Tapailumies ei kutsu minua nimelläni vaan käyttää typeriä nimityksiä, esim "Tipu" tai "Namu"
Nimeni on melko vanhahtava ja pitkä, tyyliin Marja-Liisa.
En kuitenkaan tykkää kun kutsuu minua tuollaisilla nimikkeillä. Mies on minua jonkin verran nuorempi. Kysyin miksei hän käytä nimeäni, niin vastasi että se on liian pitkä ja vaikea lausua, ja kaverinsakin käyttävät naisistaan lempinimiä. Ainoa lempinimi minkä olen kuullut hänen kaverinsa käyttävän vaimostaan on muru ja se on vähän eri asia kun ks. pariskunta on ollut kohta 10 vuotta naimisissakin.
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin olin yhdelle miehelle heti alkumetreiltä asti pupu. En ole koskaan ollut hellyyttelynimien ja lepertelyn ystävä ja oli jotenkin se pupun hokeminen lässyttävällä äänensävyllä oli alkuun kiusallista kuin mikäkin.
Saman miehen kanssa olen nyt viisi vuotta myöhemmin ja edelleen olen hänelle pupu. Pupuksi mua kutsuu hänen kaverinsakin ja olen omaksunut kyseisen lempinimeni. Hyvä suhde meillä on puputtelusta huolimatta :D
Minäkin olen ollut mieheni kanssa yhdessä viisi vuotta ja hän on sanonut minua alusta asti pupuksi, mikä tuntui silloin kiusalliselta. Jos meillä onkin sama mies :'D helpompi puputella niin ei tuu sanottua vääriä nimiä
Hei täähän olisikin mielenkiintoinen juonenkäänne! Kieltämättä ensi alkuun pessimistinä ajattelin että hän puputtelee koska tapailee muitakin ja ettei mene nimet sekaisin, tai että muistaako hän edes oikeaa nimeäni.
Hän käyttää sinusta sen takia nimeä tipu, kana tai lehmä tms. koska hänellä on kierroksessa vastaavia Tiinoja ja Marjoja sen verran, että millään ei pysty muistamaan nimeä tai nimi menee jossain vaiheessa sekaisin. Sen takia on hyvä varmuuden vuoksi kutsua vaan "hellittely"nimillä.
Eksäni (tai no, hyväksikäyttäjäni) käytti minua nimitystä "beibi" tai "nöpöpeppu"
Mies oli 35 ja minä juuri täyttänyt 15.
Silloin en tajunnut mistä on kyse. Nyt kun oma tytär täyttää kohta 14v ja on lähes lapsi vielä niin oikein harmittaa kun en tajunnut aikoinaan kertoa kenellekään.
Tikahdun nauruun: tipu tai namu????? Kas kun ei pupu tai pulu. Tai BEIBE. Äijä on taatusti joku kuuskytvee. Kuka normaali ihminen käyttää kenestäkään tuollaisia nimityksiä?
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli kerran samanlainen , olin mumeli , kultsi tai mikä lie , mulla normi helposti lausuttava etunimi jossa r. Mietin asiaa ja kerran pyysin herraa lausumaan "ärrän kierrän orren ympäri" ei kuulemma halunnut lausua eli oli r-vika. Jos jätkällä on noin huono itsetunto niin menköön samanlaisen seuraan eli erosin.
Olisitko halunnut olla Murmeli tai Kurtsi?
Kannattaa varmaan sanoa sille Hupsuhöpsykälle, ettet tykkää. Yksinkertaiset ratkaisut on usein parhaita.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin tunnen pariskunnan, jonka mies kutsuu vaimoa pupuksi.
Koska vaimo on kasvissyöjä, joka haluaa naida/lisääntyä jatkuvasti kuin kani. Nämä ovat ainoita syitä puputella ihmisiä.
Leila Koo kirjoitti:
Jos haluat nimittelystä huolimatta jatkaa tapailua, niin keksi miehelle vastaavia. Sopisiko Nasu, Mussu, Pupu, Marsu, Nököhammas, Omenalättynen. Tupsukki tai Veikko hänen habitukseensa?
Ihana tämä Omenalättynen 😍.
Kyllä on eläimellistä menoa: naiset ovat tipuja, pupuja, kissoja tai kanoja, miehet ovat sikoja, sonneja, pässejä tai lampaita.
Kyllä on eläimellistä menoa: naiset ovat tipuja, pupuja, kissoja tai kanoja, miehet ovat sikoja, sonneja, pässejä tai lampaita.
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Jos haluat nimittelystä huolimatta jatkaa tapailua, niin keksi miehelle vastaavia. Sopisiko Nasu, Mussu, Pupu, Marsu, Nököhammas, Omenalättynen. Tupsukki tai Veikko hänen habitukseensa?
Ihana tämä Omenalättynen 😍.
Mielestäni Nasu-pikkuinen tms. olisi sopivan vähättelevä.
Nimimerkki. Minua kutsui joskus eksä nimellä "Bee" kun olin hänen puhelinluettelossaan tissien koon nimijärjestyksessä. Että jos C:llä oli jotain muuta, niin käytti minua hätävarana kunnes tiesin mistä oli kyse.
Voi A-parkaa, hän oli tosi nätti ja kiltti nainen. Kun olisin tiennyt.
Se kutsuu kaikki säätöjään nimellä Tipu, Namu tms. ettei jää kiinni kun ei muista nimeä tai sanoo väärän nimen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli kerran samanlainen , olin mumeli , kultsi tai mikä lie , mulla normi helposti lausuttava etunimi jossa r. Mietin asiaa ja kerran pyysin herraa lausumaan "ärrän kierrän orren ympäri" ei kuulemma halunnut lausua eli oli r-vika. Jos jätkällä on noin huono itsetunto niin menköön samanlaisen seuraan eli erosin.
Itsekkin dumppaa kaikki ärrävikaiset.
Oikein! Ei pidä antaa vammaisten levittää geenejään!
Heh heh, minäpäs olen käynyt puheopetuksessa eikä kukaan tiedä ärräviastani. Geenit kuitenkin edelleen samat. Rrrrevi siitä
Annoin ylen jo pelkästä otsikon lukemisesta.