikuistunut vielä etkä tajunnut että vaikka olit hölmö teini niin sinun käytöksesi ei vaikuttanut vain sinun elämääsi. Sinun persoonaasi kuuluu myös se millainen olit teininä, halusit tai et. Mitä suotta itseäsi häpeät?

[/quote]

Ja höpöhöpö, kun jotain ei halua niin se on kanssa sit niin.

Etenkin kun miettii asiaa.

Teini on teini, eli kakara, etenkin ala-ikänen teini. Kyllä aikuisen ihmisen pitää tiedostaa että AIKUINEN on AIKUINEN, teini ei koskaan ole ainakaan TÄYSIN aikuinen. Joten kun ollaan lapsia tai nuoria, siihen kuuluu osaksi kypsymättömyys.

On epäkypsää vetää aikuisena esiin asioita tai vedota niihin, joita on tehnyt epäkypsässä iässä.

Häilyvä käsite, erittäin ärsyttävä sellainen.

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 16:12"]

Ja anteeksi tuo edellisen viestini kielenkäyttö, mutta halusin todella näyttää miten paljon tuollainen satuttaa ja kellään ei ole mitään oikeutta sanoa minua roskasakiksi!

Toivottavasti meni perille.

[/quote]

Jos käyttäydyt kuten roskaväki käyttäytyy niin roskaväkeä silloin olet.

Se nyt vaan on niin -ei siihen kiukuttelu auta.

Jos se ärsyttää niin kannattaa käyttäytyä jo alun perin kunnolla. Ei minua kiinnosta minkä tekosyyn varjolla joku tampio örveltää kaupungin vuokraslummissa.

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 14:41"]Joutuuko kukaan muu kärsimään teini- ja nuoruusajan toilailujen jättämästä leimasta vielä vuosikausien päästä? Minua on alkanut todella harmittaa, että keskenkasvuisena tehdyistä typeryyksistä jaksetaan leimata vielä viidentoista vuoden jälkeen.

Asun pienessä kaupungissa, missä monet tuntevat toisensa. Nuorena meni ehkä turhan lujaa, mikä johtui osin rajusta murrosikäoireilusta ja pahasta olosta. Näytin hurjalta, join, kokeilin muitakin päihteitä, lintsasin ja karkailin kotoa. Olin välillä itsetuhoinen. Liikuin "huonossa seurassa." Näin jälkikäteen hävettää tosi paljon, mutta ymmärrän, että olin vain hukassa oleva teini, melkein lapsi. Tuota kesti ehkä ikävuodet 13-16.

Nyt olen yli kolmekymppinen, akateeminen perheenäiti. Silti välillä saan kommentteja vars. vanhemmilta ihmisiltä - oma ikäpolveni tuntuu onneksi unhotaneen möhläykset. Viimeksi eräissä nuoruudenkaverin juhlissa tämän isä kuittaili jotakin 15 vuoden takaisia juttuja. Lienee sanomatta selvää, että en oikein ilahtunut kuullessani sellaista vieläpä juhlatilanteessa. Tulee olo, että en näin aikuisenakaan ole toivottu ystävä tämän isän lapselle.

Olenko yksin?

[/quote] Elämä on elämistä varten! Juoruilijat ovat nössöjä jotka eivät oikeasti elämäänsä vaan menevät normien mukaan ja vanhuksina huomaavat että elämä jäi elämättä.Älä siis välitä. Kateellisiakin saattavat olla sairaalla tavallaan.

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 16:21"]

Jos se ärsyttää niin kannattaa käyttäytyä jo alun perin kunnolla. Ei minua kiinnosta minkä tekosyyn varjolla joku tampio örveltää kaupungin vuokraslummissa.

[/quote]

Vaikutat ihanalta ihmiseltä, pus vaan <3

Mutta siis ap. ja muille samaa kokeneille, kannattaa varmaan muuttaa pois, ei toi voi olla kenellekään hyväksi, että elää tuollaisen leiman alla. Jättämällä tuollaiset paikat ja ihmiset taakse, voi elää paljon enemmän rauhassa, eikä itsekään alitajuisesti leimaa itseään tuota kautta.

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 16:21"]

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 16:12"]

Ja anteeksi tuo edellisen viestini kielenkäyttö, mutta halusin todella näyttää miten paljon tuollainen satuttaa ja kellään ei ole mitään oikeutta sanoa minua roskasakiksi!

Toivottavasti meni perille.

[/quote]

Jos käyttäydyt kuten roskaväki käyttäytyy niin roskaväkeä silloin olet.

Se nyt vaan on niin -ei siihen kiukuttelu auta.

Jos se ärsyttää niin kannattaa käyttäytyä jo alun perin kunnolla. Ei minua kiinnosta minkä tekosyyn varjolla joku tampio örveltää kaupungin vuokraslummissa.

[/quote]

En ole roskaväkeä. Olen käynyt fysioterapeutin töissä jo useamman vuoden ajan. Mieheni on vartijan työssä. Emmekä asu missään vuokraslummissa, vaan siistissä kodissa 2 ihanan lapsemme kanssa.

Seuraavan kerran ap, kun joku sinua vanhoista asioista muistuttelee, kysy suoraan tyyliin: "Miksi ihmeessä sinä otit tämän ikivanhan asian esille?" ja jää odottamaan vastausta. Kysy uudelleen, jos ei tule vastausta: "Mikä tarve sinulla on vanhoja kaivella?" Tai: "Luuletko siis, että olen nytkin samanlainen, kuin teininä 15 sitten?"

Tivaat niin kauan, että tämä juntti menee vaikeaksi.

Itse muutin pois pikkupaikkakunnalta juuri juoruilun ja toisten asioiden tonkimisen vuoksi. Nyt kun siellä joskus kyläilen appivanhempien luona, en kestä kahta päivää pidempään, kun kaikki "keskustelu" on yhtä juoruamista. Jopa ihmisistä, joita en ole nähnyt 20 vuoteen. Auto ajaa tiellä, niin anoppi hyppää ikkunaan katsomaan, että kukahan se siellä nyt ajelee ja minnehän se on menossa ja kenen kanssa ...  Erityisen kiinnostavia aiheita ovat muiden ihmisten onnettomuudet, sairaudet, tai jos elämässä menee jotenkin muuten huonosti.

En usko että AP ilahtuu, kun sanon että olenpa tyytyväinen että tein kaiken päinvastoin kuin hän, mutta olenpa tyytyväinen. Pikkukaupungin yhteen näkyvimpään perheeseen syntyneenä kapinamieliala rupesi kohoamaan 13-vuotiaana ja ulkonäkö vetämään vahvasti gootiksi 16-17 iässä. Koulu meni kuitenkin hyvin ja viinan kanssa sekoilut tapahtuivat tyttö- eivätkä poikaporukoissa (poikien kanssa välitä kaverillisia, ei seksuaalisia).

Lukion jälkeen välittömästi yliopistoon hutsinnevadaan ja voi kotikaupungin pojat, tytöt ja opettajat jos tietäisitte, miten monin tavoin vapautunut voi keski-ikäinen nainen olla :)

Nyt asun Helsingissä, kuten parhaat lukiokaverinikin, mutteivät yksityiselämäni kaikki koukerot heille kuulu eivätkä heidän minulle. On mukavaa kokoontua saman paikkakunnan ihmisten kanssa ja jutella kaikkea kivaa arkipäiväistä, välillä teinivuosia muistellen

Mua vituttaa vielä enemmän se, että musta yhä suunnilleen kuuden vuoden jälkeen kiertää huhuja, joissa ei ole mitään perää.

Joskus teiniaikoina musta tykättiin keksiä mitä milloinkin, kiusattu olin jo alakoulussa. Ei sentään huumejuttuja kehitelty, mutta monenlaista muuta juttua kyllä. Hauskinta oli ehkä se, että vaikka tyylini oli vähän erikoinen, olin mitä kunnollisin käytökseltäni ja koulussa meni kiusaamista lukuunottamatta hyvin. Silti vielä nykyäänkin korviini on välillä kantautunut joku vanha minusta kertova huhu, joka yhä kiertää. Muutkin kuin minä saisivat mielestäni kasvaa jo aikuisiksi pikkuhiljaa.

Provoilija löytänyt ketjun, ei tuohon yhden jankkaamiseen kannata lähteä mukaan.

Fakta on, että nuoruuden toilailuilla voi olla vaikutusta "maineen" muodostukseen. Ihminen on ihminen toiselle ihmiselle.

Normaali ihminen, jona itseäni pidän, toivoo kuitenkin lapselle ja vanhemmille kaikkea hyvää ja ettei pahemmaksi menisi. Empatiaa. Lähimmäisenrakkautta. Toivoo kuulevansa, että tarinassa on onnellinen loppu. Kun itse pelkää pahinta oman lapsen kohdalla, niin antaa kummasti näkökulmaa ja avointa mieltä.   

Siitä sitten, että joku muistelee ja herkuttelee 15-20 vuoden takaisilla nuoruuden toilailuilla voi ollakin montaa mieltä. Minusta kyseinen henkilö on sellainen, joka sana alkaa I:llä ja päättyy I:hin. Enkä tarkoita tässä impotenttia,vaikka henkisesti impotentti voisi olla hyväkin vertaus.

Joissakin piireissä tämä henkilö voi hyvinkin olla moraalinvartija tai harras uskovainen tai muuten meitä muita parempi ihminen. Luotan sen verran korkempiin voimiin, että sitten taivaan porteilla näiden uskovaisten tai ei-uskovaisten perseet tervataan.

Oikeasti kertoo paljon ihmisestä, että kesken juhlien pitää tuollainen puheenaihe löytää. Kenellekään en sitä toivo, mutta joka kuoppaa kaivaa voi siihen itse pudota. Voi olla, että tämän paremman ihmisen lapsenlapsi sitten oireilee ja paljon. Ei ole siitä kiinni, etteikö "kunnollisten" lapsi voisi olla pahakin murkku.

Naiset eivät yleensä halua myöntää itselleen, että nuo "kaikkien polkema" -jutut ovat ihan oikeasti olemassa ja kiertävät todella, todella pitkään. Huono ja epämääräinen seksuaalihistoria seuraa mukana vuosikymmeniä, jos huonoa mainetta ei halua, ei pidä hankkia epämääräistä seksuaalihistoriaa.

Jos ko. maine kuitenkin on jo, niin sitten kannattaa muuttaa isompaan kaupunkiin. Siellä tämä asia vähän kuin nollaantuu ja nainen saa aloittaa elämänsä jälleen alusta.

Me miehet olemme tälle immuuneja, edelleen nykyaikana. Onhan se äärimmäisen epäreilua, mutta totta kuitenkin.

Mä voisin unohtaa sun teini-iän sekoilut jos sä unohtaisit kuinka olin kiltti 10:n oppilas. Nytkin esim. kun käyn baareissa/festareilla kotipaikkakunnalla ihmiset päivittelevät miten se on mahdollista. Näistä leimoista ei vain pääse eroon pikkupaikkakunnilla. En ikinä muuta takaisin sinne.

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 15:11"]

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 14:46"]

Oliskohan kannattanu jo silloin teininä miettiä mitä tekee...eikä itkeä jälkeenpäin.

[/quote]

Samaa mietin.

Elämä on valintoja, huonoista kärsitään ja niin kuuluu ollakin.

[/quote]

Höpsistä. Huonoista valinnoista opitaan ja sitten elämä jatkuu. Niin sen kuuluu olla. 

Tapahtunutta ei voi muuttaa, jos joku katsoo asiakseen muistuttaa menneisyydestä, sille ei voi mitään. Kyllä se elämä heitäkin vielä opettaa. Siispä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Suurin osa ihmisistä suo toisen mahdollisuuden, kun näkevät mikä tilanne on nyt. Ne ketkä eivät suo, heitä et elämääsi tarvitse ja heidän mielipiteistä ei tarvitse välittää.

Pikkukaupungit ovat seisovaa vettä, haisevia lutakoita. Täynnä pahantahtoisia, yksinkertaisia juntteja joiden elämänsisältö on muiden kyttääminen ja arvostelu. Ne saavat elinvoimaansa siitä kun jollain muulla menee huonosti ja jos ei mene, yritetään lytätä puhumalla pahaa seläntakana tai rohkeuden puuskassa suoraan päin naamaa. Omassa pienessä elinpiirissään ne kokevat olevansa jotain, ja asemaa pönkitetään pyrkimyksillä nolata tai mustamaalata ne jotka koetaan syystä tai toisesta uhaksi.

Maailmankuva näillä haaskalinnuilla on kapea ja vääristynyt, ei mikään ihme tietenkään, kun ovat nähneet elämää vain yhdestä näkökulmasta, sieltä omasta  kuopastaan. Kiinnostusta uuden oppimiseen ja maailmankuvan avartamiseen ei tietenkään ole. Kun kaikki uusi on niin hemmetin pelottavaa. Pikkukaupungin kingit on hukassa jos joutuvat uusiin ympyröihin, pois siitä sisäsiittoisesta yhteisöstään, jonnekin jossa pitää pärjätä sellaisena kuin todellisuudessa on.

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 17:16"]

Naiset eivät yleensä halua myöntää itselleen, että nuo "kaikkien polkema" -jutut ovat ihan oikeasti olemassa ja kiertävät todella, todella pitkään. Huono ja epämääräinen seksuaalihistoria seuraa mukana vuosikymmeniä, jos huonoa mainetta ei halua, ei pidä hankkia epämääräistä seksuaalihistoriaa.

Jos ko. maine kuitenkin on jo, niin sitten kannattaa muuttaa isompaan kaupunkiin. Siellä tämä asia vähän kuin nollaantuu ja nainen saa aloittaa elämänsä jälleen alusta.

Me miehet olemme tälle immuuneja, edelleen nykyaikana. Onhan se äärimmäisen epäreilua, mutta totta kuitenkin.

[/quote]

Ei, ette te ole sille immuuneja. Samalla tavalla epämääräisen seksihistorian omaavasta miehestä puhutaan selän takana. Jotkut naiset tulevat ihan oikeasti varoittamaan epätietoista naista näistä "pelureista" eli pukeista. 

Se, että te miehet luulette olevanne immuuneja huonolle maineelle on harhaluulo. Te saatatte kehuskella keskenänne että joo on näitä naisia ollut, mutta ne naiset joiden kanssa te olette olleet, pitävät teitä miespuolisina lutkina. 

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 17:22"]

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 15:11"]

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 14:46"]

Oliskohan kannattanu jo silloin teininä miettiä mitä tekee...eikä itkeä jälkeenpäin.

[/quote]

Samaa mietin.

Elämä on valintoja, huonoista kärsitään ja niin kuuluu ollakin.

[/quote]

Höpsistä. Huonoista valinnoista opitaan ja sitten elämä jatkuu. Niin sen kuuluu olla. 

Tapahtunutta ei voi muuttaa, jos joku katsoo asiakseen muistuttaa menneisyydestä, sille ei voi mitään. Kyllä se elämä heitäkin vielä opettaa. Siispä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Suurin osa ihmisistä suo toisen mahdollisuuden, kun näkevät mikä tilanne on nyt. Ne ketkä eivät suo, heitä et elämääsi tarvitse ja heidän mielipiteistä ei tarvitse välittää.

[/quote]

Juuri näin. Ihmisiä tuomitsevat ovat aika usein niitä, joiden mielestä ihmiset eivät muutu. 

Itselleni soitellaan vieläkin, kymmenen vuotta opiskelujen jälkeen, entisten opiskelijakavereiden toimesta että "Hei mä tarviin baariseuraa ja sähän juot kaikki pöydän alle", vaikka nykyisin juon ehkä kaksi kertaa vuodessa ja menen keskiyöllä nukkumaan. 

Ihmiset muuttuvat ja kasvavat henkisesti. On tietenkin niitäkin, jotka eivät kasva, mutta nämä ovat poikkeuksia. 

Ja harva 13-vuotias ajattelee sitä että minkälainen elämä on sitten kolmekymppisenä. Harva ajattelee edes elämää ylä-koulun jälkeen. Silloin elää siinä hetkessä, mikä on menossa. 

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 17:16"]

Naiset eivät yleensä halua myöntää itselleen, että nuo "kaikkien polkema" -jutut ovat ihan oikeasti olemassa ja kiertävät todella, todella pitkään. Huono ja epämääräinen seksuaalihistoria seuraa mukana vuosikymmeniä, jos huonoa mainetta ei halua, ei pidä hankkia epämääräistä seksuaalihistoriaa.

Jos ko. maine kuitenkin on jo, niin sitten kannattaa muuttaa isompaan kaupunkiin. Siellä tämä asia vähän kuin nollaantuu ja nainen saa aloittaa elämänsä jälleen alusta.

Me miehet olemme tälle immuuneja, edelleen nykyaikana. Onhan se äärimmäisen epäreilua, mutta totta kuitenkin.

[/quote]Onko joku kieltänyt noiden juttujen olemassaolon? Totta helvetissä tyttöjä haukutaan huoriksi ja jakareiksi, oli siihen syy sitten seksuaalisessa käytöksessä tai jossain muussa kuten siinä, että hänestä ei vaan pidetä ja halutaan siksi painaa alas ja eristää porukasta. Siksi noiden tai muidenkaan paskajuorujen todenmukaisuuteen ei kannata luottaa. Tietenkin idiooteilta tämä on liikaa vaadittu. Itsekin sain kyseisen leiman otsaani teini-iässä, ja maine seuraa edelleen mukana tai pikemminkin on vain kasvanut vuosien varrella, koska traumatisoiduin kiusaamisesta niin pahasti etten ole pystynyt parisuhteisiin (=jakelen siis itseäni joka viikonloppu eri miehille). Tosiasiassa minusta tuli tämän takia ikineitsyt. 

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 17:44"]

Pikkukaupungit ovat seisovaa vettä, haisevia lutakoita. Täynnä pahantahtoisia, yksinkertaisia juntteja joiden elämänsisältö on muiden kyttääminen ja arvostelu. Ne saavat elinvoimaansa siitä kun jollain muulla menee huonosti ja jos ei mene, yritetään lytätä puhumalla pahaa seläntakana tai rohkeuden puuskassa suoraan päin naamaa. Omassa pienessä elinpiirissään ne kokevat olevansa jotain, ja asemaa pönkitetään pyrkimyksillä nolata tai mustamaalata ne jotka koetaan syystä tai toisesta uhaksi.

Maailmankuva näillä haaskalinnuilla on kapea ja vääristynyt, ei mikään ihme tietenkään, kun ovat nähneet elämää vain yhdestä näkökulmasta, sieltä omasta  kuopastaan. Kiinnostusta uuden oppimiseen ja maailmankuvan avartamiseen ei tietenkään ole. Kun kaikki uusi on niin hemmetin pelottavaa. Pikkukaupungin kingit on hukassa jos joutuvat uusiin ympyröihin, pois siitä sisäsiittoisesta yhteisöstään, jonnekin jossa pitää pärjätä sellaisena kuin todellisuudessa on.

[/quote]Ihan samanlaista se on isommissa kaupungeissa. Lisäksi isommissa paikoissa on erillisiä piirejä, jotka kuitenkin linkittyvät aina jonkun ihmisen kautta toisiinsa ja juorut leviävät laajemmalle joukolle kuin siellä sisäsiittoisessa pikkukylässä.

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 18:01"]

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 17:44"]

Pikkukaupungit ovat seisovaa vettä, haisevia lutakoita. Täynnä pahantahtoisia, yksinkertaisia juntteja joiden elämänsisältö on muiden kyttääminen ja arvostelu. Ne saavat elinvoimaansa siitä kun jollain muulla menee huonosti ja jos ei mene, yritetään lytätä puhumalla pahaa seläntakana tai rohkeuden puuskassa suoraan päin naamaa. Omassa pienessä elinpiirissään ne kokevat olevansa jotain, ja asemaa pönkitetään pyrkimyksillä nolata tai mustamaalata ne jotka koetaan syystä tai toisesta uhaksi.

Maailmankuva näillä haaskalinnuilla on kapea ja vääristynyt, ei mikään ihme tietenkään, kun ovat nähneet elämää vain yhdestä näkökulmasta, sieltä omasta  kuopastaan. Kiinnostusta uuden oppimiseen ja maailmankuvan avartamiseen ei tietenkään ole. Kun kaikki uusi on niin hemmetin pelottavaa. Pikkukaupungin kingit on hukassa jos joutuvat uusiin ympyröihin, pois siitä sisäsiittoisesta yhteisöstään, jonnekin jossa pitää pärjätä sellaisena kuin todellisuudessa on.

[/quote]Ihan samanlaista se on isommissa kaupungeissa. Lisäksi isommissa paikoissa on erillisiä piirejä, jotka kuitenkin linkittyvät aina jonkun ihmisen kautta toisiinsa ja juorut leviävät laajemmalle joukolle kuin siellä sisäsiittoisessa pikkukylässä.

[/quote]

Isossa kaupungissa ei kuitenkaan ole samalla tavalla pakotettu olemaan aina samojen ihmisten kanssa tekemisissä. Piirejä voi olla enemmän kuin yksi.

En kyllä sääli sua tippaakaan. Kiusasitko muita koviksena? Jos et, niin sit ehkä ihan vähän olen myötätuntoinen tilanteellesi.

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 15:30"][quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 15:17"]

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 15:11"][quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 14:46"]

Oliskohan kannattanu jo silloin teininä miettiä mitä tekee...eikä itkeä jälkeenpäin.

[/quote]

Samaa mietin.

Elämä on valintoja, huonoista kärsitään ja niin kuuluu ollakin.

[/quote]

Eli 13-vuotiaan kuuluu maksaa koko ikänsä siitä, että on käyttäytynyt vähän huonosti. Onko joku ihan aidosti tätä mieltä?

[/quote]

Kyllä.
Tuon ikäisenä on jo ymmärrettävä mitä tekee ja mitä siitä voi seurata.
Omat lapseni opetin siihen eikä heidän ole tarvinnut itkeä ja narista jälkeenpäin.

[/quote]karma is a bitch. Good luck for you and your perfect kids too. Et voi koskaan olla varma et sun asiat tulee aina olemaan hyvin valinnoistasi huolimatta. Tuu sit itkee ku sua kolahtaa. Me sit nauretaansulle.