**Esikoista yrittämässä jo pidemmän aikaa**

Vauvaunelmia

pahoittelut ettei ollutkaan kiinnittymisvuotoa! Josko sekim aika teille pian tulee!

Vauvaunelmia joo samoilla päivillä mennään taas :) Enpä olisi uskonut että me vielä vuoden päästä ollaan tässä tilanteessa :/
 
Varasin itselleni torstaiksi nyt ne labrat. Parin viikon päästä sitten selviää että mitäs tää kroppa oikein meinaa. Seuraavaksi toivon että saan kokeiluun Clomit. Gyne vähän pelotteli mua niistä ja sanoi ettei vielä haluisin määrätä niitä mulle. Noh pakko sen on jossain vaiheessa ne antaa kun ei näistä primoluteista ollut mitään apua. Mun työt ei tuu antamaan periksi ensi syksynä lapsettomuushoitoja. En tiiä mitä teen sen kanssa. Taitaa lykkääntyä nämä haaveet sitten myöhemmäksi jos ei syksyyn mennessä tärppää :/ En ymmärrä miten kehtaan kertoa esimiehelleni asiasta, koska poissaoloja tulee varmasti runsaammin jos hoitoihin hakeudutaan.
 
Pääsiäinen menee anopin luona :( mua pelottaa että se kysyy taas lapsista ja pelkään että huudan sille vaan naama punaisena tai alan vollottamaan. Tää aihe on mulle todella vaikea ja kipeä. Olisi kiva jos se osaisi kunnioittaa mua sen verran, mutta ei.
 
No hyvät pääsiäisen ajat kaikille :) Pitäkää lippu korkeella ja mussutelkaa paljon suklaata.

Mun tekisi mieli ampua itseni. Mä en käsitä miten helvetissä mä olen näin tyhmä. Mulla on tänään ne labrat ja menin sitten räpläämään rintojani kun ne olivat oudot. Mä oon ihan hukassa ja mua vaan itkettää että mitä mä nyt teen. Sitä prolaktiini arvoa ennen ei siis saa räplätä rintoja. Mitä mä teen, otanko ne nyt vai otanko vaan ne joihin toi ei vaikuta. Ensi kuussa en varmaan pääse myöskään ottamaan labroja koska oon töissä kiinni (kokous) just sillon kun pitäisi päästä. Mä oon niin vihanen itselleni. En ymmärrä miten helvetissä mä olen näin tyhmä. Tää tuntuu just nyt suurimmalta takaiskulta pitkään aikaan. En jaksa enää odotella että selviää mikä mussa on vikana, en jaksa enää tätä kaikkea. Oon nyt töissä ja mua vaan itkettää. Tunnin päästä pitäisi lähteä sinne labraan ja oon ihan hukassa :( Se on siis varattu että jotain arvoja mun tarvii joka tapauksessa mennä ottamaan. Miksi tää on näin ahdistavaa, miksi mä vaan en voi jo raskautua!?!?

Vitsi mua naurattaa toi mun aamun viesti. Mä menin jotenkin ihan shokkiin kun tajusin et mokasin tänkin jutun :D nyt vaan naurattaa. Sitä jotenkin olin ladannu aikamoiset fiilikset tohon labraan ja kaikkeen että menin ihan shokkiin :D Sori siis tuo mun aikaisempi tunnepitoinen viesti :) Kävin labrassa ja otin kaikki arvot. Tulkoot sitten vääränlaisina ja otetaan uusiksi. Kallista puuhaa mutta olkoot. Kyllä tää juttu on nyt selvitettävä!
 
Nyt sitten parempaa pääsiäistä kaikille !

Hei!

Mitäpä teille kuuluu? Täällä taas pyörähtänyt kp2/28, yk 7 (km 08/13) jälkeen. Kaksi noista kierroista on tosin mennyt siten että peittoa on heilutettu 3 päivää ennen ovulaatiota, joten siinä on jo alentunut mahdollisuus muutenkin. Pettymyksestä toipuessa mennyt nyt taas kuitenkin pari päivää. Tuntuu niin hankalalle kun ei ole ketään tuttua samassa tilanteessa. Sellainenkin pari joka sai keskenmenon samaan aikaan kuin me, on jo uudelleen raskaana.

Täällä jotkut mainitsivat tuon seksielämän kärsimisen vauvayrityksen pitkittyessä joten ajattelin kertoa, miten itse olen yrittänyt vähentää seksiin kohdistuvia paineita. Meillä on käytössä taktiikka, että testaan joka kierrossa CB:llä ja peittoja heilutellaan aina hymynaama-päivän iltana, tai viimeistään seuraavana aamuna. Kun se yksi ns. pakollinen yhdyntä per/kk on hoidettu varmuudella oikeaan aikaan, niin kaikki muut kerrat kuusta voidaan tehdä aloitteita sitten halujen ja jaksamisen mukaan. Mun mielestä on parisuhteen kannalta tärkeetä, että molemmat saa joka kuukausi kokemuksen siitä, että toinen haluaa olla lähellä ihan ilman mitään vauvahaavettakin. Joka toinen päivä peittojen heiluttelu ei meille ole mitenkään mahdollista vaan homma menee silloin ihan pakkopullaksi, molempien mielestä.

hummigbird

Tuo on tuttua, itsekkin välillä hermostun jostain mokasta ja luulen että kaikki menee plörinäksi. Sitten kun on tehty tunteen purkaus ja hetki viilennytty niin huomaa ettei se maailma siihen kaadu vaan tehdään eri ratkaisu. :)

Krenia

Täällä kp 18/28. Tähän keirtoon otettiin clomifenit ja inssi piti myös tehdä, mutta ovuloin sitten pääsiäisienä kp 11. Eli clomeilla mennään tää keirros loppuun ja oviskin hyödynnettiin. Ensikierrosta sitten inssiin.

Mullakaan ei ole ketään tuttua joka tässä tilanteessa. kaksi ollut mutta molemmat raskautuneet. Ja toinen näistä ei tiennyt että olemme edes lasta yrittäneet.

Enkä ole kertonut tästä kuin 2parhaalle ystävälle ja meidän moelmpien äidit tietävät. Muille ei haluttu kertoa. EHkä ihan hyvä, sillä paljon varmasti olisi kyselty asian etenemisestä näinä 2,7v aikana. Ollaan niiltä sitten säästytty.

Heippa.

Se on sitten Kp1 jälleen täällä..joten se siitä ovisplussasta, cb:n hymynaamasta ja hyödyntämisistä taas kerran.. Tässä täytyy ihan okeesti olla joku nyt pielessä!  Aion nyt sitten mennä otattamaan ne verikokeet (pieni verenkuva, prolaktiini ja kilpparitestit) heti kun vaan pääsen/ehdin ja on mahdollisuus. 3-vuorotyö hieman tietysti hankaloittaa sinne labraan pääsemistä, kun periaatteessa iltavuoroviikko on ainoa milloin sinne ehtis aamupäivästä mennä..mutta..yritetään. Pakkohan se on.

*Kimallus-84*   Kp 1/24-29     Yk 13    ya 06/2013

..Niin, ja vielä sekin että tämä oli nyt jo 4 kierto peräkkäin kun kierto on ollut säännöllinen, 26 päivää. Ovulaatioplussan olen saanut joka kerta kp13 tai kp14, ja sen mukaan ollaan myös hyödynnetty, aloitettu hyvissä ajoin jo ennen ovulaatiota ja jatkettu aina ovulaation yli. Että mikäli ne siimahännätkin voi elää sen jopa 5vrk, niin kaiken järjen mukaan olis kyllä pitäny jo todellakin (edes jostain kierrosta) tärpätä..! 

Mä en vaan tajua että missä vika...  Ei tän näin vaikeeta pitänyt olla... :(

Hei!

En ole aikaisemmin keskustelupalstoille tästä aiheesta kirjoitellut, mutta apua olen saanut muiden kirjoituksista usein. Nyt uskaltauduin itsekin mukaan, kun tuntuu siltä, ettei vertaistukea oikein lähipiiristä löydy.

Ikää mulla on jo reilusti yli 30, mies on jonkin verran nuorempi. Ehkäisyn olen jättänyt pois jo 2011 lopussa, mutta varsinaista yritystä ei ole ollut aivan koko aikaa sen jälkeen. Mutta eipä ole onnenkantamoistakaan siunaantunut..

Viime syksynä hakeuduin yksityiselle asiani kanssa, ja silloin todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta. Alkuvuodesta pääsimme lapsettomuushoitoihin julkiselle. Prosessi on vain jotenkin niin turhauttavan hidas - tuntuu, että aika valuu käsistä, ja kohta julkisen yläikärajakin kopsahtaa otsaan.

Tähän mennessä kokeissa on selvinnyt, että siittiöiden määrä on vähäinen, mutta laatu kuitenkin riittävä. Itse odotan edelleen pääsyä HSSG-tutkimukseen, tai lähinnä sitä, että tarvitaanko sitä. Torvet lienevät ainakin jotenkin auki, sillä mulla on ollut kaksi varhaista keskenmenoa viimeisen puolen vuoden aikana.

Viimeisin oli maaliskuun alussa. Mun on jotenkin hankala käsittää tätä itsekään. Miksi tämä on niin vaikeaa, ja miksi mulle annetaan näitä hetkittäisiä onnen hippusia, jotka kuitenkin seuraavassa hetkessä viedään pois. Olen pitänyt itseäni aikaisemmin melko vahvana ihmisenä, mutta nyt alkaa vähän panssari murtua.

Silti täytyy vain jatkaa yrittämistä. Nyt menossa kp25/28. Yrityskertoja en ole laskenut, mutta niitähän riittää.

Toivottavasti meitä kaikkia vielä joskus lykästää. :)

Hei!!

Krenialle tsemppiä myös uuteen kiertoon :) vähän samalla tavalla meidänkin seksielämä Tällä hetkellä. Ja toivottavasti ei muutukaan pakkopullaksi. 

ON: olin eilen folliultrassa kp12 eikä johtofollia näkynyt taaskaan :( kolme alle 10mm..mutta limakalvo oli kuulemma yllättävän hyvä ja sen takia menenkin taas tiistaina tarkistaan onko joku lähtenyt myöhässä kasvamaan. Epäilen kyllä.

hajosin totaalisesti sielä polilla ja itkeä vollotin. Onneksi mies oli mukana. Lääkäri kysyi haluaisinko päästä lapsettomuus psykologin juttusille ja vastasin myöntävästi. Lupasi laittaa lähetteen. Tää on mulle niin arka ja raskas asia, että varmaan ihan hyvä päästä jo nyt purkautumaan jollekin kunnolla.

mua helpottais jos tehtäis joku suunnitelma että kuinka monta kertaa kokeillaan mitäkin lääkettä ja mikä on seuraava vaihtoehto jne. Tuntuu että on liian raskasta kokeilla aina yks kuukausi ja sit päättää  jatkosta. 

Ens kierto tarkoitus koittaa vielä clomeilla maksimiannosta 3tbl kp3-7. Mä rukoilen että se tuottaisi tulosta. Tulis edes ovulaatio aikaseks niin olisin onnellinen. Ajattelin kokeilla lisäksi vähä hiiilihydraattista ruokavaliota. En laihdutus mielessä koska ylimääräistä ei ole, mutta joillakin tuo on auttanut follien kasvattamisessa.

kertokaa muutkin kuulumisia :)

En lukenut ollenkaan tän sivun kirjoituksia ennenku olin ite kirjottanu. Jotain nää sivut sekoili.

kimallus84: voi sua!! Nyt iso tsemppi halaus täältä. Meillä on mennyt kyllä jo liian kauan :( on toi kyllä outoa ku joka kerta ovulaatio ja oikein ajoitettu. oliko sun mies käynyt siinä simppatestissä? 

Muakin ressaa tää töiden ja hoidoissa ravaamisen yhteensovittaminen :/

jules: tervetuloa mukaan! Kovasti jaksamista hoitoihin ja toivottavasti saatte apua :)

Heippa hei taas kaikille!
 
Tää kirjautuminen tökkii edelleen mulla, en jaksa säätää tän kanssa! No joo mutta asiaan. Vauvaunelmia, voi perkele sentäs sun tilaanteen kanssa. Ihanaa että pääset keskustelemaan jonnekin, mäkin haluaisin mutta en oikein tiedä mitä kautta ja kehen ottaa yhteyttä :/ jossain välissä on varmasti pakko soittaa vaikka terveyskeskukseen. Mä uskon oikeesti että tosta on sulle apua! Ja käsitän niin sun tunteet, koska tommonen romahtaminen on mullekin ihan tuttua juttua. Mitäs ne on nyt sanoneet jatkoa ajatellen... Mitä jos mikään ei kasva? Onko seuraavana jotain pistoksia? En hirveesti noista hoidoista tiedä. Mutta on kyllä musta älytöntä että et tiedä minkälaisia suunnitelmia on. Sano ensi kerralla sille lääkärille, että voisitteko suunnitella kaikki hoidot eteenpäin että tiedät mitä on tulossa. Tiedän että itseänikin toi helpottaisi. Nytkin mä tiedän että Clomit on seuraava askel mulle. Ehkä.... Tsemppiä vähähiilariseen, se on mulle niin vaikeeta :D Luovutin siitä jo viikon jälkeen. Mutta toivotaan että isommalla annoksella saatte nyt aikaan suuren palluran, tai no ainakin oikean kokoisen eikä mitään jättiä :D
 
Jules tervetuloa! On sullakin matkasi ollut. Toivotaan sulle pikaista plussaa, eihän tällästä jaksa ikuisuuksiin kattella.
 
Kimallus taas menkat... Nyt mars sinne testeihin kun olisit jo! Mä olisin sinuna jo mennyt ajat sitten! Ja mies kanssa, nyt rohkaset sen menemään. Ei se oo ees mikään älyttömän kallis yksityisellä kun alle satasen menee. Mä sanon kyllä että sulla tuubit tukossa tai miehessä vikaa. Sulla on niin säännöllinen kierto ettei sulla voi olla hormoneissa vikaa!? Kilpparin vajaatoimintakin näkyisi varmasti jotenkin kierrossa. Vai voisko olla ettei munasolu irtoo vaikka ovuloit?! Spekulointia :D Mä tunnen sun tuskan tosta vuorotyöstä vaikka en itse teekkään sitä. Mulla on se ongelma kun olen aina arkisin töissä 8-16 niin ei sillon pääse lääkäriin, pankkiin eikä mihinkään. Labratkin piti juosta työajalla ottamaan. Lapsettomuushoidot kun alkaa en tosiaan tiedä mitä teen.
 
ON: Tällä viikolla odotan labratuloksia postilaatikkoon. Lääkäri on 2 viikon välein töissä ja vakoilin että tänään on. Eli jos se laittaisi postiin ne tänään niin olisko ne jo keskiviikkona mulla... Pliis posti tuo ne nopeasti. Voipi siis olla että mennään vappu huonoissa fiiliksissä. Kilpparissa se vika tuskin on. Oon alkanu jo pelkää että mitä jos mulla onkin laiskat munasarjat ja alkanu vaikka vaihdevuodet... Eikai sillon pitäisi vuotaa ees? No joo ja etsin tietoa noista labroista että jos on korkeet tai matalat niin mitä se tarkottaa. Nyt mä oon vakuuttunut että mulla on joku aivokasvain joka vaikuttaa noihin hormoneihin :/ Siinä oli vaihtoehtona että joutuu johonkin kuvauksiin. Kaiken tän kukkuraksi mun päätä on särkenyt viikon putkeen ja buranaa kun en uskalla vetää niin panadolilla oon yrittäny lievittää. Tuloksetta.
 
Tänään kävi sellainen onnenkantamoinen, että sain ovisplussan. Aloitin tänään primolutit taas kp 15 ja tein raskaustestin, koska en uskalla alottaa tollasia ellen oo ihan varma etten oo raskaana. No samalla tein sitten ovistestin (en siis ole nyt tikuttanut ovista tässä kuussa) ja se olikin positiivinen. CB ja halpistikku molemmat. Mikä lykky oikeesti. Ei tarttennu tehdä mitään kymmentä testiä. Huomenna aion kokeilla vielä miltä se näyttää. Erikoistahan tässä on se, että mulla ei oo koskaan ollut ovis näin aikaisin. Eli jotain ne primolutit on varmasti viime kierrossa tehneet kun ovulaatio on aikaistunut 4 päivällä! Sitten vielä kaiken kukkuraksi me ei olla hommailtu ikuisuuksiin ja just eilen satuttiin hommailemaan. Joten meni ihan vahingossa ovulaation piikkiin. Yritän nyt kovasti olla kertomatta miehelleni, että ovulaatio on tänään, jos vaikka siitä olisi jotain apua. En vaan tiiä miten saan kellistettyä miehen ilman et se tajuaa. Harvemmin peräkkäisinä päivinä hommaillaan ellei oo just nimenomaan ovis. Yritän nyt uutta taktiikkaa. Oon miettinyt että jos mulla onkin ovis tosi myöhään siitä varsinaisesta plussasta. Yleensä ollaan päivä oviksen jälkeen saatu viimiset simpat sisään. Jos tässä kierrossa menis paljon pidemmälle siitä. Yleensä ollaan jo oviksen tienoilla vähän poikki kun ollaan varmisteltu niin paljon ennen varsinaista ovista ettei jakseta sitten paljoa oviksen jälkeen hommailla.
 
Nyt tää alkaa menee mun päiväkirjaksi, joten pakko varmaan lopettaa tää pohdita tähän. Hyvää alkavaa viikkoa kaikille ja yritetään ees pitää mieliala korkealla!
 
P.s. olisi kiva kuulla plussaneita täältä ketjusta kuten Repotar ja Ruthless, miten teillä sujuu? Mitäs Vatipäälle kuuluu?
 
 

Moikka!

Joo, siis mullakin oli tossa joku aika sitte ongelmia tänne kirjautumisen kanssa, kun nää Sanoma Media:n (muistaakseni) palvelut on menny yhdistymään niin joutu taas salasanojen kanssa pelleilemään, kun ei ensin suostunu millään kirjautumaan sisään vanhoilla tunnuksilla vaikka laitoin ne ihan oikein moneen kertaan, niin aina vaan ilmotti että väärät tunnukset muka..! No, sain ne sitten vaihdettua ja nyt tää sivusto näyttäis taas pelaavan - ainakin toistaseks. 

Mä nyt sitten tänään kipasin niihin verikokeisiin (kilppari, prolaktiini ja pieni verenkuva) kun mulla sattui olemaan tänään vapaapäivä, meen vasta yöksi töihin, niin sattui tämäkin nyt hyvään saumaan, saa hoidettua samantien pois alta! :) Tulokset saan todennäkösesti perjantaina. Mutta mun pitää puhelimitse kysellä niitä, kun ei kuulemma kirjeellä saa, tai niillä ei siis ole sellasta käytäntöä että kirjallisena lähettäisivät tuloksia kotiin, toisin kuin sulla hummingbird. Olisin ehkä halunnut just mieluiten kirjallisena ne tulokset, puhelimessa kun joku selittää niitä niin ei niitä kuitenkaan muista sen puhelun jälkeen enää että mikä tulos oli mitäkin.. :/  Yksityisellä kävin ottamassa, samassa paikassa kuin mulla on ollut se gynekin, ja saihan niihin verikokeisiin taas melkeen satasen uppoomaan..! Kallista touhua! Mut jos niistä nyt jotain selviäis.. 

Niin ja Vauvaunelmia kun kysyit että joko mies on käynyt simppatesteissä, niin ei ole vielä. Ajattelin että katsotaan nyt ensin nää mun verikokeet, ja sitten jos ei vieläkään plussaa tule niin voi alkaa jo sitäkin vaihtoehtoa miettimään. Mutta sitten toisaalta mietin että jos kuitenkin yrittäis vielä kesän yli, ja jos vaikka elokuuhun mennessä ei ole tärpännyt niin syksyllä sitten se simppatesti mieheltä. Silloin olis jo yritystäkin yli vuosi täynnä.. Kun nyt ei oo vielä sitä vuotta täynnä ja kohta on joka putiikissa kesälomatkin päällä niin.. syksyllä olis varmaan ylipäätäänkin enemmän aikaa hoidella sitä hommaa sitten..jos ei siis kesän aikana tärppää. No, saa nyt nähdä miten nää hommat tästä menee, täähän on vaan mun omaa pohdintaa kaikki.. 

Hummingbirdille vielä hurjat onnittelut ovisplussasta!!! :)) Toivotaan et tää olis nyt SE kierto! Että sulle kävis vielä ovisplussan lisäksi toinenkin onnenkantamoinen tässä kierrossa! ;) Tsempit sinne!

* Kimallus-84    Kp 4/24-29    Yk 13     ya 06/2013 *

Olipas sun labrat kimallus halvat :D mulla maksoi 251e. Se tekis jo aika tiukkaa jos tää ei menis vakuutuksen piikkiin. Ehkä mä ton takia saan ne paperisena kotiin :D no joo mut jännätään nyt yhdessä tän viikon tuloksia :) toisaalta jos niissä ei oo vikaa niin sekin varmaan turhauttaa. En mä kyllä halua että niissä olisi vikaa mut kuitenki tietäis mikä vialla. Mieluiten joku helposti korjattava juttu!

Mulla oli eilen ihan tosi hyvä päivä. Ilta ei niinkään :/ Itkin itseni uneen niin sanotusti. Jotenkin kaikki tää taas alkoi olemaan niin raskasta. Olin super onnellinen ovisplussasta ja sitten mies olikin niin rikki urheilun jäljiltä ettei jaksanut sänkypuuhia. Aloin sitten vollottamaan aivan käsittämättömästi ja edelleen silmät kostuu. Oon niin pettynyt, koska ajattelin että kerrankin olisi meijän vuoro kun ovulaatio tuli oikeaan aikaan ja lääkkeet oli auttaneet ainakin siihen. Limoja oli enemmän kuin koskaan. Olin jotenkin tosi luottavaisin mielin tästä kierrosta ja sitten käy näin. Mä oon niin vihanen ja surullinen samaan aikaan. Ei se miehen syy nyt ole, mutta jotenkin tuntuu että on nyt vaikea päästä tästä yli ja antaa anteeksi. Tiedän mielessäni etten saa olla miehelle vihanen, mutta jotenkin tää pettymys on niin suuri ja väkisinkin syytän miestä. Kyllä me keskusteltiin asiasta ja mieskin alkoi jo itkemään kun mulla oli niin huono olla. Montako kertaa mäkin olen vaan väsymyksen heittänyt syrjään kun on vauvaa yritetty ja sitten kun kerrankin olisi täydellinen hetki niin mies ei voi niin tehdä. Ihan kun mua ihan aina huvittaisi puuhailla, mutta pakko se vaan on jos sitä vauvaa haluaa. Ärsyttää olla töissä, haluisin vaan kotiin nukkumaan ja unohtaa tän surkeen tilanteen. Tänään illalla taitaa olla jo liian myöhäistä ja vaikka ei oiskaan, en tiiä mistä löydän fiilikset siihen. 11kk yritystä alkaa olla takana ja olen jo aika neuvoton. Enää 1 kierto ennen kuin vuosi tulee täyteen. Tekisi mieli lähteä töistä kotiin kipeenä, nyt tuntuu tosi vaikeelta sinnitellä täällä.

kimallus: loistavaa kun kävit testeissä! 

hummingbird: voi sua. On tää raskasta ku tunteet heittelehtii. Ja varmasti pettymys toi eilinen. Mutta onneksi saitte juteltua. Miehilläkin voi olla suorituspaineita kun on juuri se hetki. Me naiset voidaan kuitenkin peitellä sitä jos ei intoa puhkuen ole..mutta miehille se on vaikeampaa. Koittakaa tänään peuhastella :) 

On: mä olin nyt TAAS sielä lääkärissä ja niinku arvata saattaa ei näkyny mitään. nyt sit alotan terolutit niin saadaan vuoto ja sit viimeinen yritys clomifenilla, maksimiannos kp3-7 3tabua päivässä. Vähän sen lääkärin puheista ymmärsin että tuskin tulee vastetta silläkään annoksella, mutta kuulemma pakko kokeilla loppuun asti sillä. Seuraavaksi vaihdetaan Femar lääkkeeseen, ja lääkäri meinasi että voitais aloittaa heti vahvemmalla annoksella. Heinäkuu olis taukoa ku poli on kiinni ja elokuusta jatkuis hoidot. Vaihtoehtoina on femarin jälkeen vielä pistoshoidot ja munasarjojen rei'itys..joka tehdään leikkauksella. ( en halua sitä ) pistoshoidot kuulemma rankkoja myös. Helpottavaa kun heinäkuu on sit lomaa tästä :) ei mee koko kesä ressates. Ja on nyt huojentavaa kun sai suunnitelmia pitemmälle. Eipä tänne muuta ku tuulta päin taas! Ja jeeee, kuukauden päästä sit etelän lomalle rentoutumaan ja unohdan kaikki vauva hommat :D

Ihanuus, että tääläkin on plussia saatu!! ONNEA!!!!!

Itse olen meistä varmaan se ainokainen loppupeleissä, joka tänne yksin jää.. että ällös huoliko... mä en ainakaan mene pois kun vaihdevuosien saapuessa... semmoinen on ainakin olo. :( HUOH. 

yk9 kkm:n jälkeen menossa... kuulostaa niin.. toiveekkaalle tuo kkm.. siihen pitäisi kuulemma tässä takertua, sanoi lekuri.. että ainakin VOIT tulla raskaaksi... todella lohdullistahan se on..että kerran 14 vuoden aikana aina raskautuu... onneksi oon VASTA 33 kohta, kerkeen viel 47 raskautua yhden kerran... *##%&/¤""!"#%&&%/&*

Turhauttaa kaikki. :(

Puhuitte tuolla aiemmin syyllisyydestä.. Mun ois itselle helpompi jos vika ois minussa: mä en kestäs, et mies joutus potee pahaa mieltä mun takia. Mä kestän tän paremmin.. ja oon sanonut miehelle, et jos todetaan, et mä en voi saada lapsia, niin sit meidän kannattaa miettii, et ollako yhdessä.. koska mä nään miten hirmu kaipuu toisella on lapseen ja miten ihana isä siitä tulis... mielummin sit jonkun sellaisen kans olis, et sais unelmat toteen.. mä  voin hankkia lisää kissoja ja muuttaa jonnekin korpeen hulluksi kissanaiseksi.. :( 

Mun yksi kaveri raskaantui tässä ja mä oon käynyt pääni sisällä läpi sellaisen helvetin asian tiimoilta että morjens. Vihaa, katkeruutta, surua, iloa, vahingoniloa!!!, pettymystä, raivoa... en halua olla toisen kanssa missään tekemisissä ja silti olen... tiedän, että hän on onnensa ansainnut.. mutta... oksettaa oma katkeruuteni :( Hävettää jopa. Milloin musta on tullut tälläinen hirviö?

Hirmu tsempit teille kaikille!! 

Voi Weebee, samanlainen hirviö on tännekkin kasvanut... Se vihan, raivon, katkeruuden, surun ja vitutuksen määrä on aika-ajoin niin suuri, että tuntuu pää halkeavan! Mun kaveri sai vähän aikaa sitten vauvan, mutta en ole käynyt vauvaa katsomassa enkä ole menossakaan. Ei kiinnosta. Vituttaa. Yks kaveri saa vauvan syksyllä (vittu jo kolmannen!), en halua olla hänenkään kans missään tekemis. Ei jaksa enää väkisin repiä suuta hymyyn ja iloita toisten puolesta. Ja silloin kun mua ei vituta toisten vauvat ja raskaudet niin mua vituttaa olla mä. En olisi halunnu tulla tällaiseksi katkeraksi erakkopaskaksi.

Ihan tutulta kuulostaa tuo sun teksti ja halusin jakaa omiakin ajatuksia, kun mua ainakin helpottaa huomata, etten mä ole näiden ajatusteni kanssa yksin. Onneksi on parempiakin päiviä, vaikka niinä huonoimpina tekisi mieli kaivautua mullan alle! Mä ainakin yritän löytää iloa ja itselle mieluisia asioita siis ainakin yritän. Enkä pakota itteäni olemaan tekemisissä vauvamahaisten ystävien kanssa jos en kerran halua. Valitettavan huonosti vaan monet ystävätkin osaa tähän tilanteeseen suhtautua. Lähes kaikki on kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan ja olettaa että aika on parantanut jo haavat.

Ja sittenhän on vielä se, että kun kaikki nyt odottaa, että koska meillä ollaan uudestaan raskaana niin mua vituttaa ne pilkettä silmäkulmassa kyselyt " nooo, mitäs teille kuuluu???" Ja kaikki tarkkailee mun mahaa... Tekis mieli sanoa, että vedin vitutukseen perseet ja nyt vähän turvottaa.

Tulipa melkoinen synkistelyteksti näin vappuaattona, vaikka mä oon tällä kertaa ihan hyvällä tuulella ;)

Jaksuja Weebee!!!

Nyt mulla palo kyllä pinna tän sivuston kanssa. Kännyllä pääsen kirjautumaan mutten koneella ja nyt se lukitsi mun tilin! No minäpä loin uuden tilin :D eli olen ihan sama Hummingbird mutta nyt vaan y lisänä. Toivotaan että tää toimii nyt. 

Weebee ja Relight Vahvoja fiiliksiä joo ja niiltä ei voi välttyä. Ymmärrän täysin noi fiilikset ja pelottaa millon mullakin ryöpsähtää noin vahvasti. Mä oon todella onnellinen ettei kukaan läheinen ystävä nyt ole raskaana. Pieniä vauvoja kyllä löytyy lähipiiristä ja vähän riippuu päivästä jaksanko hengailla niiden kanssa. Yleensä vähän pakosta olen ja kyllä sitten jälkeen itketään omaa surkeeta tilannetta. MUTTA miksi, miksi mä en osaa olla onnellinen toisten puolesta koska se ei ole multa pois. En vaan voi käsittää! Haluisin olla mutta kun tekee vaan mieli raivota ja huutaa että viekää ne saatanan vauvat nyt pois mun naamalta ja ei, en halua pitää sitä kakaraa sylissäni! Mulla sama kun sanotaan että ainakin sä olet tullut raskaaksi. No joo ei se paljon lohduta!

Vauvaunelmia, Oot kyllä ihan oikeessa tossa että miehiltä se teeskentely ei oikein onnistu. Olen jo päässyt yli tästä onneksi ja tallettelua tultu tehtyä :) mä en nyt millään muista miksi sulla epäiltiin ettei se munasolu kasva? Mistä ne sen kekkas? Eli miksi ne alotti clomit ja ultrat... Mietin vaan omaa tilannetta että jos mulla on jotain samantyylistä. Hienoa että sait tietää mitä on edessä. Kuulostaa kyllä hurjalta nuo kaikki, mutta se on sen arvoista, ainakin uskon niin. Toivottavasti loma rentoutttaa mukavasti ja unohdat koko homman :) Mäkin toivon sitä itselleni, mutta luulen että en osaa rentoutua edes ulkomaanmatkalla :/

En tiiä, mä liikun nyt vaarallisilla vesillä. Oon alkanu kuvittelemaan että tässä kierrossa mulla tärppää. Oon miettiny taas pitkästä aikaa mitä tekisin jos nyt olisin raskaana. Millon olisi laskettuaika. En oo pitkään aikaan päästäny unelmointia näin pitkälle ja nyt mua pelottaa. Huomaan piteleväni kättä vatsalla :/ Mua vaan pelottaa tää korkee tiputus taas parin viikon päästä. 10.5. alkaa menkat. 

Ainiin näin mun tulokset jo labroista. En ääliönä tajunnut että nään ne netistä pankkitunnareilla :D Kaikki arvot olivat rajojen sisällä mutta niiden vertailua en osaa tehdä. Vielä ei siis tullut kirjettä postitse jossa lääkäri selittäisi mutta arvot tiedän ja rajat. Lh arvo oli musta matala se oli 3,8 kun rajat on 3-12. FSH oli 7 siinäkin rajat oli jotain samaa luokkaa. Sitten oli prolaktiini joka oli 170 ja sen kuuluu olla alle 500. Kilpparit oli tosi hyvät ainakin mun silmään katottuna. Nää oli siis otettu kp 4 niinku kuuluukin. Onko jollain jotain parempaa käsitystä näistä tai mitä teillä on arvot olleet? Perjantaina toivottavasti tulee kirje postissa.

Moikka!

Labraan soittelin just tuloksista, ja ne oli kuulemma kaikki ihan ok, ei mitään poikkeavaa. Pienessä verenkuvassa punasolut ja valkosolut ok, hemoglobiini myös ok. Prolaktiini mulla oli 174, mikä oli myös ihan normaaleissa rajoissa, ja kilppari oli 3,5 ja myös rajoissa :) Eli noissa ei nyt ainakaan ollu mitään häikkää missään, mikä on tietysti tosi hyvä juttu! :) Voi sen puolesta huokasta.

Nyt sitte varmaan vaan jatketaan yritystä, jossain kohtaa vois myös mies käydä niissä simppatesteissä mikäli ei tärppiä kuulu. Ei olla oikestaan juteltu että missä vaiheessa sen testin sitten ottais, mies ei ole onneksi millään lailla sitä vastaankaan, eli jossain kohtaa tässä...mietitään... :)  Jos siinäkään ei sitten ole mitään poikkeavaa eikä plussaa siitä huolimatta tule, niin vois miettiä sitä tutkimuksiin menoa, sitten kun vuosi on tullu yritystä täyteen (tulee kesäkuussa), eli menis varmaan alkusyksyyn sitten.. eli tutkittais että onko jotain muuta häikkää jossain. Mutta nää nyt on tämmösiä.. mun omia ajatuksia..näitä jatkosuunnitelmia ehtii vielä miettiä sitten yhdessä miehen kanssa. Mä en vaan jaksa just nyt ottaa mitään stressiä näistä :) Yritetään nyt vielä kesän yli jos se plussa sieltä kuitenki tulis :)  Jotenki alkaa olee jo sellanen luovuttaja-fiilis (siis silleen hyvässä mielessä, jos ymmärrätte.. ) että se plussa tulee sitten kun tulee.. :) ei jaksa enää oikeen kauheeta stressiä ottaa kun yrityskertojakin on takana jo 12.. on jo tottunu siihen että menkat sieltä aina tulee, ei tavallaan osaa edes odottaa enää sitä plussaa kun "tietää" että menkat kumminkin tulee, niinkuin tähänkin asti..plussa on sitte jossain kohtaa sellanen ilonen "yllätys" :D  Kuulostaaks tää enää yhtään järkevältä vai oonko mä vaan seonnu lopullisesti..? :D

Jep, mut jokatapauksessa kaikille oikein hyvää viikonloppua! Mulla on tää välipäivä vapaa joten mulla on tässä tämmönen pidennetty viikonloppu :) 

*Kimallus-84*    Kp 8/24-29    Yk 13    ya 06/2013