Onko kaunis, mutta maskuliininen nainen turn-off?
Olen luultavasti kohta taas sinkku, ja sen kunniaksi kyselen tyhmiä.
Mä olen todella voittanut geenilotossa ulkonäön suhteen. On kauniit kasvot ja hoikka, mutta tosi kurvikas kroppa. Jumalattareksikin on sanottu. Ulkonäön puolesta kelpaisin kyllä varmasti vaikka kenelle, mutta kun mulla on ilmeisesti miehen aivot. Liikun miesmäisesti ja harrastukset on aika miehekkäitä. Musta on moni sanonut, että olen todella hämmentävä. Ihmiset haistaa tän musta heti, vaikka olisin meikannut ja pukeutunut mielestäni naisellisesti. Mulle ei flirttailla läheskään niin paljon kuin tuntemilleni naisellisille naisille. Toisinaan vaikuttaa siltä, että miehet pitävät mua peräti uhkana. En oikein osaa esittää muutakaan kuin olen, enkä mä nyt kuitenkaan mitenkään kamalan epämiellyttäväkään noin muuten ole. Mun seurassa viihtyy hyvin tosi monenlaiset ihmiset.
Mä tykkään myös naisista, mutta mä en vaan tiedä, miten, missä ja keitä lähestyä. Tuntuu, että hämmennän naisia ihan yhtä paljon kuin miehiäkin. Joskus vaikuttaa siltä, että olen maailman ainoa "queer-ihminen".
Mä olen kyllä aina ollut aloitteellinen, ja tähänastiset suhteet on alkaneet melkein kaikki mun aloitteesta. Se käy mulle, mutta usein huomaan olevani suhteessa johonkuhun, joka on jotenkin pettynyt muhun. Toivoisin tuolta välttyväni tulevaisuudessa. Toivottavasti sitä vanhempana ja viisaampana valikoi paremmin.
Kommentit (19)
Oho, sain näköjään uuden diagnoosinkin heti. :D
Kiinnostavaa, miehenä kiinnostuin heti.
Wau.
Mulla hieman sama asetelma, tosin en koe hämmentyväni itse tilanteissa jossa joku ajattelee minun käyttäytyvän odotusten vastaisesti. Koen että ainoa huono puoli miesten kanssa on se että he koettavat koko ajan kilpailla kanssani. Itse en pelaa sosiaalisia pelejä tai halua olla porukan ykkösapina, joten rasittaa kun ei voi vain keskustella yhteisistä mielenkiinnonkohteista vaan niistä pitää kilpailla kuka tietää eniten/kokenut eniten ymsp. Naisellisten naisten kanssa tulen ihan hyvin juttuun, jos siis eivät koe minua heti alkuun ärsyttävänä, sillä minulla on "resting bitch face". Ei näistä tarvi ongelmia tehdä. Olen löytänyt muita naisia joilla ns. "miehen aivot" ja heistä muodostuu ystäväpiirini. Itseasiassa minun mielestäni tämä on niin yleistä että näitä miehen aivoja pitäisi kutsua naisen aivoiksi. Miesten ominaisomituisuuksiksi lasken muut sosiaaliset poikkeavuudet.
Ei minusta ole... T. bi-nainen. Itse asiassa kaunis (makuasia) ja sopivalla tavalla etenkin luonteeltaan maskuliininen ja jollakin tapaa vahva nainen on ihan se ainoa naistyyppi, joka kiehtoo minua sillä tavalla. En mä nyt sitten tiedä millaista kävelyä sä ap tarkoitat? Siinä kyllä sellainen kohtuullisen naisellinen tyyli miellyttää ainakin minua enemmän kuin joku tosi leveä tms. tyyli. Vaikea sanoa, kun ei näe. Ns. ihan tavalliset naiselliset naiset eivät vaan kolahda minuun ollenkaan sillä tavalla, eivät sitten millään.
5 lisää: Koko lätinälläni oli muuten pointtikin: Miehet kiinnostuvat minusta hyvinkin usein henkisten ominaisuuksien perusteella. Koen että tässä on avaimet tulevaisuudessa kestävään parisuhteeseen. Vielä ei ole vain löytynyt sopivaa sulhasta. Pitäisikö sinunkin olla ronkelimpi? Nappaat sitten sen kultakalan ja muuten olet vain korva kiskoilla. Kyllä se juna sieltä sitten ilmoittaa tulostaan.
Etsi joku bisse, miksi kukaan normaali mies kiinnostuisi jostakin hermafrodiitista kun naisellisiakin naisia riittää markkinoilla.
Kyllä kaikille seuraa löytyy, jotkut joutuu vain koettamaan onneaan useamman kerran ennen osumaa. Itse löysin mieheni suht helposti kun seurasin sydäntäni. Jouduin kyllä aika pitkään tuota ukkoa pehmittämään, koska aluksi juuri pelkäsi minua hiukan. Olen niin erilainen. Vihille vei lopulta kuitenkin
T: toinen samanlainen. Eikä sinulla mitkään miehen aivot ole. Vaan kauniin ei niin tyttömäisen naisen aivot.
Vitonen, juuri tuo miesten ihmeen kilpailuhenkisyys on rasittavaa. Ja auta armias, jos miehet voittaa pelissä, jota ne pitävät omanaan! Suhtautuminen on joskus melkein agrressiivista. Itsekin tulen kyllä naisten kanssa kyllä ihan juttuun, mutta ystäviä mulla ei ole.
Usein miehet pitävät muakin alkuun tosi kiinnostavana. Pitäisi vaan olla nirsompi, ja ehkä koittaa lähestyä niitä naisiakin. Naisten suhteen mä vaan olen niin kuin joku hermostunut teini. :D
Mä olen kyllä naisten kanssa hieman hukassa. Viehätyn vähän kaikenlaisista naisista. Johtuu varmaan kokemuksen puutteesta. Olen kuin joku teinipoika joskus.
Vastaus riippuu siitä oletko miesmäinen kuten Tiina Jylhä ja Johanna Loiri vai?
Jos olet edellisten kaltainen niin olet harhainen jos luulet et sinua pidetään kauniina.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 18:56"]
Vastaus riippuu siitä oletko miesmäinen kuten Tiina Jylhä ja Johanna Loiri vai?
Jos olet edellisten kaltainen niin olet harhainen jos luulet et sinua pidetään kauniina.
[/quote]
Lukisit nyt edes sen avauksen.
Mua on verrattu muutamaan Hollywood-näyttelijättäreen. Olen aika puhdaspiirteinen.
Hitto, koitan todistella viehättävyyttäni av-palstalla. :D
Maskuliiniset, jätkämäiset naiset on turn-off. Varsinkin telaketju femakot.
Minua lähestytään paljon viihteellä, mutta ei tositarkoituksella. Tein itse alotteita muutama vuosi sitten, mutta lopetin, koska miehet melkein poikkeuksetta olettivat minussa olevan jotakin vialla ja pitivät epätoivoisena. En enää jaksa selitellä ja puolustella itseäni. Tyylini on naisellinen, mutta minulla on melko vahvat kasvonpiirteet tähän tapaan: http://s1.postimg.org/m5ux8lz2c/Erika_L_Mikas_2.jpg
Olen hyväksynyt sen, että saatan jäädä sinkuksi.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 19:21"]
Minua lähestytään paljon viihteellä, mutta ei tositarkoituksella. Tein itse alotteita muutama vuosi sitten, mutta lopetin, koska miehet melkein poikkeuksetta olettivat minussa olevan jotakin vialla ja pitivät epätoivoisena. En enää jaksa selitellä ja puolustella itseäni. Tyylini on naisellinen, mutta minulla on melko vahvat kasvonpiirteet tähän tapaan: http://s1.postimg.org/m5ux8lz2c/Erika_L_Mikas_2.jpg
Olen hyväksynyt sen, että saatan jäädä sinkuksi.
[/quote]
Kromosomihäiriö? Vähän down-piirteitä.
Jos tekee itse aloitteita, niin tulee todella paljon huteja. Mäkin olen kohdannut kaikenlaista kulkijaa. Koitan ajatella, että se on vain hyvä, jos joku paljastuu idiootiksi heti kättelyssä. Joskus kyllä tuntuu, että joka ainoa ihminen, joihin viihteellä koittaa saada kontaktia, on idiootti.
Tuo kuvan nainen on mielestäni tosi söpö. :)
Tunnistan jotain samaa itsessäni ja muutamassa muussa ja ainakin minua jotkut pitävät ehkä hieman uhkaavana siksi, koska oikeasti olenkin toisinaan pelottavan oloinen ihan vain siksi kun itse pelkään muita ihmisiä, mutta olen jotenkin naamioinut sen tällaiseksi käytökseksi, joka vaikuttaa ehkä itsevarmalta mutta on kaikkea muuta. Saatan pitää jotakuta ihmistä esim. tietoisella tasolla mukavana ja kiinnostavana ja ei kuitenkaan itseäni mitenkään parempana, mutta en silti pysty suhtautumaan normaalisti tai lähestymään, koska joku osa minusta pitää itseään aivan kaikkia ihmisiä huonompana ja pelkää, että muut ihmiset eivät puolestaan pidä tuosta osasta. Nuorempana olin uloskinpäin äärettömän epävarma ja minua pidettiin sellaisena hömelönä lapatossuna, mutta sitten jotenkin kyllästyin siihen rooliin ja nyt olen (kuulemma) rento ja itsevarma. Hah.
Omasta itsevarmuudestanikin osa on aika lailla feikkiä, on myönnettävä... Mutta olen pohtinut paljon, mihin ihmisten itsevarmuus todella sitten perustuu. Ei oikeastaan paljon mihinkään monissa tapauksissa. Joillain se vain on, joillain ei. Meillä on ne ominaisuudet, mitä meillä on, ja niillä on pelattava. Muutkin pelaavat, miksen sitten minä? Tai sinä? :D
Eikö kukaan tartu tähän provoon :D eikö edes vaikka "minä, mun ja mulle" on viljelty niin usein, että narsistin ylittävät rajat täyttyvät.