Tytär ei halua uimaan luokan kanssa koska kokee olevansa pullea?

Vierailija kirjoitti:

Uimaan vaan se on terveellistä. Siinä ne kilotkin katoaa kroolatessa jos on vähän pullukka.

No, ei ihan pelkällä kroolilla katoa. Ruokavalio on tarkistettava. 

12-vuotias ei ole enää lapsen pyöreä. Lapsenpyöreydestä puhutaan sellaisista reilusti alle kouluikäisistä, joilla on vielä se iso, pyöreä vatsa, vaikka muuten ovatkin hoikkia.

Ehkä teidän kannattaa alkaa perheenä liikkua enemmän ja syömään terveellisemmin, jotta lapsesta tulee normaalipainoinen ja itsevarmempi eikä tarvitse hävetä omaa ulkonäköään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä ole helikopeterivanhempi, joka ei anna lapsensa haastaa itseään. Aikuisena ei pysty käsittelemään negatiivisia tunteita kun niitä heti lapsesta alkaen opetetaan pakoilemaan ja välttelemään.

"jätetään lapsi koulukiusaajien kidutettavaksi, niin oppii käsittelemään negatiivisia tunteita"

Hitto mitä logiikkaa. Et missään nimessä pakota uimaan, erityisesti tuon ikäiset pojat ovat ihmishirviöitä koska poikia ei mitenkään kasvateta vastuuntuntoisiksi yksilöiksi yhteiskunnassamme. Tuossa iässä myös todennäköisesti pornoaddiktoituneita, ja vertailevat luokkalaisten tyttöjen vartaloita julkisesti ääneen. Tapahtui minulle(kin).

Samaa mieltä. Huomattavasti parempi tapa osoittaa lasta kohtaan myötätuntoa. Olen itse nelikymppinen nainen ja sain kuulla pojilta, jopa tytöiltä vaikka mitä uimahallireissuilla. Koulun uimahallireissuista ei uimataidon oppimisen kannalta isompaa hyötyä ole. Kukaan uimataidoton ei niillä parilla kerralla opi uimaan. Jos tyttö ei osaa riittävästi uida eli vatsallaan ja selällään noin 200 m, käytte yhdessä uimassa niin kauan että tuo menee ja tietty sen jälkeenkin. Jos taas tyttö on hyvä uimari, jätätte väliin, koska asia ei silloin ole mikään ongelma. Jos kertoja on monta, puhut opelle, että ongelma lapselle. Lapselle huomattavasti tärkeämpi on vanhemman empatian osoitus kuin joku kovistelu. Vihasin itse koulun uimahallikäyntejä maailman eniten, vaikka olin jo silloin hyvä uimari, koska uin paljon kesäisin. Samoin nyt aikuisena uin paljon sekä halleissa että luonnonvesissä. En mennyt pilalle, vaikka vanhemmat antoivat sieltä pois olla. Päinvastoin, olin syvästi kiitollinen ja olen myös empaattinen omille lapsilleni. He tosin uimaan menevät mielellään. Vanhempi lapsi on kutosella myös, mutta heidän koulussa ei kutosella ole uintia.

Minä otin vastaavassa tilanteessa yhteyden liikunnanopettajaan ja kysyin häneltä neuvoa. Lapsi kieltättyi jyrkästi koulu-uinnista enkä halunnut häntä sinne millään älyttömällä rangaistuksella pakottaa (tyyliin että menettää puhelimensa, "normaalit" rangaistukset sanoi ottavansa vastaan). Ope otti asian hyvin ymmärtäväisesti ja käytiin lapsen kanssa keskenämme uimassa ja harjoiteltiin uintitekniikoita open antamien ohjeiden mukaan. Raportoin uinnit wilman kautta opettajalle. Toivottavsti muutkin opettajat olisi yhtä ymmärtäväisiä. Nuo koulu-uinnit on tärkeitä, mutta monille (mukaanlukien itseni nuorena) tosi vaikeita paikkoja!

Vierailija kirjoitti:

Opeta arvostamaan kehoa sen mukaan, mitä sillä voi tehdä ja mitä toimintaa se mahdollistaa eikä sen mukaan miltä se näyttää. Jättämällä uimisen väliin korostat sitä, että kehon tehtävä on tosiaan näyttää hyvältä jos se ei näytä, niin sitten sitä pitää hävetä ja jäädä kotiin. Kannustamalla uimaan opastat, että hänen kehonsa on toimiva siinä missä muidenkin ja hän voi käyttää sitä liikkumiseen ja saada siitä iloa sen mahdollistaman toiminnan kautta.

Tämä! Voit myös kertoa, että suurin osa ihmisistä on epävarma jostain ulkonäkötekijästä, johon muut eivät  välttämättä kiinnitä mitään huomiota tai pidä mitenkään huonona asiana. Pitää myös oppia hyväksymään epätäydellisyys itsessään, vaikkapa ohuet hiukset ja muut synnyiset piirteet joita ei pysty muuttamaan,  On surullista, jos ei pysty tekemään kivoja asioita ja pois kaveriporukasta tälläisten epävarmuuksien takia. Koulun uimahallireissu ei ole ehkä kaikkien mielestä kivaa, mutta useimmat menevät mielellään kavereiden kanssa vesipuistoihin ja uimarannalle. Tai ulkoilevat helteellä pienissä, vilposissa kesävaatteissa. Voit rohkaista häntä astumaan epämukavuusalueelle ja kokeilemaan, kiinnittääkö kukaan hänen ulkonäköön erityistä huomiota ja onko aktiviteetti muuten mieluisaa. Voit myös kertoa esimerkkejä kuinka olet itse selvinnyt vastaavissa tilanteissa.  Voit myös käydä lapsen kanssa etukäteen uimahallissa ja pyytää häntä hiljaa tarkkailemaan kuinka monenlaisia ja eritavoin epätäydellisia ja omalla tavalla kauniita kehoja siellä näkyy,    

6-luokalla voisi olla jo tytöillä ja pojilla uinti erikseen. Muistan kun meidän luokan pojat kommentoivat, jos häpykarvat näkyivät tytöillä uimapuvun läpi ja ei se kaikista tytöistä tuntunut kivalta. En tiedä miten nykyään. T. Lähes viisikymppinen mies.

Ainut syy miksi avasin tämänkin ketjun vielä yli 40v. On tyttöjen ja poikien yhdistetyt liikuntatunnit.

Siellä kyllä tarkkaan määritellään kenellä on mikä minkäkin kokoinen.

Luokassa ainoa jolla d kuppi. Monta vuotta pukeuduin säkkeihin peittääkseni ne.

En pakottaisi missään tapauksessa. En ymmärrä miksi vieläkin tytöt lykätään pervessien kanssa samaan tilaan uima-asussa kouluaikana.

Joukossa kun vielä tyhmyys tiivistyy niin aina on joku joka kärsii seuraukset.

Itsekään en tykännyt koulun uimatunneista mutta oli sen verran etäiset suhteet vanhempiin etten uskaltanut pyytää etten menisi. Sitäpaitsi luokan kaikki muut oppilaat osallistuivat ellei sitten ollut pakottava syy olla pois kuten sairaus tai matka.

No ei ole 12v lapsella mitään lapsenpyöreyttä, vähän realismia. Ei tee lapselle hyvää jos äiti kieltää ylipainon/orastavan sellaisen lapsen pyöreiden varjolla, sun pitää auttaa sun lasta pudottamaan painoa.

Muistan itsekin ikuisesti koulu-uinnit ala-asteen loppupuolelta, kaikenlaista sai kyllä kuulla varsinkin poikien suusta. Olin ikäisekseni tosi iso, jo ihan aikuisen mittasuhteissa (paitsi rinnoista ja siitäkin sai sitten kuulla kommenttia..), kun suurin osa luokkalaisista olivat vielä melkein päätä lyhyempiä. En siis ollut millään järjellä lihava, mutta siltä tuntui kun muut olivat ihan keijukaisia ja kutsuivat sonniksi yms. Eli en todellakaan pakottaisi sinne "kokeilemaan mukavuusalueen ulkopuolta", lopputulos voi olla trauma jonka johdosta ei kehtaa käydä uimahallissa enää lainkaan. Jos opettaja vaikuttaa ymmärtäväiseltä, voisi olla hyvä lähettää hänelle viestiä ja kysellä vaihtoehdoista tai jos hänellä olisi jotain ideoita? On kuitenkin aika yleinen tilanne tuo kutosluokkalaisten tyttöjen haluttomuus uida. :)

Vierailija kirjoitti:

Ehkä, tai sitten ei. Kyllä liikunnan arvosanalla on suuri merkitys lapselle. Oppilaat vertailevat todistuksiaan, ja koko todistusasiakirja on julkista tietoa. Tuon ap:n lapsi kyllä tarvitsisi pn?nkitystä itsetunnolleen, mutta miten?

Liikunnan numerolla ei ole paskan vertaa väliä, sitä ei lasketa edes mukaan keskiarvoon eikä katsota yhtään mihinkään kouluun hakiessa, ellei hae liikuntalukioon tms. Eli ei sillä oikeasti ole mitään väliä muuta kuin sellaiselle, joka harrastaa intohimoisesti liikuntaa. Jos ap:n lapsi olisi tällainen urheilija, niin ei varmasti haluaisi jäädä vapaaehtoisesti pois liikkatunneilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä, tai sitten ei. Kyllä liikunnan arvosanalla on suuri merkitys lapselle. Oppilaat vertailevat todistuksiaan, ja koko todistusasiakirja on julkista tietoa. Tuon ap:n lapsi kyllä tarvitsisi pn?nkitystä itsetunnolleen, mutta miten?

Liikunnan numerolla ei ole paskan vertaa väliä, sitä ei lasketa edes mukaan keskiarvoon eikä katsota yhtään mihinkään kouluun hakiessa, ellei hae liikuntalukioon tms. Eli ei sillä oikeasti ole mitään väliä muuta kuin sellaiselle, joka harrastaa intohimoisesti liikuntaa. Jos ap:n lapsi olisi tällainen urheilija, niin ei varmasti haluaisi jäädä vapaaehtoisesti pois liikkatunneilta.

Kyllä jokainen voi laskea keskiarvoon juuri ne aineet, jotka haluaa laskea. Todistuksessa ei ole mitään keskiarvoa, vaan se on tätä tyyliä: https://urly.fi/1P20 .