Lue keskustelun säännöt.
Teini-iän sekoilusta leima otsassa melkein 20 v. myöhemmin!
17.03.2014 |
Joutuuko kukaan muu kärsimään teini- ja nuoruusajan toilailujen jättämästä leimasta vielä vuosikausien päästä? Minua on alkanut todella harmittaa, että keskenkasvuisena tehdyistä typeryyksistä jaksetaan leimata vielä viidentoista vuoden jälkeen.
Asun pienessä kaupungissa, missä monet tuntevat toisensa. Nuorena meni ehkä turhan lujaa, mikä johtui osin rajusta murrosikäoireilusta ja pahasta olosta. Näytin hurjalta, join, kokeilin muitakin päihteitä, lintsasin ja karkailin kotoa. Olin välillä itsetuhoinen. Liikuin "huonossa seurassa." Näin jälkikäteen hävettää tosi paljon, mutta ymmärrän, että olin vain hukassa oleva teini, melkein lapsi. Tuota kesti ehkä ikävuodet 13-16.
Nyt olen yli kolmekymppinen, akateeminen perheenäiti. Silti välillä saan kommentteja vars. vanhemmilta ihmisiltä - oma ikäpolveni tuntuu onneksi unhotaneen möhläykset. Viimeksi eräissä nuoruudenkaverin juhlissa tämän isä kuittaili jotakin 15 vuoden takaisia juttuja. Lienee sanomatta selvää, että en oikein ilahtunut kuullessani sellaista vieläpä juhlatilanteessa. Tulee olo, että en näin aikuisenakaan ole toivottu ystävä tämän isän lapselle.
Olenko yksin?
Kommentit (102)
[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 18:14"]
En kyllä sääli sua tippaakaan. Kiusasitko muita koviksena? Jos et, niin sit ehkä ihan vähän olen myötätuntoinen tilanteellesi.
[/quote]
Jos olisit vaivautunut lukemaan ketjun ennen huutelua, olisi sinulle selvinnyt, että en kiusannut enkä ollut muille haitaksi. Sen sijaan minua kyllä jonkin verran kiusattiin ja sainää väkivaltaa osakseni.
Kokemukseni mukaan monia aidosti ilkeitä kiusaajia pidettiin hyvinä tyyppeinä, koska he eivät yleensä tehneet sitä avoimesti esim. vanhempiensa tai opettajien edessä. Monet "kunnon nuoret" haukkuivat, tuuppviat ja räkivät naamalle.
Täytyy kyllä myöntää, että itselläkin asenteet ovat sen verran tiukassa, että en noita kusipäitä pidä edelleenkään kovin suuressa arvossa. Itse en ole koskaan ollut ilkeä ilkeilyn vuoksi tai kiusannut.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla sama. 14-vuotiaana villiinnyin ja kotiolot vaikutti. Olin poissa kotoa, vanhemmat eivät kysyneet eikä estäneet kun lähdin kylille.
Rauhotuin kyllä myöhemmin.
Jotenkin vieläkin kannan häpeää vaikka sukupolvet
vaihtuneet.