Älyttömimmät säännöt ja rangaistukset, joita kohtasit kansakoulussa tai peruskoulussa?
En tarkoita mitään julmaa väkivaltaa tai kiusaamista, vaan juttuja, joissa ei ollut mitään järkeä ainakaan nykypäivän näkökulmasta.
Esimerkki: Yläasteen kotitaloustunnilla 13-vuotiaana opeteltiin aamiaisen tekemistä pareittain. Minun ja ystäväni tarkoitus oli keittää kananmunia. Kun munat oli keitetty, kattila vietiin tiskialtaaseen ja valutettiin kylmää vettä päälle. Jostain syystä en tajunnut, että kylmää vettä lisättiin siksi, että munat jäähtyisivät ja ne olisi helpompi kuoria. Laitoin hanan melkein saman tien kiinni, koska meillä kotona vahdittiin melkon neuroottisesti veden käyttöä, säästösyistä. Opettaja huomasi tämän ja sain jonkun miinusmerkinnän johonkin, mutta tietystikään ei selitystä, miten olisi pitänyt toimia. Tämä muna-asia jäi jonnekin takaraivoon asustamaan, sillä vasta muutama vuosi myöhemmin ihan jossain ihan eri yhteydessä tajusin, että hetkinen, se kylmä vesi oli jäähdyttämistä varten.
Kommentit (611)
Tämän olen aiemminkin kertonut jossain ketjussa, mutta sain opettajalta huudot ja merkinnän, kun tein ala-asteella erään karttatehtävän "väärin". Monisteessa olevaan Euroopan karttaan piti nimetä maat ja pääkaupungit sekä värittää se. Itse väritin sen oman pöytäkarttani mukaan, jossa maat olivat eri värisiä, jotta ne erottaisi toisistaan helpommin. Opettaja raivosi minulle luokan edessä, kun en ollut muiden tavoin värittänyt sitä vain vihreäksi tai ruskeaksi.
Onhan näitä. Kaverini sai ala-asteella jälkkäriä, kun viittasi englannintunnilla ja vihelsi, jotta kiinnittäisi opettajan huomion (tämä ei siis muuten huomannut, koska kirjoitti jotain keskittyneesti). Ope suuttui hirveästi ja alkoi huutaa, ettei oppitunnilla vihelletä ja varsinkaan tyttöjen ei sovi tehdä niin. Ymmärrän että hän piti tuota epäkohteliaana, mutta minusta pelkkä sanominen olisi riittänyt ja jälkkäri oli ainakin liioittelua.
Tuli ap:n kertomuksesta mieleen, että itse sain köksäntunnilla merkinnän, kun en siivilöinyt jauhoja tehdessäni kääretorttua :D Tuo ei siis vaikuttanut valmiiseen lopputulokseen millään tavalla. Numeronikin laski, ilmeisesti juurikin tuon hirveän virheen vuoksi.
Yläasteella pelasimme pesistä ja räpylöitä ei riittänyt kuin puolille. Opettaja jostain syystä määräsi, että lyömävuorossa oleva joukkue saa räpylät ja kentällä olevat ottavat sitten pallon kiinni käsillä. Emme onneksi totelleet, vaan kentälle menijät nappasivat räpylät mukaansa. Tästä koko porukka sai tosin merkinnän selityksenä "uppiniskaisuus tunnilla", niin älyttömältä kuin kuulostaakin.
Peruskoulussa 80-90 luvun taitteessa opettajat ummistivat silmänsä poikien harrastamalle kähminnälle ja huorittelulle. Pojat porukalla jahtasivat tyttöjä ja työnsivät käsiä paidan alle/housujen sisään samalla kun jotkut pitivät uhria paikallaan.
Ketään ei kiinnostanut puuttua. Oli siinä rangaistusta kerrakseen.
Meillä oli pienellä paikkakunnalla ihmeellinen sääntö, että alle 2km:n matkan päässä asuvat eivät saa tulla pyörällä kouluun. Meiltä matkaa oli 1900m ja tästä olen ollut rehtorinkin puhuttelussa, kun toistuvasti ajoin pyörällä kouluun.
Luokanvalvojani (mafy) oli yläasteella noin 40v nainen, joka ei edelleenkään mielestäni osannut muuta kuin valittaa ja hössöttää. Opetustaidot olivat puutteelliset ja tunteja käytettiin opetuksen sijasta kaikkeen puuhasteluun, kuten fysiikan tunnilla blogin kirjoittamiseen ja matikan tunnilla ohjelmointiin (?!).
Yhtenä päivänä minut (mies) haettiin luokan ulkopuolelle ja siellä vastassa oli toinen opettaja ja apulaisrehtori. He alkovat tivata minulta tietoja siitä että olen kiusannut Mikkoa. Olin aivan ymmälläni. Kysyin, että miten olen kiusannut.
He kertoivat että Pate oli laittanut Mikolle viestin, jossa haukkui Mikkoa ja olin antanut Patelle Mikon numeron ja olisin ollut siten kiusaaja (?!).
Kiistin kaiken ja he tivasivat noin tunnin kunnes kyllästyivät ja saimme puhuttua eräänlaisen kompromissin, että en olisi varsinaisesti kiusannut.
Juttelin Paten ja Mikon kanssa asiasta ja kumpikin oli aivan yhtä ihmeissään kuin minäkin. Loppujen lopuksi tajusimme, että tämä luokanvalvojamme oli kuullut kun rupattelimme ihan muuhun asiaan liittyvästä viestistä, jossa Pate oli oikeasti läpällä nimittänyt Mikkoa homoksi useaan kertaan ja LV oli saanut päähänsä, että Mikko olisi kiusauksen uhri.
Kaikkien osapuolien vanhemmat ottivat yhteyttä LVaan ja LV piti vieläkin pintansa asiassa, muttei uskaltanut enää onneksi hössöttää enempää turhaan.
Itse sain huudot kotitaloudentunnilla siitä et pistin tiskatut astiat kuivumaan astiankuivauskaappiin. Opettaja huusi et ethän sie ny kotonakaan nui tee vaa kuivaat ne. Ööö itseasiassa teen kotona näi ja mitä varte se kaappi on jossei sinne saa astioita pistää kuivumaan :D
Peruskoulussa 2000-luvulla jouduin puhutteluun, koska kellojen soidessa lähdin luokkaan enkä jäänyt rinnakkaisluokkalaisenystäväni kanssa pihalle juttelemaan (hänellä oli jonoa, joten ei juttumme edes ollut kesken). Ystäväni tästä loukkaantui ja purskahti itkuun ja minä sitten olinkin syyllinen tähän tilanteeseen ja jouduin puhutteluun ja sain paljon kritiikkiä osakseni opettajalta.
Ei saanut katsella käytävällä ollutta täytettyä kärppää liian kauan. Monet pysähty ihastelee sitä ja yks ope aina huusi ettei saa. Tauluja yms sai kyllä katella häne puolestaa vaikka oppitunnin aikana.
Pyöräilin yläasteella ala-asteen pihan läpi tarkoituksellisesti todella varovasti, koska muuten olisin joutunut kiertämään parisataa metriä pyörätietä pitkin. Ala-asteella oli menossa välitunti, mutta tilaa oli hyvin silti ajaa varovasti läpi. Muutkin ajoivat.
Yhtäkkiä pyörääni päin (oikeasti päin, koski eturenkaan sivuun) juoksee tarkoituksella huomioliivinen välituntivalvoja (ehkä keski-ikäinen naisopettaja) heilutellen käsiään. Hän alkaa kertoa, miten tässä ei voi mitenkään ajaa, koska voin ajaa jonkun päältä. Kerroin, että sovitin nopeuteni rauhalliseksi juuri siksi ja sinäkään et loukkaantunut, vaikka aiheutit itse vaaratilanteen juuri juoksemalla päin.
Samaan aikaan ohi menee pari muuta yläastelaista pyörillään ja valvoja alkaa huutaa heille, mutta ne eivät pysähdy.
Myöhästyn tunniltani kun joudun kuuntelemaan täysin turhanpäiväistä kailotusta siitä, miten hänestä TUNTUU niin voimattomalta, kun ne eivät pysähdy ja pihan läpi NÄYTTÄÄ hänen MIELESTÄÄN todella vaaralliselta.
Kerroin, että koulu alkaa, joten jatkan matkaani ja jouduin istumaan tämän takia tunnin jälki istuntoa, vaikka kyseessä oli eri koulun opettaja, joka hyppäsi tielle ja hän oli nähnyt velvollisuudekseen tulla valittamaan asiasta yläasteelle ja katsoa valvontakamerat läpi ja lähettää otos minusta yläasteen opettajille tunnistettavaksi ja sitten etsiä minut käsiini.
Niin turhaa
2000-luvulla 3. luokan opettaja repi pelipöksyt, koska olin tehnyt matematiikan tehtävän niin kuin kirjassa sanottiin. Ensin opettaja huusi tunnilla viitisen minuuttia asiasta, sitten lisäksi jouduin jäämään koulun jälkeen tekemään tehtäviä uudestaan opettajan haluamalla tavalla. Olin ollut kipeänä edellisellä tunnilla ja kaveri oli unohtanut läksyjä tuodessaan kertoa muutoksesta.
Samainen opettaja ei päästänyt minua välitunneille, vaan jouduin tekemään sisällä kirjoitustehtäviä, jotta käsialastani tulisi yhtä kaunis kuin "Lauralla".
Mä jouduin jälki-istuntoon yläasteella ysillä, kun rn hakenut yhteishaussa muualle kuin lähilukioon. Olin yli 9.0 keskiarvolla, seuraava lukio tai ammattikoulu oli 30 kilsan päässä kaupungissa. Oman kunnan lukioon pääsi silloin ja taatusti edelleenkin kaikki halukkaat.
Olis pitänyt siis hakea myös ammattikouluun, mutta pidin sitä turhana, koska tiesin meneväni lähilukioon.
Jonne sitten meninkin, valmistuin hyvin arvosanoin ha menin yliopistoon, josta valmistuin myöskin ja nyt työelämässä vuosikausia.
Ihme fiksaatio oli siitä ammattikoulusta. Toki mä olin teini ja vedin asian periaatteelliseksi lähes turhasta. Luulis opettajan kuitenkin olevan kypsempi ja ratkovat asian muutoin kuin lähettämällä jälkkään.
Ylästeella 2010-luvulla oli ruokalassa rajoitus siitä, paljonko sai ottaa tiettyä ruoka-ainetta kerralla. Tyyliin maksimissaan 4 lihapullaa/oppilas. Kaikille oli samat ykkösistä yseihin ja rajoitukset olivat yleensä juuri tuollaisia. Ysiluokkalainen nuori mies ei jaksa 2dl rasvaton maitolasi+4 pientä jauholihapullaa+kauhallinen muusia+näkkileipä-yhdistelmällä kovinkaan pitkään.
Koulussa oli eläkkelle siirtyvä naisopettaja, joka laski jokaikisen lautasen lihapullat tai kalapuikot ja noukki ylimenevät lautaselta takaisin vuokaan. (Olisi pitänyt kieltää jo pelkästään sen takia, jos esimerkiksi lihapulla on ollut kosketuksissa jonkin allergeenin kanssa ja se päätyy seuraavaksi jonkun allergisen lautaselle).
Hän myös vahti, että ruokajonoon ei mennyt kukaan santsaamaan, ennen kuin kaikki oppilaat olivat päässeet ruokalan ovella olleesta jonosta aina linjaston jonoon ja sen päähän.
Urheiluseurassani oli tämän vanha työkaveri ja kun mainitsin tämän lihapullanlaskijan nimen, tämä vahvisti että hän laski lihapullien määrää jo 70-luvulla.
Jos oli poissa koulusta esim. sairauden tai hammaslääkärin takia, ei saanut kysyä opettajalta läksyjä. Piti kysyä kavereilta, mikä tietysti onnistuu jos sellaisia on, mutta kaverittomalle ja kiusatulle melko kauhea tilanne. Ei ollut ihan yksi tai kaksi kertaa kun menin kouluun kipeänä, koska en olisi ikinä uskaltanut kysyä läksyjä keneltäkään luokkalaiselta, enkä myöskään halunnut jäädä jälkeen.
"Onhan näitä. Kaverini sai ala-asteella jälkkäriä, kun viittasi englannintunnilla ja vihelsi, jotta kiinnittäisi opettajan huomion (tämä ei siis muuten huomannut, koska kirjoitti jotain keskittyneesti). Ope suuttui hirveästi ja alkoi huutaa, ettei oppitunnilla vihelletä ja varsinkaan tyttöjen ei sovi tehdä niin. Ymmärrän että hän piti tuota epäkohteliaana, mutta minusta pelkkä sanominen olisi riittänyt ja jälkkäri oli ainakin liioittelua."
Tuolle opelle on vissiin ollut tuttu vanha suomalainen sanonta: Jos viheltää, niin v***u kuivaa. :)
Minä viittasin ekalla luokalla innokkaasti johonkin kysymykseen ja kun opettaja ei heti sanonut, kuka vastaa, nousin innoissani seisomaan ja viittasin vielä kovemmin. Sain kauheat haukut ja jouduin nurkkaan häpeämään. Nykyajassa ajateltuna typerää rangaista innokkuudesta.
Minulla oli kansakoulussa ekalla tiukka vanha opettaja, joka onneksi jäi eka vuoden jälkeen eläkkeelle. Aamulla veisatyiin virsi, viitata piti kyynärpää pöydällä, käsi 90 asteen kulmassa, ihan kuin nukkumassa. Vastatessa piti seistä pulpetin oikealla puolella ja pitää sormella kosketus pulpetti on. Opettaja tarkisti myös joka aamu, että hiukset oli kammattu eikä kynsien alla ollut likaa. Minä olin ison maatalon tyttö, ja joskus autoin aamulla navetassa. Tai tuli kiire koulukyytiin, kun taksi haki jo hiukan yli seitsemän ja usein vanhemmat oli vielä navetalla. Jouduin useamman kerran luokan eteen häpeämään kampaamsthomia hiuksia tai kynsiäni. Kerran unohdin pyjama yläosan päälle, onneksi se oli punainen t-paidan tyyppinen. Opettaja kysyi että onko tuo yöpaita. Mutta kaveritkn sanoi, että toi on tavallinen puuvilla paita. Kaikki pelättiin häntä.
Siis ihan kuin Neukkulassa, ei nukkumassa.
Pienessä kyläkoulussamme oli yhdessä huoneessa kirjasto, siis ihan tavallinen kunnan ylläpitämä kirjasto, josta kaikki kyläläiset saivat käydä lainaamassa kirjoja. Lapset saivat kirjastokortin pääsääntöisesti vasta tokaluokkalaisina. Ekaluokkalaisista kirjastokortin sai paras lukija ja opettaja oikein testasi sitä luetuttamalla jokaisella ääneen. Jälkeenpäin olen ihmetellyt, että mikähän järki tuossakin oli. Se paras lukija luultavimmin oli innokas lukija jo ennestään ja kirjastokortilla palkitseminen tuskin hänen lukuintoaan lisäsi. Sen sijaan joku vähän heikompi lukija olisi voinut kirjaston käyttöoikeudesta innostua ja oppia nopeamminkin lukemaan. Tämä tapahtui maaseudulla 70- luvulla ja harvalla varmaan oli kotona lastenkirjoja, jotka olisivat lukemaan innostaneet.