Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Älyttömimmät säännöt ja rangaistukset, joita kohtasit kansakoulussa tai peruskoulussa?
En tarkoita mitään julmaa väkivaltaa tai kiusaamista, vaan juttuja, joissa ei ollut mitään järkeä ainakaan nykypäivän näkökulmasta.
Esimerkki: Yläasteen kotitaloustunnilla 13-vuotiaana opeteltiin aamiaisen tekemistä pareittain. Minun ja ystäväni tarkoitus oli keittää kananmunia. Kun munat oli keitetty, kattila vietiin tiskialtaaseen ja valutettiin kylmää vettä päälle. Jostain syystä en tajunnut, että kylmää vettä lisättiin siksi, että munat jäähtyisivät ja ne olisi helpompi kuoria. Laitoin hanan melkein saman tien kiinni, koska meillä kotona vahdittiin melkon neuroottisesti veden käyttöä, säästösyistä. Opettaja huomasi tämän ja sain jonkun miinusmerkinnän johonkin, mutta tietystikään ei selitystä, miten olisi pitänyt toimia. Tämä muna-asia jäi jonnekin takaraivoon asustamaan, sillä vasta muutama vuosi myöhemmin ihan jossain ihan eri yhteydessä tajusin, että hetkinen, se kylmä vesi oli jäähdyttämistä varten.
Kommentit (620)
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisellä luokalla meille opetettiin, että oikea kenkä laitettiin jalkaan ensin ja vasen kenkä seuraavaksi. Kukaan ei selittänyt miksi, mutta tästä säännöstä muistutettiin aina.
Oli myös kiellettyä tehdä kengännauhoihin rusetti "lapsellisella tavalla" eli muodostamalla ensin nauhoista kaksi lenkkiä ja solmimalla ne yhteen.
Nykyään yläkoululaisetkin solmivat kenkänsä lapsellisella tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kellojen soidessa tunnille edessäni ollut kaverini heitti toista kaveriani lumipallolla. Jäätiin kaikki kolme jälki-istuntoon. Mun jälkän syy oli se, että olin tullut heidän perässään viimeisenä sisälle. Olisi ilmeisesti pitänyt kiilata kaikki muut, eikä mennä kohteliaasti jonossa. Ja opettaja kyllä näki, etten osallistunut lumipallojen heittelyyn, koska sanoi tämän ääneen kertoessaan jälkästä.
Kolmannella luokalla musiikin opettaja kielsi meitä tuomasta luokkaan hajukumeja ja tuoksuvia huulirasvoja, koska hänellä tulee pää kipeäksi. Meillä oppilailla sen sijaan tuli pää kipeäksi hajupilvestä, jonka hänen hajuvetensä jätti. Sitä oli niin paljon, että se haju kulki hänen edellään ja leijui pitkään perässä.
Meillä opettaja kielsi laittamasta huulikiiltoa / rasvaa ja kampaamasta tukkaa tunnilla. Se oli hänestä naurettavaa ja hän oikein puuskahti asiasta "hyvänen aika tytöt" ja käski lopettaa moisen häiritsevän homman. Itse hän kyllä rasvasi käsiään siinä luokan edessä.
Meillä oli yläasteella jokin sellainen järjestelmä, että jos hiihti vapaa-ajalla pitkän lenkin, niin liikunnanopettaja "antoi plussaa". Ihan täysin selväksi ei käynyt, mitä tuo plussan antaminen tarkoitti, mutta me tulkittiin, että hän voi pyöristää numeron ylöspäin, jos oikein hiihtelee. Hiihto oli yksi ainoista liikuntalajeista, joista tykkäsin, joten minäpä mennä hiihtelin useita kymmeniä kilometrejä vähän väliä. Hiihtoladuilla oli sellaiset "tsekkauspisteet" niissä kohdissa, joissa tuli esim. 10 km täyteen. Siinä oli usein postilaatikko lumessa pystyssä ja laatikossa vihko, johon kirjoitettiin oma nimi todistukseksi, että oli käynyt siellä asti. En ole ollenkaan varma, kävikö liikunnanopettaja koskaan edes tarkistamassa nimmareita. Noihin tarkistuspisteisiin oli hyvin vaikea päästä esim. autolla eli olisi pakko ollut itsekin hiihtää sinne. Jatkuvasta hiihtelystä huolimatta liikunnan numeroni oli aina vain tasaisesti se sama 8.
Köksäntunnilla astianpesuaine piti mitata tarkasti: 1 tl per altaallinen vettä. Juu, pestiin käsin se oli seiskytlukua. Kerroin kotona äidille, että pesuaine pitäisi annostella noin ja äiti puuskahti, että "roskaa" ja ruuttasi pullosta ainetta altaaseen. Ja niin tein minäkin aina kotona. Koulussa sitten toki opettajan säännöillä ja nyökyttelin hänen höpinöilleen.
Odotan aina, että joku kertoo tämän säästövinkkinä täällä, kun kysellään miten säästää rahaa..
Vierailija kirjoitti:
Älyttömin ja ehkä samalla huvittavin rangaistus oli peruskoulun ala-asteen puukäsityötunnilla. Siitä on jo kovin kauan aikaa, enkä enää muista tarkalleen mitä tein väärin. Olisinko käyttänyt jotain työkalua ohjeiden vastaisesti? Mutta rangaistusta en tule koskaan unohtamaan.
Käsityön opettajalla oli työhuoneessaan parista puukappaleesta valmistettu erityinen sormigiljotiini jolla murskattiin rangaistuksena huonosti käyttäytyvien oppilaiden sormet. Olin luonnollisesti kauhuissani kun minut määrättiin tunnin jälkeen jäämään luokkaan saamaan rangaistukseni. Luokkakaverit jäivät luokan oven taakse salakuuntelemaan itkisinkö, ja olin vähällä pissiä pöksyihini kun opettaja kaivoi tämän giljotiinin esille.
Opettaja pyysi asettamaan toisen käden sormet giljotiiniin, hymyili ilkikurisesti ja käski huutamaan kovaa samalla kun hän paukauttaa puuvasaralla. Olin hieman hämilläni, ja yllättäen opettaja pamautti vasaralla pöytään - ei siis giljotiiniin asetetuille sormilleni - ja huudahdin spontaanisti säikähdyksestä. Kuulin kuinka luokkakaverini hihittivät ja kauhistelivat oven takana.
Opettaja iski silmää ja myhäili, ja samalla ymmärsin homman jujun. Hän antoi lyhyen opastuksen kuinka toimia jatkossa ja vannotti pitämään salaisuuden sormigiljotiinista omana tietonani. Olen pitänyt lupauksen tähän päivään saakka.
Hetken aikaa olin luokan kovin tyyppi ja kaverit ihmettelivät kuinka en itkenyt ollenkaan, päinvastoin minua hiukan nauratti jälkeenpäin tämä opetus. Traumaattista? Ehkä - mutta samalla hauskimpia pedagogisia metodeja joita muistan kouluajoiltani. Elimme silloin toisia aikoja, nykyään oltaisiin äkkiä raastuvassa ja järjestämässä kriisiapua oppilaille.
Miten ihana tarina :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin koulun rehtorillamme oli omat tapansa pitää jälki-istuntoja ja nämä tapahtuneet 90-luvulla. Tunnustan itsekin joskus jääneni tekemään koulun jälkeen tehtävät jos olin unohtanut tehdä kotona, mutta parille tuolloiselle koulun kiusaajatyypille jotka huusivat ja häiriköivät tunneilla niin teki seuraavaa koulun jälkeen. Koulumme kun oli syrjäisempi kyläkoulu ja takana reippaasti metsää. Vei heidät sinne koulun jälkeen ja sanoi, että kerran te tykkäätte niin huutaa ja meluta niin nyt saa ihan vapaasti. Huutakaa täällä niin paljon kun sielu sietää ja sitten pääsette kotiin. Ilmeisesti olivat tehneet työtä käskettyä tai olivat menneet hiljaiseksi. Sitä tarina ei täysin kerro ja enpä ollut itse mukana katsomassa tilannetta. Jos kuulostaa tutulta niin olen tämän tainnut sanoa jossain vastaavassa ketjussa.
Sain jälki-istuntoa, koska kiusaaja kiusasi ja meni hermot joten sanoin hänelle "perrrr...una lopeta kiusaaminen"
Jälki-istunnon syy: meinasi sanoa kirosanan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli ala-asteella ihan hirvittävä hulabaloo siitä, että muutama oppilas oli oppinut pitämään kynää väärin kädessä. Itse olin yksi näistä, koska olin oppinut kirjoittamaan ennen koulua. Opettaja kiristi ja uhkaili, jotta muuttaisimme käden asentoa, mutta en pystynyt muuttamaan sitä. En muista, pystyivätkö muut. Opettaja sanoi esim. että kirjoittaminen väärässä asennossa väsyttää käden niin, että kohta en jaksa kirjoittaa enää ollenkaan eikä minua siksi oteta edes yläasteelle.
No pääsitkö?
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli yläasteella jokin sellainen järjestelmä, että jos hiihti vapaa-ajalla pitkän lenkin, niin liikunnanopettaja "antoi plussaa". Ihan täysin selväksi ei käynyt, mitä tuo plussan antaminen tarkoitti, mutta me tulkittiin, että hän voi pyöristää numeron ylöspäin, jos oikein hiihtelee. Hiihto oli yksi ainoista liikuntalajeista, joista tykkäsin, joten minäpä mennä hiihtelin useita kymmeniä kilometrejä vähän väliä. Hiihtoladuilla oli sellaiset "tsekkauspisteet" niissä kohdissa, joissa tuli esim. 10 km täyteen. Siinä oli usein postilaatikko lumessa pystyssä ja laatikossa vihko, johon kirjoitettiin oma nimi todistukseksi, että oli käynyt siellä asti. En ole ollenkaan varma, kävikö liikunnanopettaja koskaan edes tarkistamassa nimmareita. Noihin tarkistuspisteisiin oli hyvin vaikea päästä esim. autolla eli olisi pakko ollut itsekin hiihtää sinne. Jatkuvasta hiihtelystä huolimatta liikunnan numeroni oli aina vain tasaisesti se sama 8.
No sinun olisi pitänyt mainita opettajalle kuinka paljon hiihdät ja hän olisi lisännyt plussan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Englannin opettaja heitti ulos luokasta jos sille nauroi kun se huusi .
Sain kaksi tuntia jäki-istuntoa kun ajoin mopedilla koulun sisällä. Ihme fasismia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
90-luvulla kun muu luokka meni joulukirkkoon, laitettiin ET:n opiskelijat (2 kpl) tekemään matematiikantehtäviä luokkahuoneeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli ala-asteella ihan hirvittävä hulabaloo siitä, että muutama oppilas oli oppinut pitämään kynää väärin kädessä. Itse olin yksi näistä, koska olin oppinut kirjoittamaan ennen koulua. Opettaja kiristi ja uhkaili, jotta muuttaisimme käden asentoa, mutta en pystynyt muuttamaan sitä. En muista, pystyivätkö muut. Opettaja sanoi esim. että kirjoittaminen väärässä asennossa väsyttää käden niin, että kohta en jaksa kirjoittaa enää ollenkaan eikä minua siksi oteta edes yläasteelle.
No pääsitkö?
Pääsin ja kirjoitin ylioppilaaksikin sillä väärällä kynäasennolla. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lumipalloja ei saanut heittää välitunnilla koulun pihalla. Ei edes kohti sitä suurta lumikasaa, johon lunta oli aurattu.
Vierailija kirjoitti:
Lumipalloja ei saanut heittää välitunnilla koulun pihalla. Ei edes kohti sitä suurta lumikasaa, johon lunta oli aurattu.
Miksi tuo oli mielestäni kummallista? Samat säännöt kouluissa on vieläkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lumipalloja ei saanut heittää välitunnilla koulun pihalla. Ei edes kohti sitä suurta lumikasaa, johon lunta oli aurattu.
Miksi tuo oli mielestäni kummallista? Samat säännöt kouluissa on vieläkin.
Lähinnä sitä että se oli lasten mielestä ankeaa. Kunhan nyt vain muistelin menneitä.
80- luvulla uimahallissa yksi tyttö aina paleli hirveästi ja pelkäsi mennä veteen. Opettaja kasteli hänet vesiletkulla kylmällä vedellä kun muu luokka nauroi vieressä. Tällä lailla suihkuttamalla itkevä pieni tyttö sitten ajettiin sinne altaaseen. Tänä päivänä tuota kutsuttaisiin pahoinpitelyksi..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teille oikeasti jäänyt näin suuret traumat jostain tollasista, että nyt vielä käytte läpi näitä muistojanne? Please, säästävää meidät muut niiltä.
Voit itse säästää itsesi helposti olemalla lukematta.
Onko tuo eka viesti poistettu? Miksi ihmeessä?
Yksi Markku sylkäisi koulun pihalle kansakoulussa, rehtori kuulutti keskusradiolla, että ”Markku, hae lumilapio ja vie sylky pois pihalta.”
Periaatteet mies oli meidän Kauko-rehtorimme. Opettajien asuntolana oli rivitalo, jossa reksi piti kuria myös opeille, lumityötkin piti tehdä sentilleen kuten Kauko tahtoi. Mutta kyllä pysyi koulu ja piha-alueet siistinä Kaukon valvovan katseen alla. Nykyään, vaikka kiinteistönhoitajia on monta, kaikki repsottaa.
Alue: Aihe vapaa
Jokaisen piti yrittää kiivetä köyttä pitkin korkealle jumppasalin kattoon asti. Olimme pieniä koululaisia ja katto oli jossain ehkä 5 metrin korkeudessa. Mitään ei opetettu, vaan siinä roikut köydessä ja mietit miten edetä. Itse yritin vetää käsillä itseäni enkä jaksanut kuin ehkä kerran. KUKAAN ei vtu voinut sanoa, että jalat laitetaan sinne tietyllä tavalla, jolloin niilläkin voi tehdä jotain.
Lisäksi tuo oli vaarallista. Lattialla ei ollut mitään patjoja tai suojia. Me lapset seisoimme kaikki laumana katsomassa kun yksi kerrallaan jokainen esiintyi. Opettaja kehui ja ihasteli, kun luokan urheilutähtityttönen kipusi sinne kattoon asti, läimäytti siellä tankoa ja tuli alas.
Jos tätä tai tamburiinisipsuttelua ei ollut niin sitten hiihdettiin. Ja pelattiin pesäpalloa. Joka juhlassa palkittiin koulun hiihtäjämestarit.